Huumeet ja korvike elämä.

Jos siellä Pohjanlahden takana on yhtä komea päivä kuin täällä, kannattaa ottaa myös annos ulkoilmaa putoilevien värikkäiden puun lehtien keskellä.

Oravat vievät talvievästä piiloihinsa ja muuttolinnut organisoivat pitkää matkaansa.

Eilen täällä muuten pyöri merikotkapariskunta aivan tämän paikan yläpuolella. Se näytti siltä kuin kaksi eteisen käytävämattoa olisi poikittain edeten liihotellut isoa ympyrää. Siinä luultavasti oli erinomainen nouseva spiraalimainen ilmavirtaus.

Ja siinä syysilmaa hengitellessä voi vaikka itsekseen rallatella "vi kan spela fiolioliolej" tai muuta kulloiseenkin maakuntaan ja musiikkimakuun passelia. Ja vastaantulijoille voi hymyillä iloisesti, ihan vain siitä riemusta, että saa hetken elää ja jakaa olemisensa toisen tuntevan ja tietoisen olennon kanssa.

Se on parasta lääkettä kaikelle pakkomielteiselle takertumiselle. Ja tässä puhun ihan omasta kokemuksesta.

Totta haastat. Huumeiden käyttö on todella lisääntynyt -mitä enemmän ihmisiä sen enemmän huumeitakin. Täällä Ruotsissa on poliisi takavarikoinut viime aikoina uudenlaisia huumeita kolmellakymmenellä paikkakunnalla - huume (oikeastaan lääke) erittäin vaarallinen ja monet sitä käyttäneet ovatkin kuolleet. Totuus on että monet ovat alkaneet käyttää lääkettä jota käytetään ihmisten kipujen lievittämiseen elämän loppuvaiheessa - ja liika annostus vie auttamattomasti kuolemaan.
Totta puhut myös jos katsotaan nykyistä työelämää, nykyään ovat vaatimukset kasvaneet ja monet joilla on esimerkiksi vastuullinen työ kamppailevat jaksamisensa kanssa - erehdyksiä ei saa tulla .. lisää siihen sitten ihmisten omat vaikeudet - esimerkiksi heikko luonne ja epäonnistumiset elämässään .. Joten ei ole kummakaan että niin moni on haksahtanut huumeisiin tänään. Asiaan kuuluu myös että huumeita on tänään saatavilla paljon helpommin kuin koskaan ennen - myös ulkopuolella taajemmin asutettujen paikkojen ulkopuolella. Minkä esimerkiksi nämä viimeisimmät poliisi ratsiat osoittavat.
Tuo että uskonto on oopiumia kansalle (oli kai Lenin joka sen sanoi) pitää paikkansa - olisi kuitenkin väärin sanoa että se tekee sen aina - mutta jos menee johonkin karismaattisen lahkon kokouksiin niin ei voi kieltää että siellä uskontoa käytetään kuin huumetta .. kontataan esimerkiksi lattioilla ja puhutaan kielillä joka ehdottomasti ei ole mitään kieltä. Tällaista menoa ei kuitenkaan ole kaikkialla - esimerkiksi raamatuntutkijat ovat tavallisesti erittäin rauhallista ja suvaitsevaa väkeä.

alex

alex.kasi kirjoitti:

Totta haastat. Huumeiden käyttö on todella lisääntynyt -mitä enemmän ihmisiä sen enemmän huumeitakin. Täällä Ruotsissa on poliisi takavarikoinut viime aikoina uudenlaisia huumeita kolmellakymmenellä paikkakunnalla - huume (oikeastaan lääke) erittäin vaarallinen ja monet sitä käyttäneet ovatkin kuolleet. Totuus on että monet ovat alkaneet käyttää lääkettä jota käytetään ihmisten kipujen lievittämiseen elämän loppuvaiheessa - ja liika annostus vie auttamattomasti kuolemaan.
Totta puhut myös jos katsotaan nykyistä työelämää, nykyään ovat vaatimukset kasvaneet ja monet joilla on esimerkiksi vastuullinen työ kamppailevat jaksamisensa kanssa - erehdyksiä ei saa tulla .. lisää siihen sitten ihmisten omat vaikeudet - esimerkiksi heikko luonne ja epäonnistumiset elämässään .. Joten ei ole kummakaan että niin moni on haksahtanut huumeisiin tänään. Asiaan kuuluu myös että huumeita on tänään saatavilla paljon helpommin kuin koskaan ennen - myös ulkopuolella taajemmin asutettujen paikkojen ulkopuolella. Minkä esimerkiksi nämä viimeisimmät poliisi ratsiat osoittavat.
Tuo että uskonto on oopiumia kansalle (oli kai Lenin joka sen sanoi) pitää paikkansa - olisi kuitenkin väärin sanoa että se tekee sen aina - mutta jos menee johonkin karismaattisen lahkon kokouksiin niin ei voi kieltää että siellä uskontoa käytetään kuin huumetta .. kontataan esimerkiksi lattioilla ja puhutaan kielillä joka ehdottomasti ei ole mitään kieltä. Tällaista menoa ei kuitenkaan ole kaikkialla - esimerkiksi raamatuntutkijat ovat tavallisesti erittäin rauhallista ja suvaitsevaa väkeä.

alex

Lue lisää

«Tuo että uskonto on oopiumia kansalle (oli kai Lenin joka sen sanoi)»

Melko samantekevää, mutta kyseessä oli Karl Marx.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx_ja_uskonto

v.aari kirjoitti:

«Tuo että uskonto on oopiumia kansalle (oli kai Lenin joka sen sanoi)»

Melko samantekevää, mutta kyseessä oli Karl Marx.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx_ja_uskonto

Lue lisää

Aivan - niinpä olikin :)

alex

v.aari kirjoitti:

Jos siellä Pohjanlahden takana on yhtä komea päivä kuin täällä, kannattaa ottaa myös annos ulkoilmaa putoilevien värikkäiden puun lehtien keskellä.

Oravat vievät talvievästä piiloihinsa ja muuttolinnut organisoivat pitkää matkaansa.

Eilen täällä muuten pyöri merikotkapariskunta aivan tämän paikan yläpuolella. Se näytti siltä kuin kaksi eteisen käytävämattoa olisi poikittain edeten liihotellut isoa ympyrää. Siinä luultavasti oli erinomainen nouseva spiraalimainen ilmavirtaus.

Ja siinä syysilmaa hengitellessä voi vaikka itsekseen rallatella "vi kan spela fiolioliolej" tai muuta kulloiseenkin maakuntaan ja musiikkimakuun passelia. Ja vastaantulijoille voi hymyillä iloisesti, ihan vain siitä riemusta, että saa hetken elää ja jakaa olemisensa toisen tuntevan ja tietoisen olennon kanssa.

Se on parasta lääkettä kaikelle pakkomielteiselle takertumiselle. Ja tässä puhun ihan omasta kokemuksesta.

Lue lisää

Rallattelusta puheen ollen tässä on musiikkia - no ehkä ei rallattelua mutta katsomisen ja kuuntelemisen väärtti kuitenkin - mielestäni.

https://www.youtube.com/watch?v=uTl_7ovLHJI&list=PLdJlsQ6oBl4rk6PH2XTU6Z0YX2dzzlCMb

Tänään on tuo linkissä pianoa soittava 8 vuotias kiinalainen tyttö ehtinyt 26 vuoden ikään ja nyt jo maailman kuulu pianisti Yuja Wang .. joka muutti USA:han 11 vuoden iässä ja sillä tiellä sitä ollaan ..

alex

alex.kasi kirjoitti:

Rallattelusta puheen ollen tässä on musiikkia - no ehkä ei rallattelua mutta katsomisen ja kuuntelemisen väärtti kuitenkin - mielestäni.

https://www.youtube.com/watch?v=uTl_7ovLHJI&list=PLdJlsQ6oBl4rk6PH2XTU6Z0YX2dzzlCMb

Tänään on tuo linkissä pianoa soittava 8 vuotias kiinalainen tyttö ehtinyt 26 vuoden ikään ja nyt jo maailman kuulu pianisti Yuja Wang .. joka muutti USA:han 11 vuoden iässä ja sillä tiellä sitä ollaan ..

alex

Lue lisää

Mielestäni tuo Yuja Wang video on osoitus siitä kuinka ihmisellä voi olla paljon paljon enemmän kapasiteettia jo nuorena (tässä jo 8 vuotiaana) kuin ehkä voimme edes uskoa ja ymmärtää. Minä olen varma että monilla monilla on nuorilla erilaisia lahjakkuuksia jotka eivät koskaan saa sitä kasvu mahdollisuutta joka niille oikeastaan kuuluisi.
Ja jos mikä niin huumeet turmelevat ihmisen - huumeidenkäyttäjien kasvumahdollisuudet supistuvat sitä enemmän mitä enemmän huumeita ja mitä kauemmin niitä käytetään. Hänestä tulee huumeiden orja ja se vie mennessään kaiken ..

Pannan tähän vielä toinen uusi "taimi" jota tämä maailma ei ole nujertanut..
https://www.youtube.com/watch?v=A-OtnGbjIEE

ja tässä toinen uskomaton lahjakkuus - jonka huumeet veivät hautaan parikymmentä vuotta myöhemmin - eikä vain hänestä tullut huumeiden orja vaan myös hänen tyttärestään .. ja molemmat vei huumeet hautaan ..

https://www.youtube.com/watch?v=ZM7_2zC1GuI

alex

v.aari kirjoitti:

«Tuo että uskonto on oopiumia kansalle (oli kai Lenin joka sen sanoi)»

Melko samantekevää, mutta kyseessä oli Karl Marx.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx_ja_uskonto

Lue lisää

>>«Tuo että uskonto on oopiumia kansalle (oli kai Lenin joka sen sanoi)»
Melko samantekevää, mutta kyseessä oli Karl Marx.>>

Oikeastaan kai: "Uskonto on kansan oopiumia - se on sydämettömän maailman sydän ja toivottoman maailman toivo.

Taisi nyt mennä vähän rönsyilyksi:-)
Terveiset aurinkoiselta kauppamatkalta. Oli kuulema korvapuustinpäivä.
Siis oli otettava niitä kelta-ruskeita korvapuusteja. Ei punaisia poskelle...
Vaikka täälläkin jaetaan niitä "korvapuusteja" oikein olan takaa!
Ja yhta rassua raipataan kimpassa, enkä itse näe syytä siihen.

Olen jo useamman päivän kerännyt vaahteranlahtiä maasta.
kaikkein kauneimmat väriyhdistelmät. Sitten haalinut vaatteita, jotka
ovat saman sävyisiä. Kiva herrastella koreana kylätiellä.

Aamulla kävin uimahallissa saunassa ja nyt sitten tuli juotua ne saunakahvit.
Lasken pakkomielteeksi, että kaikki kolme lämmintä korvapuustia vilahti...
Kahvikuppi toisessa ja puusti toisessa kädessä. Kyllä hävettää.
Onneksi olivat kovia ja pahoja, joten ei tule kiusausta toista kertaa.
En tapaa syödä makeaa, enkä epäterveellistä.

Nyt kipin kapin kävelylenkille. Ei nyt varsinaisesti rasvoja sulattamaan,
vaan ei saa antaa tämän raikkaan syyspäivän mennä sormien välistä.
On tullut kerättyä pihlajanmarjoja kuivattavaksi c-vitamiinin tähden.

Puutarhassa on paljon tekemistä ja nautin joka hetkestä puitteni alla.
Joka puulla on oma suhinansa hiljaisuudessa, eikä musiikkia kaipaa.
Sain kivan party-teltan kunnostettua sateiden ja talven varalle.
Siellä on urheiluvälineitä liikuntaan ja paikka lukemista varten.
Tekee hyvää olla ulkona raittiissa talvipakkasessakin.

Minä kuulin tänä aamuna vain variksen liikuttavaa rääkkyä.
Kaipaan kurkien mahtavaa ujellusta. Se värisyttää sielua pohjaa myöten.
Ja ne aurat, jotka hakovat sinessä ovat majesteettisia.
Niissä tuntuu järjestäytyneisyys ja kurinalaisuus.
Jokaisella tuntuu olevan sovittu paikka ja kaikki yhteisön hyväksi.

Muuten, en kykene lukemaan busmannin juttuja kuin vähän alusta.
Kun olen itse katkeroitunut, niin ymmärrän häntä aika hyvin!
Mutta nyt, kun on taas saavuttanut jonkun sisäisen rauhan, niin
tuntuu kuin hän ajatuksillaan kamppaisi minut nurin!
Sattuu sydämestä sen keikauksen jälkeen samoin kuin aikoinaan
kompastuessaan eteensä työnnettyyn koipeen. Nolottavaa.

No, jatketaan nyt näitä aivovoimisteluja.
Mutta hän ei kykene olemaan poissakaan seurastanne.
Siis vaikuttaa, kuin hän haluaisi tulla todistetuksi olevansa väärässä.

v.aari: #Poliittisesti epäkorrekti todellisuus on se, että on olemassa myös huumeiden käyttäjiä, jotka pitävät käyttönsä kohtuullisena eikä käyttö haittaa normaalia elämää.#

No noin voi luonnollisesti olla, mutta usein ovat huumeiden käyttäjät itse laskemassa itseään niiden joukkoon jotka pitävät käyttönsä kohtuullisena ja sanovat että heidän käyttönsä ei haittaa "normaalia elämää" - vaikka se tosiasiassa onkin todellinen riesa muille. Esimerkiksi perheelle ja ja muille tutuille. No, tutut voivat tietysti karttaa huumeiden käyttäjää, mutta perhe on huonommassa asemassa koska se asuu saman katon alla kuin huumeiden käyttäjä. "Kohtuullinen" huumeiden käyttö on siis eri asia eri ihmisille.

Usein on myös valitettavasti niin, että katsotaan vain itse käyttäjään ja unohdetaan esimerkiksi juuri perhe ja varsinkin lapset .. kunnes huumeiden käyttö perheessä on mennyt niin pitkälle, että lapset katsovat sellaista elämää ikäänkuin normaaliksi. On todettu myös että huumeita käyttävät useammin ne joiden perheessä on ollut huume ongelmia heidän lapsuudessaan.

Ei minullakaan ole koskaan ollut tarvetta käyttää huumeita, mutta en minäkään katso esimerkiksi lasillista viiniä tai vaikka kahtakin sopivassa tilaisuudessa sellaiseksi huumeiden käytöksi joka olisi vaarallista jos se jää siihen ja ei tapahdu liian usein. Päinvastoin olen jopa sitä mieltä, että jos ollaan liian vaativia ja tiukkoja muiden käytöstä voi sillä olla jopa päinvastainen vaikutus. Jotenkin on hyvä jos koko asia "avdramatiseerataan" (mikä lie suomenkielinen vastine tuolle suomennokselleni :)? esimerkiksi nuorison keskuudessa ja siitä keskustellaan asiallisesti ja rehellisesti.

Muuten - täälläkin on oikein mukava syksyinen päivä - mitä pieni 5 minuutin sadekuuro tuossa rapsahti auringon paisteen lomassa.. ja vielä kukkii "kehäkukatkin" kukkapenkissä vaikka on jo lokakuu. Tuli mieleeni että tänään olisikin hyvä tilaisuus leikata ruoho vielä viimeisen kerran ennen syys sateita ja talven tuloa.

alex:)

KuinkasTeillä kirjoitti:

Taisi nyt mennä vähän rönsyilyksi:-)
Terveiset aurinkoiselta kauppamatkalta. Oli kuulema korvapuustinpäivä.
Siis oli otettava niitä kelta-ruskeita korvapuusteja. Ei punaisia poskelle...
Vaikka täälläkin jaetaan niitä "korvapuusteja" oikein olan takaa!
Ja yhta rassua raipataan kimpassa, enkä itse näe syytä siihen.

Olen jo useamman päivän kerännyt vaahteranlahtiä maasta.
kaikkein kauneimmat väriyhdistelmät. Sitten haalinut vaatteita, jotka
ovat saman sävyisiä. Kiva herrastella koreana kylätiellä.

Aamulla kävin uimahallissa saunassa ja nyt sitten tuli juotua ne saunakahvit.
Lasken pakkomielteeksi, että kaikki kolme lämmintä korvapuustia vilahti...
Kahvikuppi toisessa ja puusti toisessa kädessä. Kyllä hävettää.
Onneksi olivat kovia ja pahoja, joten ei tule kiusausta toista kertaa.
En tapaa syödä makeaa, enkä epäterveellistä.

Nyt kipin kapin kävelylenkille. Ei nyt varsinaisesti rasvoja sulattamaan,
vaan ei saa antaa tämän raikkaan syyspäivän mennä sormien välistä.
On tullut kerättyä pihlajanmarjoja kuivattavaksi c-vitamiinin tähden.

Puutarhassa on paljon tekemistä ja nautin joka hetkestä puitteni alla.
Joka puulla on oma suhinansa hiljaisuudessa, eikä musiikkia kaipaa.
Sain kivan party-teltan kunnostettua sateiden ja talven varalle.
Siellä on urheiluvälineitä liikuntaan ja paikka lukemista varten.
Tekee hyvää olla ulkona raittiissa talvipakkasessakin.

Minä kuulin tänä aamuna vain variksen liikuttavaa rääkkyä.
Kaipaan kurkien mahtavaa ujellusta. Se värisyttää sielua pohjaa myöten.
Ja ne aurat, jotka hakovat sinessä ovat majesteettisia.
Niissä tuntuu järjestäytyneisyys ja kurinalaisuus.
Jokaisella tuntuu olevan sovittu paikka ja kaikki yhteisön hyväksi.

Muuten, en kykene lukemaan busmannin juttuja kuin vähän alusta.
Kun olen itse katkeroitunut, niin ymmärrän häntä aika hyvin!
Mutta nyt, kun on taas saavuttanut jonkun sisäisen rauhan, niin
tuntuu kuin hän ajatuksillaan kamppaisi minut nurin!
Sattuu sydämestä sen keikauksen jälkeen samoin kuin aikoinaan
kompastuessaan eteensä työnnettyyn koipeen. Nolottavaa.

No, jatketaan nyt näitä aivovoimisteluja.
Mutta hän ei kykene olemaan poissakaan seurastanne.
Siis vaikuttaa, kuin hän haluaisi tulla todistetuksi olevansa väärässä.

