Kaidin plasmakaasutus ei toimi!!

"– Kaidi on kuluneen vuoden aikana optimoinut tehdassuunnittelun kotimaiselle puuraaka-aineelle parhaaksi mahdolliseksi. Yhtiöllä on hallussaan useita eri kaasutusteknologioita, joista Kemin projektissa käytetään monivaiheista kaasutusteknologiaprosessia. Sen keskiössä on paineistettu kaasutus, kertoo Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund."

Tämä haisee Juha Sipilän paineistetulle puukaasuautolle. Karsikko katoaa kun kaikki kuormataan lavalle.

Entinen puolustusministeri johtaa täällä kiinalaista firmaa.

Sama Chevrolet El Camino? Kuva taisi olla Alibissa. Alkuaan valkoinen auto ja todennäköisesti sininen sisustus plyysinkaltaisesta materiaalista. Ovien alaosassa teippiraidat. Seisoi 'aina' parkissa vanhan SYP:n (Suomen Yhdyspankki) viereisellä parkkipaikalla eli nykyisen Toisen Linjan (!) vieressä Nahkurinkadun laidassa. Eli onko pääministerin ahdettu sininen puukaasuauto sama auto jolla kerrotaan kuljetetun ruumista Karsikosta.

Tässä videossa kilpi JNI-97. Maamme USA-autojen kilvet olivat ennen yleensä N-alkuisia eikä tuo ole auton alkuperäinen kilpi: http://jalopnik.com/5792023/this-el-camino-runs-on-burning-wood

Projektikuvista on vaikea päätellä auton alkuperäistä väriä.

Suomen valtion Tekes antoi toukokuussa Kaidille kemin laitosta varten yli 4 miljoonaa euroa "lainaksi"

Vatio ajoi EU:ta siirtämään Vapon Kemin laitoksen 88, 5 miljoonan euron tuen Kaidille.

Kaidin Kemi suunnitelma on ilmeisesti tärkeä osa Sipilän kärkihankkeista.
Kemin laitos olisi 6 kertaa suurempi kuin nyt Englannissa epäonnistunut Tees Valleyn laitos

Suomalaisen valtion projekti osaamisen tuloksia.

Valco kuvaputket Imatra, UMTS tietoliikennekaistat Saksasta, Talvivaara, Olkiluoto ydinvoimalaitos, Pyhäjoen Rosatom ydinvoimalaitos, Kemiin Kaidin plasmakaasutus dieselin tekoa varten.

Noissa epäonnistumisissa puhutaan tappioina ainakin noin 20 miljardin eurosta.

Sipilän kärkihankkeista

Ensimmäinen julkaistu kärkihankehan Sipilän suulla oli vvuosi sitten hevosenpaskan polttaminen energiaksi.

Ja hevosenpaska todella palaa Järvenpään voimalaitoksella 4-tien (E 75) varrella.
taisi olle valtiolta peräti 66 Miljoonaa euroa tukirahaa Suomen alueelle hevosenpaskan polttotutkimuksiin.

Siitä sitä rahhoo riittää hevosmiehille

Tätä kampanjaa onkin odotettu jännityksellä!! Metsäteollisuuden tiedonantajat värväävät vihervassarikommunistit kampanjoimaan hanketta vastaan. Miksi? Siksi, ettei selluteollisuus halua raaka-aineesta kilpailua. Selluteollisuuden miljardivoitot saadaan alihintaisella puuraaka-aoneella. Toiseksi ei haluta kilpailua prosessiteollisuuden ammattilaisista. Onneksi Niinistön ja Ahinmäen joukot ovat valmiina palvelukseen

Kaidin tulo kemiin tietää metsäteollisuuden katoamisen kemistä.

Kaidin biojalostustehdasta ei ole alunperinkään tarkoitettu toimivaksi. Tällä tavalla venäläis-kiinalaisen liittymän tarkoituksena oli vain saada pohjois-Suomesta iso maa-alue haltuunsa. Sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää ohjustukikohtana, josta ammutaan ohjuksia niin Ruotsiin kuin etelä-Suomeenkin. Tätä eivät näytä nykyiset kaasuautoilijat tajuavan vaan lainaavat vielä kymmeniä miljoonia rahaa maa-alueen siirtämiseksi vihollisen haltuun.
Jos mainostettu biojalostustehdas alkaisi toimia, kaikki pohjois-Suomen metsät olisi tuhottu muutamassa vuodessa ja tehtaan tuottama polttoaine olisi kuljetettu Kiinaan. Tulisi pohjois-Suomeen lisää tilaa venäläisille sotilaslentokoneille ja ohjusalustoille. Lopputulos olisi se, että Lappi olisi luovutettu venäläisille ja vielä lainattu rahaa hankkeen toteuttamiseksi.

Kaido on modernia metsäteollisuutta

Herätkää vain parantaa.

Suomalaisen valtion projekti osaamisen aikaansaannoksia ja tuloksia.
Kaikissa näissä on ollut peiniä vikoja, ne eivät ole toimineet

- Valco kuvaputket Imatra, ei toiminut, tulikin Valmet traktorin etulamppuja

- Oulun Kemiran turvekaasutus ammoniakkitehtaaseen, ei kannattanut ja ei toiminut.

-Suomen Posti - Tele osti UMTS tietoliikennekaistoja Saksasta, saikin pelkkää ilmaa, ei toimi

-Talvivaara, tuottaakinvain paskaista vettä ja paljon

- Olkiluodon TVO 3 ydinvoimalaitos, ei suostu käynnistymää ja on jo 10 vuotta myöhässä.

- Pyhäjoen Rosatom ydinvoimalaitos, vielä pahempi ennuste kuin Olkiluoto on nyt. Ei totta vie tulekkaan kultamunia munivaa hanhea

- Kemiin Kaidin plasmakaasutus dieselin tekoa varten, poliittinen Kepun valtion tukihuiputus kavereille niin viimeisen päälle. Samaqn yhtiön Plasmakaasutus teknologia ei suostu käynnistymään ollenkaan ja aiheutti miljardin USD$ tappiot

"Kiinalainen kvarttaali on 25 vuotta" (Pekka Koponen, Kaidi Finland Oy)

https://waste-management-world.com/a/air-products-to-ditch-plasma-gasification-waste-to-energy-plants-in-teesside

Miljardin edestä romurautaa läjässä brittiartikkelin kuvassa

Eipä taida Kaidin prontosaurus nousta tulille Carl Haglundin polittisella ja journalistisella osaamisella.


Kaidi pestasi Haglundin juonimaan Euroopan-valloitusta – ”Kemi on osa laajempaa suunnitelmaa”

Carl Haglund (rkp.) on toiminut muun muassa kansanedustajana, puolustusministerinä ja europarlamentaarikkona.

Kotimaa 21.6.2016 16:43
Henripekka Kallio

Kemiin miljardin euron biojalostamoa suunnitteleva kiinalainen Kaidi julkisti tiistaina poikkeuksellisen rekrytoinnin. Yhtiö palkkaa kansanedustaja, ex-ministeri Carl Haglundin (rkp.) Sunshine Kaidi New Energy Groupiin varatoimitusjohtajaksi vastaamaan yhtiön investointistrategiasta Euroopassa.

