Suurtyöttömyyden syy.

Kävin läpi eri maiten työttömyys ja työllisyysastetilastoja 1970 luvulta tähän päivään asti. 1992 vuoden jälkeen kaikken maiten työllisyysasteet ovat heikentyneet eli mikään maa ei ole saavuttanut 50-80 luvun pieniä työttömyysasteen vuosikeskiarvoja. Neuvostoliiton hajoaminen ja Kiinan tulo markkinataluoteen ei ole pienentänyt työttömyytä tai nostanut työllisyysasteita vaikka maailmankaupan arvo on kasvanut merkittävästi. Tämän lisäksi työvoiman tarjonta on kasvanut, mutta se ei ole aiheuttanut työllisyysasteen nousua ja työttömyyden laskua niin kuin kansanedustaja Vartiainen on koko ajan mainostanut. Vartiainen ei siis ymmärrä että 50-80 luvun tilastot eivät ole käyttökelpoisia nykyaikana perusteluna työvoiman tarjonnan lisäämiselle ,koska maailma on muuttunut ja tarjonnnan positiiviset vaikutukset ovat lakanneet sen jälkeen kun Neuvostoliitosta tuli Venäjä ja Kiina tuli mukaan markkiinatalouteen.

Suurtyöttömyys siis perustuu siihen että yleinen työaika on liian pitkä työn ja työvoiman määrään nähden joka johtaa siihen että n. 500 000 työikäistä on työttömänä joista vain n. 20 % on työhaluttomia tai sairaita / syrjääntyneitä. Eli 400 000.nen työttömyys johtuu siitä että politiikot eivät lyhennä työaikaa sopivaksi, koska monelle se olisi poliittinen itsemurha . Työssä olevat eivät siis pitäisi työajan lyhentämisestä, koska se tarkoittaisi myös sitä että palkka laskisi. Ei ole mahdollista laskea työaikaa siten että palkka pysyy samana vaan työajan lasku aina tulisi johtamaan myös palkan laskuun tehdyn työn määrään pienenemisen johdosta.

Mielenkiintoista oli myös huomata tilastoista että politikkojen rakastaman Tanskan ja Ruotsin mallit työttömyysturvan ja aktivoinnin osalta eivät ole vältämättä olisi niin hyviä vaihtoehtoja Suomelle kuin politiikot uskottelevat. Esim: jos Ruotsin työttömyysprosentti olisi ollut ennen luottolaman (2008,syksy) alkua sama kuin Suomessa ja Ruotsin Venäjän viennin osuus olisi sama kuin Suomessa niin Ruotsin työttömyys olisi nyt samalla tasolla kuin Suomen nytten. Jos Suomessa olisi Ruotsin malli niin työttömyytemme olisi vielä korkeampi. Jos suomella olisi ollut käytössä 2008 ns. Tanskan malli niin nyt meillä olisi työttömyys ennätys, koska Tanskan malli nosti työttömyyttä Tanskassa satoja prosentteja ja taittaa nyttenkin Tanskan työttömyys olla lähes tai muistaakseni jopa yli 100 prosenttia korkeampi kuin ennen 2008 luottolamaa.
6<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

"Työssä olevat eivät siis pitäisi työajan lyhentämisestä, koska se tarkoittaisi myös sitä että palkka laskisi. Ei ole mahdollista laskea työaikaa siten että palkka pysyy samana vaan työajan lasku aina tulisi johtamaan myös palkan laskuun tehdyn työn määrään pienenemisen johdosta."

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/09/18/ruotsissa-kokeillaan-kuuden-tunnin-tyopaivaa-tulokset-nayttavat-hyvilta/201512110/12

Tuosta oli tuoreempikin tutkimus jossain muutama päivä sitten. Jos löydän uutisen niin laitan linkin tänne.

