Jonkun teorian mukaan kaikissa meissä on sisäsyntyinen tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi, vain sillä meistä tulisi ehjiä. Rakkauden ja hyväksynnän tulisi olla vastavuoroista, meidän tulisi pystyä tarjoamaan samaa kumppanillemme.
Jos meidän minäkuvamme olisi oikeasti kiinni muiden hyväksynnästä ja rakkaudesta, niin sehän tarkoittaisi kaiketi sitä että jos tuo hyväksyntä ja rakkaus vedettäisiin pois, me murenisimme. Tässä tapauksessa meidät pettäisi ihminen jota rakastamme.
Jos tuo kaikki olisi oikeasti totta, rakastaminen olisi lähes yhtä vaarallista kuin venäläisen ruletin pelaaminen. Ihan äkkiseltään sanoisin murrosikäisille tyttärilleni että unohtakaa tuo peli, se tuhoaa pelaajansa. Mutta aikuisten oikeasti, voisiko olla mitään syytä heittäytyä tuohon peliin?
Voisiko rakkaus antaa meille jotakin sellaista, mitä ilman rakkautta elävä ei voi saada? Mitä mieltä olette, onko teillä omakohtaisia kokemuksia vastavuoroisesta rakkaudesta ja miltä se tuntui?
oletko rakastanut ja saanut rakkautta
40
251
Vastaukset 40
- ujomees
Eipä ole kokemusta romanttisesta rakkaudesta suomalaiseen naiseen. Olen viime aikoina asiaa miettinyt. Olisi se hienoa sellainen saada kokea.
Toisaalta kyllä mietin että pystynkö edes ketään oikeasti rakastamaan kun niin paljon on yksin ollut. - rakastetutlapset
Normaalista, rakastavasta perheestä tulevan on helppoa jaaritella ja spekuloida aikuisen ihmisen rakkauden tarpeesta.
Ilman vanhempien rakkautta kasvaneet lapset etsivät rakkautta koko loppuelämänsä.- keittiöekspertti
Olet varmaan oikeassa siinä, että minä tai muut kaltaiseni emme tiedä mitä on elää lapsuus ilman vanhempien rakkautta. Minä en ole ollut enää vuosiin missään tekemisissä vanhempieni kanssa, mutta minulle se on oma valinta ja luksusta.
Maailmaan mahtuu silti läjäpäin normaaleista perheistä tulevia aikuisia joilla ei ole rakkauselämää ja he kärsivät siitä. - keittiöekspertti
"Ilman vanhempien rakkautta kasvaneet lapset etsivät rakkautta koko loppuelämänsä".
Miksi? - lisälukemista
keittiöekspertti kirjoitti:
"Ilman vanhempien rakkautta kasvaneet lapset etsivät rakkautta koko loppuelämänsä".
Miksi?No vaikkapa sen "sisäsyntyisen tarpeen" vuoksi, josta siinä sun "jossain teoriassa" puhutaan.
Rakkaudeton lapsuus antaa aika köyhät eväät ylipäätään minkäänlaiselle tunne-elämälle.
Lue enemmän niitä "teorioita" (mieluummin kasvatuspsykologiaa) niin ymmärrät se itsekin. - diibadaabadaa
lisälukemista kirjoitti:
No vaikkapa sen "sisäsyntyisen tarpeen" vuoksi, josta siinä sun "jossain teoriassa" puhutaan.
Rakkaudeton lapsuus antaa aika köyhät eväät ylipäätään minkäänlaiselle tunne-elämälle.
Lue enemmän niitä "teorioita" (mieluummin kasvatuspsykologiaa) niin ymmärrät se itsekin.Korjaan: tunne-elämän kehittymiselle.
- keittiöekspertti
lisälukemista kirjoitti:
No vaikkapa sen "sisäsyntyisen tarpeen" vuoksi, josta siinä sun "jossain teoriassa" puhutaan.
Rakkaudeton lapsuus antaa aika köyhät eväät ylipäätään minkäänlaiselle tunne-elämälle.
Lue enemmän niitä "teorioita" (mieluummin kasvatuspsykologiaa) niin ymmärrät se itsekin.Ei mulla ole mitään teorioita psykologiasta, tein avauksen rakkaudesta ihan vain keskustellakseni itseäni askarruttavista asioista.
