Jäin just miettiin...

No tässähän tää vastaus tulikin...

eikö tuo ole vähän ahdasmielistä

Vitut sillä Kharonilla mitään purjeita ole. Se on heikkolahjainen yliopistoa käymätön ruumiillisen työn tekijä, duunarimoukka, ja lykkii sitä paattiaan kepillä, kun ei muutakaan osaa.

PenisOfHades kirjoitti:

Vitut sillä Kharonilla mitään purjeita ole. Se on heikkolahjainen yliopistoa käymätön ruumiillisen työn tekijä, duunarimoukka, ja lykkii sitä paattiaan kepillä, kun ei muutakaan osaa.

Vaan Uli se on lahjakas heppu.

MrHedgehog kirjoitti:

Vaan Uli se on lahjakas heppu.

Kuka vittu on Uli?

"Tuskin tyhmentää mutta yliopistoon pääsee helposti"

Riippuu kyllä ihan alasta

Eikös yliopiston ensisijainen tehtävä ole tuottaa uutta tietoa. Siinä sivussa koulutetaan ihmisiä jälleen ensisijaisesti tuottamaan uutta tietoa ja toissijaisesti sitä varten että he säteilisivät tuota tietoa rahvaalle. Fiksuus onkin vain vaatimus, että tuo edellämainittu voisi onnistua. Mutta se on huolestuttavaa että yliopistoon menisi sisään fiksuja ihmisiä ja tulisi ulos tyhmiä. Mistä moinen ajatus?

scrg kirjoitti:

Eikös yliopiston ensisijainen tehtävä ole tuottaa uutta tietoa. Siinä sivussa koulutetaan ihmisiä jälleen ensisijaisesti tuottamaan uutta tietoa ja toissijaisesti sitä varten että he säteilisivät tuota tietoa rahvaalle. Fiksuus onkin vain vaatimus, että tuo edellämainittu voisi onnistua. Mutta se on huolestuttavaa että yliopistoon menisi sisään fiksuja ihmisiä ja tulisi ulos tyhmiä. Mistä moinen ajatus?

Ehkä se tiedon määrä prosessoitavaksi on liikaa joillekin. Sekoo ne ihmiset vähemmästäkin ja alkavat luulla kaikenlaista... :)

Heh, huolestuttavaa on se, että yliopistoihin pääsee tyhmiä ihmisiä ja tulevat sieltä ulos vielä tyhmempinä. Tunnen henkilökohtaisesti sellaisiakin.

Mutta mikä taas yhdistää kaikkia fiksuina pitämiäni ihmisiä(tuntemiani) on se, että kaikki he kykenevät itsenäiseen ajatteluun. Mä luulen, että siinä on kyse enemmän luonteen- ja mielenlaadusta kuin yliopistokoulutuksesta. Saatan mä toki erehtyäkin... :)

sioille.helmiä kirjoitti:

Ehkä se tiedon määrä prosessoitavaksi on liikaa joillekin. Sekoo ne ihmiset vähemmästäkin ja alkavat luulla kaikenlaista... :)

Heh, huolestuttavaa on se, että yliopistoihin pääsee tyhmiä ihmisiä ja tulevat sieltä ulos vielä tyhmempinä. Tunnen henkilökohtaisesti sellaisiakin.

Mutta mikä taas yhdistää kaikkia fiksuina pitämiäni ihmisiä(tuntemiani) on se, että kaikki he kykenevät itsenäiseen ajatteluun. Mä luulen, että siinä on kyse enemmän luonteen- ja mielenlaadusta kuin yliopistokoulutuksesta. Saatan mä toki erehtyäkin... :)

No ei mun kokemuksen mukaan itsenäistä ajattelua ole missään kielletty. Mutta tiedettä nyt on tehty jo niin kauan ja monen ihmisen voimin, että aika perusteltua sittenkin odottaa että opiskelijat tekevät gradujaan jatkaen, soveltaen tai käyttäen jonkun asioihin jo enemmän perehtyneiden työtä. Itsenäisen ajattelun lisäksi kun on arvonsa silläkin, että moni muukin pystyy itsenäiseen ajatteluun ja jopa jakamaan ajatuksiaan muille. Jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Tuota en sinun logiikassasi ymmärrä miksi on vain nuo 2 vaihtoehtoa. On lukemattomia ihmisiä jotka tekevät ihan jotain muuta kuin ovat opiskelleet.

Mitä sinä siitä yhteiskunnasta piittaat? Olisit opiskellut itseäsi varten, mieluummin kyllä jollain muulla alalla, jolla pääsee bisnekseen nostamaan massia, juristi tai ekonomisti esim. on hyviä hommia ja silti humanistihuuhaata, sitäkään et olisi joutunut uhraamaan. Tutkijanura ei tosiaan kannata, sikäli kun olen ymmärtänyt, ponnistat työväenluokasta, ja professuuria ja siitä tulevaa €€€€€ ei varsinkaan humanistihuuhaan tiedekunnista irtoa, jos ei kuulu oikeaan "akateemiseen sukuun".

