Olemme seurustelleet vähän yli vuoden. Itse en ole koskaan ollut kovin kiinnostunut seksistä, kun en tunne sen aikana mitään kovin erikoista. Sen sijaan tarvitsen läheisyyttä. Koska tiedän olevani riittämätön nainen seksuaalisesti, olen sanonut, että minulta voisi jossain vaiheessa elämää saada peräti luvan pettämiseen, jolla tarkoitan muutamaa kertaa pitkässä vuosien, jopa vuosikymmenien yhteiselämässä.
Avopuolisoni tunnusti, että on vuoden aikana pettänyt minua jo kymmenisen kertaa, aina eri naisen kanssa. Hän sanoo, ettei itse varsinaisesti hae seksiä, mutta hän on naisten silmissä NIIN haluttava ja hyvännäköinen, että joka kerta naiset lähes repivät hänet baarista luokseen sänkyyn. Välillä hän on pystynyt kieltäytymään. Mieheni kyllä myönsi, että saa naisten huomiosta tyydytystä huonoon itsetuntoonsa, ja että onhan jännitystä vaikea vastustaa.
Itseäni satuttaa nyt se, etten ole saanut ainakaan puoleen vuoteen minkäänlaista läheisyyttä, emmekä ole viettäneet aikaa yhdessä lähes lainkaan. Minä olen odottanut läheisyyttä ja keskustelua yksin kotona turhaan, kun mieheni on ravannut hakemassa sitä ja muuta muualta. Pettäminen ei tule loppumaan.
Tämän lisäksi mieheni on kohdellut minua myös muuten huonosti. En ole vielä heittänyt miestä pihalle, enkä enää uskalla kertoa ystävilleni, kun he suosittelivat erilleen muuttoa jo ennen tätä paljastusta. He pitäisivät minua täysin seonneena. Voinko itse löytää muuta kuin pettämistä suhteessa, jos en ole seksuaalisesti aktiivinen?
Avopuolisoni tunnusti, että on vuoden aikana pettänyt minua jo kymmenisen kertaa, aina eri naisen kanssa. Hän sanoo, ettei itse varsinaisesti hae seksiä, mutta hän on naisten silmissä NIIN haluttava ja hyvännäköinen, että joka kerta naiset lähes repivät hänet baarista luokseen sänkyyn. Välillä hän on pystynyt kieltäytymään. Mieheni kyllä myönsi, että saa naisten huomiosta tyydytystä huonoon itsetuntoonsa, ja että onhan jännitystä vaikea vastustaa.
Itseäni satuttaa nyt se, etten ole saanut ainakaan puoleen vuoteen minkäänlaista läheisyyttä, emmekä ole viettäneet aikaa yhdessä lähes lainkaan. Minä olen odottanut läheisyyttä ja keskustelua yksin kotona turhaan, kun mieheni on ravannut hakemassa sitä ja muuta muualta. Pettäminen ei tule loppumaan.
Tämän lisäksi mieheni on kohdellut minua myös muuten huonosti. En ole vielä heittänyt miestä pihalle, enkä enää uskalla kertoa ystävilleni, kun he suosittelivat erilleen muuttoa jo ennen tätä paljastusta. He pitäisivät minua täysin seonneena. Voinko itse löytää muuta kuin pettämistä suhteessa, jos en ole seksuaalisesti aktiivinen?
Vastaukset 10
Vanhimmat
...
Hän ei arvosta sinua lainkaan.
Älä pilaa elämäsi tuollaisen miehen takia.
Miehiä löytyy jotka ovat uskollisia ja keltä saat läheisyyttä ja lämpöä.
...mikä voi sua enää pidätellä tuollaisessa suhteessa. Läheisriippuvuus?
Laita nosteleen tollanen,noitahan kyllä löytyy jos et muuta elämältäs halua!
Luulempa et jos oikein rakastuisit,kohdalle sattuisi sellainen mies joka tietää mitä nainen haluaa...nauttisit seksistä sinäkin :)
Lykkyä tykö,elä pilaa elämääsi paskan kanssa!
tuo..."en ole koskaan ollut kovin kiinnostunut seksistä, kun en tunne sen aikana mitään kovin erikoista".
Ainakin mun mielestä seksi kuuluu läheisyyteen ja myös toisinpäin. Mun mielestä pelkkä kädestä pitäminen ei ole kovin tyydyttävää pitkän päälle. Anteeksi vain.
Kaverisi ei Sinua ansaitse mutta Sinäkin voisit vähän vilkaista peiliin ennen kuin aloitat uuden suhteen.
