Ketogeeninen Dieetti

Puhuit aika vakuuttavasti asiasta. Oletko itse kokeillut sitä tai kuinka kauan olit. ko, dieetillä. Onko siitä jotain haittaa tai pitääkö se paikkaansa ettei esim. tunne nälkää? Entä väsyttääkö tuo?

Olen koittanut kysellä muutamalla eri palstallakin tästä ja tuntuu että aika kirjavia ovat vastaukset. Toki osa vastauksista on selkeitä vastuksia joissa kirjoittajalla ei ole hajuakaan mistä kirjoittaa.

Pitääkö esim. se paikkaansa että tuo dieetti vie lähinnä rasvaa ilman että lihasmassa vähenisi?

Jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia olisi kiva kuulla niistä enemmänkin.

Lissu kirjoitti:

Puhuit aika vakuuttavasti asiasta. Oletko itse kokeillut sitä tai kuinka kauan olit. ko, dieetillä. Onko siitä jotain haittaa tai pitääkö se paikkaansa ettei esim. tunne nälkää? Entä väsyttääkö tuo?

Olen koittanut kysellä muutamalla eri palstallakin tästä ja tuntuu että aika kirjavia ovat vastaukset. Toki osa vastauksista on selkeitä vastuksia joissa kirjoittajalla ei ole hajuakaan mistä kirjoittaa.

Pitääkö esim. se paikkaansa että tuo dieetti vie lähinnä rasvaa ilman että lihasmassa vähenisi?

Jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia olisi kiva kuulla niistä enemmänkin.

Lue lisää

Olen kokeillut pariinkin otteeseen ja minulle se ainakin on tehonnut. Kiloja tippui tasaiseen tahtiin kilo per viikko.

Enpäs muista kuinka kauan olen kauimmillani ollut mutta useamman kuukauden kuitenkin (ehkä 4kk), ei kuitenkaan yli puolta vuotta kerrallaan. Siinäkin välissä söin parina kolmena päivänä ihan kaikkea (en repsahtanut vaan tein sen tietoisesti, kun oli sukujuhlia).

Kuurien jälkeen olen käynyt lääkärissä ja pyytänyt häntä tutkimaan kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Eli minulta otettiin laaja verenkuva ja lääkäri kuunteli ja koputteli, eikä löytänyt mitään vikaa. Omasta mielestä ei ole koskaan muulloin olleet kynnet niin kovat kuin silloin. Pakarinen kehottaa kirjassaan käymään lääkärillä myös ennen dieetin aloittamista.

Nälkä ei ole ollut, kun ei ole tarvinnut syödä minimaalisia ruokamääriä vaan on saanut syödä mahansa täyteen ja vielä jäliruokaakin. Oikeastaan siinä ei tarvitse rajoittaa syömistään muuten kuin sen osalta mitä syö. Tietysti laihtuminen tapahtuu nopeammin, kun ei ahda itseään ihan täyteet, koska vähempikin riittää. Myös rasvan määrää ja laatua voi tarkkailla.

Väsymystäkään en kokenut, mutta kun paino lähtee nopeasti putoamaan niin vilu siitä tulee. Se vilu kesti kauan dieetin lopettamisen jälkeen ja vaikka painoakin tuli lisää. Mutta aina pullukkana olleelle se oli oikeastaan ihan kivaa, kun voi pitää villapaitoja. :o)

Siinä vaiheessa kun painoa on jo todella tippunut tulee halu liikkua. Ketostixien kanssa voi ketoosin "syvyyttä" tarkkailla ja se on todella iso kannustin urheiluun. Rankan urheilun jälkeen sai vielä syödä hyvällä omalla tunnolla hedelmän eikä ketoosi katkennut. Rasvaa siinä käsittääkseni häviää (lukemani perusteella), koska kaikki ruoka mitä syödään on tavallaan lihasten kasvuainetta.

Suurin haitta minkä itse koin oli juuri se ettei maha toiminut. Söin kyllä uskollisesti laksatiivia, jota Pakarinen kirjassaan suositteli. Eli Pakarisen kirjan mukaan olen tehnyt kaiken ja noudattanut siinä olleita neuvoja.

Muita vaivoja voi tulla esim jos syö liikaa kananmunia niin kolesteroli nousee. Minulle ei näin käynyt, mutta tietoisesti välttelin munien ylenmääräistä syömistä. Pakarinen mainitsee myös b vitamiinin puutteen dieetissä ja söin siis b vitamiinia pillereinä.

Minä olen hyvin tyytyväinen saadessani syödä mahani täyteen, sillä mitä syön ei oikeastaan ole väliä. En siis kyllästy yksipuoliseen ruokaan kovinkaan helposti. Se tässä ehkä minulle sopikin parhaiten, että sain itselleni kehitettyä rutiinin syömiseen.

Eräällä dieetillä perusruokani oli tomaattimurskaa ja tonnikalaa lämmitettynä ja eritavoin maustettuna siihen päälle juustoa niin paljon kuin teki mieli ja joka päivä söin yhden greipin. Tuoreita herkkusieniä, joista kannat poistettu, täytin jollain maustetulla tuorejuustolla ja se kävi pikkunaposteltavasta. Kahvia ja makeuttamattomia virvoitusjuomia join niin paljon kuin mieli teki. Pepsistä jouduin myöhemmin vieroittamaan itseni suurella tuskalla.

Yhdellä kerralla söin seitä, eri lailla laitettuna uunissa kerman kanssa tai kauhealla kiireellä keitettynä ja maustettuna. Silloin söin myös greippirahkaa uskomattomia määriä, se täyttää vatsan todella tehokkaasti. Resepti rahkalle: 4 prk lähes rasvatonta maitorahkaa (Ehrmann tai jotain sinne päin), purkki vispikermaa vaahtona, vähän makeutusainetta ja kaksi greippiä. Taivaallisen hyvää, siihen en edes kyylästynyt vaan vieläkin herkuttelen sillä joskus.

Ja noiden lisäksi aina jotain mitä mieleen tuli, mutta nuo olivat ne pääasialliset ruuat. Oikeastaan vain ihan siksi noin yksipuolisesti, että en viitsi kauheasti tuhlata energiaa ajattelemalla ja laittamalla ruokaa.

Ruuastahan saa paljon monipuolisempaa, jos syö lihaa. Ja tietysti jos viitsii nähdä vaivaa ja käyttää mausteita. Itse ajattelin kuitenkin kokoajan sitä ettei tulisi liikaa rasvaa.

Vihannseksia voi syödä jonkin verran (esim tomaattimurska), mutta ei paljon koska niissäkin on hiilihydraatteja.

Tässähän tätä tarinaa. Kysy lisää, jos jotain jotain jäi sanomatta.