Äädämi111111 kirjoitti:

Mitä sinä siitä yhteiskunnasta piittaat? Olisit opiskellut itseäsi varten, mieluummin kyllä jollain muulla alalla, jolla pääsee bisnekseen nostamaan massia, juristi tai ekonomisti esim. on hyviä hommia ja silti humanistihuuhaata, sitäkään et olisi joutunut uhraamaan. Tutkijanura ei tosiaan kannata, sikäli kun olen ymmärtänyt, ponnistat työväenluokasta, ja professuuria ja siitä tulevaa €€€€€ ei varsinkaan humanistihuuhaan tiedekunnista irtoa, jos ei kuulu oikeaan "akateemiseen sukuun".

Rahan nostaminen antamatta mitään takaisin ei sovi luonteelleni. Sitähän myös apurahan hakeminen väitöskirjan tekemistä varten olisi ollut: se aihe, josta työ olisi pitänyt tehdä, ei oikeasti ansaitsisi senttiäkään tukea (hyvin harva kirjallisuudentutkimuksen aihe ansaitsee, ja ne, jotka ansaitsevat eli joille on jokin kysyntä, löytävät kyllä sponsorin myös yksityiseltä sektorilta).

Siksi se, että saan nyt työttömänä 260 euroa kuussa tekemättä mitään yhteiskunnalle hyödyllistä on paljon oikeudenmukaisempaa kuin se, että saisin 2000 euroa kuussa palkkaa tai apurahaa väitöskirjaa tekevänä nuorempana tutkijana, joka ei myöskään tee mitään yhteiskunnalle hyödyllistä.

Rahalla ei ole minulle mitään arvoa, jos se ei tunnu ansaitulta. Pimeissä raksatöissä se on tuntunut ansaitulta, koska työ on konkreettista ja tärkeää. Humanistinen puuhastelu ei koskaan ole tuntunut tärkeältä; kukaan ei tule huomaamaan sitä, jos ja kun en koskaan teekään väitöskirjaani. Sitä vastoin, jos raksalla jätät villat laittamatta seiniin ennen levyttämistä, sen kyllä huomaa viimeistään ilmojen kylmetessä... Tekemättä jättämisen seurauksista tunnistaa oikean työn, ja vain oikea työ on palkkansa ansainnut.

Hämärän_rajoilta kirjoitti:

Rahan nostaminen antamatta mitään takaisin ei sovi luonteelleni. Sitähän myös apurahan hakeminen väitöskirjan tekemistä varten olisi ollut: se aihe, josta työ olisi pitänyt tehdä, ei oikeasti ansaitsisi senttiäkään tukea (hyvin harva kirjallisuudentutkimuksen aihe ansaitsee, ja ne, jotka ansaitsevat eli joille on jokin kysyntä, löytävät kyllä sponsorin myös yksityiseltä sektorilta).

Siksi se, että saan nyt työttömänä 260 euroa kuussa tekemättä mitään yhteiskunnalle hyödyllistä on paljon oikeudenmukaisempaa kuin se, että saisin 2000 euroa kuussa palkkaa tai apurahaa väitöskirjaa tekevänä nuorempana tutkijana, joka ei myöskään tee mitään yhteiskunnalle hyödyllistä.

Rahalla ei ole minulle mitään arvoa, jos se ei tunnu ansaitulta. Pimeissä raksatöissä se on tuntunut ansaitulta, koska työ on konkreettista ja tärkeää. Humanistinen puuhastelu ei koskaan ole tuntunut tärkeältä; kukaan ei tule huomaamaan sitä, jos ja kun en koskaan teekään väitöskirjaani. Sitä vastoin, jos raksalla jätät villat laittamatta seiniin ennen levyttämistä, sen kyllä huomaa viimeistään ilmojen kylmetessä... Tekemättä jättämisen seurauksista tunnistaa oikean työn, ja vain oikea työ on palkkansa ansainnut.

"Humanistinen puuhastelu ei koskaan ole tuntunut tärkeältä; kukaan ei tule huomaamaan sitä, jos ja kun en koskaan teekään väitöskirjaani. Sitä vastoin, jos raksalla jätät villat laittamatta seiniin ennen levyttämistä, sen kyllä huomaa viimeistään ilmojen kylmetessä... "

Jos noin ajattelee, aika monikin ammatti ja asia maailmassa on turha. Mitä tekee musiikilla ja elokuvilla? Jos elokuva jätetään tekemättä, ei sitä kukaan huomaa. Ei siitä ole yhteiskunnalle mitään hyötyä. Elokuvaan käytetyt voisi käyttää johonkin hyödyllisempään. (?)