Kiinalaisyhtiöllä on yli 8 000 työntekijää ja useita biomassajalostamoita Kiinassa ja Vietnamissa. Kaidi on perustanut Suomeen tytäryhtiön valmistelemaan tehdasinvestointia puuperäisen biodieselin tuottamiseksi. Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Pekka Koposen mukaan Haglundin uusi tehtävä ei tarkoita vain Kemiin suunnitellun biojalostamon edistämistä.

– Kaidihan on kartoittanut tuloaan Eurooppaan useita vuosia ja heillä on siihen kunnianhimoiset suunnitelmat. Ja näistä sitten on ensimmäisenä keihäänkärkenä julkistettu Kemin-hanke. Se sai etusijan Suomen biotalousstrategian, puuvarojen ja kumppaneiden takia. Eli Kemi on osa laajempaa suunnitelmaa, Koponen kertoo.

Koposen mukaan Kaidi kertoo muista suunnitelmistaan Euroopassa, kunhan asiat etenevät. Hän väistää kysymyksen siitä, oliko Kaidin varatoimitusjohtajan paikka avoimesti haettavissa.

– Callellahan on hyvin poikkeuksellinen tausta ja vahva osaaminen, ja hän täydentää tiimiä loistavasti. Odotan kovasti työskentelyä hänen kanssaan, Koponen kehuu.

Kaidin edunvalvontatyön painopiste Euroopassa on tällä hetkellä biopolttoaineiden lainsäädännössä niin Suomessa, EU:n tasolla kuin muissakin unionin yksittäisissä jäsenmaissa. Yhtiöllä on Koposen mukaan tällä hetkellä palveluksessaan Suomessa nelisenkymmentä ihmistä.

Kansanedustajan jättäytyminen pois eduskunnasta kesken kauden on harvinaista. Kaidin mukaan eduskunnan puhemiesneuvosto puolsi tiistaina Haglundin eronpyyntöä. Eronpyyntöihin on yleensä suostuttu, jos kansanedustaja on siirtymässä eduskunnasta merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Haglund johti RKP:tä kaksi kautta, mutta ei lähtenyt enää tänä vuonna tavoittelemaan uutta kautta puolueensa johdossa. Haglund perusteli asiaa keväällä Helsingin Sanomille ja Hufvudstadsbladetille turhautumisellaan politiikkaan ja perhesyillä.

37-vuotias Haglund on tehnyt työuransa pääosin politiikan tehtävissä. Hänellä on taustaa myös journalistina.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kaidi-pestasi-haglundin-juonimaan-euroopan-valloitusta-kemi-on-osa-laajempaa-suunnitelmaa/731213/

Sipilöintiä valtion vero- ja velkarahoilla

Sipilä: Teemme kaikkemme jalostamohankkeen toteutumiseksi
Julkaistu 10.2.2016 | STT

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo ottaneensa ilolla vastaan uutiset kiinalaisen bioenergiayhtiön suunnitelmista. Hän sanoo kuitenkin, että tarkempaa tietoa ei vielä ole siitä, mikä ”vakavuusaste” tänään julkistetuilla tiedoilla on.
Sipilän mukaan hallitus tekee kaikkensa, että tämäntyyppiset hankkeet toteutuvat. Pääministeri arvioi biodieseljalostamon sopivan hyvin Kemiin puun saatavuuden näkökulmasta.
Kiinalainen bioenergiayhtiö Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemin Ajokseen miljardin euron biodieseljalostamon. Jalostamo käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta, korjuutähteitä ja metsätalouden ylijäämiä. Jalostamo olisi ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.
Hanke tuo toteutuessaan Kemiin rakennusvaiheessa 4 000 työpaikkaa, yhtiö arvioi. Pysyvästi teollisuustyöpaikkoja tulisi noin 150. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen sanoo, että yksi teollisuustyöpaikka loisi metsäteollisuuteen kahdesta kymmeneen työpaikkaa. Satoja työpaikkoja tulisi myös alihankkijoille, etenkin innovaatioteknologiassa.
– Hankkeen kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Verotulot, joita se muodostaa yhteiskunnalle, on arvioitu noin 200 miljoonan euron suuruisiksi, Koponen kertoi lehdistötilaisuudessa.
Jalostamon lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana. Näin rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna, ja jalostamo olisi toiminnassa vuonna 2019.

Puu ei lopu

Koposen mukaan Pohjois-Suomesta puu ei lopu kesken, vaikka samaan aikaan myös muut yhtiöt suunnittelevat isoja investointeja. Kemistä 200 kilometrin säteellä on saatavilla 20 miljoonaa kuutiota puumassaa, josta teollisuus käyttää tällä hetkellä noin 14 miljoonaa kuutiota.
– Kuusi miljoonaa kuutiota jää joka vuosi metsään. Jalostamon tarvitsema puumäärä on noin kaksi miljoonaa kuutiota, joten on helppo nähdä, että sitä on riittävästi.
Suurin osa jalostamon tarvitsemasta puusta on tarkoitus hankkia Suomen puolelta.
– Olemme kartoittaneet Ruotsin, se on mahdollistava lisä. Ruotsin puolella energiapuun tukipolitiikka on kuitenkin heikompi, mikä ajaa hankintaa Suomen puolelle, Koponen arvioi.
Jalostamon vaikutukset suunniteltuihin sellutehtaisiin voivat olla välillisiä, arvioi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n vt. tutkimusjohtaja Matleena Kniivilä. Hänen mukaansa molemmat voivat käyttää esimerkiksi sahahaketta.
Kniivilä arvelee, että kilpailu voi tuoda hintapainetta, jos jalostamo käyttäisi kuitupuumitat täyttävää puuta. Kaidi Finland sanoo kuitenkin käyttävänsä energiapuuta. Se on pienempää kuin selluun tarvittava puu.
Suomen hallitus pyrkii hallitusohjelman mukaan korvaamaan merkittävän osan fossiilisista polttoaineista biopolttoaineilla. Koposen mukaan tarkoitus on rakentaa myös vientiä.

Ekonomisti: Kaidi vaikuttaa varteenotettavalta

Kaidi vaikuttaa varteenotettavalta toimijalta, jolla on taustat kunnossa, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi. Hänen mukaansa kyse on isosta yhtiöstä, joka on yksi Kiinan energian vihreän kasvun keskeisiä yrityksiä.
Biojalostamohanke nousisi Ajoksen satamaan samalle tontille, jolle turveyhtiö Vapo aikanaan suunnitteli biodieseljalostamoa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin kiinalaisinvestointi Suomeen.