Lue lisää

No saa sitä joskus vaikka rönsyilläkin .. Jotenkin tuo kirjoituksesi oli sellaista tuttua turinaa. Tunnen ihan samalla tavalla kotipihan puiden suhinan ja vaahteran lehdet putoilevat niin omalla kuin naapurin tontilla - alku syksy ja sen tuoma tunnelma. Meillä onkin näitä puita aika paljon ja aika korkea pensasaita vielä joten lehtiä riittää .. Onneksi ostin itselleni sellaisen "lehtien puhaltimen" jolla työ käy paljon helpommin ja yksinkertaisemmin - vaikka sitten naapurinkin tontilla.
Tänä vuonna oli meillä pari kymmentä "kaksi ja puoli metristä" auringonkukkaa kasvamassa, joiden kuihtuvat kukat olen kerännyt yhden suuren koivun juurelle jossa nyt on paljon kaikenlaisia lintuja niitä nokkimassa. Muutenkin välttelemme myrkkyjä ja siksi kai kaikenlaiset linnut täällä viihtyvätkin - suojaisa paikka, paljon puita ja ilman saasteita. Olenkin kuvannut jos jonkinlaista eläintä ikkunastamme - varsinkin talvis aikaan.
Kirjoitit olevasi "katkera" - asia ei tietenkään minulle kuulu - mutta koska nyt kirjoitit niin kehottaisin sinua miettimään todellisia syitä siihen. Ei ihmisen kannata olla katkera siitä mitä muut harhaillessaan tekevät - se on ainakin täysin varma asia .. jos katkeroituu muiden tekemisistä .. silloin saa tässä maailmassa olla katkera lopun ikänsä.
Ja jos nyt lopuksi sana aloituksen aiheesta - niin katkeruuskin on yksi huumeiden käytön syy.. katkeruus pilaa yksinkertaisesti omaa elämää - ja nyt en tarkoita sinua - sinusta kun en tiedä mitään.

alex :)

alex.kasi kirjoitti:

No saa sitä joskus vaikka rönsyilläkin .. Jotenkin tuo kirjoituksesi oli sellaista tuttua turinaa. Tunnen ihan samalla tavalla kotipihan puiden suhinan ja vaahteran lehdet putoilevat niin omalla kuin naapurin tontilla - alku syksy ja sen tuoma tunnelma. Meillä onkin näitä puita aika paljon ja aika korkea pensasaita vielä joten lehtiä riittää .. Onneksi ostin itselleni sellaisen "lehtien puhaltimen" jolla työ käy paljon helpommin ja yksinkertaisemmin - vaikka sitten naapurinkin tontilla.
Tänä vuonna oli meillä pari kymmentä "kaksi ja puoli metristä" auringonkukkaa kasvamassa, joiden kuihtuvat kukat olen kerännyt yhden suuren koivun juurelle jossa nyt on paljon kaikenlaisia lintuja niitä nokkimassa. Muutenkin välttelemme myrkkyjä ja siksi kai kaikenlaiset linnut täällä viihtyvätkin - suojaisa paikka, paljon puita ja ilman saasteita. Olenkin kuvannut jos jonkinlaista eläintä ikkunastamme - varsinkin talvis aikaan.
Kirjoitit olevasi "katkera" - asia ei tietenkään minulle kuulu - mutta koska nyt kirjoitit niin kehottaisin sinua miettimään todellisia syitä siihen. Ei ihmisen kannata olla katkera siitä mitä muut harhaillessaan tekevät - se on ainakin täysin varma asia .. jos katkeroituu muiden tekemisistä .. silloin saa tässä maailmassa olla katkera lopun ikänsä.
Ja jos nyt lopuksi sana aloituksen aiheesta - niin katkeruuskin on yksi huumeiden käytön syy.. katkeruus pilaa yksinkertaisesti omaa elämää - ja nyt en tarkoita sinua - sinusta kun en tiedä mitään.

alex :)

Lue lisää

Kuinka ihanaa lukea tällaista arvostavaa! Se on kuin kuulisi
Jumalan sanaa Eedenissä mielikuvituksessaan käyskennellen.

Minäkin asun vedensuojelusalueella ja päätin tänne muuttaessani, että tänne ei enää myrkkyjä siroteta! Eläimet ja maa saa parantua.
Minä en puitteni lehtiä minnekään korjaa ja vie pois.
Ne saavat antaa ravinnon maasta, josta ovat sen imeneet.
Mutta asunkin metsän jatkona. Naapurit eivät kärsi tästä.
Jos olisin valinnut talon kylän keskeltä, tämä villiys ei olisi sopinut.
Kaikilla eläimillä on oma reviirinsä. Kuten meilläkin.

Joskus tulee niin paha mieli, kun näkee ihmisten asuvan asfaltti-viidakossa. Mutta toisaalta moni valitsee itse kaupungin.
On vain niin kiitollinen, että saa asua tässä ja nyt.
Mutta kaupungissa kasvaneille Paratiisi ja ihmisen vastuu luonnosta jää vieraaksi ja käsittämättömäksi. Se täytyy kokea! Siitä ei voi lukea.

Mitä siihen katkeruuteen tulee, niin olin paljon katkerampi kerrostalossa asuessani. Olen tietoisesti alkanut puhdistaa
mieltäni myrkyistä puutarhani kanssa.

Ei se katkeruutni liity vain toisten rikkeisiin ja tekemisiin.
Kyllä sitä on itsekin niin suuri lakien rikkoja, että kauhistuu!
Kyllä lasten tulisi saada uusi tilaisuus kohdata vanhempansa
ja pyytää anteeksi niin monta asiaa ja oikaista ne.
Ei sitä lapsena ymmärrä mitään elämästä, toisen kokemuksista.
Siksi hellinkin sitä ylösnousemustoivoa niin tasapainottavana.

On se vain kummaa, että Raamatusta saa kyhättyä
yhtä monta uskoa kuin on uskovaa!
Usko on Luojan ja uskovan henkilökohtinen suhde joka kasvaa...

KuinkasTeillä kirjoitti:

Kuinka ihanaa lukea tällaista arvostavaa! Se on kuin kuulisi
Jumalan sanaa Eedenissä mielikuvituksessaan käyskennellen.

Minäkin asun vedensuojelusalueella ja päätin tänne muuttaessani, että tänne ei enää myrkkyjä siroteta! Eläimet ja maa saa parantua.
Minä en puitteni lehtiä minnekään korjaa ja vie pois.
Ne saavat antaa ravinnon maasta, josta ovat sen imeneet.
Mutta asunkin metsän jatkona. Naapurit eivät kärsi tästä.
Jos olisin valinnut talon kylän keskeltä, tämä villiys ei olisi sopinut.
Kaikilla eläimillä on oma reviirinsä. Kuten meilläkin.

Joskus tulee niin paha mieli, kun näkee ihmisten asuvan asfaltti-viidakossa. Mutta toisaalta moni valitsee itse kaupungin.
On vain niin kiitollinen, että saa asua tässä ja nyt.
Mutta kaupungissa kasvaneille Paratiisi ja ihmisen vastuu luonnosta jää vieraaksi ja käsittämättömäksi. Se täytyy kokea! Siitä ei voi lukea.

Mitä siihen katkeruuteen tulee, niin olin paljon katkerampi kerrostalossa asuessani. Olen tietoisesti alkanut puhdistaa
mieltäni myrkyistä puutarhani kanssa.

Ei se katkeruutni liity vain toisten rikkeisiin ja tekemisiin.
Kyllä sitä on itsekin niin suuri lakien rikkoja, että kauhistuu!
Kyllä lasten tulisi saada uusi tilaisuus kohdata vanhempansa
ja pyytää anteeksi niin monta asiaa ja oikaista ne.
Ei sitä lapsena ymmärrä mitään elämästä, toisen kokemuksista.
Siksi hellinkin sitä ylösnousemustoivoa niin tasapainottavana.

On se vain kummaa, että Raamatusta saa kyhättyä
yhtä monta uskoa kuin on uskovaa!
Usko on Luojan ja uskovan henkilökohtinen suhde joka kasvaa...

Lue lisää

##On se vain kummaa, että Raamatusta saa kyhättyä
yhtä monta uskoa kuin on uskovaa!
Usko on Luojan ja uskovan henkilökohtinen suhde joka kasvaa... ##

Juuri näin - kaikki on loppujen lopuksi kiinni "hyvästä tahdosta" niin ihmisessä kuin Jumalassa ..

Tie voi olla kivikkoinenkin ja mutkikas, mutta kaiken voittaa hyvä tahto - siis rakkaus.. ja Jumala tekee sen siten että se kestää ikuisesti ..

1. Korinttolaiskirje 13
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

alex :)

alex.kasi kirjoitti:

v.aari: #Poliittisesti epäkorrekti todellisuus on se, että on olemassa myös huumeiden käyttäjiä, jotka pitävät käyttönsä kohtuullisena eikä käyttö haittaa normaalia elämää.#

No noin voi luonnollisesti olla, mutta usein ovat huumeiden käyttäjät itse laskemassa itseään niiden joukkoon jotka pitävät käyttönsä kohtuullisena ja sanovat että heidän käyttönsä ei haittaa "normaalia elämää" - vaikka se tosiasiassa onkin todellinen riesa muille. Esimerkiksi perheelle ja ja muille tutuille. No, tutut voivat tietysti karttaa huumeiden käyttäjää, mutta perhe on huonommassa asemassa koska se asuu saman katon alla kuin huumeiden käyttäjä. "Kohtuullinen" huumeiden käyttö on siis eri asia eri ihmisille.

Usein on myös valitettavasti niin, että katsotaan vain itse käyttäjään ja unohdetaan esimerkiksi juuri perhe ja varsinkin lapset .. kunnes huumeiden käyttö perheessä on mennyt niin pitkälle, että lapset katsovat sellaista elämää ikäänkuin normaaliksi. On todettu myös että huumeita käyttävät useammin ne joiden perheessä on ollut huume ongelmia heidän lapsuudessaan.

Ei minullakaan ole koskaan ollut tarvetta käyttää huumeita, mutta en minäkään katso esimerkiksi lasillista viiniä tai vaikka kahtakin sopivassa tilaisuudessa sellaiseksi huumeiden käytöksi joka olisi vaarallista jos se jää siihen ja ei tapahdu liian usein. Päinvastoin olen jopa sitä mieltä, että jos ollaan liian vaativia ja tiukkoja muiden käytöstä voi sillä olla jopa päinvastainen vaikutus. Jotenkin on hyvä jos koko asia "avdramatiseerataan" (mikä lie suomenkielinen vastine tuolle suomennokselleni :)? esimerkiksi nuorison keskuudessa ja siitä keskustellaan asiallisesti ja rehellisesti.

Muuten - täälläkin on oikein mukava syksyinen päivä - mitä pieni 5 minuutin sadekuuro tuossa rapsahti auringon paisteen lomassa.. ja vielä kukkii "kehäkukatkin" kukkapenkissä vaikka on jo lokakuu. Tuli mieleeni että tänään olisikin hyvä tilaisuus leikata ruoho vielä viimeisen kerran ennen syys sateita ja talven tuloa.

alex:)

Lue lisää

Minä lasken itseni huumeiden käyttäjäksi. Yli kymmenenvuotta.
Olen saanut aikoinaan lääkäriltä samoja aineita purkissa apteekista kuin toiset ostavat kadulta "ei valtion välittäjiltä".

Juurihan kuultiin taas niistä lääkärien aineista, jotka ovat heroiinia
monin kerroin vahvempia. Joita sitten annostellaan käsi tutisten.
Siis laillisesti potilaille. Itsekin välistä tuiterissa. Kun osataan.
Ne masennus-, uni-, piristyslääkkeet ovat samaa sarjaa.
Kauhisuttaa ajatella, miten paljon niillä on kehoaan turmellut.

Mutta valintaa ei ollut, kun työvoimatoimistossa sanottiin,
että nyt otat niitä lääkkeitä, niin jaksat kokopäivän työt!
Siihen aikaan työnantaja määräsi antibiotikat, että kykeni työhön.
Nythän ne on kielletty melkein tarvittaessa.
Sitä saa jo pienestä pihvistäkin eläinten lääkitysten kautta.
Saa kaikki mahdolliset lääkkeet ja hormonit.
Apteekista liha pitäisi myydä!

alex.kasi kirjoitti:

##On se vain kummaa, että Raamatusta saa kyhättyä
yhtä monta uskoa kuin on uskovaa!
Usko on Luojan ja uskovan henkilökohtinen suhde joka kasvaa... ##

Juuri näin - kaikki on loppujen lopuksi kiinni "hyvästä tahdosta" niin ihmisessä kuin Jumalassa ..

Tie voi olla kivikkoinenkin ja mutkikas, mutta kaiken voittaa hyvä tahto - siis rakkaus.. ja Jumala tekee sen siten että se kestää ikuisesti ..

1. Korinttolaiskirje 13
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

alex :)

Lue lisää

Tämän luen vielä iltasella, että se on viimeinen ajatus,
kun seilailen unten maille.
Mikähän dimensiooni se unimaailmakin, unitilakin on?

KuinkasTeillä kirjoitti:

Tämän luen vielä iltasella, että se on viimeinen ajatus,
kun seilailen unten maille.
Mikähän dimensiooni se unimaailmakin, unitilakin on?

#Mikähän dimensiooni se unimaailmakin, unitilakin on? #

Uni on kai jonkinlaista aivojen valveilla ollessa saatujen vaikutteiden käsittelyä.

alex

alex.kasi kirjoitti:

#Mikähän dimensiooni se unimaailmakin, unitilakin on? #

Uni on kai jonkinlaista aivojen valveilla ollessa saatujen vaikutteiden käsittelyä.

alex

Niin, nyt on sitten energia hiipumassa tältä päivältä.
Sitä alkaa käydä hiukan läpi kuluneen tapahtumia ja
valmistautua huomisen käsittelyyn.

Monet uskovat pitävät yogaa demoneihin yhtymistä.
Minulle se on tietoista kehon ja mielen kokoamista yhteen.
Liikkeet vaativat keskittymistä, voimaa ja hengitys rauhoittaa.

Sitten on hyvä kerätä niitä "roolihenkilöitä" kokoon, joita on
päivän aikana esittänyt. Perheessä, työpaikalla, tuttujen kanssa.

Levolle laskeutuesaan, jossain vaiheessa,
huomaa olevansa siinä "ei kenenkään maassa",
valveilla olon ja unten tiedottomuuden välimailla.

Nautin siitä tilasta eniten. Saa olla oma itsensä ilman toisten asettamia vaatimuksia, ilman vastuista muita kohtaan.
Tai, paremminkin sitä tarkastelee itseään, toimiaan objektiivisemmin. Uskaltaa olla rehellinen.
Melkein kuin huomioisi parasta ystäväänsä.
Tai on ollut kausia, jolloin ei olisi halunnut "sitä Saa-Maria"
edes tuttavakseen.
On ollut raivostunut, häpeissään, neuvoton.

Minulla on ollut se etu, että olen aina voinut kääntyä
rukouksessa pyytämään apua, ohjausta, oikaisua, neuvoa.
Kun uskoo ja melkein näkee ne auttajansa, enkelit, Jumalan ja
Ihmisenpojan läsnäolon, niin voi antaa sen omantuntonsa
tulla esiin syyttämään tai puolustamaan tietäen selviytyvänsä.
Ei tarvitse pelätä murskautuvansa omaan onnettomuuteensa.

Tässä valveen ja unen rajamailla voi tarkastella myös rauhassa
mistä tuli, mitä oli, mitä on nyt, mitä haluaa ja mihin on menossa.
Aika tuotteliasta se pieni hetki ennen "pikkukuolemaa", tiedottomuutta, unta.

Toisinaan saattaa nähdä unen kuin yhteenvetona.
Ahdistuksissa saattaa lentää korkealla kenenkään saavuttamattomissa ja nähdä ihmiset toimissaaan.

Ilmestyskirjassa puhutaan enkelistä keskitaivaalla.
Ilmestys 14:6. Hänellä oli julistus maan asukkaille.
Siinä tilassa ymmärtää heidänkin tehtävänsä luonnollisena.
Sitä täyttyy itsekin uudenlaisella myötätunnolla
ihmisiä kohtaan, jotka puurtavat ylivoimaisissa osissaan.
Kaikki halut tuomita heidät karisee kummasti pois.

Raamattu on aika yhteinäinen siinä mielessä, että
ihmiskunnan historia alkaa Eedenin kuvauksesta,
jota profeetat, kuten Hesekiel kuvailee, miten
elämän virta tulee taas juoksemaan Jumalan ja Karitsan luota ihmiskunnalle ja Johannes päättää samaan elämän virran parantavaan kuvaukseen. Lehtipuut virran molemmin puolin
antamassa hedelmänsä joka kuukausi parannukseksi.
Ihmiskunnan historiaa kuvaillaan Eednistä uudistettuun,
puhtaaseen Paratiisiin, joka tulee olemaan ihmisten koti.

Tässä valveen ja unen välitilassa on hyvä käydä
näitäkin profetioita läpi ja nähdä lähimmäisensä siellä.

No, joku voi kutsua näitä sairaan mielen sairaiksi
nuotiosaduiksi :-D, samalla, kun he maiskuttelevat sipsejä
ja katsovat TV:stä murhia, robottisotia ja avaruusolentojen ihmisten hävitystä .Ne eivät ole "nuotiosatuja"!
Ne dekkarit, dramat ovat tämän hetken todellisuutta monelle.

Dimensiooneja riittää valveilla ja unessa.

##Monet uskovat pitävät yogaa demoneihin yhtymistä.##

Minä en pidä yogaa minään muuna kuin sinä mitä se on itse kullekin. Jos joku ajattelee sen olevan Demoneihin yhtymistä ja kuitenkin sitä harrastaa - niin kaipa se sille ihmiselle sitä sitten onkin. Mutta kukaan ei mielestäni voi sanoa toiselle ihmiselle että yoga olisi demonien kanssa yhtymistä - koska se ei sitä ole kuin jos sen itse katsoo sellaiseksi omalle kohdalle.
Sinulle se tuntuu olevan jonkin laista meditoimista ja asioiden mietiskelyä ja se on päin vastoin hyvä asia..

#Minulla on ollut se etu, että olen aina voinut kääntyä rukouksessa pyytämään apua, ohjausta, oikaisua, neuvoa.#

Pidä kiinni siitä - harvoilla on Auttaja jonka puoleen voi kääntyä aina ja kaikessa.

Se on omalle elämäkin elin tärkeää että rinnassa on pohjimmiltaan positiivinen katsanto -- niin elämään kuin ihmisiin - ilman sitä voi elämästä tulla katkera ja siksi myös raskaampi .. ja kun Raamattu tutkii sitä ei pidä tutkia pelon tähden vaan tiedon halusta .. ja niinhän sinä teetkin ..

alex :)

alex.kasi kirjoitti:

##Monet uskovat pitävät yogaa demoneihin yhtymistä.##

Minä en pidä yogaa minään muuna kuin sinä mitä se on itse kullekin. Jos joku ajattelee sen olevan Demoneihin yhtymistä ja kuitenkin sitä harrastaa - niin kaipa se sille ihmiselle sitä sitten onkin. Mutta kukaan ei mielestäni voi sanoa toiselle ihmiselle että yoga olisi demonien kanssa yhtymistä - koska se ei sitä ole kuin jos sen itse katsoo sellaiseksi omalle kohdalle.
Sinulle se tuntuu olevan jonkin laista meditoimista ja asioiden mietiskelyä ja se on päin vastoin hyvä asia..

#Minulla on ollut se etu, että olen aina voinut kääntyä rukouksessa pyytämään apua, ohjausta, oikaisua, neuvoa.#

Pidä kiinni siitä - harvoilla on Auttaja jonka puoleen voi kääntyä aina ja kaikessa.

Se on omalle elämäkin elin tärkeää että rinnassa on pohjimmiltaan positiivinen katsanto -- niin elämään kuin ihmisiin - ilman sitä voi elämästä tulla katkera ja siksi myös raskaampi .. ja kun Raamattu tutkii sitä ei pidä tutkia pelon tähden vaan tiedon halusta .. ja niinhän sinä teetkin ..

alex :)

Lue lisää

Kiitos näistä sanoistasi! Tunnen suurta helpotusta.
Oikeastaan, sitä jonkun ymmärtämystä me ihmiset kaipaamme.
Pidämme toisiamme kuin "pallo-plankkoina" - en tiedä suom.sanaa -
ja kokeilemme ajatuksiamme. Välistä muutamme omamme.

Niin, pelkäsin tuoda yogaa esille siksi, että täällä on uskovaisia,
joille se voi olla vastenmielistä. Joskus huomioin toistenkin omaatuntoa :-D, vaikkei sitä aina voi tehdä.
Mutta se Pauluksen muistutus, että jos jollekin asia on syntiä,
niin kieltäytyköön tekemästä vastoin omaa omaatuntoaan.

Intialaiset ovat Jumalan lpsia siinä missä kristitytkin ja heillä on
viisautta terveydellisissä kysymyksissä. Psalmi 24:1
Kysyin eräältä pastorilta, että tuleeko lähetystyöntekijöiden pidättyä vain länsimaiseen terveydenhoitoon Kiinass, Intiassa, Afrikassa?
Saivat kuulema käyttää sitä järkeäkin, joilla olivat varustetut:-D.