Mutta eläminen ei ole pelkkää hyödyn tavoittelua. Se on myös nautintoa siitä, kun tekee mitä haluaa. Tosin ilmeisesti ala ei kiinnostanut sinua tarpeeksi, koska muutoin olisit paskat nakannut "hyödyttömyydelle".

joulejakilo kirjoitti:

"Humanistinen puuhastelu ei koskaan ole tuntunut tärkeältä; kukaan ei tule huomaamaan sitä, jos ja kun en koskaan teekään väitöskirjaani. Sitä vastoin, jos raksalla jätät villat laittamatta seiniin ennen levyttämistä, sen kyllä huomaa viimeistään ilmojen kylmetessä... "

Jos noin ajattelee, aika monikin ammatti ja asia maailmassa on turha. Mitä tekee musiikilla ja elokuvilla? Jos elokuva jätetään tekemättä, ei sitä kukaan huomaa. Ei siitä ole yhteiskunnalle mitään hyötyä. Elokuvaan käytetyt voisi käyttää johonkin hyödyllisempään. (?)

Mutta eläminen ei ole pelkkää hyödyn tavoittelua. Se on myös nautintoa siitä, kun tekee mitä haluaa. Tosin ilmeisesti ala ei kiinnostanut sinua tarpeeksi, koska muutoin olisit paskat nakannut "hyödyttömyydelle".

Olen minä toki tuotakin puolta asiasta pohtinut, en vähiten siksi, että itsekin musiikkia teen.

Musiikin ja elokuvien tekemisellä on maailmassa funktio. Molemmille on kysyntää ja ihmiset tarvitsevat niitä... no, eivät samalla lailla kuin ruokaa ja asuntoa, mutta nostamaan elämänsä laatua. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan siitä, että saavat kuulla hyvää musiikkia ja katsoa viihdyttäviä elokuvia. Vaikka teen musiikkia vain amatöörimäisesti, niin ihan jo sukujuhlienkin soitteluiden ja lauleluiden perusteella tiedän, että musisointi tuottaa kanssaihmisille ILOA.

Kirjallisuudentutkimus ei ole absoluuttisessa turhuudessaan edes näihin viihteen muotoihin mitenkään verrannollinen. Se ei tuota sen enempää iloa kuin mitään muutakaan. Esimerkiksi alani väitöskirjoja lukevat lähinnä työn ohjaajat ja tarkastajat sekä ne tulevat opiskelijat, jotka tarvitsevat lähdeviitteitä omalle työlleen (jonka lukevat vain työn ohjaajat ja tarkastajat). Jos mietitään sitä, että keskimääräinen kirjallisuuden jatko-opiskelija väkertää väikkäriään päätoimisesti neljä vuotta ja saa siihen rahoitusta 2 000 euroa kuussa, lopputulemana on lähes 50 000 eurolla (eikä tähän vielä lasketa kaikenlaisia matka-avustuksia sun muita, sillä pitäähän jatko-opiskelijan käydä joissakin paskanjauhantakonferensseissakin, jotta saisi suoritusmerkintöjä) kirjoitettu tekele, jonka tulee koskaan läpikotaisin lukemaan ehkä viisi ihmistä. Humanistikuplan ulkopuolella tuo irrelevantti sepustus ei takuuvarmasti kiinnosta ketään, ja kuplan sisällä taas yhtä joutavaa roskaa tuotetaan hyllymetreittäin enemmän kuin kukaan viitsii lukea.

Nuokin rahat ei paitsi voi vaan myös pitää käyttää johonkin järkevämpään. Vaikka sitten johonkin, mikä on aivan yhtä hyödytöntä, mutta sentään ilahduttaa ihmisiä; johonkin sellaiseen, minkä olemassaolon lakkaamisen joku saattaisi huomatakin.

Hämärän_rajoilta kirjoitti:

Olen minä toki tuotakin puolta asiasta pohtinut, en vähiten siksi, että itsekin musiikkia teen.

Musiikin ja elokuvien tekemisellä on maailmassa funktio. Molemmille on kysyntää ja ihmiset tarvitsevat niitä... no, eivät samalla lailla kuin ruokaa ja asuntoa, mutta nostamaan elämänsä laatua. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan siitä, että saavat kuulla hyvää musiikkia ja katsoa viihdyttäviä elokuvia. Vaikka teen musiikkia vain amatöörimäisesti, niin ihan jo sukujuhlienkin soitteluiden ja lauleluiden perusteella tiedän, että musisointi tuottaa kanssaihmisille ILOA.

Kirjallisuudentutkimus ei ole absoluuttisessa turhuudessaan edes näihin viihteen muotoihin mitenkään verrannollinen. Se ei tuota sen enempää iloa kuin mitään muutakaan. Esimerkiksi alani väitöskirjoja lukevat lähinnä työn ohjaajat ja tarkastajat sekä ne tulevat opiskelijat, jotka tarvitsevat lähdeviitteitä omalle työlleen (jonka lukevat vain työn ohjaajat ja tarkastajat). Jos mietitään sitä, että keskimääräinen kirjallisuuden jatko-opiskelija väkertää väikkäriään päätoimisesti neljä vuotta ja saa siihen rahoitusta 2 000 euroa kuussa, lopputulemana on lähes 50 000 eurolla (eikä tähän vielä lasketa kaikenlaisia matka-avustuksia sun muita, sillä pitäähän jatko-opiskelijan käydä joissakin paskanjauhantakonferensseissakin, jotta saisi suoritusmerkintöjä) kirjoitettu tekele, jonka tulee koskaan läpikotaisin lukemaan ehkä viisi ihmistä. Humanistikuplan ulkopuolella tuo irrelevantti sepustus ei takuuvarmasti kiinnosta ketään, ja kuplan sisällä taas yhtä joutavaa roskaa tuotetaan hyllymetreittäin enemmän kuin kukaan viitsii lukea.