Minun mielestä olisi parempi, että vapautat miehesi itsekkyytesi kahleista. Hän on kärsinyt läheisyyden puutteesta, kun sinä olet pohtinut omia murheitasi. Hän on ollut tukenasi ja puhunut ja ollut hellä vain saadakseen rakastamaltaan naiselta seksiä. Nyt sen jälkeen kun olet vuoden salailun jälkeen kertonut, ettet nauti seksistä miehesi kanssa, niin mikä ihme on jos tunteet häviää. Seksi on kuitenkin yli puolet koko parisuhteen prismassa, ja itse miehenä aina ollut epäluuloinen:ja miettinyt, että nyt ei ole kaikki kohdallaan, jos seksi on ollut huonoa. Mutta antanut aina mahdollisuuden ja tullut petetyksi. Ja olen tullut siihen johtopäätökseen, että jos on jotain salattavaa seksuaalisista mieltymyksistä ja yleensäkin jos olet puoliverin mukana, niin sen vaistoaa. Eli mieti nyt kumpi pettää sinä vai hän. Ja Kirjoituksestasi päätellen kumpikin itseään.
Minä olen yrittänyt vapauttaa miestäni ahdistuksesta ja tunteet peittävistä kahleista. Olen tukenut, puhunut ja antanut seksiä. Onhan sekin sentään jonkinlaista läheisyyttä. Hän on kuitenkin torjunut muun läheisyyden.
Olen alusta lähtien kertonut, etten tunne seksin aikana mitään niin hirveän järisyttävää. Sen sijaan haluaisin, että miehellä olisi hyvä olla seksin aikana.
puoli ruokaa sängyssä on se, että nainenkin tykkää olla siellä. Muutenhan voisin ostaa pumpattavan ja kumisen akan. Hmph...
Mikä voi olla läheisempää ja intiimimpää kuin seksi? Viitaten kommenttiisi "Onhan sekin sentään jonkinlaista läheisyyttä"...
Hieman on pakko kysyä tarkennusta tuohon käyttämääsi sanamuotoon "..olen odottanut läheisyyttä ja keskustelua.."
Oletko tehnyt itse alotteita läheisyyden ja yhteisen ajan saamiseksi, vai oletko vain odottanut, että miehesi tekisi aloitteen?
Normaalisti sanoisin, että jos toinen on pettänyt, niin kamat kantoon ja äkkiä. Mutta tilanteenne ei mielestäni ole kovin yksinkertainen.
Se, että olet jo sanonut suoraan, ettei seksi anna sinulle mitään, asettaa miehellä valtavat suorituspaineet. Mies tuntee aika herkästi, että hän ei riitä sinulle ja on kykenemätön antamaan sinulle mitään. Hän tuntee itsensä varmasti riittämättömäksi ja huonoksi sinun suhteen. Näitä tunteita hän varmasti hakee näiltä muilta naisilta, vaikka haluaisi ne sinulta. Et varsinaisesti paranna miehesi itsetuntoa..
Suhteenne on varsin lyhyt, mutta onko siinä aitoa rakkautta? Et kertonut, kuinka miehesi on kohdellut sinua "muuten huonosti".
Ero on harvoin ratkaisu. Uskollinen suhde on kuitenkin hyvin realistinen tavoite, jos molemmat rakastavat toisiaan aidosti. Seksi on toimiessaan 10% parisuhteesta, mutta 90% jos se ei toimi..joten harkitse vaikka ulkopuolisen avun hankkimista ja mieti, miksi et ole seksuaalisesti aktiivinen. Syy ei juuri koskaan ole fyysinen.
En halua haukkua sinua ja on ikävää, että olet onneton. Silloin kun puhutaan PARIsuhteesta, on kuitenkin kyseessä 2 ihmistä. Jos haluat, voit vaikuttaa tilanteeseen. Jos toivoa ei oikeasti ole, niin lähde. Asiat eivät voi enää mennä huonommaksi.
Kyllä olen tehnyt aloitteita, mutta hän ahdistuksen vallitessa halunnut olla yksin. Ahdistustaan hän on purkanut minuun mm. aggressiivisella käytöksellä ja haukkumalla minut aivan lyttyyn aiheettomistakin asioista. Paineen alla hän on pettänyt lupauksensa arkipäivän asioissakin, kun ei ole jaksanut hoitaa sovittuja asioita, ja minulta on mennyt luottamus häneen kokonaan.
Muutama päivä sitten ahdistus helpotti paineita aiheuttavan tekijän poistuttua hänen elämästään. Siitä lähtien hän on ollut aivan kuin eri ihminen: antanut läheisyyttä ja ollut minun kanssani. Tähän mieheen rakastuin ennen kuin hänen elämään tuli paineita.
Ongelmat eivät ole vielä ratkaistu, mutta olemme ehkä pääsemässä parisuhdeterapiaan (mihin ei helpolla pääse ainakaan meidän asuinpaikkakunnalla) ja ongelmia voidaan lähteä käsittelemään.