Lääkäritkin käyttävät akupunktuuria, yogaa, ja muuta sellaista.
Itse olen harrastanut vyöhyketerapiaa ja akupressuuria itseeni.
Toisille en uskaltaisi ja reikiä en alkaisi tekemään - tulehdusvaaran
tähden, mutta varsinkin siivouspäivinä tekee hyvää hieroskella jalkojaan; katsoa, jos siellä on kipeitä kohtia, Ei tarvitse tietää, mihin hermot kulkevat, kunhan painelee ystävällisen myötätuntoisesti ;-D.

Sinulla ja V.aarilla on sellaista ystävällistä "suukopua" .
Välistä läimäyttelette toisianne selkään, niin etten minä tiedä,
oliko se taputus vai lyönti? Se ero on läimäytyksen voimassa.
Niitä on kuitenkin kivaa lukea - noin sivussa miettien.

Tuo oli hyvä, kun sanoit: Raamattua ei pidä tutkia pelossa.
Juuri siihen se menee usein seurakunnassa, kun siellä on aina joku,
joka haluaa päättää kaiken muiden elämässä. Mikään ei kelpaa.
Niitä kotitekoisia sääntöjä tulee koko ajan ja kun ne täyttää,
niin tarvitaankin jotain muuta! Kiitostako saisi ponnisteluistaan?
Ihmisiä ei voi koskaan miellyttää, kun he ovat tyytymättömiä.
Valta toisen vertaisensa yli antaa kummaa turvallisuutta!
Siksi tuntuu niin hyvältä olla yksikseen ja tehdä kaikki kuten
Kolossalaisten 3:17 "Kaikki, mitä teette sanalla tai työllä,
kaikki tehkää herran Jeesuksen nimessä, kiitäen Isää Jumalaa Hänen kauttansa."Kuka voi kieltää tämän antamaa iloa, rauhaa?
Mutta se tukehtuu, kun täytyy miettiä, mitä Kalle ja Pelle tykkäävät?
Ja heidän vaimonsa, ennen kaikkea!

Muuten muistuu mieleen aikuiskoulussa pieni tapahtuma.
Luin ekonomista linjaa. Yritin sitten karistaa naiviuttani ja ottaa sellaisen "järkevä" katsantokannan, asiallisen esittelytavan.
Mutta opettaja tuohtui ja palautti minut nopeasti omaan luonnolliseen naiviin tapaani.
Tapani esittää asioita sai isäparkani joskus tahtomattaan räjähtämään hörönauruun: "Sä olet niin saatanan naivi!"
Täällä olen ollut kauhusta kohmettuneena, kun olen esittänyt asian - kuten isäni totesi. Mutta se on kai koskettanut lasta teissä!
Ei moitteen sanaa, ei pilkkaa! Tarvitsette siitä kiitosta!
Te kunnioitatte toisen rajoittuneisuuttakin.
Pieni ihminen saa nauttia olemassaolostaan. Se on suurenmoista!
Yritän toimia samoin, kun itse kohtaan päivittäin niitä, jotka on
rajoitettu istumaan kaupan ovilla voimatta ottaa edes kirjaa käteensä.
Olisin halunnut heidän ajatuksissaan tekevän jotain muuta
kuin olla kylmän ja köyhyyden vankina kerjäten almuja.
Mutta he osaavat olla ymmärtämättä oikeassa kohtaa.
Täytyyhän monen osata muutakin kuin omaa kieltänsä.
Mutta, miltä se vaikuttaisi jos joku kuuntelisi kielikurssia
istuessaan tai uskaltaisi antaa kuvan halusta opiskella?

Minusta se on liian kova hinta pitää mielensä rajoitettuna!
Ihmiset opettavat lemmikkieläimilleen konsteja ylpeänä, mutta pakottavat kaltaisensa toimettomuuteen! Se on sadismia!
Miten heitä voisi rohkaista? Kertokaa se minulle!

Oikein hyvä ehdotus mielestäni - luonnossa liikkuminen on ehdottomasti terveellistä niin kropalle kuin mielelle - panee veren kiertämään ja rauhoittaa ja siinä samalla voisi vaikka itsekseen miettiä elämäänsäkin ja suhteitaan muihin ihmisiin ja huumeisiin.
Tässä ehdotuksessa on sekin hyvä, että se ehkä katkaisee sen elämän rytmin jossa huumeilla on niin suuri osa. Huumeiden käyttäjät tarvitsevat kuitenkin useimmiten muiden apua - ainakin alkuun pääsemiseksi ja sitä on vaikea saada jos itse siitä kieltäytyy.
Parasta olisi, että nuorille opetetaan todellisuus siitä mitä huumeet saavat aikaan kaikkialla maailmassa joka päivä - kurjuus ja kuolema on huumeiden jokapäiväinen seuralainen.

alex :)

alex.kasi kirjoitti:

Oikein hyvä ehdotus mielestäni - luonnossa liikkuminen on ehdottomasti terveellistä niin kropalle kuin mielelle - panee veren kiertämään ja rauhoittaa ja siinä samalla voisi vaikka itsekseen miettiä elämäänsäkin ja suhteitaan muihin ihmisiin ja huumeisiin.
Tässä ehdotuksessa on sekin hyvä, että se ehkä katkaisee sen elämän rytmin jossa huumeilla on niin suuri osa. Huumeiden käyttäjät tarvitsevat kuitenkin useimmiten muiden apua - ainakin alkuun pääsemiseksi ja sitä on vaikea saada jos itse siitä kieltäytyy.
Parasta olisi, että nuorille opetetaan todellisuus siitä mitä huumeet saavat aikaan kaikkialla maailmassa joka päivä - kurjuus ja kuolema on huumeiden jokapäiväinen seuralainen.

alex :)

Lue lisää

Tuli peini "välitunti", joten pari ajatusta tähän tärkeään asiaan.
Miten on mahdollista, että nuoret alkavat lainkaan lähtevät niillä "tabuilla" leikkimään, kun näkevät, mitä siitä suraa!
Niin, alkavathan he viiltelemään itseäänkin, kuin
epäjumalien palvojat huumoksissa, kuten Raamatussa kerrotaan.

Heidän täytyy olla usein toivottomassa umpikujassa.
Kenenkään "audiensseille" pääsemättä sielunhädässään saavat odottaa tilaisuutta avautua. Jos tapaavat jonkun, niin eivät löydä sanoja ahdistukselleen tai eivät tunne luottamusta henkilöä kohtaan puhuakseen.
Minullakin on teini-ikäisiä ympärillä, mutta kierrän heidät kuin kuuman puuron. Asun viiden koulun keskellä.
Ei tulisi mieleenkään puuttua toisten lasten kasvatukseen!

Sisarukseni ovat sanoneet, että olen ollut aina Raamattuni kanssa
käytettävissä, mutta en ole koskaan tuputtanut sitä.
Mutta itse en tiedä, miten heille asiaa Raamatusta esittäisin.
Vain jossain kriisitilanteissa, kuten läheisen kuolemassa,
olen tuonut uskoni esiin käyttämällä raamatunkohtia ylösnousemustoivosta. Muutamien kiristellessä hampaitaan.
Kunnes suuni tukittiin viimeksi sanomalla, että he eivät sitten
kuuntele raamatunkohtiani ja ajatuksiani! Oikein vihamielisesti!
Olisin saanut olla läsnä kirkossa, mutta en muistotilaisuudessa.

Siis, olisinko sellaisille henkilöille voinut avata Raamattuni?
Vietin sen hautajaisen mustiin hunnutettuna omassa puutarhassani
samaan aikaan ja luin Raamattua kuin puhuen vainajalle.
Hän olisi ollut hyvin tyytyväinen juhla-asustani muistotilaisuudessa.

Soitin kuitenkin sisaruksilleni muistotilaisuuteen, ottaakseni siten osaa, mutta sain ympäri korvia kovalla riitelyllä.
Vanhoja asioita huudettiin esiin täysin tilanteeseen sopimattomasti.

Minulle oli kaksi Luojan kirjaa avoimina lohdutusta antamaan.
Luonnon kirja: maasta olet ja maaksi tulet. Samoja aineita olemme.
Raamattu lohdutuksen lähteenä siinä hetkessä ja toivo tulevaisuudesta; jälleen tapaamisesta paremmissa olosuhteissa.
Kun näitä ei kykene käyttämään, niin on kuin halvaantunut.

Halusin lapsuudenrannoille parantamaan sieluani, mutta kun
äitini tuli sieltä, hän kertoi väen alkavan juomaan suoraan työstä.
Siis, kun ihmisillä on se puhdas luonto ympärillään, se luonto, joka
inspiroi taiteilijoita, kuten Claude Monetia, niin tartutaan pulloon!

Ajattelin, että nimimerkki "ehdotus-" voisi otta mukaansa jonkun
huume-huppelin ja opettaa häntä luonnon helmassa elämään, mutta se on toiveajattelua!
Kaverilla olisi ties mitä eväinään ja löytäisi varmasti sienet ja juuret joilla saada itsensä pyörryksiin!
Parempi, että nim."ehdotus-" menee ihan yksin mansikkapaikkoihinsa nauttimaan ja vahvistumaan.

Kuten muutkin luonnon rauhassa rakentuvat.
Sananlaskuissa 14:10 sanotaan jotain:
"Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa viers sekaantua."
Näin se on. Joskus mykistyy, kun sanoilla ei saisi kuin riitaa.
Luonto ja Raamattu avaa omat dimensionsa itse kullekin.
Siinä on minulle universumissa seikkailua!
Ihmisen sisimmässä on ihan omat Marssinsa ja Jupiterinsa!
Ja samoin kuin Universumin väitetään laajenevan koko ajan, niin
sama Luoja taitaa luoda uutta myös ihmissieluissa!

Ihmisten on tosiaan joskus aika vaikea sulattaa toisenlaisia ajatuksia kuin omiaan - ja varsinkin näissä uskonsioissa ja politiikassa - kumma kyllä :) eräänlaista lyhyt näköisyyttä.
Mitä tulee näihin nuorison tabujen käyttöön niin siihen varmaan moniakin syitä- on ehkä risaiset kotiolosuhteet tai koulukiusaamiset ja siihen lisänä sitten jokaisen perintönä saatu oma vajavaisuus joka voi olla niin fyysinen kuin henkinenkin . Se voi tuottaa sellaista tuskaisuutta ihmisessä, että kun hän vaikka vain uteliaisuuttaan tai kavereiden kehotuksesta ottaa sen ensimmäisen "tabun" saa nuori siitä sellaisen "ahaa" tunteen .. se helpottaa tuskaisuutta ja siten siitä tulee jatkossakin eräänlainen "ratkaisu" omiin pulmiin..
Toiset taas vain kaipaavat elämäänsä vaihtelua ja huumeiden käyttö varmaan tarjoaa sellaista - pikku huume ja diskoteekki ja kauniita nuoria naisia ..
Teitä huumeen orjaksi on monia .. vaikka eivät kaikki ihan orjuuteen asti menekään on niin aivan liian monet kuitenkin ..

Paras saada lapsensa tajuamaan mistä huumeissa on kysymys on kertoa se heille ajoissa siis hyvä ja asiallinen kasvatus jossa tästäkään asiasta ei vaieta..

Minullekin tarkoittaa "uskon teot" ihmisten rakentumista ja ymmärryksen lisääntymistä - mutta jo tämäkin palsta osoittaa kuinka ihmiset ovat ehtineet eri pitkälle tunne elämässään, muita asioita osataan usein paljon, tiedetään paljon eri asioita osataan monia kieliä ja niin edespäin mutta tunne elämä on unohdettu - sitä pidetään ikäänkuin selviönä .. ihminen tuntee ja "that's it", mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Ja vaikka en adventisti olekaan niin jäin yksi hyvä adventisti pastorin lause mieleen - hän vertasi ihmisen tunne-elämää koiraan .. sillä tavalla että kun ihminen menee ulkoiluttamaan koiraansa voi olla että koira määrää mihin mennään ja sitä hän vertasi ihmiseen joka on tunteittensa vietävänä - kun taas toinen koiran ulkoiluttaja määräsi minne mennään ja sitä hän vertasi ihmiseen joka ei ole tunteittensa vietävänä. Aika hyvä oivallus mielestäni siitä että tunteet ovat jokaisella mutta ihmisen tulisi oppia hallitsemaan tunteensa eikä vain anna niiden ohjata elämäänsä .

Hyvin kirjoitit ja rehellisesti oli oikein mukava saada kerrankin asialinen ja ajattelemaan paneva vastaus. Kiitos siitä ..

alex

Niinhän se on, että alkoholismin syitä on aika vaikea perin pohjin jokaisen kohdalla edes selvittää ja se olisi yksi tärkeä asia jotta voisi vapautua sen kierteestä. Olen läheltä seurannut muutamia jotka ovat ponnistelleet päästäkseen eroon alkoholista ja erilaisella tuloksella - jotkut ovat vapautuneet jopa siinä määrin että ovat voineet muutaman vuoden jälkeen juoda lasin tai parikin ja jättäneet sen siihen. Mitä en suosittele - mutta se on aika hyvä todistus että on ainakin osittain päässyt eroon - mutta kuten sanotaan raitis entinen alkoholisti on yhä alkoholisti - useimmissa tapauksissa.
Mistä se oikeastaan johtuu, että se on helpompaa joillekin sitä ei kai oikein kunnolla tiedä kukaan - mutta yksi tekijä mikä on varteen otettava on oikeanlainen "halu vapautua" .. oikeanlainen voisi tarkoittaa esimerkiksi "itsetuntemukseen perustuva". Monet yrittävät ikäänkuin pakottaa itsensä lopettamaan alkoholin käytön ja se voi tietenkin onnistua sekin ? mutta luulisin että jos löytää itsestään jotain sellaista mistä saa alkoholinkäytölleen ikäänkuin "näennäistä hyötyä" ja voi sitten verrata sitä muihin seurauksiin jota alkoholin väärinkäyttö tuo mukanaan kääntää, se ehkä kääntää mielen siihen todellisuuteen joka sanoo, että alkoholi tosiasiassa viekin aivan päinvastaiseen suunaan kuin alkoholikierre sanoisi.

alex

alex.kasi kirjoitti:

Niinhän se on, että alkoholismin syitä on aika vaikea perin pohjin jokaisen kohdalla edes selvittää ja se olisi yksi tärkeä asia jotta voisi vapautua sen kierteestä. Olen läheltä seurannut muutamia jotka ovat ponnistelleet päästäkseen eroon alkoholista ja erilaisella tuloksella - jotkut ovat vapautuneet jopa siinä määrin että ovat voineet muutaman vuoden jälkeen juoda lasin tai parikin ja jättäneet sen siihen. Mitä en suosittele - mutta se on aika hyvä todistus että on ainakin osittain päässyt eroon - mutta kuten sanotaan raitis entinen alkoholisti on yhä alkoholisti - useimmissa tapauksissa.
Mistä se oikeastaan johtuu, että se on helpompaa joillekin sitä ei kai oikein kunnolla tiedä kukaan - mutta yksi tekijä mikä on varteen otettava on oikeanlainen "halu vapautua" .. oikeanlainen voisi tarkoittaa esimerkiksi "itsetuntemukseen perustuva". Monet yrittävät ikäänkuin pakottaa itsensä lopettamaan alkoholin käytön ja se voi tietenkin onnistua sekin ? mutta luulisin että jos löytää itsestään jotain sellaista mistä saa alkoholinkäytölleen ikäänkuin "näennäistä hyötyä" ja voi sitten verrata sitä muihin seurauksiin jota alkoholin väärinkäyttö tuo mukanaan kääntää, se ehkä kääntää mielen siihen todellisuuteen joka sanoo, että alkoholi tosiasiassa viekin aivan päinvastaiseen suunaan kuin alkoholikierre sanoisi.

alex

Lue lisää

Amerikkalaisista sotilaista tehtiin tutkimus. Tutkimuksen mukaan havaittiin, että tosi iso osa sotilaista käytti huumeita sodassa. Kun sota loppui, jäi heistä käyttäjiksi muistaakseni vain parisen prosenttia. Tutkijat selittivät asiaa, että stressi ja elämänolosuhteet saivat sotilaat käyttämään huumeita ja kun sota-alueen ympäristö vaihtui turvallisempaan koti-ympäristöön, lakkasi huumeiden käyttö.

Henkilöni stressikokemukset heijastelevat tutkimuksen sotilaiden stressikokemuksia. En edes jaksa yrittää alkoholista irti kovemman stressin ja masennuksen aikana. Aiempi kokemus on osoittanut, että voin olla täysin ilman alkoholia kun stressi laskee ja masennus pienenee. Viimeksi jopa melkein kaksi vuotta, kunnes masennus palasi uuden sairausdiagnoosin mukana.

stressikana kirjoitti:

Amerikkalaisista sotilaista tehtiin tutkimus. Tutkimuksen mukaan havaittiin, että tosi iso osa sotilaista käytti huumeita sodassa. Kun sota loppui, jäi heistä käyttäjiksi muistaakseni vain parisen prosenttia. Tutkijat selittivät asiaa, että stressi ja elämänolosuhteet saivat sotilaat käyttämään huumeita ja kun sota-alueen ympäristö vaihtui turvallisempaan koti-ympäristöön, lakkasi huumeiden käyttö.

Henkilöni stressikokemukset heijastelevat tutkimuksen sotilaiden stressikokemuksia. En edes jaksa yrittää alkoholista irti kovemman stressin ja masennuksen aikana. Aiempi kokemus on osoittanut, että voin olla täysin ilman alkoholia kun stressi laskee ja masennus pienenee. Viimeksi jopa melkein kaksi vuotta, kunnes masennus palasi uuden sairausdiagnoosin mukana.

Lue lisää

Tuo on varmaan juuri noin - kun nämä sotilaat joutuivat stressin alle he käyttivät huumeita ikäänkuin lääkkeenä - kun stressin aika oli ohi jätti useimmat heistä myös lääkitsemisen. Tämä tuntuu olevan vähän sama juttu kuin lääkkeiden käyttö muutenkin - harvasta tulee huumeiden käyttäjää vaikka he käyttävät lääkkeitä jotka voisivat tehdä huumeiden käyttäjän jos se mitä lääkitään olisi jotain epämääräistä ja tiedostamatonta ihmisessä - mikä on tavallista huumeiden käyttäjien keskuudessa.

Siksi uskon, että yksi tärkeä asia on - jos haluaa lopettaa huumeiden käytön - että yrittää rehellisesti löytää itsestään sen mitä itse oikeastaan uskoo lääkitsevänsä ja panna se niitä haittoja vastaan mitä huumeiden käyttö tuo mukanaan.

Huumeidenkäyttö on tragedia - eikä edes vain huumeiden käyttäjille itselleen vaan myös heidän läheisilleen.

alex

alex.kasi kirjoitti:

Tuo on varmaan juuri noin - kun nämä sotilaat joutuivat stressin alle he käyttivät huumeita ikäänkuin lääkkeenä - kun stressin aika oli ohi jätti useimmat heistä myös lääkitsemisen. Tämä tuntuu olevan vähän sama juttu kuin lääkkeiden käyttö muutenkin - harvasta tulee huumeiden käyttäjää vaikka he käyttävät lääkkeitä jotka voisivat tehdä huumeiden käyttäjän jos se mitä lääkitään olisi jotain epämääräistä ja tiedostamatonta ihmisessä - mikä on tavallista huumeiden käyttäjien keskuudessa.

Siksi uskon, että yksi tärkeä asia on - jos haluaa lopettaa huumeiden käytön - että yrittää rehellisesti löytää itsestään sen mitä itse oikeastaan uskoo lääkitsevänsä ja panna se niitä haittoja vastaan mitä huumeiden käyttö tuo mukanaan.

Huumeidenkäyttö on tragedia - eikä edes vain huumeiden käyttäjille itselleen vaan myös heidän läheisilleen.

alex

Lue lisää

Olen lukenut kommenttisi huumeista. Kaikki mitä kirjoitat on niin
satuttavan totta! Kaikki tulevat kosketuksiin huumeita käyttävien kanssa. Pahinta on, kun lapset etsivät niistä unohdusta.

