Tuleeko se oikea parhaiten vastaan, jos ei sitä odota tai etsi lainkaan?
Sen oikean löytyminen
DNQU
21133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
parisuhde palstalla ?
Tavallaan niinkin voi käydä, koska minulla on omakohtaista kokemusta sellaisesta. Hänen kohtaamisensa oli täysi yllätys. Kuulin hänen juttelevan kavereilleen ja ajattelin, että meillä on tietyllä tavalla samankaltainen tapa ajatella asioita.
Parhaiten se tulee kun näytät, että olet saatavilla kun sopivia ehdokkaita on maisemissa.
Mitä jos ei koskaan löydy sellaista jolla ei ole vastakaikua minua kohtaan tai jolle ei minulla ole vastakaikua häntä kohtaan?
Juuri silloin kun ei odota kuten minulla kävi. Löytyi juuri sellaisena iltana jolloin en ollut edes viihteellä. Yhtenä iltana ajoi autonsa vierelleni ja siitähän se sitten lähti.....
Ei tule etsimättä. "Etsivä löytää".
Minusta se ei ole koskaan tullut etsimättä, mutta silti aina odottamatta.
Harvaa on tultu kotoa hakemaan, vaikka säännön vahvistava poikkeus epäilemättä tähän kohta vastaakin.
Minä voin olla se säännön vahvistava poikkeus. Tosin minua ei "kotoa haettu", vaan se kävi sille toiselle osapuolelle, jota siis minä menin kotoa hakemaan. Niin sanotusti.
Ei mutta nyt itse asiaan. Tuskin sitä "oikeaa" tai väärääkään löytää, jos ei koskaan mene kotiovensa ulkopuolelle, ei ole treffipalstoilla siellä kotinsa sisällä eikä oikein pidä yhteyttäkään kehenkään eikä hanki ystäviä (ystävistä voi siis tulla se seurustelusuhde aikanaan, vs. "aina yksin kotona" hengailu). Mutta omalla kohdallani sellainen "nyt äkkiä väkisin joku suhde, koska haluan seurustella!" ei olisi toiminut, enkä tuttavapiiristäni tiedä ketään, jolla olisi suhde onnistunut tuolta lähtöpohjalta käsin. Kyllä ne onnistuneimmat, joita voinee "niinä oikeina" pitää, ovat vastaan tulleet ihan vain elämällä. Sillä, ettei ole koko ajan haku päällä ja katsele kaikkea "iskemismielessä" ja "miltähän tuo näyttäisi tulevien lasteni isänä/äitinä", vaan on vain ollut ja tehnyt asioita. Itse kun nuorena halusin suhteen, ei onnistunut edes tutustuminen. Sitten kun lakkasin etsimästä ja aloin vain hengailla ihmisten kanssa, tuli vastaan nykyinen puoliso, jonka siis niin sanotusti kävin himastaan hakemassa.
Luultavasti se on se ihmisestä huokuva "epätoivo", joka karkottaa kaikenlaiset mahdolliset puoliso- ja ystäväehdokkaat.
Jep, liiasta yrityksestä ei palkita. Mutta minun nähdäkseni naiset ovat edelleenkin passiivisempi osapuoli, joille näitä asioita "vain tapahtuu". Miehille harvemmin, koska jomman kumman täytyy kuitenkin olla aloitteellinen, mitä se milloinkin pitää sisällään.
Ehkä se on se naisten haavemaailma, joka tekee tepposet? Kun naiset ovat (ainakin jossain iässä) vähän sellaisia, että tuppaavat haaveilemaan "ritarista, joka syöksyy pelastamaan neidon hädästä ja sitten tapahtuu salamarakastuminen", eli toisin sanoen naiset jäävät vain paikoilleen odottamaan, että "romanttinen kohtaaminen" tapahtuu.
Meillä tosin se oli mies, joka piti kotoa käydä nappaamassa, ja ne tuttavat, joista myös puhuin, ovat yleisesti ottaen olleet naisia, joilla on koko ajan haku päällä "kun nyt joku olis!" -ajatuksella. Voisivat toki laskea hieman rimaansa; kuka haluaa ryhtyä suhteeseen, johon ei etsitä puolisoa vaan "elättäjää"..