STT

http://www.sss.fi/2016/02/sipila-teemme-kaikkemme-jalostamohankkeen-toteutumiseksi/


Lisää uutisia:

EU:lta 88 miljoonaa Kemin biojalostamolle
MT: Hallitus esittää Vapon tukirahojen siirtoa Kaidin Kemin-hankkeelle
Kemin biojalostamolta odotetaan suuria työllistämisvaikutuksia

13.10.2016
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kaidi-joutui-muuttamaan-kemin-tekniikkaa-plasmakaasutuksella-tehtiin-miljarditappiot-6590339

18.10.2016
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101822480330_uu.shtml
...Biojalostamon rakentamista suunnitteleva Kaidi on allekirjoittanut sopimuksen Kemin kaupungin kanssa 32 hehtaarin maa-alueen ostamisesta jalostamoa varten.
Kauppahinta on 2,55 miljoonaa euroa.,...

Kerrotaan, että Oulun Kemiran tehtaalla tehdään turpeesta ammonjakkia ja typpiapulantaa.
Voiko semmoista tehasta käyttää dieselin tai bensiinin valmistamiseen?

Kemiin puuhataan kovasti Kepu poliitikkojen tuella kiinalaisen Kaidin biodiesel tehdasta puusta plasmakaasutuksella Sen polttoaine syöttö olisi noin 600 MW, Teknologia on Kanadalaisen ALTER NRG:n, jonka Kaidi osti noin 2 vuotta sitten. Investointi olisi noin miljardi Euroa, (1000 Miljoonaa euroa). Se tuottaisi 200000 t biedieseliä.

Englannissa , Middlesroughtissa Air Products yhtiö rakensi vastaavan ALTER NRG:n kaasuttimen yhdyskuntajätteelle 100 MW kokoluokassa. Kaasu käytettäisiin voimalaitos kattilassa sähkön tuottamiseen. Projektin hinta oli 770 miljoonaa puntaa elikkä miljardi Euroa (1000 Miljoonaa Euroa). Mutta laitos ei suostunut toimimaan ja nyt tuo miljardi on alaskirjattu tappioksi ja laitos mennee romutukseen.

Ja nyt siitä kähistään Englannissa parlamenttia myöten
Mitenkähän käy Miljardin Kemissä


AIR PRODUCTS SCRAPS FOR TEENSIDE RENEWABLE ENERGY PLANT

• 4 April 2016, • From the section Tees, Image copyright

Air Products Image caption The Air Products' energy-from-waste plant was being built at Port Clarence in the Tees Valley
Plans for the second phase of a renewable energy plant on Teesside have been scrapped.
Air Products temporarily halted work on the Tees Valley energy-from-waste project in November, resulting in 700 construction workers being laid off.
Now the firm has opted to pull out of the development completely, blaming technical problems and rising costs.
The site, at Port Clarence, near Hartlepool, still employs more than 150 office staff and contractors.
A company statement said the move would result in write-off of about £770m.
It added: "In previous public comments, Air Products' management has communicated the challenges with the Tees Valley projects.
"Testing and analysis... indicated that additional design and operational challenges would require significant time and cost to rectify.
"Consequently, the Board of Directors has decided that it is no longer in the best interest of the company and its shareholders to continue the Tees Valley projects."
The company said it planned to seek a buyer for the part-built facility.
'Another blow'
US-based Air Products had said the plant would generate energy for about 100,000 homes by burning domestic and commercial waste which would otherwise have been sent to landfill.
Labour MP for Middlesbrough South and East Cleveland, Tom Blenkinsop, described the news as "another blow for the Teesside economy".
He said: "The news that Air Products is to write off its Teesside energy-from-waste development is the latest part of the crisis that is sweeping the UK's industrial sector.
"I will be seeking assurances from Air Products that they are looking to find a sustainable, long-term buyer who can continue with this project and that they are not just looking to scrap the whole plant, which is nearly complete."
Stockton North Labour MP Alex Cunningham added: "This is yet more devastating news for Teesside coming on the tail of thousands of other lost jobs in the area in steel, construction, metal and related industries in recent months.
"People on Teesside need to know whether the incomplete plants have a future, if they will be sold or there is some other options for them.
"I will also be raising the issue in Parliament when it returns next week."


http://www.bbc.com/news/uk-england-tees-35962958

Mietin vieläkin onko pääministerimme ilmeisesti maan ainoa puukaasulla toimiva Chevrolet El Camino sama jota on kerrottu käytetyn ns. Karsikon murhan yhteydessä.

Kemissä liikkui 1990-luvulla vaaleammalla metallinhohtosinisellä maalattu El Camino jossa oli kyljessä kulmikkaat maalatut SS (Super Sport)-tekstit. Oliko tämä sininen auto kyseinen alkuaan valkoinen auto?

Tuo nimimerkki "Wicked_55_Chevy" on muuten peräisin George Lucasin "American Graffiti" -elokuvan kohtauksesta.

Murhaniementie muuttumassa Energiaväyläksi. Kaidi-juttu haisee pahasti.

Karsikkoon piti tulla ydinvoimala. Pyhäjoelle piti tulla sama ydinvoimala. Lopulta varmaan Outokummun ns. Kemin kaivokseen dumpataan radioaktiivinen jäte kun kromin louhiminen ei enää kannata. Fennovoiman loppusijoitusongelma ratkeaisi näin kuin näkymättömän käden ohjaamana. Tämä voisi selittää myös Posivan kannanotot loppusijoitusasiassa. Kaatopaikka on nyt lähempänä kromikaivosta kuin pohjavesialuetta kun se siirrettiin Riukkajängälle pois Maksniemen alapuolelta.

Siinä välissä voidaan varmaan ripeästi myydä pohjavedet pois. Kaidin alueen vieressä on öljysatama mutta Kemin kaupunki on hankkinut paljon maata vanhan Pertajärven alueelta läheltä vanhempia vedenottamoja. Myös eräs kaupunginvaltuutettu joka on istunut kauan teknisessä lautakunnassa on hankkinut sieltä suuren maa-alueen itselleen. Periaatteessa vettä voisi kuljettaa Vähä-Ruonaojan uomaa myöten uudelle tyhjälle teollisuusalueelle Lapintuulen pohjoispuolelle asti ainakin putkea pitkin. Sehän oli alkuaan Veitsiluoto Oy:n makeavesikanava.

Talvivaaran kaivos vuotaa ilmeisesti vesistöihin Oulun tasolla ja sen alapuolella. Pohjoisen jokien piirissä on vireillä sekä vanhoja että uusia virityksiä jotka ovat uhka pintavedelle. Lähimpiä ellei lähin on Ylitornion ja Rovaniemen välillä Mellakosken seutuvilla. Kyseisen luonnonsuojelualueen kairaukset ovat saaneet siunauksen toisessa oikeusasteessa. Tuo alue on ilmeisesti yhteydessä Tengeliön vesistöön joka laskee Torniojokeen Aavasaksan kohdalla Ylitorniossa.

Suomi nousuun hevosenpaskalla
Sipilän hallituksen kärkihanke ja vatulointia.