Ennen nuuskittiin liimaa - vaarallista sekin! Mutta nyt menee sanattomaksi! Miten vanhemmat kykenevät hoitamaan asian?
Köyhien lapset droogaavat itseään unohtaakseen kurjuutensa.
Rikkaitten lapset käyttävät lyx-huumeita pitkästyessään.
Puuttuuko heiltä se sisäinen veto, pakko johonkin mielekkääseen?

Kyllä Alex kirjoittaa täyttä asiaa niin huumeista kuin niiden käyttäjistäkin. Iloinen huumeveikko ei todellisuudessa taida olla niin iloinen ja onnellinen, kuin yrittää esittää. Parannus ja usko voi hänetkin pelastaa, kun huumeen höyry haihtuu.

Kiinnosti tuo "elävä ravinto" (kun en ollut aikaisemmin nimitystä kuullut) ja hain Googlesta tämän:

Elävä ravinto (raaka ruoka ruokavalio) on ruokavalio, jonka noudattava nauttii vain kypsentämätöntä ja mahdollisimman vähän jalostettua ruokaa, pääasiassa hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä ja siemeniä. Useimmille noudattajilleen elävä ravinto on enemmänkin elämäntapa kuin pelkkä ruokavalio.

Että - raaka ruoka ruokavalio - voi auttaa ihmistä on minunkin mielestäni mahdollista jo siitäkin syystä, että jos ihminen haluaa lopettaa niin vahvasti että siirtyy sen tähden "raaka ruoka ruokavalioon" on hän jo silloin ottanut askeleen oikeaan suuntaan.

alex

huumeenharha kirjoitti:

Kyllä Alex kirjoittaa täyttä asiaa niin huumeista kuin niiden käyttäjistäkin. Iloinen huumeveikko ei todellisuudessa taida olla niin iloinen ja onnellinen, kuin yrittää esittää. Parannus ja usko voi hänetkin pelastaa, kun huumeen höyry haihtuu.

Lue lisää

Ihan näin - en ole tavannut yhtään sydämessään iloista huume-veikkoa - ilonpitäjiä sen sijaan on vaikka kuinka paljon .. tämä ei luonnollisesti koske niitä jotka joutuvat sairautensa tai muun syyn tähden käyttämään lääkkeitä jotka luokitellaan huumeiksi .. vaan periaatteessa niitä jotka eivät oikeastaan tiedä tai halua tietää todellista syytä huumeiden käyttöönsä - niinkuin se jaka on sairas ja saa lääkäriltä apua tilanteeseensa.

alex

huumeenharha kirjoitti:

Kyllä Alex kirjoittaa täyttä asiaa niin huumeista kuin niiden käyttäjistäkin. Iloinen huumeveikko ei todellisuudessa taida olla niin iloinen ja onnellinen, kuin yrittää esittää. Parannus ja usko voi hänetkin pelastaa, kun huumeen höyry haihtuu.

Lue lisää

No jos hän yrittää esittää iloista ja onnellista niin eipä kyllä ainakaan minua vakuuta eikä varmasti itseänsäkään kun peiliin katsoo ja on itsellensä rehellinen. Lähinnä säälin ja siis vilpittömästi säälin enkä vain sano niin korottaakseni itseäni. Jos jotakuta aletaan perättömästi väittämään tällä foorumilla murhaajaksi, kerrotaan avoimesti positiivisesta suhtautumisesta kovempiinkin huumeisiin ja kirjoitusten kirjoitusasu on rajattu karuun totuuteen, aivo-orjaan ja haista vittuun niin sääliksi käy ja vilpittömästi.

oi.voivoi kirjoitti:

No jos hän yrittää esittää iloista ja onnellista niin eipä kyllä ainakaan minua vakuuta eikä varmasti itseänsäkään kun peiliin katsoo ja on itsellensä rehellinen. Lähinnä säälin ja siis vilpittömästi säälin enkä vain sano niin korottaakseni itseäni. Jos jotakuta aletaan perättömästi väittämään tällä foorumilla murhaajaksi, kerrotaan avoimesti positiivisesta suhtautumisesta kovempiinkin huumeisiin ja kirjoitusten kirjoitusasu on rajattu karuun totuuteen, aivo-orjaan ja haista vittuun niin sääliksi käy ja vilpittömästi.

Lue lisää

Näinhän se on - ja valitettavasti asiassa on sekin puoli että normaalit keskustelijat jättävät pikku hiljaa koko palstan - alkaa jotenkin saamaan tarpeekseen. Ja se on tietenkin suuri menetys keskusteluille .. mistä tämä iloinen_naurajaa on osoitus. Kohta täällä ei ole kuin näitä mollaajia ja silloin ei enää synny minkäänlaisia keskusteluja - eikä varsinkaan siitä miksi tämä palsta kerran pyydettiin.

alex

Käsittääkseni se johtuu siitä, että alkoholimm. viekehosta nesteet,
vitamiinit ja estävät uusia imeytymästä kehoon.
Raakaravinnossa ovat kaikki enzyymit tallessa. Niitä ei saa kuumentaa yli - oliko se 37*. Tosin yritin nyt syksyllä syödä
punajuurta raasteena, mutta sitä eitulisi tehdä.
Punajuuri, porkkana, tomaatti tulisi keittää. Tiedä sitten.
Mutta jotain vihannesta olisi hyvä syödä päivittäin - naturell.

KuinkasTeillä kirjoitti:

Käsittääkseni se johtuu siitä, että alkoholimm. viekehosta nesteet,
vitamiinit ja estävät uusia imeytymästä kehoon.
Raakaravinnossa ovat kaikki enzyymit tallessa. Niitä ei saa kuumentaa yli - oliko se 37*. Tosin yritin nyt syksyllä syödä
punajuurta raasteena, mutta sitä eitulisi tehdä.
Punajuuri, porkkana, tomaatti tulisi keittää. Tiedä sitten.
Mutta jotain vihannesta olisi hyvä syödä päivittäin - naturell.

Lue lisää

Tämä oli tarkoitettu "kysynpävaan" raakaravinnon jälkeen, mutta
Suomi24 elää omaa elämäänsä, kuten koneeni välistä.

oi.voivoi kirjoitti:

No jos hän yrittää esittää iloista ja onnellista niin eipä kyllä ainakaan minua vakuuta eikä varmasti itseänsäkään kun peiliin katsoo ja on itsellensä rehellinen. Lähinnä säälin ja siis vilpittömästi säälin enkä vain sano niin korottaakseni itseäni. Jos jotakuta aletaan perättömästi väittämään tällä foorumilla murhaajaksi, kerrotaan avoimesti positiivisesta suhtautumisesta kovempiinkin huumeisiin ja kirjoitusten kirjoitusasu on rajattu karuun totuuteen, aivo-orjaan ja haista vittuun niin sääliksi käy ja vilpittömästi.

Lue lisää

Mistä ihmeessä niitä älykkäitä, valistuneita huumeen käyttäjiä löytyy? Aina kuulee tietyiltä, miten Bill Clintonistakin tuli presidentti,
kun hän käytti haschia, tai mitä se on. :-D
Olisi Hillarynkin pitänyt ottaa vähän "mayjaa", niin istuisi ajat sitten
presidenttinä, eikä tarvitsisi trampata Trumphin kanssa.

Minä näen ja kuulen vain riutuneita, velallisia, kaiken menettäneitä
alkoholisteja ja huumeista riippuvaisia. Hoitamattomia, aliravittuja.

Clownikin nauraa, vaikka sydän vuotaa verta.

Se "iloinen_nauraja" on ylittänyt sopivaisuuden rajat jo kauan sitten.
Porttikielto on ainoa oikea hänelle, kunnes järkiintyy.

KuinkasTeillä kirjoitti:

Käsittääkseni se johtuu siitä, että alkoholimm. viekehosta nesteet,
vitamiinit ja estävät uusia imeytymästä kehoon.
Raakaravinnossa ovat kaikki enzyymit tallessa. Niitä ei saa kuumentaa yli - oliko se 37*. Tosin yritin nyt syksyllä syödä
punajuurta raasteena, mutta sitä eitulisi tehdä.
Punajuuri, porkkana, tomaatti tulisi keittää. Tiedä sitten.
Mutta jotain vihannesta olisi hyvä syödä päivittäin - naturell.

Lue lisää

Joku tällä palstalla yritti aiemminkin väittää, että alkoholi veisi vitamiinit elimistöstä pois tai tuhoaisi ne. Näin ei oikeastaan ole. Jos juo alkoholia vahvoina paukkuina niin silloin ei vitamiineja poistu elimistöstä käytännössä lainkaan. Jos juo olutta, virtsan määrän lisääntyessä elimistöstä poistuu lähinnä magnesiumia, kalsiumia, kaliumia ja mangaania. Vesiliukoisista vitamiineista voisi kuvitella jonkun lähtevän virtsan mukana mutta määrät eivät todellisuudessa ole haitallisia jos ei puhuta jatkuvasta kovasta käytöstä. Eikä alkoholisteillakaan välttämättä olisi niin huono tilanne, jos he söisivät muuten terveellisesti. Alkoholisteilla tavataan tiamiinin, niasiinin ja folaatin puutosta, mikä ei johdu yleensä pelkästä alkoholin käytöstä vaan se on alkoholin käytön janhuonon ravitsemuksen syytä.

Toisin sanoen, alkoholin suurempikaan käyttö ei vaikuta elimistön hivenaine- ja vitamiinipitoisuuksiin jos syö muuten terveellisesti. Toinen asia sitten on se, että kuinka moni aineiden käyttäjä ylipäänsä syö terveellisesti.

Huumeet muuttavat ihmisen persoonallisuutta ja ajatusmaailmaa ja siitä sinä olet oiva esimerkki - sillä et kai väitä että olet aina ollut tuollainen valehtelija?

Kuinka esimerkiksi voit väittää että minä olen murhaaja ? tai alkoholisti ? - tai etten ole naimisissa tai että minulla ei oole lapsia tai että en asu Ruotsissa tai että olen sama henkilö kuin pyhpyhjapyh tai kaikenlaista muuta puppua ...
ja nyt sitten väität että huumeiden käytölläsi ei muka ole asiaan mitään osaa noihin valheisiisi ?

Kenenkä luulet uskovan sinua?

Totuus on että huumeet aiheuttavat sen, että ihminen menettää empaattisen kykynsä ja ei enää pysty eläytymään sanojensa seurauksiin - eikä enää tunne sitä varovaisuutta jota tavallinen normaali ihminen tuntee ja osaa siksi rajoittaa sanojaan. Sinä olet elävä esimerkki ihmisestä joka on saanut itselleen lisääntyviä häiriöitä ja koska itse olet kertonut kuinka käytät huumeita voi hyvin ymmärtää mistä nuo katteettomat juttusi ovat lähtöisin - sinä valehtelet mitä röyhkeimmin ja syyttelet ihmisiä katteettomilla syytöksilläsi - tiedätkö edes sen?

Sinä voisit osoittaa palstalaisille omalla käytökselläsi että olen väärässä - mutta valitettavasti se tuntuu yksinkertaisesti olevan sinulle mahdottomuus.

Sanohan ihan rehellisesti MIKSI sinä OMASTA mielestäsi kirjoittelet tuollaista soopaa ?

alex

alex.kasi kirjoitti:

Huumeet muuttavat ihmisen persoonallisuutta ja ajatusmaailmaa ja siitä sinä olet oiva esimerkki - sillä et kai väitä että olet aina ollut tuollainen valehtelija?

Kuinka esimerkiksi voit väittää että minä olen murhaaja ? tai alkoholisti ? - tai etten ole naimisissa tai että minulla ei oole lapsia tai että en asu Ruotsissa tai että olen sama henkilö kuin pyhpyhjapyh tai kaikenlaista muuta puppua ...
ja nyt sitten väität että huumeiden käytölläsi ei muka ole asiaan mitään osaa noihin valheisiisi ?

Kenenkä luulet uskovan sinua?

Totuus on että huumeet aiheuttavat sen, että ihminen menettää empaattisen kykynsä ja ei enää pysty eläytymään sanojensa seurauksiin - eikä enää tunne sitä varovaisuutta jota tavallinen normaali ihminen tuntee ja osaa siksi rajoittaa sanojaan. Sinä olet elävä esimerkki ihmisestä joka on saanut itselleen lisääntyviä häiriöitä ja koska itse olet kertonut kuinka käytät huumeita voi hyvin ymmärtää mistä nuo katteettomat juttusi ovat lähtöisin - sinä valehtelet mitä röyhkeimmin ja syyttelet ihmisiä katteettomilla syytöksilläsi - tiedätkö edes sen?

Sinä voisit osoittaa palstalaisille omalla käytökselläsi että olen väärässä - mutta valitettavasti se tuntuu yksinkertaisesti olevan sinulle mahdottomuus.

Sanohan ihan rehellisesti MIKSI sinä OMASTA mielestäsi kirjoittelet tuollaista soopaa ?

alex

Lue lisää

Etkö voisi hypätä "iloisen_naurajan" nimimerkin yli?
Se on järkyttävää luettavaa, enkä usko hänen itsensäkään
tajuavan, mitä hän kirjoittaa.
Sitä täytyy katsoa sormien välistä. Hän katuu sitä joskus.

Pääsin eroon Alkon kalliista tuotteista lopullisesti. Käyn Virossa hakemassa Olvin hivenen humalalla höystettyä ohranorasmehua ja sillä olen tosiaan päässyt hyviin tuloksiin. Ei tee mieli enää Alkon tuotteita.

Syö ken pystyy. Ei sovi kaikille. Minulla on sairaalan valvoma tiukka ruokavalio, johon ei tehdä tuommoisia muutoksia tai lähtee henki. Ja alkoholikaan ei sovi minulle mutta en pääse siitä eroon. Kuolo korjannee alle 10 vuodessa tämän nelikymppisen.

se_on_menoa_nyt kirjoitti:

Syö ken pystyy. Ei sovi kaikille. Minulla on sairaalan valvoma tiukka ruokavalio, johon ei tehdä tuommoisia muutoksia tai lähtee henki. Ja alkoholikaan ei sovi minulle mutta en pääse siitä eroon. Kuolo korjannee alle 10 vuodessa tämän nelikymppisen.

Lue lisää

Surullista lukemista - totta tosiaan .. v.aari kirjoitti aikaisemmin, että hyvä keino on mennä ulos ja lisäisin siihen vielä että kannattaa mennä sellaiseen paikkaan jossa elämän todellisuus (sen hyvät puolet) tulee ikäänkuin vastaan. Voisin ajatella useitakin mahdollisuuksia - esimerkiksi meren ranta - jos siihen on mahdollisuus .. tuntea merituulen tuoksun ja nähdä mikä voima meren aalloissa piilee .. se ehkä auttaa siinä että saa elämälle erilaisia arvoja - alkaa arvioimaan elämää uudelleen ja ehkä jopa rakastamaan sitä niin paljon ettei halua sitä tuhota sen enempää alkoholilla kuin millään muullakaan..

alex

Siinä 12-askeleessa on paljon hyvää tekevää kenelle tahansa.
Estää monenlaista pakkomielteistä toimintaa.
Hyvä käydä läpi stressaantuessaan.

Kuuntelin/katsoin saman ohjelman. Minun nuoruudessani lapset puolsivat kannabiksen käyttöä, että Bill Clintonkin käytti sitä ja "äijästä" tuli presidentti.
Heistä ei tullut presidentteja ahkerasta "maijan" käytöstään huolimatta.
Se oli portti, ei autuuteen, vaan vahvempiin aineisiin, joita nykyisin on lukuisia.
Nyt sitten on tiedossa lisääntyvät hermosairaudet, kärsimykset ja köyhyys.
Kivaa elää sellaisten keskuudessa. Minä pakenin. Jätän huonon omantunnon siitä.

Ja oikein teit - huumeiden käyttöä puolustelevat enimmäkseen huumeiden orjat .. eivät muut. Jokainen on nähnyt mihin huumeidenkäyttö voi ihmisen viedä.

huume.fakta kirjoitti:

Ja oikein teit - huumeiden käyttöä puolustelevat enimmäkseen huumeiden orjat .. eivät muut. Jokainen on nähnyt mihin huumeidenkäyttö voi ihmisen viedä.

Kiitos, että et moittinut minua itsekkääksi, kuten äitini, kun lähdin.
Tajusin, että äiti naisena ei ollut isän alkoholia voimkaampi.
Päättelin, että minä en ole sisarusteni huumeita vahvempi.
Isä, äiti ja terapeutit eivät kyenneet sitä heiltä lopettamaan.
Kuinka minä olisin siihen pystynyt? Keräsin kamppeeni ja lähdin.
Mutta tätä kirjoittaessakin suru ja menetys tuntuu kuin
veitsellä irroitettaisiin iho kasvoista.

>> Ohjelmassa tulis selväksi että kun normaalisti 1% ihmisistä sairastaa
skitsofreniaa on sama luku kannabiksen käyttäjien keskuudessa 10% <<

Kerrottiinko siinä ohjelmassa, kumpi oli ensin muna vai kana eli aiheuttiko kannabis skitsofreniaa vai onko niin, että ne, joilla on alttius, taipumus sairastua skitsofreniaan turvautuvat helposti päihteisiin helpottaakseen omaa pahaa oloaan...eli lääkitsevät siis itse itseään huumeilla? Itselläni on sellainen käsitys, että tämä jälkimmäinen selitys on oikea.

KuinkasTeillä kirjoitti:

Kiitos, että et moittinut minua itsekkääksi, kuten äitini, kun lähdin.
Tajusin, että äiti naisena ei ollut isän alkoholia voimkaampi.
Päättelin, että minä en ole sisarusteni huumeita vahvempi.
Isä, äiti ja terapeutit eivät kyenneet sitä heiltä lopettamaan.
Kuinka minä olisin siihen pystynyt? Keräsin kamppeeni ja lähdin.
Mutta tätä kirjoittaessakin suru ja menetys tuntuu kuin
veitsellä irroitettaisiin iho kasvoista.

Lue lisää

Teit aivan oikein, kun lähdit.
Ei kukaan ihminen saa päihteiden orjaa lopettamaan päihteiden käyttöä, ellei hänelle itselleen tule jostakin syystä motivaatiota siihen.
Turha pilata omaa elämäänsä, koska alkoholisti tai narkomaani vetää toisetkin mukaan samaan kurjuuteen, missä itse elää ja josta ei halua pois.
Sitten, jos näyttää siltä, että todellista motivaatiota päihteistä irtautumiseen löytyy, niin silloin voi yrittää kaikin mahdollisin tavoin auttaa.
Silloinkin kannattaa pitää varansa, ettei se ole pelkkää vedätystä eli rahaa ei kannata antaa, vaan esim. jos toinen sanoo, ettei hänellä ole ruokaan rahaa, niin anna ruokaa tai osta sitä hänelle, mutta älä anna rahaa.

kerettiläinen- kirjoitti:

>> Ohjelmassa tulis selväksi että kun normaalisti 1% ihmisistä sairastaa
skitsofreniaa on sama luku kannabiksen käyttäjien keskuudessa 10% <<

Kerrottiinko siinä ohjelmassa, kumpi oli ensin muna vai kana eli aiheuttiko kannabis skitsofreniaa vai onko niin, että ne, joilla on alttius, taipumus sairastua skitsofreniaan turvautuvat helposti päihteisiin helpottaakseen omaa pahaa oloaan...eli lääkitsevät siis itse itseään huumeilla? Itselläni on sellainen käsitys, että tämä jälkimmäinen selitys on oikea.

