Onko joku ikävöinyt puolisoaan niin paljon, että olisi voinut fyysisesti pahoin. Ennen en uskonut sen olevan mahdollista, mutta kummasti taitaa pää ja kroppa kulkea "käsi kädessä". Koin meinaa tuollaisen ilmiön viime syksynä, joka oli rankin kokemani syksy. Aloitin opinnot 200km:n päästä kotikaupungistani. Mieheni oli tarkoitus tulla muutaman kuukauden päästä samalle paikkakunnalle, kun oli saanut omat opintonsa päätökseen. Vaikka ajattelin, että viikot ollaan "erossa" ja viikonloput sitten nähdään olisi helppoa, se ei todellakaan ole sitä. Laihduin jopa 8kg:a. Se on kai ainoa positiivinen asia. Miten toista voi ikävöidä niin paljon, että se tuntuu fyysisesti. Olenko liian läheisriippuvainen, kun en halua olla yksin?
Fyysinen paha olo
Ninna
4993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Varmaan ikävää ja laihtumista lisäsi suuri elämänmuutoksesi. Muutit 200 km:n päähän kotikaupungistasi aivan uudelle paikkakunnalle, aloitit opinnot, jouduit muodostamaan uuden tukiverkoston ympärillesi jne. Jo nuo asiat yksinään ovat stressaavia. Kaipuu toisen luo tekee kaikesta raskaampaa.
on, et siis ole ainut. Itse muutin töiden takia 350km päähän, nyt menossa jo 5:s kuukaus ja kiloja karissut 6kg. Olen myös muuttunut apaattiseksi ikävän myötä ja keskittyminen asioihin tuntuu vaikealta. Olen valmis jättämään työt ja palaamaan takaisin jotta voin olla onnellinen, nyt sitä en ole.... tässä sitä on huomannut miten toista voikaan rakastaa niin paljon että oma elämä "kärsii".
teidän pitäisi ajatella sitä ilosta jälleen näkemistä eikä erossa olemista *lähden tullakseni takaisin* tyylillä:)
itsekkin olen kaukosuhteessa ja no sanoisin että mietin mieluummin sitä mukavaa tulevaa aikaa toisen kanssa yhdessä kun sitä että en voi häntä ihan kokoaikasesti nähdä:)
ja kuitenkin noin kerran kuussa häntä näen että miettikää jos näette joka vkl esim toisenne:) se on jo jotain..
Minulla oli samaa fyysistä pahaa oloa ikävöidessäni tyttöystävääni. Kaukosuhteessa kun olimme. Pahan olon tunne oli aina vahvin eron hetken jälkeen (yllätys yllätys). Tosin paino ei pudonnu "kuin" 4kg muutaman kuukauden aikana. Oireilin aina niin, että pääni oli todella kipeä ja tuntui kuin olisi ollut kuumetta. En ole vastaavasta kyllä muilta kuullut ja tämä ilmiö taitaakin olla meillä miehillä harvinaisempaa kuin naisilla.
Eräänä päivänä sattuikin sitten kirjastossa Tiede lehti käteeni ja siitä bongasin jutun, joka käsitteli asiaa. Tutkioiden mukaan tämä fyysinen huono olo johtuu hylätyksi tulemisen tunteesta. Se, että eläin eroaa laumasta, tarkoittaa sen huonompaa mahdollisuutta selviytyä. Joten tunne selitetään primitiivisenä selviytymisviettinä. Tiedän. Tiedemiehet ei ymmärrä rakkaudesta mitään. Me ihmiset kun olemme erilaisia, reagoimme samoihin asioihin myös eri tavoilla.