Hallitus lupasi, että hevosenlantaa saa polttaa – Näin sen voisi ratkaista jo tänään
20 lok 2016
Kirjoittanut Timo Heinonen

Hallitusohjelmassa on kirjaus hevosenlannan hyötykäytöstä. Kohdassa seitsemän, Biotalous ja puhtaat ratkaisut, todetaan seuraavasti: ”Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa”. Hallitus tois siis hallitusohjelmaneuvotteluissaan selkeästi julki hevosenlannan polttamisen sallimisen. Neuvottelutulos oli meille hevosihmisille ja asian kanssa painineille jättipotti, mutta nyt hallituskauden kuluessa näyttää siltä, että kirjauksesta on tulossa itse sitä. Alkuvuodesta vielä järjestettiin iso seminaari ”Kaikki irti hevosenlannasta”, mutta sitten itse asia ei ole edennyt ja yksiselitteinen kirjaus on alistettu nyt pitkän koepolton alla.

Hevosenlannan hyötykäytön puolesta ovat puhuneet useat tahot useiden vaalikausien ajan. Jätin asiasta itse ensimmäisen esitykseni vuonna 2007 toimenpidealoitteen muodossa. Tuon jälkeen asiasta olen jättänyt useita esityksiä sekä aloitteita. Monessa Euroopan unionin jäsenmaassa, kuten Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa sekä Tanskassa, hevosenlannan energiakäyttö polttamalla on nimittäin sallittua. Meilläkin energiakäytöstä olisivat kiinnostuneet suurten hevospitäjien lisäksi pienemmän koko luokan hevostilatkin. Yhden hevosen päivässä tuottama lanta kuivikkeen kanssa vastaa noin kolmen polttoöljylitran polttamista. Esimerkiksi Ypäjän Hevosopistolla omalla hevonsenlannalla saavutettaisiin vuosittain vähintään 200 000 euron säästöt. Nyt lanta on heillekin lähes ongelmajätettä.

Hevosenlannan hyötykäyttö energiana on siis ympäristöystävällistä sekä taloudellisesti viisasta. Biotalouden sekä kiertotalouden ollessa hallitusohjelmamme kantavia voimia, olisi odotettavaa, että hevosen lannan energiakäyttö mahdollistettaisiin nopealla aikataululla ilman turhanpäivisiä kokeiluja ja viivyttelyjä.

http://blogit.iltalehti.fi/timo-heinonen/2016/10/20/hallitus-lupasi-etta-hevosenlantaa-saa-polttaa-nain-sen-voisi-ratkaista-jo-tanaan/

Kemiin luvattu plasmakaasutus biodiesel ei kyllä ole tältä planeetalta.
Kaidi/ Alter NRG referenssilistalla on 6 pientä llliputti laitosta raaka-aineen syötöllä 1 - 6 tonnia/tunnissa, Kaikkien kokoluokka on enemmänkin demo- ja kokeilulaitoksia.

Ainut tuotantolaitos mittakaavan 42 tonnia/tunnissa projekti Englannissa Tees Valleyssa päättyi projektin pysäyttämiseen ja miljardi alaskirjaukseen tappioksi.

Kemin laitoselle syötöllä 175 tonnia/tunnissa kokenee saman kohtalon, mikäli sen projektointi alkaa ollenkaan.

Onkohan nyt käynyt niin, että Pekka Koponen on ymmärtänyt koko asian kiinalaisilta väärin. Samoin Car Haglund.
Poliitikkojen Juha Sipilän ja Olli Rehnin ymmärrys ei ole sitten riittänyt alkuunkaan asian epäilyyn.

Ei muuta kuin Suomen valtion ja EU:n tukirahaa vain liikkeelle kiinalaiselle Kaidille.



KAIDIN KEMIIN LUPAAMA LAITOS, Investointipäätös tekemättä

1. Kaidi Finland Oy ja muita osakkeenomistajia
Paikka: Kemi, Ajos, Suomi
Omistaja: Kaidi Finland Oy ja muita osakkeenomistajia
Kapasiteetti: 175 tonnia/tunnissa
Syöte: Puu
Tuote ja laitteisto: Plasmakaasutin, iso happilaitos ja Fisher-Tropsch dieselsynteesi
Valmistuu: 2019


A. LAITOKSET TOIMITUKSESSA rakentaminen keskeytetty

1. Air Products, Tees Valley, Englanti

Paikka: Tees Valley 1, Englanti
Omistaja: Air Products
Kapasiteetti: 42 Tonnia/ tunti
Syöte: lajiteltu yhdyskunta jäte
Tuote ja laitteisto: Sähkö kombivoimalaitos, kaasuturbiini, höyrykattila ja höyryturbiini
Rakentaminen alkoi 2014 ja yritetty 2016 koekäyttää

2. Air Products, Tees Valley, Englanti

Paikka: Tees Valley 2, Englanti
Omistaja: Air Products
Kapasiteetti: 42 Tonnia/ tunti
Syöte: lajiteltu yhdyskunta jäte
Tuote ja laitteisto: Sähkö kombivoimalaitos, kaasuturbiini, höyrykattila ja höyryturbiini
Rakentaminen alkoi 2014 ja on 2016 valmistumassa

Molemmat laitokset yhteensä maksoi 1 miljardi US dollaria. Laitokset eivät ole suostuneet toimimaan ja kaikki kulut miljardi US Dollaria on alaskirjattu epäonnistuneena.


B. VAMISTUNEET LAITOKSET, hyvin pieniä

1. Shanghai, Kiina

Paikka: Shanghai Kiina
Omistaja: GTS Kiina
Kapasiteetti: Pieni laitos
Syöte: Lääketeollisuus jätettä hävitettäväksi, polttolaitoksen lentotuhkan kiinteytys
Tuote: kuonaa
Rakennettu: 2014


2. Wuhan, Hubei, Kiina

Paikka: Wuhan, Hubei, Kiina
Omistaja: Wuhan Kaidi
Kapasiteetti: 6,3 Tonnia/tunti, Hyvin pieni laitos
Syöte: Biomassa, Tuote: kuonaa
Rakennettu: 2012
Tuote ja laitteisto: Fisher-Tropsch polttonesteitä

3. MEPI, Pune, intia

Paikka: Pune, Intia
Omistaja: SMSIL
Kapasiteetti: 3 Tonnia/tunti
Syöte: vaarallista jätettä
Rakennettu: 2009
Tuote ja rakenne: höyrykattilan lisäpoltto, sähköä

4. EcoValley, Utashinai, Japani
Paikka: Utashinai, Hokkaido, Japani
Omistaja: Hitachi Metals, Hitachi Ltd.
Kapasiteetti: 4,2 tonnia/tunnissa, kumpikin 2 kaasutinta
Syöte: Kunnallinen kiinteä jäte ja jätemursketta
Rakennettu: 2003
Tuote ja rakenne: kaasun poltto höyrykattilassa sähköksi

5. Mihama-Mikata, Japani

Paikka: Mihama-Mikata, Japani
Omistaja: Hitachi Metals, Hitachi Ltd
Kapasiteetti: 1 tonni/tunnissa
Syöte: Kunnallinen jäte ja vedenpuhdistamon jätelietettä
Rakennettu: 2002
Tuote ja rakenne: kaasun poltto höyrykattilassa sähköksi


C. KOELATOS

1. Westinghouse Plasma Center, PA, USA

Paikka: Madison, Pennsylvania, USA
Omistaja: Alter NRG
Kapasiteetti: 2 tonnia/tunnissa
Syöte: kokeiltu yli 100 ainetta
Rakennettu: 1984
Tuote ja rakenne, testilaitos, synteesi- ja polttokaasua


Kaidin julkaisema Alter NRG plasmakaasutin referenssilista 2016
http://www.alternrg.com/waste_to_energy/projects/

No mutta voihan lempo hallituksen viisaitten miesten pieni ja alhainen ymmärrys.
Ja Kaidin liituraita Pekka Koponen ja Carl Haglund villitsijöinä.