Lue lisää

Hei, "kerettiläinen" ! Minulla ovat ne tiedon siemenet jo varisseet.
Minulla on kuitenkin erään tohtorin kirjoja. Lars Söderling.
Erikoislääkäri mm.rehbilitering, smärtpatienter, drogkonsult...
Hän on kirjoittanut useampia hyviä kirjoja kivuista - fyysisesti, psyykkisesti,
henkisesti ja sociaalisesti ja niiden lääkitsemisestä.

Kaikki psyykkisesti vaikuttavat lääkkeet kuuluvat johonkin "huumeryhmään".
Sisarukseni valistivat minua, että he saavat samat lääkkeet kuin minä lääkäriltä, kadulta paljon puhtaammmassa muodossa. Heillä oli itse-lääkitys menossa.

Tyydyin kuitenkin valkotakki-langariini kunnes lopetin ne itse 1994.
Minulle onni, sillä tulin niiden kanssa niin huonoon kuntoon, että
lääkärit kieltäytyivät leikkaamasta minua ennen kohentumistani.
Sen jälkeen kieltäydyin ottamasta edes aspiriinia. Nytkin tarvitsisin...
Monia leikkauksia on tehty sen jälkeen onnistuneesti.

Tämän voin kertoa omasta kokemuksestani.
Minulla on ympärilläni ENENEVÄSTI tuttavia ja kylänmiehiä, jotka
käyttävät kaikenlaisia "hermolääkkeitä" jaksaakseen pakolliset kuviot.
Elo on kovaa ja vaativaa nyky-yhteiskunnassa. Harva jaksaa porskuttaa
omin voimin tarvitsematta koskaan apua arkipäivän taistoissaan.

Olen käynyt lääkärillä kysymässä, olisiko markkinoilla minulle sopivia.
He suosittelevat jatkuvasti rauhaisaa elämää ilman rasitteita.
Koti, puutarha eläimineen ja opiskelu ovat minulle riittäviä.
Raamatunluku ilman kriittisiä fariseuksia on paras rauhoittava lääke
hengelliseen tuskatilaan - ilman sivuvaikutuksia.

Mutta minä en ole saanut koulutusta kuin kantapään kautta.
Rukous auttaa löytämään oikeat henkilöt, tässä ja nyt,
jotka kykenevät neuvomaan sinua parhaasta seuraavasta askeleesta.

Muistin sinua eilen Isän kanssa keskustellessani ja muistan tänäänkin.
Olen menossa pienelle kävelylle sumun pehmoiseen syyspäivään...
Hyvänolon-voimia Sinulle, "kerettiläinen" :-)

kerettiläinen- kirjoitti:

Teit aivan oikein, kun lähdit.
Ei kukaan ihminen saa päihteiden orjaa lopettamaan päihteiden käyttöä, ellei hänelle itselleen tule jostakin syystä motivaatiota siihen.
Turha pilata omaa elämäänsä, koska alkoholisti tai narkomaani vetää toisetkin mukaan samaan kurjuuteen, missä itse elää ja josta ei halua pois.
Sitten, jos näyttää siltä, että todellista motivaatiota päihteistä irtautumiseen löytyy, niin silloin voi yrittää kaikin mahdollisin tavoin auttaa.
Silloinkin kannattaa pitää varansa, ettei se ole pelkkää vedätystä eli rahaa ei kannata antaa, vaan esim. jos toinen sanoo, ettei hänellä ole ruokaan rahaa, niin anna ruokaa tai osta sitä hänelle, mutta älä anna rahaa.

Lue lisää

Aivan oikein, että ruokaa, eikä rahaa, niin
ei osallistu toisen elämän rappeuttamiseen.

Minua ihmetyttää vain se, että kun saa lääkäriltä ne "huumeet",
niin useimmat kykenevät vaativiinkin töihin. Pilotit, kirurgit...
Kun taas kadulta hankittuna tulos on rappeuttava.

Vaikka minä vanhuksena elän juuri lääkitystä saavien keskellä.
Ei totisesti ole hurraamista heidän tokkuroinnissaan sumussa!
Mutta sitten ovat ne nuoremmat tuttavat perheensä kanssa.
Heillä on aivan eri vaikutus tohtori-välittäjän nappuloista.

kerettiläinen- kirjoitti:

>> Ohjelmassa tulis selväksi että kun normaalisti 1% ihmisistä sairastaa
skitsofreniaa on sama luku kannabiksen käyttäjien keskuudessa 10% <<

Kerrottiinko siinä ohjelmassa, kumpi oli ensin muna vai kana eli aiheuttiko kannabis skitsofreniaa vai onko niin, että ne, joilla on alttius, taipumus sairastua skitsofreniaan turvautuvat helposti päihteisiin helpottaakseen omaa pahaa oloaan...eli lääkitsevät siis itse itseään huumeilla? Itselläni on sellainen käsitys, että tämä jälkimmäinen selitys on oikea.

Lue lisää

No, ohjelmassa tulis selväksi että kun normaalisti 1% ihmisistä sairastaa
skitsofreniaa - on sama luku kannabiksen käyttäjien keskuudessa 10%.
Siis ilman kannabista 1% - ja kannabiksen käyttäjien keskuudessa 10% ottaen huomioon että kannabis on aika uusi ilmiö suuremmassa mittakaavassa on ero selvä kannabiksen käytön seuraus.
Ohjelmassa keskusteltiin paljon geneettisistä eroavaisuuksista - sama geeni voi esimerkiksi positiivinen jos lapsena saa rakkautta ja huolehtivan kodin ja negatiivinen jos ihmisellä oli ankea lapsuus.

Olet oikessa. Minulla oli herrasmies poikaystävä
ennen kuin aloin tutkia Raamattua. Komea ja ihana!
Menimme yhdessä tansseihin, teatteriin, konsertteihin...

Mutta en koskaan saanut sitä samaa ihastuksen huumetta
hänen huomiostaan, kuin uskonollisiin kokouksiin mennessäni.
Tai vielä tänäänkin Raamattua lukiessani omassa kompukassani.

Olin täysin vakuuttunut myös oman panokseni tärkeydestä
maailmaa parannettaessa - Jumalan Valtakuntaa odotellessa.
Nyt sitä huomaa olevansa kärpäsen kakan arvoinen.

KuinkasTeillä kirjoitti:

Olet oikessa. Minulla oli herrasmies poikaystävä
ennen kuin aloin tutkia Raamattua. Komea ja ihana!
Menimme yhdessä tansseihin, teatteriin, konsertteihin...

Mutta en koskaan saanut sitä samaa ihastuksen huumetta
hänen huomiostaan, kuin uskonollisiin kokouksiin mennessäni.
Tai vielä tänäänkin Raamattua lukiessani omassa kompukassani.

Olin täysin vakuuttunut myös oman panokseni tärkeydestä
maailmaa parannettaessa - Jumalan Valtakuntaa odotellessa.
Nyt sitä huomaa olevansa kärpäsen kakan arvoinen.

Lue lisää

>> Olin täysin vakuuttunut myös oman panokseni tärkeydestä
maailmaa parannettaessa - Jumalan Valtakuntaa odotellessa.
Nyt sitä huomaa olevansa kärpäsen kakan arvoinen. <<

Jokaisessa ihmisessä asuu pienempi tai isompi narsisti ja siksi meidät on helppo saada koukutettua johonkin narsistiseen uskonlahkoon.
Ne ruokkivat meissä olevaa narsistia.
Eri ihmisillä on erilaiset narsistiset vammansa, joihin sitten vetoavat erilaiset uskonnolliset ryhmät eli "suurella Babylonilla" Ilm.18:23 on "kattavaa tarjontaa" kaikenlaisille ihmisille.
Jeesukseen nämä "tarjonnat" eivät purreet, sillä Hänen sisällään "ei asunut edes pientä narsistia"

Matt.4
1 Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.
2 Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä.
3 Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi".
4 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'."
5 Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle
6 ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."
7 Jeesus sanoi hänelle: "Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."
8 Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston
9 ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua".
10 Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman'."
11 Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle palvelusta.

Joh. 14:30
En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.

kerettiläinen- kirjoitti:

>> Olin täysin vakuuttunut myös oman panokseni tärkeydestä
maailmaa parannettaessa - Jumalan Valtakuntaa odotellessa.
Nyt sitä huomaa olevansa kärpäsen kakan arvoinen. <<

Jokaisessa ihmisessä asuu pienempi tai isompi narsisti ja siksi meidät on helppo saada koukutettua johonkin narsistiseen uskonlahkoon.
Ne ruokkivat meissä olevaa narsistia.
Eri ihmisillä on erilaiset narsistiset vammansa, joihin sitten vetoavat erilaiset uskonnolliset ryhmät eli "suurella Babylonilla" Ilm.18:23 on "kattavaa tarjontaa" kaikenlaisille ihmisille.
Jeesukseen nämä "tarjonnat" eivät purreet, sillä Hänen sisällään "ei asunut edes pientä narsistia"

Matt.4
1 Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.
2 Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä.
3 Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi".
4 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'."
5 Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle
6 ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta', ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."
7 Jeesus sanoi hänelle: "Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."
8 Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston
9 ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua".
10 Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman'."
11 Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle palvelusta.

Joh. 14:30
En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.

Lue lisää

Ajatuksesi narsismista ovat pyörineet sanoitta alitajunnassani.
Osuit aivan oikeaan analysoinnissasi! Nuorena minua kutsuttiin
"pylväspyhimykseksi" - istun korkealla pylväällä, etten likastaisi
itseäni. Mutta tämä tunne, ettei ole minkään arvoinen on minulle
lopultakin kaipaamaani levähdyksen ja virkistyksen aikaa.

Eevan tytär antaa miehille piu-paut - maiskutellen tiedon puusta...

KuinkasTeillä kirjoitti:

Ajatuksesi narsismista ovat pyörineet sanoitta alitajunnassani.
Osuit aivan oikeaan analysoinnissasi! Nuorena minua kutsuttiin
"pylväspyhimykseksi" - istun korkealla pylväällä, etten likastaisi
itseäni. Mutta tämä tunne, ettei ole minkään arvoinen on minulle
lopultakin kaipaamaani levähdyksen ja virkistyksen aikaa.

Eevan tytär antaa miehille piu-paut - maiskutellen tiedon puusta...

Lue lisää

>> Mutta tämä tunne, ettei ole minkään arvoinen on minulle
lopultakin kaipaamaani levähdyksen ja virkistyksen aikaa. <<

Se on vapauttavaa ymmärtää, että Jumalan rakkaus meitä kohtaan ei ole riippuvainen meidän "ansioistamme", sillä tosiasiassahan, jos olemme rehellisiä, niin kaikki, mitä meillä on, on Jumalan meille antamaa lahjaa ja me itsekin olemme Hänen tekoaan. Siksi Hän rakastaa meitä "hedelmättömiä".. :-)

Gal.4
26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.
27 Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."
28 Ja te, veljet (ja huom. sisaretkin :-)) olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli

1. Joh. 4:10
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

kerettiläinen- kirjoitti:

>> Mutta tämä tunne, ettei ole minkään arvoinen on minulle
lopultakin kaipaamaani levähdyksen ja virkistyksen aikaa. <<

Se on vapauttavaa ymmärtää, että Jumalan rakkaus meitä kohtaan ei ole riippuvainen meidän "ansioistamme", sillä tosiasiassahan, jos olemme rehellisiä, niin kaikki, mitä meillä on, on Jumalan meille antamaa lahjaa ja me itsekin olemme Hänen tekoaan. Siksi Hän rakastaa meitä "hedelmättömiä".. :-)

Gal.4
26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.
27 Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."
28 Ja te, veljet (ja huom. sisaretkin :-)) olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli

1. Joh. 4:10
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

Lue lisää

Olen iloisesti yllättynyt hyvästä Raamatun tuntemuksestasi!
Sain ensiksi kuvan sinusta, että olet sellainen rääpäle, jota kaikki
komentavat ja vaativat, kritisoivat ja patistavat ympäriinsä.
Minulla oli sellainen kausi. Mutta kai sekin oli kivi rakennuksessa.

Myös se pitkä kausi uskontovereiden kanssa oli tarpeellinen.
Outoa, että ne lääkärit ja psykiatrit, joita tunsin tuttavina,
kieltäytyivät antamasta minulle reseptilääkkeitä pyytäessäni.
Se oli työvoimatoimistosta ne lääkkeiden syönnin vaatimukset tulivat.
Ja juuri niiltä uskontovereilta, jotka itse käyttivät niitä paljastamatta sitä
minulle - aina minä olin kummallinen, outolintu, moitittava, vähäteltävä.
Kai siitäkin ajasta on ollut jotain hyötyä. Pakko ajatella niin jaksaakseen.

Nyt on meneillään sellainen tyyni kausi ennen tuulen kääntymistä.
En vain itsekään vielä tiedä, mihin suuntaan se tuuli kääntyy.

Minulla on ollut aina se varmuus, että itse kullakin ihmisellä on oma tehtävänsä. Jeesuksen kaikki opetuslapset olivat Hänen valitsemiaan
sen yöllisen rukouksen jälkeen ja Jumalan ohjauksen avulla.
Jokaisella on täytynyt olla oma paikkansa, osalla taka-alalla.

Kuinka se olisi meidän aikanamme toisin koko maapallon ollessa kyseessä?
Uskomme Jeesuksen elävän ja johtavan suuremmalla vallalla taivaasta.
Jeesus kutsui seuraajansa henkilökohtaisesti tai opetuksensa kautta.
Kuka muu kuin Kristus sijoittaa sotilaansa haluamiinsa asemiin?
Siksi yritän vain tehdä parhaani tilanteessa, jossa olen.
"Tässä seison, enkä muuta voi", huokaisi Martti Lutherikin.

Kiitos , "diggari", näistä minulle tärkeistä tiedoista.
Itselläni on metrikaupalla kirjaa terveydestä kaikilta maailamanosilta.
Juuri illalla nukahdin Deepak Chopran terveys-cd kuunnellen.

Olen vain sellainen "jyvien-nokkija" lintujen lailla.
Yritän löytää parhaan "jyvän", luotettavimmasta lähteestä.
Nyt on säkillinen auringonkukan jyviä odottamassa jakoa -
osan saavat lentävät ystäväni puissa ja vekkuli-oravaiset;
osan näpistän kasvattaen ituja salaattiini.
Jos ne kelpaavat lintusille, niin ne kelpaavat minullekin.

En tiennyt, että adventistit ovat ryhtyneet noin perusteellisiin tositoimiin osoittaakseen Luojalleen arvostavansa "savimajaansa".
Saisiko ETRA:n tietoa muutkin kuin antautuneet, aktiivit adventistit?

Mielestäni ihmisen tulisi keskittyä päämääräisesti ympäristöstään olevien ravintoaineiden käyttöön ja etsiä sieltä täydennystä.
Se "Suuri Ruukunvalaja" sattui nyt kahmaisemaan kourallisen maata Suomen karusta kivikosta ja pyöräytti siitä tällaisen säröisen ruukun, joka pitää vettä, vaikka onkin vähän paikkauksien tarpeessa...

Jaha, "narraja-diggari", tulin taas nenästä vedetyksi.
Googlasin ETRA:n ja sain listan koneenosista ja teipeistä saaliikseni!
Tosin alan koostua enenevässä määrin metallista ja muovista mutta
ajattelin tyytyä lähinnä oliivi-, pellavaöljyyn.

KuinkasTeillä kirjoitti:

Jaha, "narraja-diggari", tulin taas nenästä vedetyksi.
Googlasin ETRA:n ja sain listan koneenosista ja teipeistä saaliikseni!
Tosin alan koostua enenevässä määrin metallista ja muovista mutta
ajattelin tyytyä lähinnä oliivi-, pellavaöljyyn.

Lue lisää

Juu, sellaisia sivuja löytää kun tuo nimi on rekisteröimätön ja muittenkin käytössä.

Kurkkaapa: https://etra.adventist.fi/terveys
http://www.etraliitto.fi
http://www.terveysprojektikarpalo.fi/home

Ystävällisin terveisin,
Esa_S

kasvis-diggari kirjoitti:

Juu, sellaisia sivuja löytää kun tuo nimi on rekisteröimätön ja muittenkin käytössä.

Kurkkaapa: https://etra.adventist.fi/terveys
http://www.etraliitto.fi
http://www.terveysprojektikarpalo.fi/home

Ystävällisin terveisin,
Esa_S

Lue lisää

Sydämelliset kiitokset näistä sivuista!
Tarvitsen todella puhdistusta ja latausta henkisesti ja fyysisesti!
Dr. A. Vogelin kirja on ollut ahkerasti käytössä terveyshoitoloiden
kirjojen lisäksi. Tästä tulee oiva lisä ja alan soveltamaan oppimaani.
Tiedä, vaikka avautuisi mahdollisuus pikku kurssille ensi kesänä...

Hei, "elävän ravinnon ystävä" ! Annoit minulle 2 kiinnostavaa nimeä luettavaksi.
Täytyypä laittaa ne listaan ja katsella neuvoja. Raakaraastettua perunaakin pidetään hyvänä - oliko se nyt reumaan - joten vihannekset vaikuttavat eri
tavoin riippuen valmistuksesta.
Tässä pieni levähdys kirjaston koneella - sormikkat käsissä, kun pelkään toisten pöpöjä. Katson jos saisin samalla suosittelemasi kirjat mukaani..
Kiitos ja hyvää iltapäivää sinulle :-)

Kun luen näitä "keren" ja "kuinkas.teillä" kirjoituksia niin totean että harvinaisen totuudellista tekstiä. Ja jos en nyt ihan ole hakometsässä niin taitaa olla naisia molemmat .. mikä olisi aivan muiden kokemuksieni mukaista - useimmiten ovat naiset nykyään ne joilta kuulee tämän tapaista järkipuhetta.. No, ei nyt ihan miehiäkään unohdeta - mutta miesten jutut ovat liian usein sellaista tietämistä - on opittu jotain .. ja niin edelleen..

Omalta kohdaltani täytyy todeta että olen sellainen "hyvän tuurin kaveri" ja oikein tyytyväinen elämääni.. .. Tai olenkohan sittenkään ? Se voisi tietenkin olla niinkin, että se elämä mikä minulla on ja on ollut voisi olla monellekin valittamisen arvoinen.. että voi kun .. ja voi voi .. sillä ei kenenkään elämä ole vain tasaista ja helppoa - vaikka se siltä voisi sivusta näyttääkin. ja usein yritetään jopa antaa sellainen kuva omasta elämästä sivullisille ..
Kunn tavataa´n toisiamme niin sanotaan "hei kuinkas menee" ja tavallisesti vastataan että "kiitos ihan hyvin" .. vaikka se ei tíhan totta ehkä olisikaan.

Se että onni on tyytyväisyyttä siihen mitä elämä tuo - sen minä opin jo nuorena poikana Mika Waltarin kirjasta - en nyt muista mikä se niistä oli - olisiko ollut Sinuhe egyptiläinen - mutta joka tapauksessa jäi pysyvästi mieleen kertomus kahdesta kerjäläisestä kaupunginportissa joista toinen oli katkera ja toinen .. ei ollut katkera - vaan kuitenkin kaikesta huolimatta jotenkin myös "tyytyväinen" .. sillä hän osasi nähdä elämän myös kiinnostavana ja jos joku antoi lantin niin oli siitä ei vain kiitollinen vaan myös iloinen.. (olen muuten ollut huomaavinani saman muutamien nykyisten kerjäläisten silmissä - kun heille antaa "roposen" - hymy irtoaa - varsinkin naisten keskuudessa).
Tässä on mielestäni elämän viisautta .. Joku mummo yksiössään on elämäänsä tyytyväinen kissansa kanssa, joku toinen ei ole vaikka omistaa huvilan tai useita - tai on miljoonia pankissa.

Otetaan esimerkiksi vaikka kaikki lukuisat huumeisiin kuolleet muusikot .. niitä on uskomaton määrä .. ja lähes jokaisella on ollut paljon omaisuutta (miljoonia toisilla jopa miljardeja) kuollessaan .. En nyt ala vetelemään nimiä ne tietää varmaan jokainen ainakin osittain .

