Mikähän elämässä on ihmisen omaa valintaa? Voikohan kenellekään ihmiselle olla sellaista suotu, kuin täysi vapaus valita... tuskin...?
Hämmentääkö eläminen sinua välillä? Juuri, kun kaikki on mennyt tavattoman mukavasti, joudut yllättymään pahan kerran ja täysin mitättömästä syystä. Silti se sotkee ajatuksiasi..?
Onko elämässäsi pölkkypäitä, vai oletko sellainen kenties itse..?
Käytkö muuten usein... täällä?
Seuraava kirja/elokuva/runo/ihminen, jonka haluaisit lukea/katsella..?
Joo.. ja musiikkia saa laittaa...?
Pakollinen hymiövalinta kehiin.. :) eiku <3.. :)..?
Hämmentääkö eläminen sinua välillä? Juuri, kun kaikki on mennyt tavattoman mukavasti, joudut yllättymään pahan kerran ja täysin mitättömästä syystä. Silti se sotkee ajatuksiasi..?
Onko elämässäsi pölkkypäitä, vai oletko sellainen kenties itse..?
Käytkö muuten usein... täällä?
Seuraava kirja/elokuva/runo/ihminen, jonka haluaisit lukea/katsella..?
Joo.. ja musiikkia saa laittaa...?
Pakollinen hymiövalinta kehiin.. :) eiku <3.. :)..?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ihminen voi minusta valita aika monta asiaa. Mutta ikävä kyllä ei omia vanhempiaan. Ajan kanssa tähän voi sitten jo onneksi vaikuttaa, mutta tuho on monesti jo sattunut... :(
Joo, olen huomannut, että ärsyttävintä elämässä on ns. jaloilleen pääseminen. Hetken se aina nakertaa kun oikeen laitetaan kyykkyyn, mutta toisaalta en jaksa murehtia pitkään, koska siperia on opettanut, että vain itse voi tehdä oman elämänsä, että taivasta kohden nyrkinpuinti on ihan turhaa...
No elämässäni on aina vaan vähemmän pölkkypäitä. Olen oivaltanut vanhemmiten sellaisen erikoisen jutun, että jos löytyy joku pölkkypää elämästä, hänet voi jättää sivuun. Ei ihminen trvitse pölkkypäitä piiriinsä. Jotkut tuntuu roikuttavan näitä "pölkkypäitä" elämässään vaan siksi, että voi haukkua heitä pölkkypäiksi...tai sitten se on exä, jonka kanssa on yhteisiä lapsia. (kuten ao.lla) Ja jos olen pölkkypää itse jollekin, niin saa potkia pois piireistä. (täältä ei saa potkittuu.. :D )
Satunnaisesti. Aikaa kuluttamassa...
Sen Marko Jantusen kirjan voisi lukea...
https://youtu.be/q8Pz-ahYGJc
;oP
Alkanut tuntumaan, että koko täälläolo on valmiiksi käsikirjoitettua tekstiä. Siinä mielessä, kun joskus tulee jostakin arjen tilanteesta sellainen välähdys, että näin on käynyt ennenkin, siis kirjaimellisesti identtinen hetki. Varmaan tuttua enempivähempi jokaiselle? Näkisin, että oleminen etenee valmiita kiskoja pitkin tietämättä määräasemaa. Siinä mielessä valinnan vapaus on mielestäni ainakin tässä olevaisuudessa jonkinlainen...illuusio?
Joidenkin toisten mahdollista puupäisyyttä en halua edes täällä kommentoida mutta omalla kohdalla välinpitämättömyyden määrästä on kasvanut kunnon kanto.
En käy. Usein.
Parin vuoden takainen uutuusromaani, mikä kertoo kahdesta 1. Maailmansodan aikana kohdanneesta miehestä, joiden keskinäinen viha jatkuu sodan jälkeen. En muista kirjailijaa, saatikka kirjan nimeä. Jää lukematta.
En laita musiikkia. Niin. :)
Taasko sinä ryyppäät?
Heh..... :)
Säkin kyselet tyhmiä....?
Nyt ollaan Joe Bobin osaamisalueella.
Vapaus on illuusio siinä missä valinta on. Välittömästi viiden ikävuoden jälkeen ihminen alkaa seurata reittejä, jotka ovat mielikuvituksettomia koppeja luuhata omassa sielussaan. Elämä ja se arki on tuote. Kuka tahansa sen itselleen hommaa, on reititön, sokea ja kuuro, tunnekylmä.
Eli kandee olla viisvee.
(Hihitystä)
Ongelmallisinta tässä ovat arjen vaatimukset.
Eli periaatteessa ihminen haluaa olla koneiston jäsen, ja kuitenkin valittaa olomuodostaan tai tilastaan päivät pääksytysten.