Minulla ei ole mitään kiinnostusta myöskään tarttua psykologiaa käsitteleviin teoksiin, koska se voi kyllä osoittaa meille ongelmia, mutta ei ratkaisuja.
Minä teen avauksia toivoen löytäväni uusia näkökulmia käsittelemiini aiheisiin. Siihen tarkoitukseen tämä ketju on ollut minulle oikea kultakimpale, sinun, sönkkiksen ja erkki-tädin kommentit ovat avanneet ajattelulleni aiheesta ihan uusia väyliä. Kiitän sinua hyvistä ja valaisevista kommenteistasi tähän asti ja toivon että osallistut jatkossakin keskusteluun aiheesta jos kommentointi herättää jotakin ajatuksia. - lapsenarakastettu
keittiöekspertti kirjoitti:
Ei mulla ole mitään teorioita psykologiasta, tein avauksen rakkaudesta ihan vain keskustellakseni itseäni askarruttavista asioista.
Minulla ei ole mitään kiinnostusta myöskään tarttua psykologiaa käsitteleviin teoksiin, koska se voi kyllä osoittaa meille ongelmia, mutta ei ratkaisuja.
Minä teen avauksia toivoen löytäväni uusia näkökulmia käsittelemiini aiheisiin. Siihen tarkoitukseen tämä ketju on ollut minulle oikea kultakimpale, sinun, sönkkiksen ja erkki-tädin kommentit ovat avanneet ajattelulleni aiheesta ihan uusia väyliä. Kiitän sinua hyvistä ja valaisevista kommenteistasi tähän asti ja toivon että osallistut jatkossakin keskusteluun aiheesta jos kommentointi herättää jotakin ajatuksia.No kiitos kiitos.
Täällä ei aina tiedä millä mielellä ihmiset kirjottelee, joten siksi sitä heittää ensin vain jotain ja katsoo mitä siitä seuraa.
Rakkauden käsite on niin laaja ja monitasoinenkin, että pitäis ensin rajata aihe selkeästi käsittämään esmes vain romanttista rakkautta kahden aikuisen välillä. Minä taas näin aloituksessasi yrityksen siihen suuntaan, mutta päätin silti heittää kehään vähän laajemman otannan rakkaudesta ja sen alkulähteistä ihmiselämässä.
Rakkaudenkokemuksella lapsuusiässä on hemmetin iso merkitys aikuiselle. Esim. esikoiset ovat monesti paljon enemmän "paapottuja" kuin kuopukset tai päinvastoin, ja jo se näkyy aikuisena mm. sisarusten asenteissa omiin rakkaus- ja rakastumiskokemuksiinsa, rakastettuna olemisen tärkeyteen ja siihen, millaisena itsensä ylipäätään näkee ja kokee kun on kyse romanttisesta rakastamisesta, rakastumisesta, toisen ihmisen seksuaalisen halun kohteena olemisesta jne jne.
Joo ja tästä vois takoa vaikka romaanin verran tekstiä, mutten nyt ehdi, joten jatkakaapa keskustelua - sinänsä hyvin mielenkiintoisesta aiheesta...
Ajoittaisesta besserwisserismistä huolimatta tiedän rajani. On asioita joiden olemusta en ymmärrä. Tällaisia on ainakin aika ja rakkaus.
- keittiöekspertti
Minä suhtaudun hyvin skeptisesti siihen että miehen ja naisen välisen seksuaalisen himon lisäksi olisi jotakin ylevämpää rakkauden tasoa ja muut tuntuvat olevan samaa mieltä.
Tunnistan tuon himon olemassaolon sekä vastavuoroisena että yksisuuntaisesna. Mutta ei se voi olla koko totuus. Koska pelkästään ajatusten tasolla pystyn kokemaan erilaista "mielihyvää" niiden kohtaamisesta riippuen siitä onko vastapuoli nainen, mies tai tunnistamaton. En tiedä ovatko aivoni siis heteroseksuaalit alun alkujaan vai ovatko hormonit opettaneet ne sellaisiksi.
- erkki-täti
keittiöekspertti kirjoitti:
Minä suhtaudun hyvin skeptisesti siihen että miehen ja naisen välisen seksuaalisen himon lisäksi olisi jotakin ylevämpää rakkauden tasoa ja muut tuntuvat olevan samaa mieltä.
Kyselepä vanhoilta papoilta joskus.