Jos joku haluaa ottaa osaa näihin ajatuksiini niin yksi aihe huumeiden käyttöön on varmaan juuri tämä - että ei olla tyytyväisiä elämään .. ja puhutaan sen seurauksena jotenkin sen oikean elämän vierestä. Kyllä tälläkin palstalla on monet osoittaneet katkeruutensa - valitettavasti ..
Voin samalla todeta, että todellinen usko Jumalaan antaa elämään rauhallista tyytyväisyyttä ja jo siksikin toivoisi että ihmiset etsisivät Jumalan tahtoa eivätkä katkeroituisi - Jeesuksessa ei ollut katkeruutta vaan ymmärrystä - ne ovat kaksi asiaa jotka harvoin ovat hallitsevia samassa elämässä . Elämän tie voi olla mutkikas, ja useimmiten onkin ja jokainen meistä kohtaa vaikeuksia - syystään tai tai ei - mutta jos elämä kaiken aikaa kuljetaan tien vieressä tulee vastaan varmaan monta kiveä ja pusikkoa jotka tekevät elämästä vain vaikeamman.

alex

alex.kasi kirjoitti:

Kun luen näitä "keren" ja "kuinkas.teillä" kirjoituksia niin totean että harvinaisen totuudellista tekstiä. Ja jos en nyt ihan ole hakometsässä niin taitaa olla naisia molemmat .. mikä olisi aivan muiden kokemuksieni mukaista - useimmiten ovat naiset nykyään ne joilta kuulee tämän tapaista järkipuhetta.. No, ei nyt ihan miehiäkään unohdeta - mutta miesten jutut ovat liian usein sellaista tietämistä - on opittu jotain .. ja niin edelleen..

Omalta kohdaltani täytyy todeta että olen sellainen "hyvän tuurin kaveri" ja oikein tyytyväinen elämääni.. .. Tai olenkohan sittenkään ? Se voisi tietenkin olla niinkin, että se elämä mikä minulla on ja on ollut voisi olla monellekin valittamisen arvoinen.. että voi kun .. ja voi voi .. sillä ei kenenkään elämä ole vain tasaista ja helppoa - vaikka se siltä voisi sivusta näyttääkin. ja usein yritetään jopa antaa sellainen kuva omasta elämästä sivullisille ..
Kunn tavataa´n toisiamme niin sanotaan "hei kuinkas menee" ja tavallisesti vastataan että "kiitos ihan hyvin" .. vaikka se ei tíhan totta ehkä olisikaan.

Se että onni on tyytyväisyyttä siihen mitä elämä tuo - sen minä opin jo nuorena poikana Mika Waltarin kirjasta - en nyt muista mikä se niistä oli - olisiko ollut Sinuhe egyptiläinen - mutta joka tapauksessa jäi pysyvästi mieleen kertomus kahdesta kerjäläisestä kaupunginportissa joista toinen oli katkera ja toinen .. ei ollut katkera - vaan kuitenkin kaikesta huolimatta jotenkin myös "tyytyväinen" .. sillä hän osasi nähdä elämän myös kiinnostavana ja jos joku antoi lantin niin oli siitä ei vain kiitollinen vaan myös iloinen.. (olen muuten ollut huomaavinani saman muutamien nykyisten kerjäläisten silmissä - kun heille antaa "roposen" - hymy irtoaa - varsinkin naisten keskuudessa).
Tässä on mielestäni elämän viisautta .. Joku mummo yksiössään on elämäänsä tyytyväinen kissansa kanssa, joku toinen ei ole vaikka omistaa huvilan tai useita - tai on miljoonia pankissa.

Otetaan esimerkiksi vaikka kaikki lukuisat huumeisiin kuolleet muusikot .. niitä on uskomaton määrä .. ja lähes jokaisella on ollut paljon omaisuutta (miljoonia toisilla jopa miljardeja) kuollessaan .. En nyt ala vetelemään nimiä ne tietää varmaan jokainen ainakin osittain .

Jos joku haluaa ottaa osaa näihin ajatuksiini niin yksi aihe huumeiden käyttöön on varmaan juuri tämä - että ei olla tyytyväisiä elämään .. ja puhutaan sen seurauksena jotenkin sen oikean elämän vierestä. Kyllä tälläkin palstalla on monet osoittaneet katkeruutensa - valitettavasti ..
Voin samalla todeta, että todellinen usko Jumalaan antaa elämään rauhallista tyytyväisyyttä ja jo siksikin toivoisi että ihmiset etsisivät Jumalan tahtoa eivätkä katkeroituisi - Jeesuksessa ei ollut katkeruutta vaan ymmärrystä - ne ovat kaksi asiaa jotka harvoin ovat hallitsevia samassa elämässä . Elämän tie voi olla mutkikas, ja useimmiten onkin ja jokainen meistä kohtaa vaikeuksia - syystään tai tai ei - mutta jos elämä kaiken aikaa kuljetaan tien vieressä tulee vastaan varmaan monta kiveä ja pusikkoa jotka tekevät elämästä vain vaikeamman.

alex

Lue lisää

Miten suhtautua elämän epäoikeudenmukaisuuksiin?
Katsoin eilen Doxin "Avrätta mig". Mies oli 21-vuotias,
kun joutui 23:ksi vuodeksi kuolemanselliin - syyttömästi.
Hän päätti, että koska toiset olivat kieltäneet häneltä kaiken, niin hän antaa itselleen kaiken! Mies suunnitteli perheen hankkimista ja teki niin, eikä varmasti tuhlannut elämäänsä katkeraan kostoon.

Mainitsit Mika Waltarin "Sinuhe - Egybtiläinen". Hänkin kärsi.
Syntyi faaraon palatsiin suosikkivaimosta. Annettiin Niilin vietäväksi
toivossa, että krokodilit syövät, mutta köyhien lääkäri pelasti faaraon pojan ja opetti hänelle lääkärin ammatin. Hän eli rikkaan elämän.

Molemmat muistuttavat Raamatun kertomuksista Joosefia ja Moosesta. Kuinka moni on väärin tuomittuna, heitteille jätettynä?
Satujako Raamatussa? Monille todellisuutta nykyisinkin.
Mutta molemmissa tilanteissa osa menettää uskonsa Jumalaan.
Toiset vahvistavat suhdettaan Jumalaan. Olen kokenut molempaa.

Minä kadehdin sinun ja V.aarin kielitaitoa ja tietoa.
Itse saan tyytyä nojatuolista matkustamiseen.
Katsella internetistä vanhoja asuinpaikkojani.

KuinkasTeillä kirjoitti:

Hei, "elävän ravinnon ystävä" ! Annoit minulle 2 kiinnostavaa nimeä luettavaksi.
Täytyypä laittaa ne listaan ja katsella neuvoja. Raakaraastettua perunaakin pidetään hyvänä - oliko se nyt reumaan - joten vihannekset vaikuttavat eri
tavoin riippuen valmistuksesta.
Tässä pieni levähdys kirjaston koneella - sormikkat käsissä, kun pelkään toisten pöpöjä. Katson jos saisin samalla suosittelemasi kirjat mukaani..
Kiitos ja hyvää iltapäivää sinulle :-)

Lue lisää

Useimmalle herkkävatsaiselle raakaravinto esim kasvikset ja juurekset raastettuna aiheuttaa vain ongelmia. Eikä näin ollen ravinnon imeytyminekään ole parhainta. Parempi keittona porkkanat, kaalet ja perunat jne. Näin ainakin minulla. Kenen vatsa esim kestää valkosipulia raakana?

alex.kasi kirjoitti:

Kun luen näitä "keren" ja "kuinkas.teillä" kirjoituksia niin totean että harvinaisen totuudellista tekstiä. Ja jos en nyt ihan ole hakometsässä niin taitaa olla naisia molemmat .. mikä olisi aivan muiden kokemuksieni mukaista - useimmiten ovat naiset nykyään ne joilta kuulee tämän tapaista järkipuhetta.. No, ei nyt ihan miehiäkään unohdeta - mutta miesten jutut ovat liian usein sellaista tietämistä - on opittu jotain .. ja niin edelleen..

Omalta kohdaltani täytyy todeta että olen sellainen "hyvän tuurin kaveri" ja oikein tyytyväinen elämääni.. .. Tai olenkohan sittenkään ? Se voisi tietenkin olla niinkin, että se elämä mikä minulla on ja on ollut voisi olla monellekin valittamisen arvoinen.. että voi kun .. ja voi voi .. sillä ei kenenkään elämä ole vain tasaista ja helppoa - vaikka se siltä voisi sivusta näyttääkin. ja usein yritetään jopa antaa sellainen kuva omasta elämästä sivullisille ..
Kunn tavataa´n toisiamme niin sanotaan "hei kuinkas menee" ja tavallisesti vastataan että "kiitos ihan hyvin" .. vaikka se ei tíhan totta ehkä olisikaan.

Se että onni on tyytyväisyyttä siihen mitä elämä tuo - sen minä opin jo nuorena poikana Mika Waltarin kirjasta - en nyt muista mikä se niistä oli - olisiko ollut Sinuhe egyptiläinen - mutta joka tapauksessa jäi pysyvästi mieleen kertomus kahdesta kerjäläisestä kaupunginportissa joista toinen oli katkera ja toinen .. ei ollut katkera - vaan kuitenkin kaikesta huolimatta jotenkin myös "tyytyväinen" .. sillä hän osasi nähdä elämän myös kiinnostavana ja jos joku antoi lantin niin oli siitä ei vain kiitollinen vaan myös iloinen.. (olen muuten ollut huomaavinani saman muutamien nykyisten kerjäläisten silmissä - kun heille antaa "roposen" - hymy irtoaa - varsinkin naisten keskuudessa).
Tässä on mielestäni elämän viisautta .. Joku mummo yksiössään on elämäänsä tyytyväinen kissansa kanssa, joku toinen ei ole vaikka omistaa huvilan tai useita - tai on miljoonia pankissa.

Otetaan esimerkiksi vaikka kaikki lukuisat huumeisiin kuolleet muusikot .. niitä on uskomaton määrä .. ja lähes jokaisella on ollut paljon omaisuutta (miljoonia toisilla jopa miljardeja) kuollessaan .. En nyt ala vetelemään nimiä ne tietää varmaan jokainen ainakin osittain .

Jos joku haluaa ottaa osaa näihin ajatuksiini niin yksi aihe huumeiden käyttöön on varmaan juuri tämä - että ei olla tyytyväisiä elämään .. ja puhutaan sen seurauksena jotenkin sen oikean elämän vierestä. Kyllä tälläkin palstalla on monet osoittaneet katkeruutensa - valitettavasti ..
Voin samalla todeta, että todellinen usko Jumalaan antaa elämään rauhallista tyytyväisyyttä ja jo siksikin toivoisi että ihmiset etsisivät Jumalan tahtoa eivätkä katkeroituisi - Jeesuksessa ei ollut katkeruutta vaan ymmärrystä - ne ovat kaksi asiaa jotka harvoin ovat hallitsevia samassa elämässä . Elämän tie voi olla mutkikas, ja useimmiten onkin ja jokainen meistä kohtaa vaikeuksia - syystään tai tai ei - mutta jos elämä kaiken aikaa kuljetaan tien vieressä tulee vastaan varmaan monta kiveä ja pusikkoa jotka tekevät elämästä vain vaikeamman.

alex

Lue lisää

Minulla on tuon olosuhteisiinsa tyytyväisyyden kanssa ongelmia. Olin melkein seitsemän vuotta sitten vielä työelämässä. Takana oli yli kymmenen vuoden työura vastuullisissa tehtävissä ja nautin työnteosta. Palkkani oli myös hyvä. Minulla oli useita harrastuksia. Rakensimme perheeni kanssa omakotitalon. Opiskelin ja etenin uralla. Omaisuuttakin oli kertynyt keskimääräistä enemmän: uusi iso talo, kolme autoa, purjevene ja kaiken maailman kodinkoneet sekä viimeistä huutoa olevat laitteet. Elämä hymyili. Olin mielestäni uskossakin.

Sitten sairastuin kummalliseen krooniseen väsymysoireyhtymään, jonka oireet ovat moninaiset. Yht äkkiä en ollutkaan työkykyinen. En pystynyt töihin. Oli myytävä pois tavaraa. Oli laitettava asunto myyntiin. Tuloja ei tullut mistään. Päivärahan loppumisen jälkeen oli elettävä valtion tuilla. En pystynyt enää kuntourheilemaan, purjehtimaan, harrastamaan puutöitä, korjaamaan venettä, toimimaan seurakunnassa. Kaikki harrastukset jäivät pois, koska ei ollut enää voimavaroja harrastamiseen.

Sairauden edetessä en pysty nykyään edes raskaimpiin kotitöihin. Ja tästä sairaudestahan ei sairaseläkkeelle Suomessa pääse, joten pitää sinnitellä 630 eurolla kuukaudessa entisen reilun kolmen tonnin kuukausipalkan sijaan. Auto hajoilee ja rahaa pitäisi löytyä vaatteisiinkin puhumattakaan muusta asumisesta. Ja vaikka nykyään olisi halua evankelioida ja tehdä vapaaehtoistyötä, niihin ei ole voimia. Muutos on ollut melkoinen.

Elämä on jatkuvaa taistelua KELAn ja eläkevakuutusyhtiön byrograatteja vastaan, jotka eivät tunne tätä sairautta. Ja kun paras hoito olisi maltillinen liikkuminen ja lepo, laitetaan minut raskaisiin toistuviin työkokeiluihin työkyvyn selvittämiseksi. Kokeiluihin, jotka vievät minut kuntoni huonontuessa petipotilaaksi useiden kuukausien ajaksi. Viimeksi meni kaksi vuotta työkokeilusta toipumiseen. Kaksi vuotta, josta melkein vuosi vain makaamiseen, koska pelkästään istuminen ja seisominen aiheuttivat huimausta ja voimakasta pahaa oloa.

Vaikka raha ei teekkään onnelliseksi, on sitä oltava edes jonkin verran elämän helpottamiseksi. Siistijän palkkaaminen olisi ihan pakollista, jos haluaisi pystyä käyttämään viimeiset voimavaransa päivittäisiin kävelylenkkeihin. Muuten ei voimat kunnolla riitä. Kirkossa käymisestä ei kannata haaveilla kun ei ole voimia edes matkustaa.

Sitä miettii välillä, että jos olisi saanut jatkaa työelämässä, olisi uudet autot, saisi nauttia saariston luonnosta veneillessä ja nyt olisi jo puolet omasta kodista maksettuna. Sitä miettii tässä sohvalla maatessa, kun näkee ulkona lenkkeileviä himokuntoilijoita, että olisipa kiva pystyä juoksemaan mutta minun on tyydyttävä 500 metrin rauhalliseen kävelylenkiiin, etten uuvu liikaa. On kai oltava tyytyväinen edes kävelylenkkiin.

Kun on ollut työteliäs ja tekeväinen, paikallaan oleminen on todella turhauttavaa. Kirjojen lukeminen ei sairauden takia nykyään onnistu, joten Raamatun lukukin jää melko vähäiseksi. Moni vanhus joutuu elämään tälläistä elämää mutta minulle, reilulle nelikymppiselle tämä ottaa luonnon päälle. En todellakaan koe olevani tyytyväinen puhumattakaan onnellisuudesta. Onneksi olen oppinut saamaan iloa pienistä asioista. Minun on vain kerta kaikkiaan vaikeaa luopua siitä, mitä minulla aiemmin oli. Työ oli minulle suurimpia merkityksen tuojia ja tyydytyksen antajia käden töiden ohella. Nyt suurin tyydytys tulee luonnon seuraamisesta sohvalta käsin. No, ei hassumpaa sekään...välillä.

Mutta tästä kaikesta huolimatta Jumala on tuonyt minullekin rauhansa, mutta ei sitä tyytyväisyyttä, mistä mainitsit. En juurikaan stressaa muista kuin raha-asioista. Niistäkin turhaan, sillä näyttäisi tuo Jumala minusta huolen pitävän kaikin puolin. Miten vaan saisi itsensä psyykatuksi niin, että pystyisi unohtamaan aiemmat saavutukset ja olemaan tyytyväinen ei-mihinkään, jota minulle on tarjolla yllin kyllin. Onneksi sentään ystäviä löytyy ja joku joskus jopa poikkeaa kylässäkin.

Onneksi sentään on käynyt niin, että en ole katkeroitunut Jumalaa kohtaan, päin vastoin. Rakkauteni häneen on kasvanut vuosi vuodelta. Ei minulla ole enää mitään kenellekään annettavana, joten olen yrittänyt antaa itseni Jumalalle. Hänelle kun kelpaa rikkinäinen ja sairaskin. Suhteesta Jumalaan on muodostunut elämäni tärkein asia. Ja aina välillä... silloin kun pakolliset työkoleilut ovat kaukana takana ja elimistö on kunnolla toipunut rääkistä, palaa iloisuus ja onnellisuus. Silloin ei tarvita ajatuksia menneisyydestä eikä haaveita maallisesta mammonasta. Silloin Jumalan läheisyys ja luonnon läsnäolo tuovat elämääni kaiken sen, mitä siltä kaipaan. Sitä ei voi ymmärtää nyt. Sen kokee vasta sitten kun on paremmassa kunnossa. Ehkä jo vuoden päästä.

Joten aasinsiltana...kun ei pysty onnellisuutta kokemaan omasta elämästään, kuten huumaavien aineiden käyttäjät ilmeisestikään eivät pysty, ymmärrän hyvin sen tarpeen saada iloa jostakin...edes huumeista. Kunpa he vain voisivat löytää sen ilon Jumalan kautta, huumeiden sijaan.

tallailija kirjoitti:

Minulla on tuon olosuhteisiinsa tyytyväisyyden kanssa ongelmia. Olin melkein seitsemän vuotta sitten vielä työelämässä. Takana oli yli kymmenen vuoden työura vastuullisissa tehtävissä ja nautin työnteosta. Palkkani oli myös hyvä. Minulla oli useita harrastuksia. Rakensimme perheeni kanssa omakotitalon. Opiskelin ja etenin uralla. Omaisuuttakin oli kertynyt keskimääräistä enemmän: uusi iso talo, kolme autoa, purjevene ja kaiken maailman kodinkoneet sekä viimeistä huutoa olevat laitteet. Elämä hymyili. Olin mielestäni uskossakin.

Sitten sairastuin kummalliseen krooniseen väsymysoireyhtymään, jonka oireet ovat moninaiset. Yht äkkiä en ollutkaan työkykyinen. En pystynyt töihin. Oli myytävä pois tavaraa. Oli laitettava asunto myyntiin. Tuloja ei tullut mistään. Päivärahan loppumisen jälkeen oli elettävä valtion tuilla. En pystynyt enää kuntourheilemaan, purjehtimaan, harrastamaan puutöitä, korjaamaan venettä, toimimaan seurakunnassa. Kaikki harrastukset jäivät pois, koska ei ollut enää voimavaroja harrastamiseen.

Sairauden edetessä en pysty nykyään edes raskaimpiin kotitöihin. Ja tästä sairaudestahan ei sairaseläkkeelle Suomessa pääse, joten pitää sinnitellä 630 eurolla kuukaudessa entisen reilun kolmen tonnin kuukausipalkan sijaan. Auto hajoilee ja rahaa pitäisi löytyä vaatteisiinkin puhumattakaan muusta asumisesta. Ja vaikka nykyään olisi halua evankelioida ja tehdä vapaaehtoistyötä, niihin ei ole voimia. Muutos on ollut melkoinen.