Nuokin rahat ei paitsi voi vaan myös pitää käyttää johonkin järkevämpään. Vaikka sitten johonkin, mikä on aivan yhtä hyödytöntä, mutta sentään ilahduttaa ihmisiä; johonkin sellaiseen, minkä olemassaolon lakkaamisen joku saattaisi huomatakin.

Laskin vielä reilusti alakanttiin väärin tuon väitöskirjan kustannukset. Neljä vuotta täysin rahoitettuna tekee tietysti 12 x 2 000 x 4 = 96 000 euroa. Tietysti se, että joku onnistuisi saamaan joka kuulle rahoitusta, on melkoisen harvinaista, sillä rahan saaminen yhdentekeville projekteille ei (onneksi) ole itsestäänselvyys.

Joka tapauksessa kyse on todella kalliista harrastuksesta, jossa viulut maksaa joku muu kuin harrastaja itse.

scrg kirjoitti:

Tuota en sinun logiikassasi ymmärrä miksi on vain nuo 2 vaihtoehtoa. On lukemattomia ihmisiä jotka tekevät ihan jotain muuta kuin ovat opiskelleet.

Näillä lukemattomilla muuta tekevillä kuin opiskelleilla ihmisillä on yleensä 32 ikävuoteen mennessä kertynyt jotakin työkokemusta. Minulla ei ole päivääkään. Lisäksi tutkintoni ja opintokokonaisuuteni eivät pätevöitä millään tavalla tekemään mitään sellaista, jolle olisi jotakin kysyntää — tai edes synnytä vaikutelmaa ihmisestä, joka voisi edes teoriassa osata mitään hyödyllistä.

Työhakemuksien tekeminen toki on tilanteessani helppoa, sillä ei hirveästi tarvitse valikoida. On nimittäin aivan sama, haenko toimistosihteeriksi vai NASA:lle astronautiksi; mahdollisuudet ovat yhtä pienet ja kriteerit yhtä täyttämättömät.

Pois se minusta! :)

Minulla on parhaita frendejä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä. Mut jos et vielä ymmärtänyt aloitukseni pointtia ja mitä alempanakin vielä selvensin niin ei se yliopisto kenestäkään parempaa ja fiksumpaa tee. Mut kyllä se näyttäisi tyhmät tyhmentävän entisestään niin kuin tässäkin aloituksessa voi joistakin viesteistä päätellä.

Mut mikä on taas ollut usein aika kova paikka akateemisille on se, että kun joku minun kaltainen kouluttamaton moukka paljastuu monia heitä älykkäämmäksi kun aletaan puhumaan asiaa. Joillakin se tietäminen vaan loppuu siinä vaiheessa kun asia edellyttää itsenäistä ajattelua jä järkeilyä. Siinä vaiheessa mennään aika vauhdikkaasti henkilökohtaisuuksiin ja se kateus/katkeruus- korttikin alkaa viuhua... :)

Itseni puolesta voin kyllä todeta sen, että ei mun elämäni lopulta niin huonossa kuosissa ole, että mun pitäisi akateemisesti koulutettuja syystä tai toisesta kadehtia. Päinvastoin... :)

sioille.helmiä kirjoitti:

Pois se minusta! :)

Minulla on parhaita frendejä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä. Mut jos et vielä ymmärtänyt aloitukseni pointtia ja mitä alempanakin vielä selvensin niin ei se yliopisto kenestäkään parempaa ja fiksumpaa tee. Mut kyllä se näyttäisi tyhmät tyhmentävän entisestään niin kuin tässäkin aloituksessa voi joistakin viesteistä päätellä.

Mut mikä on taas ollut usein aika kova paikka akateemisille on se, että kun joku minun kaltainen kouluttamaton moukka paljastuu monia heitä älykkäämmäksi kun aletaan puhumaan asiaa. Joillakin se tietäminen vaan loppuu siinä vaiheessa kun asia edellyttää itsenäistä ajattelua jä järkeilyä. Siinä vaiheessa mennään aika vauhdikkaasti henkilökohtaisuuksiin ja se kateus/katkeruus- korttikin alkaa viuhua... :)

Itseni puolesta voin kyllä todeta sen, että ei mun elämäni lopulta niin huonossa kuosissa ole, että mun pitäisi akateemisesti koulutettuja syystä tai toisesta kadehtia. Päinvastoin... :)

Suuri osa yliopistotutkinnoista ei edes vaadi kummoistakaan älyykkyyttä. Paperit saa ulos kun jaksaa käydä uusintatenttien uusintatenteissä. Koulutuskortilla pelailu on epävarmojen ihmisten puuhaa. Eli naisten hommaa;)

sioille.helmiä kirjoitti:

Pois se minusta! :)

Minulla on parhaita frendejä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä. Mut jos et vielä ymmärtänyt aloitukseni pointtia ja mitä alempanakin vielä selvensin niin ei se yliopisto kenestäkään parempaa ja fiksumpaa tee. Mut kyllä se näyttäisi tyhmät tyhmentävän entisestään niin kuin tässäkin aloituksessa voi joistakin viesteistä päätellä.