Ovat ihan eri mieltä kanssasi. Muutenkin ihmisten kannattaisi kuunnella enemmän vanhoja ihmisiä, monenlaisia vanhoja ihmisiä. Ja siis kuunnella tarkkaan, yrittäen ymmärtää.
Mutta eihän meitä miltei kaiken tietäviä ja kärsimättömiä nykyajan ihmisiä kiinnosta mikään sellainen, mikä ei ole vaivatonta ja nopeaa...vanhukset ovat kiusallisia horisijoita, ja ikäviä muistuttajia omasta kuolevaisuudestamme..joten parasta pitää heidät poissa silmistä ja poissa mielestä.
Onneksi suurin osa meistä kuitenkin elää vanhaksi, ja saa kokea vanhuuden fyysisesti ja henkisesti. Ehkä meille sitten aukeaa jotain laajempia käsityksiä myös rakkauden olemuksesta.
Parempi myöhään kun ei milloinkaan.
Ja joo, voihan sitä rakkautta lähestyä vaikka muinaisten kreikkalaisten teorioilla. Jos haluaa siis. En jaksa linkitellä, kuukkeloikaa itse jos kiinnostaa. - keittiöekspertti
erkki-täti kirjoitti:
Kyselepä vanhoilta papoilta joskus.
Ovat ihan eri mieltä kanssasi. Muutenkin ihmisten kannattaisi kuunnella enemmän vanhoja ihmisiä, monenlaisia vanhoja ihmisiä. Ja siis kuunnella tarkkaan, yrittäen ymmärtää.
Mutta eihän meitä miltei kaiken tietäviä ja kärsimättömiä nykyajan ihmisiä kiinnosta mikään sellainen, mikä ei ole vaivatonta ja nopeaa...vanhukset ovat kiusallisia horisijoita, ja ikäviä muistuttajia omasta kuolevaisuudestamme..joten parasta pitää heidät poissa silmistä ja poissa mielestä.
Onneksi suurin osa meistä kuitenkin elää vanhaksi, ja saa kokea vanhuuden fyysisesti ja henkisesti. Ehkä meille sitten aukeaa jotain laajempia käsityksiä myös rakkauden olemuksesta.
Parempi myöhään kun ei milloinkaan.
Ja joo, voihan sitä rakkautta lähestyä vaikka muinaisten kreikkalaisten teorioilla. Jos haluaa siis. En jaksa linkitellä, kuukkeloikaa itse jos kiinnostaa.Kyllä avaukseeni olisi voinut tarttua ihan yhtä hyvin nuoret kuin vanhatkin, mutta aiheena rakkaus ei saa ihmisiä avautumaan.
Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitan että rakkautta on kyrpä perseessä, saan moralistit opastamaan minua ettei väite pidä paikkaansa. - erkki-täti
keittiöekspertti kirjoitti:
Kyllä avaukseeni olisi voinut tarttua ihan yhtä hyvin nuoret kuin vanhatkin, mutta aiheena rakkaus ei saa ihmisiä avautumaan.
Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitan että rakkautta on kyrpä perseessä, saan moralistit opastamaan minua ettei väite pidä paikkaansa.Olenk mää ny sitten taas moralisti, kun kerroin että vanhat papat ei ajattele samoin rakkaudesta, kuin nuoremmat miehet? Vanhemmilta papoilta jää vähemmälle ne intohimoiset panemisen hetket, mutta seksuaalisuus ja rakkaus saa muita muotoja...joo..
Vai olenko moralisti, kun vinkkaan eros-agape-filia-kolmijakoon? Sekään ei ole mikään täydellinen selitys rakkaudesta. Tiede pystyy selittämään rakkautta myös. Siinähän sitä on miettimistä, kun muistelee rakkauksiaan, ja pohtii määritelmiä..
En isommin halua avautua henkilökohtaisista rakkausjutuistani vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Rakkaus on vaarallista, koska rakastava on haavoittuva. Joskus joillekin käy todella huonosti rakkauden vuoksi. Riippuu kai luonteestakin, kuinka kestää vaikkapa eron, jätetyksi tulemisen, puolison kuoleman tai rakkauden muuttumisen joksikin muuksi.