(Omituinen sana. En ole koskaan kirjoittanut sitä mihinkään. Siten se näyttää vielä ommituisemmalta)
(Reps)
Pääksytysten
(Reps)
Jotenkin tulee mieleen ilmojen pikkutaiturit=pääskyt. :D
Pääksy on puuveneen kokka (keula, pää). Pääksytysten on siis pää päätä vasten, peräkkäin.
No olipa hyvä, etten kuollu eilen, niin tiedän tämänkin...
Muuten, kun pannaan päivä pulkkaan, niin tarkoitetaan puukapulaa, mihin vuoltiin työpäivästä ura ja sen perusteella rengit sai palkan...eli entisaikainen tuntilappu oli tuo puinen pulkka-tikku. :D
Nää on mielenkiintoisia juttuja, kieli muuttuu ajassa.
Itselleni suurin yllätys vanhojen sananlaskujen osastolla on ollut "ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa", tämähän on oikea legenda siitä kuinka ihmisen pitäisi ymmärtää omat rajansa. Kuitenkin Eino Leino on kirjoittanut värssyn muotoon "ken täällä ei kurota kuusehen, ei kapsahda katajaankaan. Ken täällä ei tavota taivaihin, ei pääse se päälle maankaan". Ts. Leino kannusti kurottamaan korkealle jotta pystyisi saavuttamaan yhtään mitään.
Niin, jos pelkää epäonnistumista, ei uskalla onnistuakaan.
Leinon Eikka ei oo ihan tyhmä äijä ollutkaan. Olen usein verrannut parisuhteita toivovia ihmisiä ihmisiin jotka toivovat lottovoittoa. Moni suunnittelee ostavansa talon, auton, veneen ja ties mitä, jos lotossa tulee päävoitto, mutta monesti kukaan näistä ei edes lottoa. Että aikalailla on olemattomat mahdollisuudet voittoon ja miksi sitä edes sit vaivautuu haaveilemaan? Parisuhteitakin täällä toivoo moni, mutta toisaalta marmattaa vaan, että muut ei ymmärrä mitään ja luultavasti eivät uskalla heittäytyä kokeilemaan mitään, että sama tulos on tässäkin, kun haaveilee lottovoitosta sijoittamatta yhteenkään riviin. :D
Juuri näin. Meillä vain negatiivisuuteen taipuvainen kansanluonne käänsi sanonnan nurinniskoin.
Luulen että olet viisauden lähteellä, kun tuon tajuaisi kyllin moni.
Ulkonäköpuhekin on meillä sitä iänikuista alemmuudentuntoista lässytystä, kun oikeasti naiset rakastuvat itsevarmoihin miehiin. On selvää että komeille miehille itsetunto tulee ilmaiseksi jatkuvan positiivisen palautteen kautta, mutta kyllä sitä itsetuntoa voi kohottaa rumemmatkin miehet kehittämällä omia vahvuuksiaan.
Niinpä. Jo aiemmin etsin tähänkin "pärstäkerroinkysymykseen" eimerkin. Suomalaisten lihasvoimaharjoitteiden ja oikeanlaisen ravintolinjauksen puolestapuhujana tuttu "puuttuva rengas" Bull Mentulahan on rumuudessaan jopa hyytävä, mutta liihoittelee silti varmaan jonkin naisen päiväunissa. Ja minusta juuri tuossa on kyse siitä, että "kaappi" kaivanut oman itsetunnon muualta kuin pärstäkertoimen tuoman palautteen kautta.. :)
Piilaaksossa ainakin tuntuvat uskovan keonotodellisuuteen jotkut:
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/matrix-56150
No joo, itse olen sitä mieltä että ihmisillä on hirveä tarve uskoa johonkin, ennen se on ollut uskonnot ja nykyään on vähän enemmän vaihtoehtoja mutta kukaan ei tunnu uskovan siihen että itsekunkin haahuilu on täällä aikalailla päämäärätönta & tarkoituksetonta mitä se ikävä kyllä taitaa oikeasti olla, sitä on monen vain hirveän vaikea myöntää kun se ei ole tarpeeksi hienoa.
Mikähän elämässä on ihmisen omaa valintaa? Voikohan kenellekään ihmiselle olla sellaista suotu, kuin täysi vapaus valita... tuskin...?
- Aika moni asia on mahdollista valita, joskin usein rajallisesta valikosta. Moni asia on myös sattumien summaa, jossa omalla valinnalla ei ole kuin ehkä näennäinen osuus.
Hämmentääkö eläminen sinua välillä? Juuri, kun kaikki on mennyt tavattoman mukavasti, joudut yllättymään pahan kerran ja täysin mitättömästä syystä. Silti se sotkee ajatuksiasi..?