Harmi jos on kännissä juuri kun joku tyttö muuten osoittaisi kiinnostusta niin se kännihän pilaa kaiken.
Etsimättä olen tavannut ihanammat naiset aivan sattumalta, olemme osuneet oikeaan aikaan samaan paikkaan. Etsimällä et hyvää löydä.
Oman kokemuksen mukaan tärkeintä ei niinkään ole etsiä aktiivisesti kuin olla valmis heittäytymään hetkeen jos se hetki tulee eteen. Useimmiten parisuhteet livahtavat käsistä siksi että ei tartu oikeaan hetkeen ja ole rohkea.
Sitten kun olen parisuhteessa, niin se ei kuulu sille miehelle pätkääkään, jonka kihlatulle soittelin joskus häiriösoittoja!
On tullut eteen juuri silloin, kun olin ajatellut, etten enää etsi, enkä hae yhtään mitään, vaan alan elämään tätä arkea rennosti ja nauttien siitä, mitä on. Mun mies sanoo, että hän ihastui minuun sillä hetkellä, kun kerran hän tuli meille ja mulla ei ollut meikkiäja hiukset oli sotkussa, saappaat jalassa ja lökövaatteet päällä. Se oli just se kerta, kun ajattelin, että no tulkoon kylään, mutta mulla on vaikka mitä tekemistä ja en nyt laita itteäni mitenkään häntä varten.
Ei sillä ole vaikutusta, etsiikö vai ei. Mutta se väärä tulee parhaiten vastaan, jos elämäntilanne on vaikea ja mieliala huono.
Jos muuttuis kärpäseks, niin tätäkään asiaa ei tulis miettineeks.
Vain sillä on vaikutusta, haluaako löytää ja tietää millaista etsii.
Itse laajensin nuorena käsitettä "se oikea" muotoon "yksi niistä oikeista". Ihmiselle on todellakin enemmän tarjolla "oikeita" kuin vain se yksi.
En usko etsimällä löytyvän, sillä on varmasti vaikea ajatella mistä etsisi. Kapakka ei todellakaan ole mesta, josta elämänkumppanin hakuun ´kannattaa lähteä. Mistä erotat, kuka on tullut sinne mistäkin syystä ja monellako on jo eletty elämä melkein takanapäin, rehvastelua kyllä riittää ja maailma on jo opettanut flirttaamaan.
Jokainen toki tarvitsisi läheisiä ihmisiä, mutta onko heistä sitten perheen perustamiseen onkin jo toinen tarina, sillä noilla saattaa jo olla yrityksiä ja paenneet perhettään, kun se ei olekaan kivaa, kun joutuu ottamaan vastuuta ja luopumaan omista itsekkäistä sinkkutoiminnoistaan. Toki erhe antaa paljon, mutta elämä on aina sen mukaan mitä vaihetta perheessä ja etenkin lapsiperheessä eletään.
Ja se toinen tärkeä asia on, kuinka kumpikin osaa hoitaa myös muita perheeseen liittyviä asioita ja etenkin rahataloutta. Kun lueskelette näitä keskusteluja, näette ihan takuuvarmasti, miten suuri vaikutus rahalla on elämän onnistumiseen, vaikka rakkautta olisi kuinka paljon tahansa, se yksin ei riitä, sillä elämiseen tarvitaan tasapainoiset ihmiset, joiden työ- ja talousasiat ovat kunnossa ja heitä kiinnostaa oma työnsä ja muutenkin kaikki maailman meno, josta saa perheessäkin hyviä keskusteluja aikaan, ei ole tyhjää ja typerää olotilaa.
Sen sanon, että jos en 50-vuotiaana ole löytänyt sitä oikeaa, niin en sitä enää huolikkaan
Jos en 30-vuotiaana ole löytänyt sitä oikeaa, niin teen itsemurhan.