Sen verran voin kertoa, että hienoltahan se molemminpuolinen rakkaus tuntuu. Ja sen näkyy päällepäin, meinaan se rakastuminen, niin miehissä kuin naisissakin. Ei auta yrittää pitää matalaa profiilia, kiinni jää joka tapauksessa heti alkumetreillä. - keittiöekspertti
erkki-täti kirjoitti:
Olenk mää ny sitten taas moralisti, kun kerroin että vanhat papat ei ajattele samoin rakkaudesta, kuin nuoremmat miehet? Vanhemmilta papoilta jää vähemmälle ne intohimoiset panemisen hetket, mutta seksuaalisuus ja rakkaus saa muita muotoja...joo..
Vai olenko moralisti, kun vinkkaan eros-agape-filia-kolmijakoon? Sekään ei ole mikään täydellinen selitys rakkaudesta. Tiede pystyy selittämään rakkautta myös. Siinähän sitä on miettimistä, kun muistelee rakkauksiaan, ja pohtii määritelmiä..
En isommin halua avautua henkilökohtaisista rakkausjutuistani vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Rakkaus on vaarallista, koska rakastava on haavoittuva. Joskus joillekin käy todella huonosti rakkauden vuoksi. Riippuu kai luonteestakin, kuinka kestää vaikkapa eron, jätetyksi tulemisen, puolison kuoleman tai rakkauden muuttumisen joksikin muuksi.
Sen verran voin kertoa, että hienoltahan se molemminpuolinen rakkaus tuntuu. Ja sen näkyy päällepäin, meinaan se rakastuminen, niin miehissä kuin naisissakin. Ei auta yrittää pitää matalaa profiilia, kiinni jää joka tapauksessa heti alkumetreillä.Otan sanojani takaisinpäin sen verran, että totean ettet ole moralisti.
Aihe on oikeasti hyvin henkilökohtainen ja siihen voi liittyä kipeitä tuntemuksia, on luonnollista että kynnys avautua niistä on hyvin korkea. Oikeastaan avausta tehdessäni tajusin etten itsekään tiedä avasinko pitkässä parisuhteessani sydäntäni kumppanilleni vai olinko mukana vain näennäisesti ja jäikö minulta sen tähden kokematta jotakin kaunista. - sönkkis
erkki-täti kirjoitti:
Olenk mää ny sitten taas moralisti, kun kerroin että vanhat papat ei ajattele samoin rakkaudesta, kuin nuoremmat miehet? Vanhemmilta papoilta jää vähemmälle ne intohimoiset panemisen hetket, mutta seksuaalisuus ja rakkaus saa muita muotoja...joo..
Vai olenko moralisti, kun vinkkaan eros-agape-filia-kolmijakoon? Sekään ei ole mikään täydellinen selitys rakkaudesta. Tiede pystyy selittämään rakkautta myös. Siinähän sitä on miettimistä, kun muistelee rakkauksiaan, ja pohtii määritelmiä..
En isommin halua avautua henkilökohtaisista rakkausjutuistani vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Rakkaus on vaarallista, koska rakastava on haavoittuva. Joskus joillekin käy todella huonosti rakkauden vuoksi. Riippuu kai luonteestakin, kuinka kestää vaikkapa eron, jätetyksi tulemisen, puolison kuoleman tai rakkauden muuttumisen joksikin muuksi.
Sen verran voin kertoa, että hienoltahan se molemminpuolinen rakkaus tuntuu. Ja sen näkyy päällepäin, meinaan se rakastuminen, niin miehissä kuin naisissakin. Ei auta yrittää pitää matalaa profiilia, kiinni jää joka tapauksessa heti alkumetreillä.Love hurts...mutta jokin siinäkin tuskassa on elämisen arvoista. :)
Olen pelännyt monia asioita elämässäni, mutta en koskaan rakkautta. En sittenkään, kun olen polttanut siipeni.
Niin kauan kun on elämää, voi valita toisin. Oppia virheistä.
Kuten sanoit, riippuu luonteesta kuinka kestää , käytän omaa kuvausta "kun rakkaus lyö päin". Ja se ei kestänytkään ikuisesti...
- Masteron
Mikset ole yhteydessä vanhempiisi jos kerran olet rakastavasta perheestä. Miksi lapset ovat niin kiittämättömiä? Kiinnostaa vain raha raha raha perintö perintö perintö! Johan on saatana ettei näille ahneille perkeleille riitä mikään! Opetelka perkele vieköön vähän nöyryyttä ja anteliaisuutta tai haistakaa sitten paska ahnehtiat jos teille ei mikään riitä! Voi perkele etttä vistottaa ja sylettää tommonen ahneus ja kiittämättömyys! Pthyi olkoon! Hyi teitä huorat!
