Laittelin yksi päivä niin kuin yleensäkin pyykkejä kuivuun ja kun siinä oli avovaimon pikkohousuja niin tuli mietittyä vähän menneitä. Suhteen alku vuosina kun naiseni painoi noin 55-57 kiloa niin pikkarit oli vähän toisen laisia...semmoisia kivoja pitsireunaisia ja pakaroidenkin väliin uppoavia jotka sai halut nousemaan pelkällä katselulla. Nyt ne muistuttaa lähinnä "mummo" muotia jos näin sanotaan eikä taatusti kiihota...Koko muuttunut hoikasta rehevään/lievästi ylipainoiseen. Rintaliivejäkään avopuoliso ei juuri nuorenpana pitänyt kun oli terhakkaat tisut...siellä ne paidan alla mukavasti pompahteli ja törrötti kävellessä...nyt sitten tarvii liivejä että rinnat olisi ryhdissä kun niissä on kokoa. Niin se naiseni muuttui ajan saatossa kun painoa tulee lisää reilusti...minä olin taas suhteen alkuaikoina hoikka mies mutta nyt on saliharrastuksen kautta kun on vuosia treenannut tullut lihasta onneksi eikä läskiä. Olen tuossa vähän vakoillut sivu silmällä kun avokki perkasi vaatekaappia...tiuskaisi mulle että piruako kyttäät, tuntui olevan yksi jos toinenkin sopimaton päälle...itsestähän tuo paljolti kiinni on. Vähemmän ruokaa ja enemmän liikuntaa siinä se hoito...en viitsi kuitenkaan mainita avokille painosta saa muuten etsiä pian oman asunnon. Ei mulle sinänsä väliä vaikka nainen on lievästi ylipainoinen riippuu vähän siitäkin missä kilot on mutta muijan seksihaluihin se on vaikuttanut vähentävästi, ei siis enää peitto heilu.
Niin muuttuu ihminen
vuodetvierii5
15128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuli mieleen vanha huumorisarjis. Siinä naapurukset, nuorempi ja vanhempi aviomies ripustivat pyykkiä. Vanhempi ripusti ladon oven kokoisia nimettömiä ja nuorempi virnuili ripustaessaan pikkustringejä.
Vanhempi mies mulkaisi ja tokaisi: "Älä siinä virnuile, noista minäkin aloitin..."
:D
Ap:lle: miestenkin mitat voi muuttua vuosien varrella... Itse suunnittelen rintojen pienennysleikkausta. Painoni on pysynyt suunnilleen samana kolmen lapsenkin jälkeen (jo aikuisia). Mutta rintaliivikoko on kasvanut 75B:stä 75E-F:ään. En jaksa. Aivan liikaa tässä pienessä varressa.
Minne se sun pikkupalleroinen salikaveri on jääny? Se tuskin mitään pikkareita omistaakaan. Kai sä oot sen jo korkannu?!
Mennyt pupu pöksyyn..
Minä taasen en pidä noista lihaskimpuista miehistä, suorastaan iljettävän näköisiä. Ei sitä miehen tarvitse läski olla, mutta ei myöskään lihaspallero, sellaisia nuo saliveikot ovat.
Veteläksi ja roikkuviksi muuten muuttuvat heti kun vähänkin joudut vähentämään tuota hulluutta ja se muuten tapahtuu monesti jo ennen viisikymppisiä, joten jos katson yli viisikymppisen miehen kuin miehen kuvaa, naama rypyillä, käynti ryhditöntä ja hitaisaa, joten se hetken hurma niistä lihaksista.
Sitä vastoin kun katsoo yli viisikymppisen naisen kuvaa, hän on yleensä hyvin ryhdikäs, siloinen ja sopuisa vartaloltaan, naiset pitävät huolta kokonaisvaltaisesti itsestään ja säilyvät hyvän näköisinä vanhenemisesta huolimatta.
Höpö höpö. Nyt ei pidä sekoittaa bodareita ja "tavallisia" kuntosalikävijöitä. Kyllä oma mieheni on paljon seksikkäämpi katsella timmissä kunnossa kun hauikset ja rintalihakset on treenattu. Eikä ole löysää nahkaa ja roikkuvia "tissejä".
Ja kyllä minä ainakin näen monia naisia päivittäin jotka on kaukana kunnostaan huolta pitäviä ja ryhdikkäitä! Monet naiset rutisee kun paino nousee iän myötä, samaiset naiset vetää suklaata ja leivoksia kahvitauolla kun jotkut (vähemmän pyöreät) syö hedelmiä, juo kahvia tai proteiinijuoman / smootin.
Sillä kai haetaan lohtua siihen tylsään ja haluttomaan parisuhteeseen jolla sitten ruokitaan sitä jatkuvaa oravanpyörää.
No olipa vikinää. Hienoa, että teet osasi kotitöistä, mutta tuollainen nillitys toisen vaatteita kytäten... Tappaa loputkin seksihalut.