Nyt minäkin ymmärrän tuon Kemin Kaidin biodiesel hölmöyden ja tukirahapissityksen.


C.
1984 Syöte 2 t/h erilaista törkyä, Alter NRG, 4. Koelaitos, ollut pätkäajossa


B.
2002 Syote 1 t/h kaupunkijätettä, Mihama-Mikata, Japani, Hitachi Ltd
2003 Syöte 4,2 t/h kaupunkijätettä, Utashinai, Hokkaido, Japani, Hitachi Ltd
2009 Syöte 3 t/h vaarallista jätettä, MEPI, Pune, Intia, SMSIL

2012 Syöte 6,3 t/h biomassaa, WUHAN HUBEI KIINA, WUHAN KAIDI
2014 Syöte pieni, lääkejätteitä, Shanghai, Kiina, GTS Kiina


A. LAITOKSET TOIMITUKSESSA rakentaminen keskeytetty

2014 Syöte 42 t/h kaupunkiätettä, Tees Valley, Englanti, Air Products
2016 Syöte 42 t/h kaupunkiätettä, Tees Valley, Englanti, Air Products

Laitokset yhteensä maksoi 1 miljardi US dollaria. Laitokset eivät ole suostuneet toimimaan ja kaikki kulut miljardi US Dollaria on alaskirjattu tappioina epäonnistuneena.


KAIDIN KEMIIN LUPAAMA LAITOS, Investointipäätös tekemättä

2019 Syöte 175 t/h puuta, Kemi Suomi Kaidi Finland Oy ja muita osakkaita

Tästä Kemin suunnitelmasta tullee varmasti vielä pahempi "Waterloo" kun Englannissa Tees Valleyssa.
Mutta pääasia, Suomen hallituksen avaamat valtion tukiraha hanat virtaa jo "kankkulan kaivoon".

"KÄRKIHANKKEITA" sanoi Juha Sipilä

Toivotaan parasta että hanke valmistuu,piristyy koko paikkakunta vähän.

Kaidin ALTER NRG laitosten kokoluokka on raaka-aine syötteellä mitattuna 1 - 6,3 t/h. Ne kaikki ovat koelaitos kokoluokkaa ja olleet käytössä pätkittäin lyhisiä aikoja. Eivät ole siis mitään taloudellisia kaupallisia laitoksia. Näpertelyä on.

Vertailun vuoksi Meri-Lapin kuntien tyypillisten lämpölaitosten kokoja ovat

1. TERVOLA
Syöte 1,1 t/h turvetta, 2,5 MW lämpöä. Yritetty kaasuttaakin, mutta onkohan enää käytössä?

2. YLI-TORNIO
Syöte: 3,7 t/h palaturvetta, 2 3 =5 MW lämpöä

3. II
Syöte: 2,3 t/h, puuhaketta, 3,5 MW

4. Oulun Toppila 2 suuruusluokkaa
Syöte noin 140 t/h turvetta ja puujätettä, noin 180 MW lämpöä ja noin 120 MW sähköä

Tuo vertailu osoittaa, että Kaidi / Alter NRG on aina toiminut leikkikaluilla. Niiden kokemuksella ei rakenneta toimivaa super vaikeaa plasmakaasutusta Kemin kokoluokkaan, eikä rakennettu piemnempää Tees Valleyn laitosta.
Kaukolämpölaitosten tekniiikka on tunnettua, ja hyvin toimivaa, mutta kaupallisia plasmalaitoksia ei ole maailmassa.


TERVOLAN KAUKOLÄMPÖ

Kaukolämpö
Kaukolämpö on lämmitysmuoto, joka säästää energiaa ja pitää ympäristön puhtaana. Tervolan kunnan kaukolämpö tuotetaan pääsää lämpöäntöisesti hakkeella ja turpeella.
Tervolan lämpökeskuksen kokonaiskapasiteetti on 4,7 MW, josta kiinteän kotimaisen polttoaineen käyttökapasiteetti on 2,5 MW. Kaukolämpöverkkoa on rakennettu kirkonkylän alueelle välillä Siltatie - Lukiontie.

http://tervola.fi/asuminen-ja-rakentaminen/tekniset-palvelut


YLITORNIO
Alkkulan Aluelämpö Oy

Alkkulan Aluelämpö Oy tuottaa lämpöä lämpökeskuksella jossa on kaksi kotimaisenpolttoaineen kattilaa (2 MW ja 3 MW), sekä kaksi öljykattilaa (1MW ja 1,5 MW) lisäksi lämpökeskuksen yhteydessä 4 MW raskasöljylaitos kontti varalaitoksena. Pääpolttoaineena käytetään tällä hetkellä palaturvetta ja öljyä käytetään vain tarvittaessa (häiriötilanteissa tai jos turvekattiloiden teho ei riitä yksinään).

http://www.ylitornio.fi/palvelut/tekninen-toimi/alkkulan-aluelampo-oy.html


IIN KAUKOLÄMPÖ

Iin kunnan alueella on kaksi lämpölaitosta. Iin keskustaajamassa on
3,5 MW lämpölaitos, jossa pääpolttoaineena toimii hake ja varalla raskas
polttoöljy (3,5MW), mikä muuttuu pelletille vuoden 2014 aikana. Vuotuinen lämmöntuotanto on 15,6 GWh.

http://www.ii.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ii/embeds/iiwwwstructure/19766_Uusiutuvan_energian_kuntakatselmusraportti_Ii_11.9.2014.pdf

Näidenkin plastmakaasutuksen asiantuntijoiden olisi parasta pysytellä vain täikön jutuissa, joihin ovat syventyneet tarkemmin.

Tervetullut lisä paikkakunnalle.kummasti talous pitistyisi toteutuessaan,pidetään peukkuja kovasti.

Nissisen johdolla lähdössä Kiinaan. Mitähän matkailunjohtajalla on tehdasasioden kanssa tekemistä?

Kemin kaupungintalolla alettiin parkymmentä vuotta sitten ajattelemaan.
Silloin sinne hankittiin ajatteleva hissi.

Oulun Kemiralla on näköjään rakennettu tälläinen turveammoniakkitehdas. Siinä on ollut kaasutin 140 MW, eli syötöllä noin 35 t/h kuivattua palaturvetta.