Äänestä

Tanskan+työttömyys+ns.+Tanskan+mallissa+nousi+Lehman+Brothersin+konkurssin+jälkeen+2008+2.4.+stä+6.2.teen+prosenttiin+eli+2.58+kertaiseksi+(258%).+Suomen+työttömys+nousi+8.4.stä+11+prosenttiin+eli+vain+1.3+kertaiseksi.+Nyt+Tanskan+työttömyys+4.2+prosenttia+eli+yhä+1.75+kertainen+verrattuna+ennen+Lehman+Brothersin+konkurssia.++Ruotsin+työttömyys+1989+1.4+%+nyt+7.6+eli+542%+korkeampi+.+Suomen+työttömyys+1989+3.6%+nyt+8.9%+eli+nyt+vain+247%+korkeampi.

Äänestä
  • Ja 10 on enemmän kun 90 sanoi stubido.
    Eli luvut saaddaan näyttämään mitä halutaan sopivasti snobbailemalla, totuutta se ei kuitenkaan mikiskään muuta.
    Miksi käytät absoluuttisena nollapisteenä Lehman Brothersin konkurssia?

    Äänestä

  • 167-176 kirjoitti:

    Ja 10 on enemmän kun 90 sanoi stubido.
    Eli luvut saaddaan näyttämään mitä halutaan sopivasti snobbailemalla, totuutta se ei kuitenkaan mikiskään muuta.
    Miksi käytät absoluuttisena nollapisteenä Lehman Brothersin konkurssia?

    Lehman+Brothersin+konkurssi+käytin+osoittaakseni+pääasiallisesti+se+miten+eritavalla+ns.Tanskan+malli+todellisuudessa+toimi+verrattuna+siihen+miten+sen+piti+toimia.+Tanskan+mallin+idea+on+maksaa+korkeata+ansiosidonnaista+työttömyysturvaa+vain+lyhyen+ajan,+koska+se+pienentää+markkinahäiriötilanteissa+työttömyyden+nousua,+koska+työttömien+ostovoima+säilyy+lähes+samana+kuin+työssä+ollessa.+Ansiosidonnaisen+työttömyysturvan+keston+lyhyys+myös+aktivoi+työtöntä+vastaanottamaan+heti+uutta+työtä+kun+on+joutunut+työttömäksi+ja+tämä+myös+hidastaa+työttömyyden+kasvua+sekä+saa+aikaseksi+nopean+laskun.Tanskalaisista+työttömistä+kuitenkin+enemmistö+toimi+eri+tavalla+kuin+politiikot+olivat+toivoneet.+Työttömät+eivät+siis+kuluttaneet+saamaansa+suurta+ansioisidonnaista+palveluihin+ja+shoppailuun+vaan+säästivät+sitä+pahan+päivän+varalle,+koska+uskoivat+että+Lehman+Brothers+meni+konkurssiin+siksi+että+tulottomille+ja+varattomille+annettiin+lainaa+ja+se+lainan+anto+sai+aikaseksi+talouskuplan+joka+puhkesi+ja+aiheutti+maailmanlaajuisen+markkinahäiriön+/+luottolaman.+Tanskalaiset+eivät+siis+uskoneet+että+kaikki+menetetyt+työpaikat+vain+palaisivat+takaisin+,koska+osa+menetetyistä+työpaikoisto+oli+olemassa+talouskasvukuplan+takia.+Tanskassa+on+kylläkin+työttömyys+laskenut+enemmän+kuin+Suomessa+ja++Ruotsissa+mutta+on+todennäköistä+että+Tanskassa+ei+enään+koskaan+päästästä+2.4+%+työttömyysasteeseen+ilman+työajan+laskua+vaikka+työttömiä+kuinka+aktivoitaisiin+vastaanottamaan+töitä.+Tämän+lisäksi+jos+ja+kun+tulee+seuraava+markkinahäiriö+/+taantuma+niin+Tanskan+malli+ilman+työajan+laskua+nostaa+Tanskan+työttömyyden+jälleen+kerran+vauhdilla+ylös+ja+alas+tullaa+niin+hitaasti+että+uusi+lama+tulee+ennen+kuin+työttömyys+on+laskenut+taantumaa+edeltävälle+tasolle.