Elämä on jatkuvaa taistelua KELAn ja eläkevakuutusyhtiön byrograatteja vastaan, jotka eivät tunne tätä sairautta. Ja kun paras hoito olisi maltillinen liikkuminen ja lepo, laitetaan minut raskaisiin toistuviin työkokeiluihin työkyvyn selvittämiseksi. Kokeiluihin, jotka vievät minut kuntoni huonontuessa petipotilaaksi useiden kuukausien ajaksi. Viimeksi meni kaksi vuotta työkokeilusta toipumiseen. Kaksi vuotta, josta melkein vuosi vain makaamiseen, koska pelkästään istuminen ja seisominen aiheuttivat huimausta ja voimakasta pahaa oloa.

Vaikka raha ei teekkään onnelliseksi, on sitä oltava edes jonkin verran elämän helpottamiseksi. Siistijän palkkaaminen olisi ihan pakollista, jos haluaisi pystyä käyttämään viimeiset voimavaransa päivittäisiin kävelylenkkeihin. Muuten ei voimat kunnolla riitä. Kirkossa käymisestä ei kannata haaveilla kun ei ole voimia edes matkustaa.

Sitä miettii välillä, että jos olisi saanut jatkaa työelämässä, olisi uudet autot, saisi nauttia saariston luonnosta veneillessä ja nyt olisi jo puolet omasta kodista maksettuna. Sitä miettii tässä sohvalla maatessa, kun näkee ulkona lenkkeileviä himokuntoilijoita, että olisipa kiva pystyä juoksemaan mutta minun on tyydyttävä 500 metrin rauhalliseen kävelylenkiiin, etten uuvu liikaa. On kai oltava tyytyväinen edes kävelylenkkiin.

Kun on ollut työteliäs ja tekeväinen, paikallaan oleminen on todella turhauttavaa. Kirjojen lukeminen ei sairauden takia nykyään onnistu, joten Raamatun lukukin jää melko vähäiseksi. Moni vanhus joutuu elämään tälläistä elämää mutta minulle, reilulle nelikymppiselle tämä ottaa luonnon päälle. En todellakaan koe olevani tyytyväinen puhumattakaan onnellisuudesta. Onneksi olen oppinut saamaan iloa pienistä asioista. Minun on vain kerta kaikkiaan vaikeaa luopua siitä, mitä minulla aiemmin oli. Työ oli minulle suurimpia merkityksen tuojia ja tyydytyksen antajia käden töiden ohella. Nyt suurin tyydytys tulee luonnon seuraamisesta sohvalta käsin. No, ei hassumpaa sekään...välillä.

Mutta tästä kaikesta huolimatta Jumala on tuonyt minullekin rauhansa, mutta ei sitä tyytyväisyyttä, mistä mainitsit. En juurikaan stressaa muista kuin raha-asioista. Niistäkin turhaan, sillä näyttäisi tuo Jumala minusta huolen pitävän kaikin puolin. Miten vaan saisi itsensä psyykatuksi niin, että pystyisi unohtamaan aiemmat saavutukset ja olemaan tyytyväinen ei-mihinkään, jota minulle on tarjolla yllin kyllin. Onneksi sentään ystäviä löytyy ja joku joskus jopa poikkeaa kylässäkin.

Onneksi sentään on käynyt niin, että en ole katkeroitunut Jumalaa kohtaan, päin vastoin. Rakkauteni häneen on kasvanut vuosi vuodelta. Ei minulla ole enää mitään kenellekään annettavana, joten olen yrittänyt antaa itseni Jumalalle. Hänelle kun kelpaa rikkinäinen ja sairaskin. Suhteesta Jumalaan on muodostunut elämäni tärkein asia. Ja aina välillä... silloin kun pakolliset työkoleilut ovat kaukana takana ja elimistö on kunnolla toipunut rääkistä, palaa iloisuus ja onnellisuus. Silloin ei tarvita ajatuksia menneisyydestä eikä haaveita maallisesta mammonasta. Silloin Jumalan läheisyys ja luonnon läsnäolo tuovat elämääni kaiken sen, mitä siltä kaipaan. Sitä ei voi ymmärtää nyt. Sen kokee vasta sitten kun on paremmassa kunnossa. Ehkä jo vuoden päästä.

Joten aasinsiltana...kun ei pysty onnellisuutta kokemaan omasta elämästään, kuten huumaavien aineiden käyttäjät ilmeisestikään eivät pysty, ymmärrän hyvin sen tarpeen saada iloa jostakin...edes huumeista. Kunpa he vain voisivat löytää sen ilon Jumalan kautta, huumeiden sijaan.

Lue lisää

Todella hyvä kertomus siitä mitenkä elämässä voi olosuhteet vaihdella periaatteessa laidasta laittaan.

Vaikka kirjoituksesi herättääkin monia ajatuksia niin minulla ei luonnollisesti ole mahdollisuuksia tai edes halua arvostella tai puuttua muutenkaan elämääsi millään tavalla ja siksi tämäkin kirjoitukseni onkin n.s. periaatteellinen.

Ensiksikin on selvä asia, että meillä ihmisillä on erilaisia pyrkimyksiä elämässämme ja uskon jopa, että se ei aina ole edes täysin riippuvainen meistä itsestämme mitä me haluamme elämältämme. Ulkonaiset tekijät, uskonto, kasvatus, koulutus ja monet muut asiat vaikuttavat elämäämme varmaan paljon enemmän kuin ehkä ajattelemme ja muovaavat siten meidän elämäämme ja ajatuksiamme ja viime kädessä myös mitä me haluamme saavuttaa elämässämme ... ja siten ne muovaavat meitä itseämme. Tämä ei kuitenkaan poista omaa vastuuta siitä mitä me elämältämme odotamme.

Olen elämässäni tavannut monta ihmisiä jotka yksinkertaisesti ovat (myös yllä olevista syistä) jännittäneet niin henkiset kuin muutkin voimavaransa liian tiukalle ... ja kun ihminen ylittää määrätyn kestorajan sanoo koko kroppa (henkinen kuin ruumiillinen) "nyt riittää" ja seurauksena on eräänlainen "romahdus" josta nouseminen on aikaa vievää ja vaatii tavallisesti koko elämänasenteen muutosta.

Itse olen kasvettuani aikuiseksi yrittänyt elää periaatteella "täällä ja nyt" hyväksyen raamatulliset elämänarvot oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta oikeiksi - (vaikka en niitä ole aina edes noudattanut - sillä ne juuri kertovat milloin elämä menee väärille raiteille) - tämä ei luonnollisesti mitenkään poista määrättyjä pitkän tähtäimen tavoitteita - esimerkiksi lasten kasvatusta tai muuten normaalin elämän hankkimista.

Ilman että osoitan sormella ketään meistä otan esiin kuitenkin yhden Raamatun tärkeimmistä opetuksista - koska se on jotenkin vastaa näihinkin vaikeuksien.

Matt. 6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

Huomaa mitä tuossa sanotaan - etsikää ENSIN ... Jumalan tahto (rakkaus ja oikeudenmukaisuus) on ikäänkuin lähtökohta .. ja mitä ne tarkoittavat sen voi lukea vaikka Jeesuksen opetuksista. Aivan liian usein me ajattelemme että kunhan minä saan tämän päätökseen niin sitten .. tai muuten vain tulkkaamme Jumalan tahtoa omiin tekoihimme sopiviksi .. ja jatkamme omalla tiellämme joka sitten usein vie juuri kärsimyksiin ja joskus jopa elämän tuhoutumiseen.

Sillä että hyväksyy Jumalan tahdon ( todellisen rakkauden ja oikeudenmukaisuuden) elämän todelliseksi arvoksi on parantava vaikutus elämäämme.

alex

alex.kasi kirjoitti:

Todella hyvä kertomus siitä mitenkä elämässä voi olosuhteet vaihdella periaatteessa laidasta laittaan.

Vaikka kirjoituksesi herättääkin monia ajatuksia niin minulla ei luonnollisesti ole mahdollisuuksia tai edes halua arvostella tai puuttua muutenkaan elämääsi millään tavalla ja siksi tämäkin kirjoitukseni onkin n.s. periaatteellinen.

Ensiksikin on selvä asia, että meillä ihmisillä on erilaisia pyrkimyksiä elämässämme ja uskon jopa, että se ei aina ole edes täysin riippuvainen meistä itsestämme mitä me haluamme elämältämme. Ulkonaiset tekijät, uskonto, kasvatus, koulutus ja monet muut asiat vaikuttavat elämäämme varmaan paljon enemmän kuin ehkä ajattelemme ja muovaavat siten meidän elämäämme ja ajatuksiamme ja viime kädessä myös mitä me haluamme saavuttaa elämässämme ... ja siten ne muovaavat meitä itseämme. Tämä ei kuitenkaan poista omaa vastuuta siitä mitä me elämältämme odotamme.

Olen elämässäni tavannut monta ihmisiä jotka yksinkertaisesti ovat (myös yllä olevista syistä) jännittäneet niin henkiset kuin muutkin voimavaransa liian tiukalle ... ja kun ihminen ylittää määrätyn kestorajan sanoo koko kroppa (henkinen kuin ruumiillinen) "nyt riittää" ja seurauksena on eräänlainen "romahdus" josta nouseminen on aikaa vievää ja vaatii tavallisesti koko elämänasenteen muutosta.

Itse olen kasvettuani aikuiseksi yrittänyt elää periaatteella "täällä ja nyt" hyväksyen raamatulliset elämänarvot oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta oikeiksi - (vaikka en niitä ole aina edes noudattanut - sillä ne juuri kertovat milloin elämä menee väärille raiteille) - tämä ei luonnollisesti mitenkään poista määrättyjä pitkän tähtäimen tavoitteita - esimerkiksi lasten kasvatusta tai muuten normaalin elämän hankkimista.

Ilman että osoitan sormella ketään meistä otan esiin kuitenkin yhden Raamatun tärkeimmistä opetuksista - koska se on jotenkin vastaa näihinkin vaikeuksien.

Matt. 6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

Huomaa mitä tuossa sanotaan - etsikää ENSIN ... Jumalan tahto (rakkaus ja oikeudenmukaisuus) on ikäänkuin lähtökohta .. ja mitä ne tarkoittavat sen voi lukea vaikka Jeesuksen opetuksista. Aivan liian usein me ajattelemme että kunhan minä saan tämän päätökseen niin sitten .. tai muuten vain tulkkaamme Jumalan tahtoa omiin tekoihimme sopiviksi .. ja jatkamme omalla tiellämme joka sitten usein vie juuri kärsimyksiin ja joskus jopa elämän tuhoutumiseen.

Sillä että hyväksyy Jumalan tahdon ( todellisen rakkauden ja oikeudenmukaisuuden) elämän todelliseksi arvoksi on parantava vaikutus elämäämme.

alex

Lue lisää

Niin, Alex8, toisinaan kulutamme itsemme loppuun, kuten isäni sanoi:
"polttaen kynttilää molemmista päistä".

Korintolaisten 4:16,17 on kuitenkin lohduttavat sanat - vaikka ulkoinen ihmisemme rappeutuu, niin sisäinen ihmisemme vahvistuu - juuri koska emme kykene muuhun kuin rukouksen huokauksiin. Kohdistamme huomiomme näkymättömiin.
Siis sekin voi tuoda tasapainoa elämäämme.

Vaikka ei minua isän purjeveneessä saaristossa seilaillut, meren ihanuudessa,
maailmalliseksi syntiseksi tehnyt, vaan avasi joka solun hengellisyyteen!
Sieltä juuri sainkin ensimmäisen uskonnillisen huumeannokseni -
tämä ei ole ihmisten kätten työtä! Luojalle kuuluu kunnia ja kiitos!

TV:n hankin vasta vajaa vuosi sitten, kun en siedä säteilyä - naamaa kirveltää.
Nyt niitä sodan aikaansaamia raunioita katsellessani tunnen, että
se on minun kotini raunioina. Tai tulen polttamana. Siinä seison paljaalla mäellä.

Se on aika vapauttava tunne minulle, joka on muuttanut pitkin ja poikin lapsuuden kamoja mukanani. Jopa hartaushetkenä metsässä löytämäni männyn pala.
Se lähteestä poimimani uurteinen puu murtui ja aloin itkeä tiristä!
Niinkuin se kokemus olisi hävinnyt materian hävitessä.
Isä maalasi minulle toisen kaarnan ihanilla väreillä ja
se on minun "kotialttarillani" Paratiisia symboloimassa.
Mutta tuli voi viedä senkin ja - silloin on tilaa uudelle.

terveellinenruokavalio kirjoitti:

Useimmalle herkkävatsaiselle raakaravinto esim kasvikset ja juurekset raastettuna aiheuttaa vain ongelmia. Eikä näin ollen ravinnon imeytyminekään ole parhainta. Parempi keittona porkkanat, kaalet ja perunat jne. Näin ainakin minulla. Kenen vatsa esim kestää valkosipulia raakana?

Lue lisää

Niinhän se on, että nuorena masumme oli kuin kilipukilla ja sulatti vaikka rautaa.
Vanhetessamme saamme höyrytellä ja keitellä ravintomme.
Minulle alkaa riittää valkosipulin tuoksu...

KuinkasTeillä kirjoitti:

Niin, Alex8, toisinaan kulutamme itsemme loppuun, kuten isäni sanoi:
"polttaen kynttilää molemmista päistä".

Korintolaisten 4:16,17 on kuitenkin lohduttavat sanat - vaikka ulkoinen ihmisemme rappeutuu, niin sisäinen ihmisemme vahvistuu - juuri koska emme kykene muuhun kuin rukouksen huokauksiin. Kohdistamme huomiomme näkymättömiin.
Siis sekin voi tuoda tasapainoa elämäämme.

Vaikka ei minua isän purjeveneessä saaristossa seilaillut, meren ihanuudessa,
maailmalliseksi syntiseksi tehnyt, vaan avasi joka solun hengellisyyteen!
Sieltä juuri sainkin ensimmäisen uskonnillisen huumeannokseni -
tämä ei ole ihmisten kätten työtä! Luojalle kuuluu kunnia ja kiitos!

TV:n hankin vasta vajaa vuosi sitten, kun en siedä säteilyä - naamaa kirveltää.
Nyt niitä sodan aikaansaamia raunioita katsellessani tunnen, että
se on minun kotini raunioina. Tai tulen polttamana. Siinä seison paljaalla mäellä.

Se on aika vapauttava tunne minulle, joka on muuttanut pitkin ja poikin lapsuuden kamoja mukanani. Jopa hartaushetkenä metsässä löytämäni männyn pala.
Se lähteestä poimimani uurteinen puu murtui ja aloin itkeä tiristä!
Niinkuin se kokemus olisi hävinnyt materian hävitessä.
Isä maalasi minulle toisen kaarnan ihanilla väreillä ja
se on minun "kotialttarillani" Paratiisia symboloimassa.
Mutta tuli voi viedä senkin ja - silloin on tilaa uudelle.

Lue lisää

Voisit kirjoittaa jonkun novellin tai sellaisen - siitä voisi olla joillekin kaltaisillesi apua kun tie on kivikkoinen. Uskoisin että tässä kirjoituksessa tulee jälleen esiin se että meille miehille on tieto ja konkreettisuus joskus liiankin tärkeitä asioita elämässämme. Sitä varten kai Jumala miehen ja naisen yhteen loikin - yhdeksi kokonaisuudeksi - toinen toistaan tukemaan.

alex

alex.kasi kirjoitti:

Voisit kirjoittaa jonkun novellin tai sellaisen - siitä voisi olla joillekin kaltaisillesi apua kun tie on kivikkoinen. Uskoisin että tässä kirjoituksessa tulee jälleen esiin se että meille miehille on tieto ja konkreettisuus joskus liiankin tärkeitä asioita elämässämme. Sitä varten kai Jumala miehen ja naisen yhteen loikin - yhdeksi kokonaisuudeksi - toinen toistaan tukemaan.

alex

Lue lisää

Vaikka joskus tuntuu, että olemme saaneet kahmalomme täyteen kissankultaa,
niin jos voimme ymmärtää, tukea ja rohkaista jotain vastaan kompuroivaa, niin
olemme alkemisteja ja muutamme kisankullan kullaksi ;-)

Kuten eräs kiinalainen talonpoika sanoi: "Mistä tiedämme mikä on hyväksi,
mikä on pahaksi?" Hänen poikansa oli taittanut jalkansa ja naapuri valitteli
tapahtunutta onnettomuutta, niin mies vastasi ylläolevan.
Vähän ajan kuluttua sotapäällikkö tuli värväämään poikaa armeijaan, mutta ei ottanut jalkapuolta.
"Voi, mikä onni matkassa" - huudahti naapuri ja mies vastasi samat sanat taas.
Sitten tuli jotain takapakkia, jota en muista.
Aika hauska juttu vaan.

Psst. (Minä kirjoitin novellin ja sain juuri eilen siitä vähän kivaa...
Se oli yhteen hengelliseen lehteen pieni kokemus.)

#Vaikka joskus tuntuu, että olemme saaneet kahmalomme täyteen kissankultaa,
niin jos voimme ymmärtää, tukea ja rohkaista jotain vastaan kompuroivaa, niin
olemme alkemisteja ja muutamme kisankullan kullaksi ;-)#

Näin se on - meitä on niin moneksi .. yksi hyvä tapa auttaa ihmisiä on kertoa rehellisesti omista kokemuksistaan - "kuvat todellisesta elämästä ja todellisista kokemuksista" antavat monelle toisellekin ajattelemisen aihetta. Kertomuksien ei tarvitse osoittaa kuinka hyvä tai huono kertoja itse on - ennemminkin kyse on rehellisyydestä

Ja minusta tuo kertomuksesi oli niin kuvaileva ja siksi tavallaan sellainen koska se kuitenkin jättää jokaiselle mahdollisuuden ajatella omaa suhtautumistaan kertomaasi omista lähtökohdistaan.

alex

alex.kasi kirjoitti:

Todella hyvä kertomus siitä mitenkä elämässä voi olosuhteet vaihdella periaatteessa laidasta laittaan.

Vaikka kirjoituksesi herättääkin monia ajatuksia niin minulla ei luonnollisesti ole mahdollisuuksia tai edes halua arvostella tai puuttua muutenkaan elämääsi millään tavalla ja siksi tämäkin kirjoitukseni onkin n.s. periaatteellinen.

Ensiksikin on selvä asia, että meillä ihmisillä on erilaisia pyrkimyksiä elämässämme ja uskon jopa, että se ei aina ole edes täysin riippuvainen meistä itsestämme mitä me haluamme elämältämme. Ulkonaiset tekijät, uskonto, kasvatus, koulutus ja monet muut asiat vaikuttavat elämäämme varmaan paljon enemmän kuin ehkä ajattelemme ja muovaavat siten meidän elämäämme ja ajatuksiamme ja viime kädessä myös mitä me haluamme saavuttaa elämässämme ... ja siten ne muovaavat meitä itseämme. Tämä ei kuitenkaan poista omaa vastuuta siitä mitä me elämältämme odotamme.

Olen elämässäni tavannut monta ihmisiä jotka yksinkertaisesti ovat (myös yllä olevista syistä) jännittäneet niin henkiset kuin muutkin voimavaransa liian tiukalle ... ja kun ihminen ylittää määrätyn kestorajan sanoo koko kroppa (henkinen kuin ruumiillinen) "nyt riittää" ja seurauksena on eräänlainen "romahdus" josta nouseminen on aikaa vievää ja vaatii tavallisesti koko elämänasenteen muutosta.

Itse olen kasvettuani aikuiseksi yrittänyt elää periaatteella "täällä ja nyt" hyväksyen raamatulliset elämänarvot oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta oikeiksi - (vaikka en niitä ole aina edes noudattanut - sillä ne juuri kertovat milloin elämä menee väärille raiteille) - tämä ei luonnollisesti mitenkään poista määrättyjä pitkän tähtäimen tavoitteita - esimerkiksi lasten kasvatusta tai muuten normaalin elämän hankkimista.

Ilman että osoitan sormella ketään meistä otan esiin kuitenkin yhden Raamatun tärkeimmistä opetuksista - koska se on jotenkin vastaa näihinkin vaikeuksien.