Uutisen mukaan sitä on käytetty vain 1989 - 1991, eli vain 3 vuotta.

Mikähän siihen on syy. Oletettavasti se on silloin maksanut ainakin useita satoja miljoonia markkoja.
Ei ole kyllä kuulunut moisesta lannoitetehtaasta.
Onkohan Valtonyhtiö Kemra silloin töpeksnyt asian kanssa.
Onkohan tullut samallainen alaskirjattava tappio kuin tuolla Englannissa Tees Valleyssa.
Mitähän tuo demonstroitu tarkoittaa. Tarkoittaakohan se purettu tai romutettu = demolished

KAASUTUS AVAINTEKNIIKKANA UUSISSA BIOPOLTTOAINEISSA
Liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineet 11.10.2006 Esa Kurkela.
Julkaistu Sinikka Saarinen

5. SYNTEESIKAASUA TURPEESTA JA PUUSTA KEMIRAN AMMONIAKKITEHTAALLA, KAASUTIN 140 MW High-Temperature-Winkler (HTW) kaasutin, murskattua palaturvetta, kosteus 15 %. Höyry, happi, kiertokaasu puhallus, jätelämpö höyrykattila, kattilavesi tuhkapölyn pesuun, kaasu Amisol-pesuun 1500 k mol/h 29 bar, liejun erotus, MoDo höyry kuivuri turpeen kuivaukseen, Benzeeni pesuri naftaleenin poistoon kasusta, Benzeenin uutto naftaleenista 10bar, Paineistettu höyry/O 2 –kaasutus.

On demonstroitu 1989 – 1991 Kemiralla Oulussa turpeella (ammoniakiksi) ja Saksassa ruskohiilellä (metanoliksi). Polttoaineen esikäsittelystä on myös teollisia kokemuksia.

VTT:n UCG- projektissa kehitetään 2. sukupolven kaasutusprosessia CFB- kaasuttimelle - laaja polttoainepohja, ei tuhkaongelmia - hyvä hiilikonversio jo alhaisessa lämpötilassa Katalyyttinen puhdistus - tervaongelmien eliminointi - korkea synteesikaasusaanto - oikea H 2 /CO- suhde Kuumasuodatus, tuhkan hapetus, kaasun jäähdyttimen suunnitelma

http://slideplayer.biz/slide/2459163/

http://player.slideplayer.biz/8/2459163/data/images/img0.jpg

Tosi jännää

Googlella löytyi tuollainen valokuva ja kaavio Kemiran Oulun turveammoniakkitehtaasta.

http://images.slideplayer.biz/8/2459163/slides/slide_5.jpg

Onkohan Kaidin Kemin tehdas tuon näköinen ja kokoinen

Jos tuo eu:n uusi vihervasemmistomailmanpelastushömppäkanta,joka nyt on menossa läpi,on kuolinisku Kaidin laitokselle. Suomenkin uusiutuva metsäenergia on niin saastuttavaa eu:n viheraatteen lobbaaman porukan mielestä ettei pahempaa ole.Kuitenkin hiiltä käyttävät eu valtiot ovat putipuhtoisia,minimaaliset päästövähennys vaatimukset.
Joten varaudutaan vain lisääntyviin maailmanpelastusmaksuihin.

Joopasejoo,pidetään peukkuja että hanke toteutuu.enemmän kuin kipeästi tänne tarvitaan korvaavaa teollisuutta varsinkin kun toraenso miettii tehtaan listimistä koko ajan.

No eikö sitä pitäisi pitää peukkua sellaiselle tehtaalle joka käy, toimii ja tuottaa kuin sellaiselle, joka ei käy, ei toimi ja ei tuota.

No,sehän se onkin kun tora ei tuota ja omistaja haluaa kipeästi ja kiireesti eroon laskevasta paperiliiketoiminnasta.peukut ja paukut ei riitä faktan edessä.uutta teollisuutta kaivataan alueelle kipeästi korvaamaan menetettäviä työpaikkoja piristämään elämää.olis enemmän kuin tervetullutta uudet laitokset.

Se on kaidin päätettävissä mihin he rahansa laittaa,jos kemiin niin hienoa.eteenpäin on elävän mieli.kaikki ulkomaiset rahat ovat enemmän kuin tervetulleita.turha se on palstoilla mollata firmaa.ne tekee omat päätöksensä faktojen perusteella.koirat haukkuu ja kaidi kulkee.ei taida kukkaan noteerata"todistelujasi".kaikilla on yksi mielipide.kaupunki on tontin myynyt ja päättäjät toivottaneet tervetulleeksi.hienoa toimintaa.

Nyt saa halvalla Hämeenlinnasta SUNNY CAR CENTERIN 3-tien viereltä kaadetun liikemerkki tornin.

Se on nyt syytä pikaisesti hakea Kemiin ja pystyttää Ajoksen ja pohjoiseen menevän 4-tien (E75) risteykseen, sekä huipulle liikemerkki KAIDI FINLAND OY ja Kiinan punainen tähktilippu.


”Rahaa on luvassa, sadan prosentin varmuudella”
– Sunny Car Centerin tolppa kertoo, kuinka helppoa ihmistä on höynäyttää

Sunny Car Centerin taru päättyi lokakuisena torstaipäivänä. (KUVA: Kaisa Rautaheimo, Markku Wiik)
Julkaistu: 27.10.2016

Sunny Car Centerin surullisen kuuluisa mainospylväs olisi saanut jäädä niille sijoilleen, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Miikka Hujanen.
Tänään Hämeenlinnan kaupunki pudotti todellisen purkupommin.

– Nyt se lähtee, kaupunki totesi twiitissään.

Lähtijä on jo vuosia Helsinki–Tampere-moottoritien varressa päitä kääntänyt 30-metrinen Sunny Car Centerin mainospylväs.

Tolppa, joka tarinallaan sai aikaiseksi jopa pienimuotoisen internet-ilmiön. Tolpan kunniaksi kasatun Facebook-ryhmän sivua koristi torstaina kuolinilmoitus.

Sunny Car Centerin tarina on malliesimerkki 2010-luvun huijauskertomuksesta.

Projektista kerrottiin juhlallisin menoin vuonna 2010, ja valmistuessaan Euroopan suurimman autokaupan keskittymän piti tuoda Hämeenlinnaan yli tuhat työpaikkaa.

Projekti joutui kuitenkin rahoitusvaikeuksiin, ja sitten alkoi tapahtua kummia.

Hankkeen puuhamies Markku Ritaluoma kertoi, että Sambian entisen presidentin Frederick Chiluban leski Regina Chiluba aikoo sijoittaa autokauppaan huikeat 37 miljoonaa euroa.

Lontoossa sijaitsevat rahat saadakseen Ritaluoman piti maksaa eteläafrikkalaiselle pankkitilille 336 000 euroa, minkä hän poliisin varoituksista huolimatta teki.