Ei naisesi seksihalut rehevyyden takia ole lähteneet, vaan siksi, että sinä et enää himoitse ja ihaile häntä. Nainen haluaa ihailua, ei arvostelua. Ja etenkin kun naisesi ei edes ole mikään lihava.
No eikös sen pitäisi toimia myös toisin päin? Eikös naisenkin pitäisi himoita ja haluta miestään yhtä lailla?
Huom olen nainen mutten voi ymmärtää noita "miehen PITÄÄ palvoa ja haluta naistaan ja osoittaa se sanoin ja teoin" -kommentteja.
Aika moni nainen voisi mennä kyllä itseensä monessa asiassa!
Mieheni ei palvo minua enkä minä häntä...kummallakin omat keinonsa saada toinen haluamaan. Joku heitti kommentin ällöistä lihaksista. Mieheni treenaa myös salilla mutta ei ole tosiaankaan mikään bodari mutta näyttää hyvältä jota myös muut naiset katselee ainakin uimarannalla ja muutenkin. Ei hyvännäköiset sopusuhtaiset lihakset pahaksi ole mielummin ne kun sohvaperuna joka turpoo makoilessa.
Et sitten ole biologiasta yhtään perillä, vai?
Ihan oman sukupuolen määräämään systeemin mukaisesti, naisten halu syntyy siitä, että he ovat objekteja. Ovat haluttuja ja himoittuja. Siitä syntyy naisen halu.
Sen sijaan miehen halu syntyy esimerkiksi visuaalisista ja fyysisistä virikkeistä. (Olkoot se sitten naisen katsomista tai sitä kun nainen koskee.)
Tietenkin molemmat sukupuolet haluavat "kaikkea", eli katsella, tulla kosketetuksi, tulla ihailluksi jne... Mutta erot sukupuolten välillä ovat biologian takia hyvin korostuneet.
Miehille ei pääsääntöisesti (tilastollisesti) ole läheskään niin tärkeää olla haluttuja, jotta heidän himonsa pysyy hereillä. Sen sijaan naisille on.
Jos siis pitkässäkin parisuhteessa haluaa pitää molempien halut ylhäällä, ei kannata kuvitella, että molemmilla sukupuolilla olisi samanlaiset tarpeet siinä asiassa.
Omalle miehelleni esimerkiksi minun kehuni ovat lähinnä ahdistavia. Hän vaivaantuu kun ihailen häntä esimerkiksi sanoilla tms. Sen sijaan hän on heti valmis, jos keikistelen hänelle, tai tartun eroottisesti hänestä kiinni. Yhdessä on eletty jo pitkään, ja hyvin tiedossa, että ei ole eri sukupuolet samasta puusta veistetty.
En kyllä jaksais enää miehelleni keikistellä, ne ajat on ohi. Jollei mies muuten syty antaa olla syttymättä. Ei mieskään pullistele mun edessäni ja esitä miehuuttaan. Kunhan tietää mistä aloittaa peiton alla niin hyvä.
Riittää, kun tuntee itsensä ja kumppaninsa. Ihan sama mitä tilastot tai "biologia" kertoo. Biologia kun ei oikeasti kerro juurikaan mitään.
"Sen sijaan hän on heti valmis, jos keikistelen hänelle, tai tartun eroottisesti hänestä kiinni. "
Olen ollut lähes koko aikuisiän parisuhteessa. Kertaakaan en ole keikistellyt miehelle. Se ei sovi tyyliini. Samoin ei kehuminenkaan ja ihailu, suoraan. En myöskään voi itse sietää niitä, suoraan. Miehen täytyy olla jollain tavalla verbaalisesti niin lahjakas, että ilahdun oikeasti hänen sanoistaan, enkä vain kiusaannu.
Minusta himo ja halu on ihmisen omien korvien välissä. Aivan kuten onni on molempien omassa taskussa, on seksi ja intohimokin. Kun parisuhteessa molemmat "antaa" ja "ottaa", molemmat on objekteja ja subjekteja, hyvin menee.
Ärsyynnyn vain noista palvomisjutuista, ihannoinnista, lihaksista ja turhan päiväisestä jauhamisesta . Sairasta suorastaan.
"Muuttuvat laulut vuosien mennen
Aika pois paljonkin vie
Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan
Voi viedä huomispäivän tie
On kenties vaikeaa kun myrskyt pauhaa
jos etsii päivää kirkkaampaa
Huomisen laulun nyt soinnut luokaa
Toistanne ymmärtäkää
On täällä jokainen vain tämän kerran
Sä siksi etsi ystävää
Siis katso huomiseen se uusi onhan
Se tuokoon kaiken lauluineen.."
Teillä on yhteisymmärrys vähissä? Et taida sinäkään ollut tuollainen vuosia sitten? Mihin suuntaan olet itse muuttunut?