Matt. 6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

Huomaa mitä tuossa sanotaan - etsikää ENSIN ... Jumalan tahto (rakkaus ja oikeudenmukaisuus) on ikäänkuin lähtökohta .. ja mitä ne tarkoittavat sen voi lukea vaikka Jeesuksen opetuksista. Aivan liian usein me ajattelemme että kunhan minä saan tämän päätökseen niin sitten .. tai muuten vain tulkkaamme Jumalan tahtoa omiin tekoihimme sopiviksi .. ja jatkamme omalla tiellämme joka sitten usein vie juuri kärsimyksiin ja joskus jopa elämän tuhoutumiseen.

Sillä että hyväksyy Jumalan tahdon ( todellisen rakkauden ja oikeudenmukaisuuden) elämän todelliseksi arvoksi on parantava vaikutus elämäämme.

alex

Lue lisää

Niin, no. Sitä uutta elämänasennetta tässä nyt haetaan ja prosessi on kivulias. Ei se omaisuudesta luopuminen ole ollut enää aikoihin vaikeaa. Olen jopa oppinut harjoittamaan antamisen armolahjaakin. Mutta se on vaikeaa, että elämässä ei ole enää mitään mukavaa sisältöä. Olen hakenut myös uusia harrastuksia mutta kun ei pysty niin ei pysty.

Kun on melkein sen seitsemän vuotta etsinyt ensin sitä Jumalan valtakuntaa ja sen sijaan, että kaikki muu olisi minulle annettu, on kaikki kerta kaikkiaan otettu minulta pois yksi asia kerrallaan, niin turhautuuhan siinä. Eikä niistä lapsistakaan tarvitse enää haaveilla, sekään ei ole fysiologisesti mahdollista. Ja on minulla ollut yleviäkin harrastuksia mutta nekään eivät enää onnistu. Päivän toimiin kuuluu pääasiassa nukkuminen, sohvalla makaaminen, vessassa käynti ja yksi kävelylenkki päivässä.

Luulen, että olen päässyt eroon tuosta "kunhan minä saan tämän päätökseen niin sitten..."-asenteestani, jota minulla toden totta oli ensimmäisten sairausvuosien aikana. Avuttomuuteni on koulinut sellaiset asiat minusta pois. Kun ei enää pysty mitään ensin itse tekemään, niin on vain pakko antaa kaikki Jumalan hoitoon. Mutta tuo Jumalan tulkkaaminen omiin tarkoituksiin on edelleen mahdollista minunkin kohdallani.

Vaikeinta on kun Raamatun opetukset eivät aina sovellu nykypäivän tilanteisiin. Sitä paitsi, vaikka löytääkin Raamatusta ohjeen, niin sitten kohta löytää sieltä myös päinvastaisen ohjeen. Ota siitä sitten selvä, mikä on Jumalan tahto. Suuret linjat on kyllä selvillä mutta ei se Jumala puutu kaikkiin joka päiväisiin valintoihini.

Olen havainnut sen, että silloin kun tuntuu siltä, että Jumala on hiljaa, niin silloin on parasta levätä ja odottaa. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Ja jos minä teen virheitä, Jumalalla on aina paras suunnitelma minua varten siitä virheestäkin eteen päin.

Jumala on kuitenkin pitänyt huolta siitä, että perustarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Suuri kiitos hänelle siitä! Ehkäpä viiden vuoden päästä asiat voivat olla toisin.

tallailija kirjoitti:

Niin, no. Sitä uutta elämänasennetta tässä nyt haetaan ja prosessi on kivulias. Ei se omaisuudesta luopuminen ole ollut enää aikoihin vaikeaa. Olen jopa oppinut harjoittamaan antamisen armolahjaakin. Mutta se on vaikeaa, että elämässä ei ole enää mitään mukavaa sisältöä. Olen hakenut myös uusia harrastuksia mutta kun ei pysty niin ei pysty.

Kun on melkein sen seitsemän vuotta etsinyt ensin sitä Jumalan valtakuntaa ja sen sijaan, että kaikki muu olisi minulle annettu, on kaikki kerta kaikkiaan otettu minulta pois yksi asia kerrallaan, niin turhautuuhan siinä. Eikä niistä lapsistakaan tarvitse enää haaveilla, sekään ei ole fysiologisesti mahdollista. Ja on minulla ollut yleviäkin harrastuksia mutta nekään eivät enää onnistu. Päivän toimiin kuuluu pääasiassa nukkuminen, sohvalla makaaminen, vessassa käynti ja yksi kävelylenkki päivässä.

Luulen, että olen päässyt eroon tuosta "kunhan minä saan tämän päätökseen niin sitten..."-asenteestani, jota minulla toden totta oli ensimmäisten sairausvuosien aikana. Avuttomuuteni on koulinut sellaiset asiat minusta pois. Kun ei enää pysty mitään ensin itse tekemään, niin on vain pakko antaa kaikki Jumalan hoitoon. Mutta tuo Jumalan tulkkaaminen omiin tarkoituksiin on edelleen mahdollista minunkin kohdallani.

Vaikeinta on kun Raamatun opetukset eivät aina sovellu nykypäivän tilanteisiin. Sitä paitsi, vaikka löytääkin Raamatusta ohjeen, niin sitten kohta löytää sieltä myös päinvastaisen ohjeen. Ota siitä sitten selvä, mikä on Jumalan tahto. Suuret linjat on kyllä selvillä mutta ei se Jumala puutu kaikkiin joka päiväisiin valintoihini.

Olen havainnut sen, että silloin kun tuntuu siltä, että Jumala on hiljaa, niin silloin on parasta levätä ja odottaa. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Ja jos minä teen virheitä, Jumalalla on aina paras suunnitelma minua varten siitä virheestäkin eteen päin.

Jumala on kuitenkin pitänyt huolta siitä, että perustarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Suuri kiitos hänelle siitä! Ehkäpä viiden vuoden päästä asiat voivat olla toisin.

Lue lisää

Ota rauhallisesti vaan - kyllä se siitä suttautuu ja on antaminen ja muiden auttaminenkin elämän sisältöä ja siitä jo saa sellaista iloa jota ei koskaan saa jos ei ole halua auttaa avuntarpeessa olevia.
Raamatun neuvoista tällaiseen olotilaan voin sanoa vain sen mitä se minulle tarkoittaa ja se on että "tee itse voitavasi ja jätä loput Jumalan huostaan".
Mikä ei tarkoita että voitat ensi viikon lottovoiton, vaan enemmänkin että saat sen avun jonka avulla pääset vaikeuksistasi

Mitä ajattelet esimerkiksi jos suuntaisit katseesi niihin joille olet yhä tärkeä ihminen. Esimerkiksi kerjäläinen kaupan ovenvieressä jolle jokainen euro on tärkeä .. jota varmaan voisit auttaa eurolla tai parilla .. ja sitten onhan sinulla tämä netti jossa nykyään voi olla yhteydessä ihmisiin ympäri maailman ja tutustua maailmaan tavalla jota ei koskaan aikaisemmin ole kenelläkään ihmisellä ollut ja netti on täynnä erilaisia mahdollisuuksia (kunhan on varovainen ettei suostu esimerkiksi ostamaan mitään mistä ei ole varmaa tietoa).

alex

alex.kasi kirjoitti:

Ota rauhallisesti vaan - kyllä se siitä suttautuu ja on antaminen ja muiden auttaminenkin elämän sisältöä ja siitä jo saa sellaista iloa jota ei koskaan saa jos ei ole halua auttaa avuntarpeessa olevia.
Raamatun neuvoista tällaiseen olotilaan voin sanoa vain sen mitä se minulle tarkoittaa ja se on että "tee itse voitavasi ja jätä loput Jumalan huostaan".
Mikä ei tarkoita että voitat ensi viikon lottovoiton, vaan enemmänkin että saat sen avun jonka avulla pääset vaikeuksistasi

Mitä ajattelet esimerkiksi jos suuntaisit katseesi niihin joille olet yhä tärkeä ihminen. Esimerkiksi kerjäläinen kaupan ovenvieressä jolle jokainen euro on tärkeä .. jota varmaan voisit auttaa eurolla tai parilla .. ja sitten onhan sinulla tämä netti jossa nykyään voi olla yhteydessä ihmisiin ympäri maailman ja tutustua maailmaan tavalla jota ei koskaan aikaisemmin ole kenelläkään ihmisellä ollut ja netti on täynnä erilaisia mahdollisuuksia (kunhan on varovainen ettei suostu esimerkiksi ostamaan mitään mistä ei ole varmaa tietoa).

alex

Lue lisää

Katsoin taas kerran aiemmin kommentoivan "diggarin" antamia
ETRA-sivuja. Sieltä löytyi "Vapaus riippuvaisuudesta",
"Irti tupakasta viidessä päivässä" ja kuten tavalista, se oli detoxsia.
Minulle alkaa hiipiä alakuloisuus, nämä ohjeet sopivat mainiosti!
Aikaisin levolle, aikaisin ylös ja kävelylle raittiiseen ilmaan.
Kevyitä aterioita, paljon vettä, kuivaharjausta, saunaa, rentoutusta.
Kyllä tällaisilla ohjeilla voisi eläkeläinenkin voida hyvin!

Ohjeet loppuivat hienosti:
"Jos epäonnistun, en masennu, vaan aloitan uudestaan.
Opettelen tuntemaan anteeksiantavaisen Jumalan,
joka haluaa minun parastani ja haluaa tukea minua
pyrkimyksissäni terveenpäänelämään."

Eikö ollutkin kannustavat loppusanat ohjeiden päätteeksi?
Kyllä sillä asenteella "Alakulo" vetäytyy taaemmas. Mokomakin!

Oli kauniit sanat. Saivat taas kerran miettimään asioita.

tallailija kirjoitti:

Oli kauniit sanat. Saivat taas kerran miettimään asioita.

Miettiminen onkin "hyvän elämän" edellytys .. ja se mikä meille kaikille (vanha tai nuori) on elämässä tärkeintä on että meidät nähdään .. ja silloin täytyy myös itse olla näkyvissä.. eikö niin.
Kuuntelin eilen yhtä niin kutsuttua debattia ja siellä yksi viisas sanoi : "Jos et koskaan ole puheillasi tai kirjoituksillasi ärsyttänyt ketään - silloin puheesi ei ole minkään arvoista". Mikä luonnollisesti ei tarkoita, että muiden ärsyttäminen olisi puheiden tai kirjoittamisien tarkoitus vaan enemmänkin niiden seuraus.

Joten tunne itsesi vapaaksi sanomaan oma mielipiteesi asioista ja jos teet sen oman mielipiteesi mukaisesti - niin tiedät vielä ensi vuonnakin mitä olet sanonut.

alex :)

alex.kasi kirjoitti:

#Vaikka joskus tuntuu, että olemme saaneet kahmalomme täyteen kissankultaa,
niin jos voimme ymmärtää, tukea ja rohkaista jotain vastaan kompuroivaa, niin
olemme alkemisteja ja muutamme kisankullan kullaksi ;-)#

Näin se on - meitä on niin moneksi .. yksi hyvä tapa auttaa ihmisiä on kertoa rehellisesti omista kokemuksistaan - "kuvat todellisesta elämästä ja todellisista kokemuksista" antavat monelle toisellekin ajattelemisen aihetta. Kertomuksien ei tarvitse osoittaa kuinka hyvä tai huono kertoja itse on - ennemminkin kyse on rehellisyydestä

Ja minusta tuo kertomuksesi oli niin kuvaileva ja siksi tavallaan sellainen koska se kuitenkin jättää jokaiselle mahdollisuuden ajatella omaa suhtautumistaan kertomaasi omista lähtökohdistaan.

alex

Lue lisää

>> Näin se on - meitä on niin moneksi .. yksi hyvä tapa auttaa ihmisiä on kertoa rehellisesti omista kokemuksistaan - "kuvat todellisesta elämästä ja todellisista kokemuksista" antavat monelle toisellekin ajattelemisen aihetta. Kertomuksien ei tarvitse osoittaa kuinka hyvä tai huono kertoja itse on - ennemminkin kyse on rehellisyydestä <<

Tässä on vain se ongelma, että tätäkin palstaa lukevat kaikenlaiset pilkkaajat, jotka vielä saattavat tunnistaa sinut kertomasi perusteella. Minäkin olen kertonut asioistani enemmän kuin koskaan oli tarkoitus ja saanut vielä nuhtelua, että tällaiset "keksityt avautumiset" eivät kuulu tälle palstalle...

Kerrottavaa olisi lisääkin vaikka kuinka paljon, mutta enpä tiedä, onko se sen väärtti, että altistan itseni pilkkaajien pilkattavaksi...Toisaalta olen myös saanut valtavasti voimaa siitä, että olen kokenut tulleeni myös ymmärretyksi empaattisten ja ihanien ihmisten taholta...

kerettiläinen- kirjoitti:

>> Näin se on - meitä on niin moneksi .. yksi hyvä tapa auttaa ihmisiä on kertoa rehellisesti omista kokemuksistaan - "kuvat todellisesta elämästä ja todellisista kokemuksista" antavat monelle toisellekin ajattelemisen aihetta. Kertomuksien ei tarvitse osoittaa kuinka hyvä tai huono kertoja itse on - ennemminkin kyse on rehellisyydestä <<

Tässä on vain se ongelma, että tätäkin palstaa lukevat kaikenlaiset pilkkaajat, jotka vielä saattavat tunnistaa sinut kertomasi perusteella. Minäkin olen kertonut asioistani enemmän kuin koskaan oli tarkoitus ja saanut vielä nuhtelua, että tällaiset "keksityt avautumiset" eivät kuulu tälle palstalle...

Kerrottavaa olisi lisääkin vaikka kuinka paljon, mutta enpä tiedä, onko se sen väärtti, että altistan itseni pilkkaajien pilkattavaksi...Toisaalta olen myös saanut valtavasti voimaa siitä, että olen kokenut tulleeni myös ymmärretyksi empaattisten ja ihanien ihmisten taholta...

Lue lisää

Hei, "kere", kun täällä "ripittäytyy" rehellisesti, niin
vetää myös kanssaihmisensä "tunnistettaviksi".
Olen huomannut sisarusteni kuvailevan samaa tapahtumaa
aivan eri näkökulmilta. Kuka meistä on oikeassa?
Otan siksi kertomukset "tapahtumien näkökulmina".
Turha alkaa väittämään: "Ei se niin ollut, älä valehtele!"
Kaikki kokemukset ovat ihmisen sen hetkistä "harhaa".

Kiinnostavaa on myös Raamatun kertomukset
Hebrealaisten 4:12 "...Jumalan sana on elävä ja voimallinen,
ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse,
kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja
on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija."

Tässtä johtuu se vinha kokemus, että ihmisen kasvaessa ja kypsyessä hänen lukiessaan samoja raamatullisia kuvauksia, hänen näkemyksensä muuttuu, avautuu uusien elämänkokemusten mukaan.
Matteus 5 ja 6 luku on Jeesuksen vuorisaarnan kuvaus.
Nuori ihminen kokee sen aivan eri tavalla kuin keski-ikäinen.
Olen kirjoittanut joka päivä jakeen kerrallaan mietittäväksi, ja kun
toistan saman vuosien kuluttua, se sisältää aivan eri näkökohtia.

""Vuorisaarnan" läpi miettimiseen, jae kerrallaan, menee noin kuukausi. Todella antoisaa "keskustella" Jumalan Pojan kanssa.
Kuunnella Hänen sanojensa vastakaikua sydämen kammioissa...

kerettiläinen- kirjoitti:

>> Näin se on - meitä on niin moneksi .. yksi hyvä tapa auttaa ihmisiä on kertoa rehellisesti omista kokemuksistaan - "kuvat todellisesta elämästä ja todellisista kokemuksista" antavat monelle toisellekin ajattelemisen aihetta. Kertomuksien ei tarvitse osoittaa kuinka hyvä tai huono kertoja itse on - ennemminkin kyse on rehellisyydestä <<

Tässä on vain se ongelma, että tätäkin palstaa lukevat kaikenlaiset pilkkaajat, jotka vielä saattavat tunnistaa sinut kertomasi perusteella. Minäkin olen kertonut asioistani enemmän kuin koskaan oli tarkoitus ja saanut vielä nuhtelua, että tällaiset "keksityt avautumiset" eivät kuulu tälle palstalle...

Kerrottavaa olisi lisääkin vaikka kuinka paljon, mutta enpä tiedä, onko se sen väärtti, että altistan itseni pilkkaajien pilkattavaksi...Toisaalta olen myös saanut valtavasti voimaa siitä, että olen kokenut tulleeni myös ymmärretyksi empaattisten ja ihanien ihmisten taholta...

Lue lisää

##Tässä on vain se ongelma, että tätäkin palstaa lukevat kaikenlaiset pilkkaajat, jotka vielä saattavat tunnistaa sinut kertomasi perusteella. Minäkin olen kertonut asioistani enemmän kuin koskaan oli tarkoitus ja saanut vielä nuhtelua, että tällaiset "keksityt avautumiset" eivät kuulu tälle palstalle...##

Tiedän mistä puhut .. ja muistan kuinka yksi "uskova" käytti tilaisuutta hyväkseen pariinkin otteeseen - mutta älä välitä jokainen jolla on vähänkin älliä päässään tietää syyt sellaiseen ja muista ei edes kannata välittää.
Ja toisaalta kokemuksistaan voi halutessaan puhua sitenkin että puhuu vain asiasta .. niin ei jää näiden seli seli miesten suppean ajatusmaailman kohteeksi.

alex

kerettiläinen- kirjoitti:

>> Näin se on - meitä on niin moneksi .. yksi hyvä tapa auttaa ihmisiä on kertoa rehellisesti omista kokemuksistaan - "kuvat todellisesta elämästä ja todellisista kokemuksista" antavat monelle toisellekin ajattelemisen aihetta. Kertomuksien ei tarvitse osoittaa kuinka hyvä tai huono kertoja itse on - ennemminkin kyse on rehellisyydestä <<

Tässä on vain se ongelma, että tätäkin palstaa lukevat kaikenlaiset pilkkaajat, jotka vielä saattavat tunnistaa sinut kertomasi perusteella. Minäkin olen kertonut asioistani enemmän kuin koskaan oli tarkoitus ja saanut vielä nuhtelua, että tällaiset "keksityt avautumiset" eivät kuulu tälle palstalle...

Kerrottavaa olisi lisääkin vaikka kuinka paljon, mutta enpä tiedä, onko se sen väärtti, että altistan itseni pilkkaajien pilkattavaksi...Toisaalta olen myös saanut valtavasti voimaa siitä, että olen kokenut tulleeni myös ymmärretyksi empaattisten ja ihanien ihmisten taholta...

Lue lisää

Ainakaan minä en paljasta täällä julkisesti kenenkään henkilöllisyyttä, vaikka pari tapausta olenkin melko luotettavasti tunnistanut.

Toivon, että menettelette minun suhteen samalla tavalla.

Nämä ovat sen verran pieniä ympyröitä, että kirjoittajan tunnistaminen ei ole mitään rakettitiedettä.

v.aari kirjoitti:

Ainakaan minä en paljasta täällä julkisesti kenenkään henkilöllisyyttä, vaikka pari tapausta olenkin melko luotettavasti tunnistanut.

Toivon, että menettelette minun suhteen samalla tavalla.

Nämä ovat sen verran pieniä ympyröitä, että kirjoittajan tunnistaminen ei ole mitään rakettitiedettä.

Lue lisää

Hyvä periaate. Olen ihan samaa mieltä - jo omaa perhettä ja lähipiiriä ajatellen - sillä olisihan aika ikävä juttu jos nämä irvailijat saisivat jonkun heistä hampaisiinsa. Aikaisemmin oli IP-osoite kaikkien näkyvissä mutta onneksi ei ole enää : >) ..

alex