Komea tolppa kuvattu vuonna 2014 (KUVA: Harri Nurminen)

Lisäksi rahaa piti tulla milloin Ghanasta, milloin Yhdysvalloista.

– Rahaa on luvassa, sadan prosentin varmuudella, totesi Ritaluoma nasevasti vuonna 2014.

Kaikesta päätellen puheet rahasta osoittautuivat mainostolpan kokoiseksi huijaukseksi. Euroopan suurimmaksi kaavaillun autokaupan taru päätyi konkurssiin syyskuussa 2015.

Ainoastaan tolppa jäi seisomaan tien viereen, ja siinä se seisoi vielä eilenkin 50 betonitonnin tukemana.

Yksi aikakausi on päättynyt lopullisesti.

Tolppaa ei olisi kuitenkaan kannattanut kaataa, sillä se kertoo muustakin kuin surkuhupaisasta autokauppahankkeesta.

Se kertoo siitä, miten helppoa ihmistä on höynäyttää.


Niin katoavaista on mainen kunnia. (KUVA: Markku Wiik)

Elämme nettihuijausten uutta kultakautta: kuulemme säännöllisen epäsäännöllisesti suomalaisten laittaneen satoja tuhansia haisemaan milloin saadakseen rikkaan mutta tuntemattoman kummisedän perinnön, milloin tuodakseen syyrialaispankkiirin kultaharkot kotipitäjälle.

Toisen kömmähdykselle on helppoa naureskella, mutta kukaan ei ole immuuni huijaukseen haksahtamiselle.

Kaikista huijausuutisista ja faktoista huolimatta jotkut meistä haluavat itsepintaisesti uskoa, että rahaa on luvassa.

Sunny Car Centerin ylevä mainospylväs toimi mainiona monumenttina tälle tosiasialle.

Miikka Hujanen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001940272.html

Sunnycar oli yhden miehen utopiaa.onneksi ei kerennyt tehdä suuria velkoja.euroopan suurin autotalo suomeen.noway jose.velkoja taitaa myydä tolpan muiden toimivien yritysten käyttöön.

Tervetuloa kaidi ja kaikki muukin yrittäminen mitä kaidin ympärille syntyy.yrittäjiä riittää ja työntekijöitä enemmän kuin tarvitaan.hieno onnenpotku keminseudulle ja ympäröiville maaseuduille!jes.

Kaikki tämän asian ympärillä vaikenevat pohjavesiasiasta.

Kadi kuin toinen lottovoitto kemin seutukunnalle.kerrankin tähän jumalan hylkäämään kylään kuuluu positiivista.vielä kun alue kehittyisi pienemmillä yrityksillä,kyllä piristyy alue kummasti.hienoa kaidi ja tervetuloa koko kemin puolesta.

Kaidin plasmakaasutuksen toimintakyky ja tehokkuus on huuhaa utopiaa. Kepun poliitikot Olli rehnin johdolla ovat siihen kovasti ihastuneet.


Myös puun kestävyyskriteereihin liittyy iso poliittinen ja ilmasto riski
18.10.2016

On jäänyt epämääräiseksi, miten pohjoisessa hitaasti kasvava puun rooli tulkitaan.

Kemiin suunniteltu puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistus plasmakaasutuksella käyttäisi vuodessa noin 2 miljoonaa kuutiometriä puuta ja 1,7 petajoulea sähköä. Laitos tuottaisi 225 000 tonnia nestemäistä polttoainetta. Puumäärä ja apupolttoaineet koksi, mäntyöljy ja maakaasu vastaisivat lähes 20 petajoulea tehtaan käyttämänä energiana. Tuotetun liikennepolttoaineen energiasisältö olisi noin 10 petajoulea, jolloin tuotannon hyötysuhteeksi tulisi noin 50 prosenttia.

Kun sitten tuotettu diesel käytetään auton moottorissa hyötysuhteella 24 prosenttia, kokonaisketjun hyötysuhteeksi puun hankinta – plasmakaasutus – happilaitos – synteesi – oheistoiminnat – moottorissa käyttö tulee peräti 12 prosenttia.

Se on huonompi kuin 1800 luvun lopulla höyryvetureissa!

Toimii,toimii.kaikki aikanaan.maltetaan nyt vaan odottaa koko kaupunki ilosanomaa.pidetään ilotulitus uuden tehtaan kunniaksi kun kaidi sinetöi hankkeen.päästään rakentaan modernia laitosta ajokseen.yrittäjät on kyllä valmiina kun päätös tulee.malttakaa vielä hetki.

Toimii yhtä hyvin kuin Talvivaara.

Ei taida kaidilaiset tulla kemin joutilailta palstoilta"asiantuntijoilta"neuvoja kyseleen.koirat haukkuu ja kaidi kulkee.saatas edes joitakin työpaikkoja tänne,etteivät junantuomia ottaisi.hieno hanke tänne lappiin.nyt peukut ylös työttömät totut.

Kokeilin kotona tuota plasmakaasutusperiaatetta.
Löysin vintiltä vanhan painekattilan, jolla keitettiin perunoita ja porkanoita hellalla. Sitten minulla oli posliinisia paimenpoikalangan eristinnuppeja.

Tein kolme reikää kattilan kylkiin siten että nupit sopivat niihin. sitten laitoin nuppien reikien läpi hitsauspuikot kärket kattilan sisälle. Ja vielä naisten työntökuula kattilaan siten että puikkojen pää oli kuulasta noin senttimetrin päässä.

Maajohto vain kiinni kattilan reunaa ja amppereita hitsausmuuntajaan riittävästi.
Ja niinhän valokaaret alkoivat loimuta kattilassa. Tipottelin sahajauhoja valokaariin ja ainakin se paloi hitsausvalokaarissa.

Koe loppui sitten yllättäen pian kun kattilan pohjaan paloi reikä ja punahehkuinen kuula jyrähti autotallin permannolle.

Kaidille tuleekin teflon kattilat.homma pannaan toimimaan hienosti.sun kannattaa hakea töihin tehtaalle.pelle pelottomia tarvitaan kaikkialla.hienoa kotikemia kokeilua.

Tervankusi ainakin kaasuuntuu helposti. Ainakin saunan kiukaalla.

Toisaalta se toimii suoraan moottorin polttoaineena, joten sitä ei tarvitse enää käsitellä Fisk-Props tehtaassa.

Pobeda auto toimi ihan hyvin petrooli-tervankusi seoksella 1950 - 60 luvula. Pelkällä petroolilla ei käynyt.

Lisää lappiin hyviä uutisia,ei tosin kemiin mutta kuitenkin.alkaa olemaan lapinläänin puulla kysyntää jos kemin ja kemijärven hankkeet toteutuu.on se lottovoitto kun kiinan pojat tulee rahoineen bisnesasioille.tulee korvaavaa teollisuutta kun toraenso lähtee kiinoihin ja haluaa luopua rakenteellisesti ja pysyvästi heikkenevästä paperiliiketoimista.yksi ovi sulkeutuu niin kaksi näyttää avautuvan.pidetään peukkuja hankkeille.