- keittiöekspertti
Ei kyse ole rahasta tai rakkaudesta vaan valinnoista joita vanhempani tekivät. Isäni valitsi juoppouden ja äitini valitsi juopon vaimon roolin, ristinsä kullakin.
- keittiöekspertti
scrg kirjoitti:
Juuri ihan perseestä kaikki vanhemmat aina onkin.
Varmaan monet onkin, ei ole laajemmin kokemusta.
- sönkkis
Jonkun teorian mukaan kaikissa on myös sisäsyntyinen tarve Jumaluskoon. No, ehkä minä olen sitten rikki ja hajalla sillä mulla ei ole koskaan ollut 40-vuotisen elämäni aikana tähän päivään saakka mitään tarvetta jumalille. Mutta rakkaudelle on ollut paljonkin tarvetta ja on edelleen. Kuin myös rakastamiselle ja toisesta ihmisestä huolehtimiselle, tunteella ja tunteelle.
Ehkä se jumaluus onkin rakkaus. Tai rakkaus on jumaluus. Tätäkin voisi spekuloida mielin määrin, mutta en lähde siihen.
Muiden (pienen joukon ihmisiä)hyväksyntä on tärkeää ja aina tärkeämpää mitä vähemmän siitä on osaansa saanut. Rakkaus taas on laaja käsitys, on muutakin kuin vanhemman rakkaus ja parisuhderakkaus, kaverirakkaus. Jo se, että pidetään rauhaa yllä on eräänlaista rakkautta. Se on rakkautta omaa rauhaa ja toisen rauhaa kohtaan. Hyvinvointia kohtaan, turvaa kohtaan jne.
Rakkaudesta moni asia saa alkunsa. Niitä asioita vaan ei tule jatkuvasti mietittyä, koska tuntuu itsestään selvälle että nämä asiat kuuluu kulkea näin.
Olen rakastanut ja saanut rakkautta ja saan ja rakastan. Niin kauan kun elän, mulla on rakkautta sydämessäni. Jo se, että itse tunnen rakkautta jotakin kohtaan saa oloni vahvaksi. Se että saan vastarakkautta vahvistaa enemmän ja antaa motivaatiota toimia sen ylläpitämiseksi. Se on kuin kukka mitä haluaa vaalia ja helliä, pitää hengissä.
Ihminen voi elää onnellisena ilman romanttista rakkautta, kaikki eivät sitä edes kaipaa. Mutta ilman rakkautta kokonaan onkin jo hankalempaa elää. Jostain syystä mä uskon, että se rakkaus omassa sydämessä on se asia mikä pitää meidät hengissä. :)
Rakkaus on monisyinen ja tahoinen tunne. Eikä se välttämättä kohdistu mihinkään konkreettisesti, ollen kuitenkin valtava voima ja energia ihmisessä.- Tekniikkasukeltaja
Sun lukemiseen tarvitaan aurinkolasit ja putilo Piz Buinia.
(Hihitystä) - keittiöekspertti
Tuo on aika hyvä huomio, että ihmisen perustarve rakkauteen on tyydytettävissä muunlaisellakin rakkaudella kuin romanttisella rakkaudella.
Itselle se rakkaus avautui ihan erilailla vasta omien lasten kautta, siinä rakkaudessa ei ollut enää mitään kuluttavaa vaan voimaannuttavaa. Tuo rakkaus on se juttu joka saa minut hyvälle tuulelle.
En yleensä halua mitään säätöä elämääni vaan selkeyttä ja suoraviivaisuutta, sen tähden olen sulkenut myös vanhempani ja sisarukseni elämästäni. - sönkkis
Tekniikkasukeltaja kirjoitti:
Sun lukemiseen tarvitaan aurinkolasit ja putilo Piz Buinia.
(Hihitystä)Muista suojekerroin 50 . ;)
- Tekniikkasukeltaja
sönkkis kirjoitti:
Muista suojekerroin 50 . ;)
Höh
Tollasia lasten kertoimia.
(Reps) - resresesrsr
"Ihminen voi elää onnellisena ilman romanttista rakkautta, kaikki eivät sitä edes kaipaa."
Helppo sanoa, jos on itse parisuhteessa. - keittiöekspertti
resresesrsr kirjoitti:
"Ihminen voi elää onnellisena ilman romanttista rakkautta, kaikki eivät sitä edes kaipaa."
Helppo sanoa, jos on itse parisuhteessa.Eivät kaikki sitä kaipaa, tuttavapiirissänikin on pari eläkkeellä olevaa vanhaa poikaa.
Kumpikin on iloisempi ihminen kuin naisten kanssa pettyneet lajitoverinsa. - sönkkis
resresesrsr kirjoitti:
"Ihminen voi elää onnellisena ilman romanttista rakkautta, kaikki eivät sitä edes kaipaa."
Helppo sanoa, jos on itse parisuhteessa.Tarkoitan nimenomaan niitä, jotka eivät sitä romanttista rakkautta kaipaa. En niitä jotka kaipaavat, mutta eivät kenties saa kaipaamaansa.
Tunnen ja tiedän muutamia "ikisinkkuja", jotka eivät romanttista rakkautta omien sanojensa mukaan kaipaa, eikä heillä koskaan näytä kumppania olevankaan. Eikä varmasti ole kiinni siitä etteivätkö he sellaista voisi saada, jos haluaisivat. Näin ollen uskon, että heidän lisäkseen on muitakin ihmisiä joille romanttinen rakkaus ei ole elämästä nauttimisen edellytys tai edes osa sitä. :)
Mä en itse lukeudu tähän joukkoon, vaikka voisinkin elää ilman romanttista rakkautta siitä huolimatta, että tiedän millaista se konkreettisesti omalla kohdallani on ja pidän niistä tunteista joita siitä saan. Tiedän vaan itsestäni sen, että kokemuksieni jälkeen romanttiselle rakkaudellekin on rajansa. Se ei ole pohjaton kuilu, jota pitkin jaksaa valua aina uudestaan ja uudestaan. Jossain kohdassa on tultava pysähdys. :) - sönkkis
Tekniikkasukeltaja kirjoitti:
Höh
Tollasia lasten kertoimia.
(Reps)Maanalainen bunkkeri ei vaadi kertoimia, tai ehkä rakenteiden lujuudessa. :)
- sönkkis
keittiöekspertti kirjoitti:
Tuo on aika hyvä huomio, että ihmisen perustarve rakkauteen on tyydytettävissä muunlaisellakin rakkaudella kuin romanttisella rakkaudella.
Itselle se rakkaus avautui ihan erilailla vasta omien lasten kautta, siinä rakkaudessa ei ollut enää mitään kuluttavaa vaan voimaannuttavaa. Tuo rakkaus on se juttu joka saa minut hyvälle tuulelle.
En yleensä halua mitään säätöä elämääni vaan selkeyttä ja suoraviivaisuutta, sen tähden olen sulkenut myös vanhempani ja sisarukseni elämästäni."Itselle se rakkaus avautui ihan erilailla vasta omien lasten kautta, siinä rakkaudessa ei ollut enää mitään kuluttavaa vaan voimaannuttavaa. Tuo rakkaus on se juttu joka saa minut hyvälle tuulelle."
Ymmärrän tämän ja siksi kommentoinkin ketjussa toisaalla, että voisin elää ilman romanttista rakkauttakin. Valumisen täytyy pysähtyä johokin kohtaan ja se on se kohta jossa toisen ihmisen kanssa on hyvä olla. Ja jossa itsellä on hyvä olla yksinkin.
Näin ollen en jaksaisi enää uutta suhdetta viritellä, jos nykyinen syystä tai toisesta päättyisi. Lasten rakkaus ei kuluta, se voimaannuttaa. Se minullekin riittäisi, rakkauteni heitä kohtaan jaksaisi kantaa elämän loppuun saakka.
Ja mä olen mielestäni jo kokenut sen "huippukokemuksen" mitä romanttisen rakkauden saralla voi mutuni mukaan tuntea ja kokea. Eli saavuttanut omat huippulukemani tunnetasolla, en edes usko että mikään uusi suhde voisi antaa mulle enempää tunnetasolla. Niinpä mikään uusi parisuhde ei kiinnostaisi.
Kyllä mä silti edelleen ihmisistä välittäisin ja ystävyyteni voisin tarjota, kelle se kelpaisi.
- sioille.helmiä
Joo, olen.
Kukaan ei ole rakastanut minua koskaan. En varmaan saa rakkautta koskaan naisilta koska olen ruma niin kukaan ei halua tutustua minuun edes joten en saa tilaisuutta rakkauteen. Tässä maassa ei varmasti ole tälläistä samanlaista miestä jota kukaan ei rakasta.
- naisen-mielestä
Kyky rakastaa lähtee hyvin kaukaa eli siitä, millaista hoivaa on vauvana ja lapsena saanut. Vauvan ja alle 4-v. lapsen paras paikka on kotona, jos äiti viihtyy kotona (jos ei viihdy, parempi paikka on päiväkoti). Nuoruusiän kokemuksilla vastakkaisen sukupuolen kanssa on myös iso merkitys, samoin sillä, miten vanhemmat ovat osoittaneet rakkautta toisiaan kohtaan nimenomaan eri sukupuolina. Tästä syntyy tiedostamaton ajatus siitä, mitä on rakastaa ja olla rakastettu.
Rakastuminen on mielestäni sikäli helppoa, että idealisoimme rakastettua. Rakastamme omaa mielikuvaamme ja itseämme rakastetun silmin. Rakastumisvaihe ei kuitenkaan kestä kauan, silloin mielestäni ratkaisee seksuaalinen yhteensopivuus ja kyky kommunikoida samalla planeetalla eli tulla vastaan. Joustavuus, ns. resilienssi on tärkeintä onnellisuustutkimustenkin mukaan, mutta nimenomaan yhteensopiva seksi mielestäni liimaa parin yhteen. Rakkauden vastaanottaminen on vaikeaa, jos ei ole saanut rakkautta omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Se on itseluottamuksenkin perusta.- naisen-mielestä
Eräkettu kirjoitti:
Sie vissiin kokoat täällä jotain väitöskirjaa.
Eiköhän täällä yks ja toinen väitöskirjan saa aikaiseksi, kunhan tarpeeksi monta vuotta kirjoittelee. Toivotaan :)
- sfhdjd
"What is love" sanoisi vanha viisas aikamme profeetta. En ole päässyt siitä perille ja en taida koskaan päästäkään. Luullakseni rakastan tai ainakin koen empatian ja sympatian tunteita joitakin ihmisiä, asioita, ilmiöitä tms. kohtaan. En usko koskaan rakastuneeni ja tiedän, ettei minuun ole koskaan rakastuttu.
Optimisti sisälläni haluaa uskoa, että jokin suurempi rakkaus tai rakastuminen on olemassa, mutta kokemuksiinsa perustava realisti tietää, että tässä tapauksessa sellaista ei ole tai tule.
Ristipaineesta on paha paeta. Kosin aivan helvetin paljon vanhempaa naista.
Kaunis vartalo, kiva pylly..
Tuli rukkaset kun kokemattomuuttani kosin kun olin niin lumoutunu seksistä.
:D- VainTäydellinenKelpaa
Vain kauniin naisen rankkaus kiinnostaa. Rumat ne rakkautta jakavat tuost vaan! Pitää tuntua että se saatu rakkaus on harvinainen kuin Hopi timantti vasta sitten olen tyytyväinen!
Nainen ei voi rakastaa rumaa miestä. Komea mies ja tavis mies voi rakastaa rumaa tai tavis naista ja monet huolii ruman naisen koska eivät saa kaunista tai tavis naista koska eivät halua olla yksin. Ruma mies jää aina yksin, olen siitä elävä todiste. Muuten olisin saanut edes yhdeltä rumalta naiselta rakkautta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo pelästyi, kun asiat tulivat ilmi ? Hallitus ei enää tuekaan Garden hanketta
Pääministerinä Orpo on vastuussa hallituksensa päätöksenteosta. Hallitus päätti avokätisestä tuesta hankkeelle, joka ei3671415- 63926
- 83880
- 116875
- 62825
- 94701
- 45681
En ehkä onnistu siinä
Kovasti minä yritän näyttää kauniilta, vain sinua varten, mutta en taida onnistua siinä.56594Voisitko mies auttaa..
Ottaisit yhteyttä vielä kerran, jos haluat? 🤔 Jätäthän ilkeät kommentit pois.49589Miksi naiset tuoksuvat vaihdevuosien tietyssä vaiheessa todella etäännyttäviltä
Mietin tätä, onko luojalla ollut jokin tarkoitus näin voimakkaan lemun aikaan tekemiselle. Monet ajattelevat miten joku112534