Mut mikä on taas ollut usein aika kova paikka akateemisille on se, että kun joku minun kaltainen kouluttamaton moukka paljastuu monia heitä älykkäämmäksi kun aletaan puhumaan asiaa. Joillakin se tietäminen vaan loppuu siinä vaiheessa kun asia edellyttää itsenäistä ajattelua jä järkeilyä. Siinä vaiheessa mennään aika vauhdikkaasti henkilökohtaisuuksiin ja se kateus/katkeruus- korttikin alkaa viuhua... :)

Itseni puolesta voin kyllä todeta sen, että ei mun elämäni lopulta niin huonossa kuosissa ole, että mun pitäisi akateemisesti koulutettuja syystä tai toisesta kadehtia. Päinvastoin... :)

uskoisin, että tekee fiksumman, koska opiskelu kehittää älyä

helgamies_ kirjoitti:

Suuri osa yliopistotutkinnoista ei edes vaadi kummoistakaan älyykkyyttä. Paperit saa ulos kun jaksaa käydä uusintatenttien uusintatenteissä. Koulutuskortilla pelailu on epävarmojen ihmisten puuhaa. Eli naisten hommaa;)

Montakos tutkintoa olet suorittanut eri aloilta, kun pystyt noin sanomaan?

osidfsdf kirjoitti:

uskoisin, että tekee fiksumman, koska opiskelu kehittää älyä

Mut entä jos ei ole sitä kehityskelpoista älyä? On vaan parhaimmillaankin ulkoaoppimisen kyky? Kyllähän silläkin aika pitkälle pääsee... :)

Mitä mieltä muuten niistä yliopistojen pääsykokeiden preppauskursseista? Onko sellaisiin osallistuvien äly riittävän kehityskelpoinen? :)

udfoasdf kirjoitti:

Montakos tutkintoa olet suorittanut eri aloilta, kun pystyt noin sanomaan?

Heh, noista tutkinnoista tuli mieleen eräs lähiaikojen tutkimus missä todettiin, että vettä kannattaa juoda silloin kun on jano. Mitäköhän tutkintoja sen tutkimuksen taustalta löytyy...? :D

sioille.helmiä kirjoitti:

Mut entä jos ei ole sitä kehityskelpoista älyä? On vaan parhaimmillaankin ulkoaoppimisen kyky? Kyllähän silläkin aika pitkälle pääsee... :)

Mitä mieltä muuten niistä yliopistojen pääsykokeiden preppauskursseista? Onko sellaisiin osallistuvien äly riittävän kehityskelpoinen? :)

"Mut entä jos ei ole sitä kehityskelpoista älyä? On vaan parhaimmillaankin ulkoaoppimisen kyky?"

Yliopisto-opinnoista on varmaankin mahdotonta päästä läpi, jos ei osaa oikeasti sisäistää oppimiaan asioita. Siinä joutuu jatkuvasti vertaamaan uutta oppimaansa tietoa aiempaan opittuun jne. Eihän siitä mitään tule, jos vain ulkoa opettelee ja sitten pian unohtaa. Sellainen näkyy varmasti ainakin arvosanoissa. Ja näkeehän sen gradussa viimeistään, tajuaako ihminen mistä kirjoittaa.

dfasdfsdf kirjoitti:

"Mut entä jos ei ole sitä kehityskelpoista älyä? On vaan parhaimmillaankin ulkoaoppimisen kyky?"

Yliopisto-opinnoista on varmaankin mahdotonta päästä läpi, jos ei osaa oikeasti sisäistää oppimiaan asioita. Siinä joutuu jatkuvasti vertaamaan uutta oppimaansa tietoa aiempaan opittuun jne. Eihän siitä mitään tule, jos vain ulkoa opettelee ja sitten pian unohtaa. Sellainen näkyy varmasti ainakin arvosanoissa. Ja näkeehän sen gradussa viimeistään, tajuaako ihminen mistä kirjoittaa.

Näkeekö?

