Olen 20 vuotias nainen ja minut raiskattiin hieman yli vuosi sitten. Tekijä oli silloinen kumppani, en tehnyt rikosilmoitusta, sillä tunsin häpeää tapahtumasta. Alitajuisesti syytän edelleen itseäni, vaikka olenkin yrittänyt hokea itselleni ettei tapahtuma ollut minun vikani. Eksäni aikoinaan myönsi tapahtuneen mikä helpotti jonkin verran oloani, mutta eron jälkeen vaihtoi kantaansa asiaan. Olin kuulemma pakottanut hänet myöntämään tapahtuman, ja hän oli pyytänyt anteeksi ainoastaan etten jättäisi häntä. Olen käynyt hetken aikaa terapiassa, mutta koko väkivaltaisen suhteen ja erityisesti raiskauksen muisteleminen tuntui tällöin liian raskaalta.
En ole juurikaan pystynyt puhumaan tapahtumista kenellekään. Ainoastaan yksi ystäväni tietää asiasta. Tapahtumista on vuosi ja haluasin jo päästä asiasta yli. Minulla on muutaman kerran vuoden aikana ollut hieman jotain juttua muutaman miehen kanssa mutta olen aina päättänyt ne melkein heti pelkojeni takia.
Olen nyt tapaillut erästä miestä, joka on todella mukavan oloinen. Saatan kuitenkin ahdistua kummallisista asioista, kuten esimerkiksi siitä että minusta pidetään lujasti kiinni tai kädet kiedotaan ympärilleni. Tapahtumien avaaminen melko vieraalle ihmiselle tuntuu hyvin vastenmieliseltä, mutta en tiedä olisiko hänen kuitenkin parempi tietää kun tapahtumat väistämättä vaikuttavat käytökseeni. On myös raskasta yrittää peitellä paniikkia, joka minuun saattaa iskeä tietyissä tilanteissa. Jos mies haluaa lopettaa suhteen tämän takia niin kestän sen kyllä. Enemmän pelkään itse tunnetta siitä, että tulen torjutuksi näiden tapahtumien takia...
Haluaisin kuulla asiallisia mielipiteitä siitä pitäisikö minun kertoa ja millä tavalla. Millaista reaktiota voin odottaa? Tietysti olisi myös kiva kuulla kohtalotovereiden tarinoita.
En ole juurikaan pystynyt puhumaan tapahtumista kenellekään. Ainoastaan yksi ystäväni tietää asiasta. Tapahtumista on vuosi ja haluasin jo päästä asiasta yli. Minulla on muutaman kerran vuoden aikana ollut hieman jotain juttua muutaman miehen kanssa mutta olen aina päättänyt ne melkein heti pelkojeni takia.
Olen nyt tapaillut erästä miestä, joka on todella mukavan oloinen. Saatan kuitenkin ahdistua kummallisista asioista, kuten esimerkiksi siitä että minusta pidetään lujasti kiinni tai kädet kiedotaan ympärilleni. Tapahtumien avaaminen melko vieraalle ihmiselle tuntuu hyvin vastenmieliseltä, mutta en tiedä olisiko hänen kuitenkin parempi tietää kun tapahtumat väistämättä vaikuttavat käytökseeni. On myös raskasta yrittää peitellä paniikkia, joka minuun saattaa iskeä tietyissä tilanteissa. Jos mies haluaa lopettaa suhteen tämän takia niin kestän sen kyllä. Enemmän pelkään itse tunnetta siitä, että tulen torjutuksi näiden tapahtumien takia...
Haluaisin kuulla asiallisia mielipiteitä siitä pitäisikö minun kertoa ja millä tavalla. Millaista reaktiota voin odottaa? Tietysti olisi myös kiva kuulla kohtalotovereiden tarinoita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.