- Aina vaan vähemmän hämmentää, toki välillä. Mutta usein pysäyttää kyllä hetkeksi miettimään mikähän tämäkin juttu on ja mitä tuleman pitää. Ajatuksia sotkee lähinnä keskittymiskyvyn puute.
Onko elämässäsi pölkkypäitä, vai oletko sellainen kenties itse..?
-On joo, minä itse. :)
Käytkö muuten usein... täällä?
- Liian.
Seuraava kirja/elokuva/runo/ihminen, jonka haluaisit lukea/katsella..?
- Prinsessa ryysynen jatko..
Joo.. ja musiikkia saa laittaa...?
Nocturne
https://www.youtube.com/watch?v=YjBHUfv40pM
Pakollinen hymiövalinta kehiin.. :) eiku <3.. :)..?
:)
Mikähän elämässä on ihmisen omaa valintaa? Voikohan kenellekään ihmiselle olla sellaista suotu, kuin täysi vapaus valita... tuskin...?
Täysi vapaus? Valita saadaan kyllä, mutta jossain se raja aina kulkee. Se vapaus on enemmänkin korvien välissä. Joku voi kuvitella, että on pakko käydä töissä. Toinen kuvittelee, että on vapaus käydä töissä. Kolmas näkee, että on vapaa olemaan käymättä töissä, ja neljäs taas näkee, ettei saa valita juuri sellaista työpaikkaa mitä haluaa. Jos itse piirtää ne rajansa, voi olla vapaa.
Hämmentääkö eläminen sinua välillä? Juuri, kun kaikki on mennyt tavattoman mukavasti, joudut yllättymään pahan kerran ja täysin mitättömästä syystä. Silti se sotkee ajatuksiasi..?
Hämmentää. Ihmisten typeryys, tyhmyys ja välinpitämättömyys hämmentää tälläkin hetkellä, vaikka sen pitäisi olla jo ilmiselvää ja siihen olisi pitänyt osata sopeutua jo aikaa sitten. Ei sotke enää, päätin jättää sen työympäristön.
Onko elämässäsi pölkkypäitä, vai oletko sellainen kenties itse..?
Minä olen. Ja on muitakin.
Käytkö muuten usein... täällä?
Aika usein. Ainakin välillä.
Seuraava kirja/elokuva/runo/ihminen, jonka haluaisit lukea/katsella..?
Mulla on kesken Ulla-Lena Lundbergin Jää. Leffaan meno on suunnitteilla, eli joku uusimmista.
Joo.. ja musiikkia saa laittaa...?
Äh.
Pakollinen hymiövalinta kehiin.. :) eiku <3.. :)..?
>:)
Tyhmyys ja typeryys... koen niiden eroavan jonkin verran, typeryys on enemmän itsepäistä vääränlaista toimintaa, josta seuraa aina selvänä lopputuloksena fiasco. Sisältää tietysti myös tyhmyyden. Tyhmyys on ehkä enemmän henkistä, ei niinkään fyysistä tekemistä?
Näen suurena ongelmana sen että olen kerryttänyt pohjimmiltani kaiken ymmärrykseni aistien kautta tulevina assosiaationa, jolloin informaatio ei voi olla "omaani" pohjimmiltaan.
Myös materiani on tullut maailmasta ruokatorvea pitkin jolloin en voi sanoa että materia minussa olisi sekään omaani, en ole luonut sitä.
En myöskään pystynyt valitsemaan niitä olosuhteita joissa olemassaoloni marmorikuula on laitettu pyörimään maailman pelilaudalla.
Oikeastaan ainoa mitä voin pitää omanani on näkökulma informaatioon joka koskettaa niinsanottua todellisuutta.
Viime kädessä mikään ei ole omaa valintaa. Asiat tapahtuvat vain niinkuin ne voivat tapahtua, kun vaikuttavat voimat ovat tarpeeksi suuret, tulee käännekohta.
Sattuma voi tietystikin olla olemassa kvanttifysikaalisella hiukkastasolla, kukaties huvittaakseen tämän näytelmän seuraajia.
Jos DarkFeariin on uskominen niin mihinkään ei voi vaikuttaa itse. Jos on tehnyt huonoja valintoja menneisyydessään, kuten liittynyt sivariin, niin saa kärsiä siitä koko loppuelämänsä vaikka ketään ei todellisuudess kiinnostaisikaan noin mitätön asia. Mutta onhan se hyvä uskotella itsellään noin, ettei joudu ottamaan vastuuta elämästään.
Ei kaikki osaa kirjoittaa omia ajatuksia selvästi pitää ajatuksen kanssa lukea, jokainen kirjoittaa omalla tavalla.