Mut entä jos ne gradujen tarkastajatkaan eivät tajua sitä? Jos ne etsii niistä vaan sen minkä haluavat kuulla ja lukea, ja gradun tekijäkin tietää mitä siltä odotetaan ja minkälaisella menee läpi? Ja ennen kaikkea tietenkin se, että mitä jos opettajat ja proffatkaan eivät tiedä mitä ne ovat oikein opettamassa? Opettavat vaan sitä itse aikanaan ulkoa oppimaansa aineistoa ja hyväksyvät oppilailtakin samantyylisen ajattelutavan ja samankaltaisen lähestymisen opiskeluunsa mitä heillä itsellä oli? Eihän yliopistoissa mitään sellaista, kunhan spekuloin... :)

Toinen mitä jäin miettimään on taloustiede. Et mitä siitäkin oikein opetetaan ja miksi...? :)

Teologiakin vielä tieteenä tai jotain... :)

Olen pahoillani, mutta kyllä sun pitää vähän parempaan pystyä vakuuttaaksen minut siitä, että olen väärässä aloitukseni pohdinnoissani... :)

Ja edelleen kiinnostaa, että mitä mieltä sinä olet niistä pääsykokeiden preppauskursseista ja niistä maksavista yliopistoon pyrkivien älyn kehityskelpoisuudesta?

sioille.helmiä kirjoitti:

Näkeekö?

Mut entä jos ne gradujen tarkastajatkaan eivät tajua sitä? Jos ne etsii niistä vaan sen minkä haluavat kuulla ja lukea, ja gradun tekijäkin tietää mitä siltä odotetaan ja minkälaisella menee läpi? Ja ennen kaikkea tietenkin se, että mitä jos opettajat ja proffatkaan eivät tiedä mitä ne ovat oikein opettamassa? Opettavat vaan sitä itse aikanaan ulkoa oppimaansa aineistoa ja hyväksyvät oppilailtakin samantyylisen ajattelutavan ja samankaltaisen lähestymisen opiskeluunsa mitä heillä itsellä oli? Eihän yliopistoissa mitään sellaista, kunhan spekuloin... :)

Toinen mitä jäin miettimään on taloustiede. Et mitä siitäkin oikein opetetaan ja miksi...? :)

Teologiakin vielä tieteenä tai jotain... :)

Olen pahoillani, mutta kyllä sun pitää vähän parempaan pystyä vakuuttaaksen minut siitä, että olen väärässä aloitukseni pohdinnoissani... :)

Ja edelleen kiinnostaa, että mitä mieltä sinä olet niistä pääsykokeiden preppauskursseista ja niistä maksavista yliopistoon pyrkivien älyn kehityskelpoisuudesta?

Niin ja jos minulta kysytään niin älyn käyttäminen kehittää älyä. Ei niinkään sen tiedon määrän tankkaaminen siihen kehitettävään älyyn... :) Eli laatu siinäkin määrää tärkeämpi.

Mut saatan mä erehtyä tässäkin. Ei mulla tähän väitteeseen sopivaa ja uskottava tutkintoa ja titteliä... :)

sioille.helmiä kirjoitti:

Mut entä jos ei ole sitä kehityskelpoista älyä? On vaan parhaimmillaankin ulkoaoppimisen kyky? Kyllähän silläkin aika pitkälle pääsee... :)

Mitä mieltä muuten niistä yliopistojen pääsykokeiden preppauskursseista? Onko sellaisiin osallistuvien äly riittävän kehityskelpoinen? :)

"Mitä mieltä muuten niistä yliopistojen pääsykokeiden preppauskursseista? Onko sellaisiin osallistuvien äly riittävän kehityskelpoinen?"

No jos niiden avulla onnistuu pääsemään sisään yliopistoon, niin sitten kai äly on riittävän kehityskelpoinen. Mutta jos käy kursseilla eikä opiskelupaikkaa irtoa monenkaan yrittämän jälkeen, voi alkaa jo epäillä.

f8asudfs kirjoitti:

"Mitä mieltä muuten niistä yliopistojen pääsykokeiden preppauskursseista? Onko sellaisiin osallistuvien äly riittävän kehityskelpoinen?"

No jos niiden avulla onnistuu pääsemään sisään yliopistoon, niin sitten kai äly on riittävän kehityskelpoinen. Mutta jos käy kursseilla eikä opiskelupaikkaa irtoa monenkaan yrittämän jälkeen, voi alkaa jo epäillä.

Tästä asiasta ollaan vahvasti eri mieltä. Mutta suotakoomme se toisillemme. :)

sioille.helmiä kirjoitti:

Näkeekö?

Mut entä jos ne gradujen tarkastajatkaan eivät tajua sitä? Jos ne etsii niistä vaan sen minkä haluavat kuulla ja lukea, ja gradun tekijäkin tietää mitä siltä odotetaan ja minkälaisella menee läpi? Ja ennen kaikkea tietenkin se, että mitä jos opettajat ja proffatkaan eivät tiedä mitä ne ovat oikein opettamassa? Opettavat vaan sitä itse aikanaan ulkoa oppimaansa aineistoa ja hyväksyvät oppilailtakin samantyylisen ajattelutavan ja samankaltaisen lähestymisen opiskeluunsa mitä heillä itsellä oli? Eihän yliopistoissa mitään sellaista, kunhan spekuloin... :)

Toinen mitä jäin miettimään on taloustiede. Et mitä siitäkin oikein opetetaan ja miksi...? :)

Teologiakin vielä tieteenä tai jotain... :)

Olen pahoillani, mutta kyllä sun pitää vähän parempaan pystyä vakuuttaaksen minut siitä, että olen väärässä aloitukseni pohdinnoissani... :)

Ja edelleen kiinnostaa, että mitä mieltä sinä olet niistä pääsykokeiden preppauskursseista ja niistä maksavista yliopistoon pyrkivien älyn kehityskelpoisuudesta?