    Äänestä

Suurtyöttömyyden syyt ovat aivan toisaalla. Perustason Ihmistyö siirtyy koneille. Globaali juttu. Ei vain tehdastyö vaan monet muutkin hommat hoidetaan jatkossa
roboteilla ja digitalisaatiolla. Digitalisaation riemukulkua riittää jatkossa hämmästeltäväksi. Olemassa olevan työn jakaminen ihmisten kesken ei ole missään muodossa järkevää. Se ei ole se ratkaisu. Uusia ammatteja syntyy varmasti. Ihmistyöajan lyhentäminen kylläkin on paikallansa, mutta olematonta työtä ei kannata jakaa ihmisten kesken. Siirtymävaihe on se iso ongelma. Suuret massat ihmisiä on työttöminä mutta heitä on melko vaikeata uudelleenkouluttaa tulevaisuuden ammatteihin. Tulevaisuuden ammatit ovat vasta syntymässä. Siis Ihan heittona. Siirtymävaihe kestää semmoiset 15-30 vuotta. Vastaus ei löydy 1970 luvun tilastoista. Peruutuspeilissä ei ole vastausta. Työttömille on kuitenkin taattava säällinen toimeentulo.


Se on tätä nyt. Tulee kuin juna.

https://goo.gl/BN2FmW

https://goo.gl/2iQUGZ

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tilastorotta kirjoitti:

Kävin läpi eri maiten työttömyys ja työllisyysastetilastoja 1970 luvulta tähän päivään asti. 1992 vuoden jälkeen kaikken maiten työllisyysasteet ovat heikentyneet eli mikään maa ei ole saavuttanut 50-80 luvun pieniä työttömyysasteen vuosikeskiarvoja. Neuvostoliiton hajoaminen ja Kiinan tulo markkinataluoteen ei ole pienentänyt työttömyytä tai nostanut työllisyysasteita vaikka maailmankaupan arvo on kasvanut merkittävästi. Tämän lisäksi työvoiman tarjonta on kasvanut, mutta se ei ole aiheuttanut työllisyysasteen nousua ja työttömyyden laskua niin kuin kansanedustaja Vartiainen on koko ajan mainostanut. Vartiainen ei siis ymmärrä että 50-80 luvun tilastot eivät ole käyttökelpoisia nykyaikana perusteluna työvoiman tarjonnan lisäämiselle ,koska maailma on muuttunut ja tarjonnnan positiiviset vaikutukset ovat lakanneet sen jälkeen kun Neuvostoliitosta tuli Venäjä ja Kiina tuli mukaan markkiinatalouteen.

Suurtyöttömyys siis perustuu siihen että yleinen työaika on liian pitkä työn ja työvoiman määrään nähden joka johtaa siihen että n. 500 000 työikäistä on työttömänä joista vain n. 20 % on työhaluttomia tai sairaita / syrjääntyneitä. Eli 400 000.nen työttömyys johtuu siitä että politiikot eivät lyhennä työaikaa sopivaksi, koska monelle se olisi poliittinen itsemurha . Työssä olevat eivät siis pitäisi työajan lyhentämisestä, koska se tarkoittaisi myös sitä että palkka laskisi. Ei ole mahdollista laskea työaikaa siten että palkka pysyy samana vaan työajan lasku aina tulisi johtamaan myös palkan laskuun tehdyn työn määrään pienenemisen johdosta.

Mielenkiintoista oli myös huomata tilastoista että politikkojen rakastaman Tanskan ja Ruotsin mallit työttömyysturvan ja aktivoinnin osalta eivät ole vältämättä olisi niin hyviä vaihtoehtoja Suomelle kuin politiikot uskottelevat. Esim: jos Ruotsin työttömyysprosentti olisi ollut ennen luottolaman (2008,syksy) alkua sama kuin Suomessa ja Ruotsin Venäjän viennin osuus olisi sama kuin Suomessa niin Ruotsin työttömyys olisi nyt samalla tasolla kuin Suomen nytten. Jos Suomessa olisi Ruotsin malli niin työttömyytemme olisi vielä korkeampi. Jos suomella olisi ollut käytössä 2008 ns. Tanskan malli niin nyt meillä olisi työttömyys ennätys, koska Tanskan malli nosti työttömyyttä Tanskassa satoja prosentteja ja taittaa nyttenkin Tanskan työttömyys olla lähes tai muistaakseni jopa yli 100 prosenttia korkeampi kuin ennen 2008 luottolamaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu