Kysymys eritoten miehille.
Tarina meni näin: Elin tulehtuneessa suhteessa, mies oli aggressiivinen, kontrolloiva, alentava ja määräilevä. Ihastuin toiseen mieheen ja vasta silloin tajusin millaisessa suhteessa elän. Aloin heti harkita eroa ja muutama kuukausi meni ennenkuin sain sen toteutettua ja järjestettyä. Miehelleni en kertonut toisesta ja eron syy oli joku muu kuin uskottomuus.
Tapasimme harrastukseni parissa ja ensin se oli vaan ystävyyttä. Jossain vaiheessa tunne syveni, kuinka joku osaakaan halata niin. Halausta pidemmälle emme menneet, mutta myönnän että petin henkisesti. Valehtelua ym ei tarvittu, miestäni ei vuosiin enää kiinnostanut missä kuljen, asuimmekin eri päässä taloa, nukuimme eri huoneissa, seksiä kävi vaan välillä vonkumassa ja suuttumus oli järjetöntä, jos sitä ei tullut. Siksi seksitouhut eivät edes kiinnostaneet minua oman, saatiin vieraan kanssa.
Pari kuukautta eron jälkeen ex näki meidät yhdessä ja siitä alkoi syyttelyn ja häirinnön ketju. Olen kuulemma pettänyt ainakin vuoden ja noin vaan hypännyt toisen sänkyyn. Ex ei mitenkään mahdu ymmärtämään että ne touhut eivät olleet lainkaan päälimmäisenä mielessä että on täytynyt pettää fyysisesti kun kerran pettää ja miksi muuten lähtisin kuin seksin takia... Ajattelevatko useimmat miehet tosiaan näin? Ei ainakaan tämä nykyinen, mutta niin näistä kirjoituksista täällä saa ymmärtää...
Tarina meni näin: Elin tulehtuneessa suhteessa, mies oli aggressiivinen, kontrolloiva, alentava ja määräilevä. Ihastuin toiseen mieheen ja vasta silloin tajusin millaisessa suhteessa elän. Aloin heti harkita eroa ja muutama kuukausi meni ennenkuin sain sen toteutettua ja järjestettyä. Miehelleni en kertonut toisesta ja eron syy oli joku muu kuin uskottomuus.
Tapasimme harrastukseni parissa ja ensin se oli vaan ystävyyttä. Jossain vaiheessa tunne syveni, kuinka joku osaakaan halata niin. Halausta pidemmälle emme menneet, mutta myönnän että petin henkisesti. Valehtelua ym ei tarvittu, miestäni ei vuosiin enää kiinnostanut missä kuljen, asuimmekin eri päässä taloa, nukuimme eri huoneissa, seksiä kävi vaan välillä vonkumassa ja suuttumus oli järjetöntä, jos sitä ei tullut. Siksi seksitouhut eivät edes kiinnostaneet minua oman, saatiin vieraan kanssa.
Pari kuukautta eron jälkeen ex näki meidät yhdessä ja siitä alkoi syyttelyn ja häirinnön ketju. Olen kuulemma pettänyt ainakin vuoden ja noin vaan hypännyt toisen sänkyyn. Ex ei mitenkään mahdu ymmärtämään että ne touhut eivät olleet lainkaan päälimmäisenä mielessä että on täytynyt pettää fyysisesti kun kerran pettää ja miksi muuten lähtisin kuin seksin takia... Ajattelevatko useimmat miehet tosiaan näin? Ei ainakaan tämä nykyinen, mutta niin näistä kirjoituksista täällä saa ymmärtää...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos eron jälkeen hyppää heti uuteen suhteeseen, niin kyllä siinä helposti jää jätetylle mielikuva, että se sai alkunsa suhteen aikana ja oli eron syy. Jos näin olisi käynyt, niin kukaan sitä ei kuitenkaan tunnustaisi jälkikäteen.
Ja eikö sinun tapauksessasi myös näin käynyt? Tapasit toisen miehen ja olo oli parempi, joten erosit? Jos x oli tosiaan läpimätä ja elo surkeaa, niin miksi et lähtenyt aikaisemmin vaan vasta toisen miehen tullessa elämääsi?
Usein sitä jää roikkumaan siihen tuttuun suhteeseen vaikkakin on läpimätä suhde. Vasta kun huomaa mitä muuta voi olla tarjolla tulee lopullinen herätys. Näin käy useimmiten juuri miehillä. Yleensä kyllä naiset eroavat ilman buustejakin.
Näin tuntuu olevan, mutta jos lähtee sen herätyksen matkaa, niin ei pidä ihmetellä hieman poikkipuolisia reaktioita. Pääsääntöisesti suoraselkäinen ihminen ei vaihda lennosta toiseen vaan käsittelee suhteet kunkin omanaan, joskin ymmärrän että toisinkin voi käydä.
Ethän pettänyt fyysiseti, mutta entäpä henkisesti? Tämä taitaa myös sinua vaivata, kun tänne palstalle kirjoittelet?! Ex-Miehelle tämä on varmaan tullut täysin yllätyksenä, joten voin hyvin ymmärtää hänen reaktionsa.