"Mut entä jos ne gradujen tarkastajatkaan eivät tajua sitä? Jos ne etsii niistä vaan sen minkä haluavat kuulla ja lukea, ja gradun tekijäkin tietää mitä siltä odotetaan ja minkälaisella menee läpi?"

Tarkennatko, mitä tuolla tarkoitit?

Gradunhan on oltava joka tapauksessa looginen kokonaisuus, jossa jokainen lause on voitava perustella. Se on ihan pilkuntarkkaa (tosin en voi puhua kaikkien alojen puolesta). Minusta se opettaa mm. päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jotka ovat yksi älykkyyden osa. Kun teet tutkimuksen, joudut pohtimaan, miksi tutkimuksen tulokset ovat sellaiset kuin ovat jne. Eli tarvitaan itsenäistä ajattelua. Olen lukenut, että monella on ollut vaikeuksia tuossa kohtaa, mutta jos siitä suoriutuu, niin kyllähän se minusta jostain kertoo. Ei tarvitse olla Einstein, mutta on osattava ajatella "kirjojen ulkopuolelta".

sioille.helmiä kirjoitti:

Tästä asiasta ollaan vahvasti eri mieltä. Mutta suotakoomme se toisillemme. :)

Ja lisään vielä sen, että enemmän gradu kuitenkin minusta vaatii ahkeruutta kuin fiksuutta, onhan se kuitenkin työläs kun on noin sadan sivun pituinen teksti. Esim. plagioijat tuskin ovat tyhmiä, mutta laiskoja.

dfpsdoiufdsf kirjoitti:

"Mut entä jos ne gradujen tarkastajatkaan eivät tajua sitä? Jos ne etsii niistä vaan sen minkä haluavat kuulla ja lukea, ja gradun tekijäkin tietää mitä siltä odotetaan ja minkälaisella menee läpi?"

Tarkennatko, mitä tuolla tarkoitit?

Gradunhan on oltava joka tapauksessa looginen kokonaisuus, jossa jokainen lause on voitava perustella. Se on ihan pilkuntarkkaa (tosin en voi puhua kaikkien alojen puolesta). Minusta se opettaa mm. päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jotka ovat yksi älykkyyden osa. Kun teet tutkimuksen, joudut pohtimaan, miksi tutkimuksen tulokset ovat sellaiset kuin ovat jne. Eli tarvitaan itsenäistä ajattelua. Olen lukenut, että monella on ollut vaikeuksia tuossa kohtaa, mutta jos siitä suoriutuu, niin kyllähän se minusta jostain kertoo. Ei tarvitse olla Einstein, mutta on osattava ajatella "kirjojen ulkopuolelta".

Niinkuin jo sanoin. Kunhan spekuloin. Ja kaiken takana on aina ihminen. Opettajalle on aina kova paikka kokea olevansa tyhmempi kuin opetettava. Toki yleistän, mutta näin se vaan tuppaa olemaan vähän kaikkialla missä tapahtuu oppimista ja opettamista. Harvassa on sellaisia opettajia, jotka reagoivat asiaan päinvastoin. Joten tässä kohtaa nyt suosittelen käyttämään sitä "kirjojen ulkopuolista" ajattelua...:)

Heh, ja Einstein tuskin olisi kanssani eri mieltä yliopistoista ja niiden vaikutuksista
joihinkin... :)

Ja turhaan sä tästä itseensä otit, jos et koe itse kuuluvasi siihen ryhmään ketä yliopisto tyhmentää...

sioille.helmiä kirjoitti:

Niin ja jos minulta kysytään niin älyn käyttäminen kehittää älyä. Ei niinkään sen tiedon määrän tankkaaminen siihen kehitettävään älyyn... :) Eli laatu siinäkin määrää tärkeämpi.

Mut saatan mä erehtyä tässäkin. Ei mulla tähän väitteeseen sopivaa ja uskottava tutkintoa ja titteliä... :)

"Niin ja jos minulta kysytään niin älyn käyttäminen kehittää älyä. Ei niinkään sen tiedon määrän tankkaaminen siihen kehitettävään älyyn... :)"

Mutta kun tankkaat tietoa, samallahan joudut pohtimaan sitä asiaa itse, jotta oikeasti sisäistät sen. Eikö? Joudut ymmärtämään loogisuuden asioiden välillä, eli käyttämään omaa älyäsi samalla. Eihän kaikki välttämättä aukene tuosta vaan, jos teksti on vaikea.

sioille.helmiä kirjoitti:

Niinkuin jo sanoin. Kunhan spekuloin. Ja kaiken takana on aina ihminen. Opettajalle on aina kova paikka kokea olevansa tyhmempi kuin opetettava. Toki yleistän, mutta näin se vaan tuppaa olemaan vähän kaikkialla missä tapahtuu oppimista ja opettamista. Harvassa on sellaisia opettajia, jotka reagoivat asiaan päinvastoin. Joten tässä kohtaa nyt suosittelen käyttämään sitä "kirjojen ulkopuolista" ajattelua...:)

Heh, ja Einstein tuskin olisi kanssani eri mieltä yliopistoista ja niiden vaikutuksista
joihinkin... :)

Ja turhaan sä tästä itseensä otit, jos et koe itse kuuluvasi siihen ryhmään ketä yliopisto tyhmentää...

En ottanut itseeni ollenkaan, ihan mielenkiinnolla pohdin asiaa :)

asdfsdf kirjoitti:

"Niin ja jos minulta kysytään niin älyn käyttäminen kehittää älyä. Ei niinkään sen tiedon määrän tankkaaminen siihen kehitettävään älyyn... :)"

Mutta kun tankkaat tietoa, samallahan joudut pohtimaan sitä asiaa itse, jotta oikeasti sisäistät sen. Eikö? Joudut ymmärtämään loogisuuden asioiden välillä, eli käyttämään omaa älyäsi samalla. Eihän kaikki välttämättä aukene tuosta vaan, jos teksti on vaikea.

Niinno... Miksi tehdä tekstistä vaikeaa, jos on mahdollisuus tehdä samasta aiheesta helpompi teksti? Ketä ja mitä sellainen palvelee?

Me eletään nykyisin tiedon yltäkylläisyydessä. Se määrä ei todellakaan korvaa laatua. Ei enää. Joten suotavaa olisi kyetä suodattamaan harhaanjohtava tieto ja keskittyä enemmän siihen oleelliseen.

Ja jos ihan tosissaan puhutaan niin Pythagoraan teoreema selittää kaiken. Viimeistään siinä vaiheessa kun näkee, sen teoreeman sisällön ja mitä sen sisällön takana on, muissakin muodoissa kuin pelkkänä suorakulmaisena kolmiona ja siihen liittyvänä simppelinä laskutoimituksena... :). 

Ja mä olen muutenkin kallistumassa vähän siihen suuntaan, että todellinen oppiminen alkaa vasta silloin kun hylkää aikasemmat opetetut opetuksensa... :)

asdjfklsdf kirjoitti:

En ottanut itseeni ollenkaan, ihan mielenkiinnolla pohdin asiaa :)

Ai hitto! Minä ja mun pitkät piuhat... :)

Sori, mä unohdin jo hetkeks, et tää sinkkupalsta kuuluu suhdepalstoihin... :)

tääähhh, poltteletko siellä?

sioille.helmiä kirjoitti:

Ai hitto! Minä ja mun pitkät piuhat... :)

Sori, mä unohdin jo hetkeks, et tää sinkkupalsta kuuluu suhdepalstoihin... :)

Mitäs varattu täällä sinkkupalstalla yleensäkään sepustaa? Vaikka olisitkin varattu toiselle varatulle.

sioille.helmiä kirjoitti:

Ai hitto! Minä ja mun pitkät piuhat... :)

Sori, mä unohdin jo hetkeks, et tää sinkkupalsta kuuluu suhdepalstoihin... :)

"Sori, mä unohdin jo hetkeks, et tää sinkkupalsta kuuluu suhdepalstoihin... :)" Olet ilmeisesti pahasti kännissä. Mutta mitä tää mihinkään liittyy? Suhteet -palstat käsittelee ihmisten suhteita toisiinsa; sukulaissuhteita, rakkaussuhteita, ystävyyssuhteita, työsuhteita, naapuruussuhteita, so what.. kaikki elämähän sitä on.

Uuuhh...

Kumartakaamme kaikki Palsta- ja Lutkatieteiden Tohtoria! Amen! :D

Mut tosissaan. Kannattaisi ehkä sinunkin lukea enemmän tässäkin aloituksessa kuin itsellesi edulliset(?) pätkät... :)

sioille.helmiä kirjoitti:

Uuuhh...

Kumartakaamme kaikki Palsta- ja Lutkatieteiden Tohtoria! Amen! :D

Mut tosissaan. Kannattaisi ehkä sinunkin lukea enemmän tässäkin aloituksessa kuin itsellesi edulliset(?) pätkät... :)

Kiitosta vaan :)

Ei minulle edullinen oikeastaan ole tuo omakaan vastaus kun ei mullakaan ole yliopistotaustaa mutta joskus vaan nähnyt surkuhupaisaa "minä olen vähintään yhtä fiksu kuin sinä" -todisteluyritystä kun jollain ei itsetunto ole muuten riittänyt niin pyrkinyt sitten mollaamaan koulutetumpaa.