Plasmakaasutus--->

siis valokaaripolttoa kiinteälle polttoainemateriaalille,
joka aivan varmasti pitäisi ensin hienontaa mekaanisesti erittäin pieniksi paloiksi siis lähes pölyväksi jauheeksi, jotta kiinteän polttoainejauheen voisi ensin kaasuttaa...
sitten se pitäisi vielä plasmakaasuttaa..

antakee kun mie naaran....hhahahhaahahahahahaahahahahaha...

Kun kynttilän liekki palaa plus ja miinus johtojen välissä, liekki alkaa johtaa virtaa ja positiiviset ja negatiiviset palokaasut ("plasmakaasut") pyrkivät eri merkkisiin napoihin..
siinä on teidän plasmakaasutuksenne hiukan isommassa mittakaavassa.
Palavaan liekkiin on tuotava ulkopuolista energiaa, siis sähkövirtaa että saadaan aikaiseksi "plasmapalo". Muutoin kyse on normaalista palotapahtumasta, joka ei toiminut Englannin 100 MW laitoksessa..

Noissa pienemmissä "koepolttolaitoksissa"...
"plasmakaasutus" nostaa lämpötilaa ONGELMAJÄTTEEN poltossa, jotta ei muodostuisi liian matalan palolämpötilan takia ongelmallisia palokaasuyhdisteitä, vaan mahdollisimman täydellinen palaminen.
Tätä on Suomessa virallinen ongelmajätteen käsittelylaitos tehnyt vuosikymmeniä nostamalla palotapahtuman lämpötilaan ylimääräisen lisäpolttoaineen avulla.

MUTTA..ylimääräisen sähköenergian syöttö takaisin "palotilaan" ei tuota yhtään enempää "uutta" lisäenergiaa, koska korkeammassa lämpötilassa polttaminen ei vapauta polttoaineesta yhtään enempää energiaa kuin polttoaineessa polttaminen matalammassa palolämpötilassa...

Kaidin polttoprosessin energiatase on lähtökohtaisesti tappiolla, jos palotapahtumaan lisätään sähköllä "valokaari" tuottamaan "plasmaa"..
Kuulostaa hienolta paperilla, mutta jos suurtuotantotason polttolaitosta Englannissa ei saatu toimimaan asennusten jälkeen, vika on ainoastaan ja vain Kaidin tekniikassa. Sama virhe 6 kertaa isompana Kemissä ei korjaa Kaidin tekniikan virheitä..

hahahahaahahahaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.....

Haglundiin ehtii vielä useamman kerran iskea paniikki ja "nokkosihottuma" ennenkuin tämä "paskaläjä" on pureskeltu ja siivottu työpöydältä...

hahahahahhaahahhahaaaaaaa....

Ja siinä välissä valtion ja EU:n tuet on käytetty toimimattomaan tekniikkaan. Ja lopulta Kaidi levittelee käsiään ja toteaan ennusmerkkien olleen projektille vähemmän myötämielisiä kiinalaisessa talouskasvullisessa valuuttasotakirjanpidossa....hahahahahahahahah....

Syökää hatullinen sontaa ja ostakaa Kaidin osakkeita...

Tarkemmin kun asiaa ajattelen ja Kemin poliittisen kartan kallistumisesta punaisen puolelle...niin, onhan se aivan helvetin oikein, että punainen Kemi saa aimo annoksen kiinalaista markkinatalouskommunismia....
Muistakaa marssia ja yleislakkoilla, niin paska ei tunnu lainkaan niin pahalta makustella...
hahahahahahahaahhahahahah

Paineistettu poltto..

Paineistus saadaan aikaiseksi aiheuttamalla vastapainetta savupiippuun päin, eli vaikkapa lisäämällä savukaasujen poistoon "pakokaasu"turbiini muuttamaan savukaasun liike/lämpöenergia sähköksi..

Jokatapauksessa osa lämmöstä muutetaan sähköksi, joten hyötysuhde ei kasva verrattuna yhdistetun lämmön ja sähköntuotantoon..(=kombivoimala).

Ja kun ENGLANNIN 100 MW TEHDAS ei tullut koskaan tuotantokäyttöön, niin tässä haiskahtaa hyvin voimakkaasti "rahastus" toimimattomalla tekniikalla..
toisinsanoen Kaidi kusettaa ja viilaa linssiin välittämättä pätkääkään lopputuloksesta, joka tulee näillä näkymin olemaan tästmälleen sama kuin Englannissa..

Suomessa näitä asioita on tutkittu, eikä se muuksi muutu, vaikka sitä kuinka paljon vääntää ja kääntää.. jos 100 MW Englannissa ei toimi, niin 600 MW Kemissä on vain 6 kertaa suurempi EI TOIMI..sitä ei poliittisella päätöksellä muuteta muuksi.. valtion olisi nyt syytä puhaltaa peli poikki, vaikka punaiselle Kemille olisikin aivan helvetin oikein saada paskaa pakkiin Marxistien mitalla..


----------------
Vuodelta 2003...

http://elearn.ncp.fi/materiaali/kainulainens/energiaverkko/energian_tuotanto/paineistettu_poltto.htm

Paineistetussa poltossa sähköenergian osuus on suurempi, mikä on hyvä asia alueilla joissa lämpöä tarvitaan vähemmän. Paineistetun polton suurimpia etuja on sen ympäristöystävällisyys. Rikki- ja typpipäästöt ovat pienemmät kuin perinteisissä polttotekniikoissa.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Motiva Oy, 2003

Kemin ammattikoulu on tehnyt myös lupaavia kokeita kaidin puolesta.pääoman tuotto on moninkertaista aiempiin laskelmiin verrattuna.tutkimuksia jatketaan suomi24 palstoilla ja monitarmo tekee loppuselvityksen.sillä välin kemiin laajennetaan satamaa ja pohjoisen rautatietä.saadaan tuotteet sujuvasti kemijärven ja kemin tehtailta maailmalle.tervetuloa uusi teollisuus.lappi piristyy kummasti uusien työpaikkojen myötä.

Toimitusjohtaja Carl Haglund sanoi, että kun heidän plasmakaasutin ei toiminut Englannissa Tees Valleyss, niin he joutuvat muuttamaan kaasutustekniikkaansa. heillä on Haglundin mukaan niitä erilaisia paljon.

He ovat nyt "viilanneet Kemin kaasutuksen paineeliseksi hybridikaasuttimeksi, jossa edelleen plasmakaasutus on keskiössä."

Tuollaista kaasutustekniikkaa ei ole olemassakaan.
Ja viiilaamisessa ei kyllä riitä Lapin viilarit ja viilat. Tarvitaan paljon viilareita ja viiloja lisää Muurmanskista, eikä sittenkään tule valmista

Ennusmerkit eivät ole Kemin Kaidille suosiolliset. Super kuu sen selvästi kertoi.

Lisäksi kiinalaisen kalenterin apinan vuosi yhtä aikaa tuhoaa kaiken plasman.

Kilpaileva teollisuus trollaa ketjussa. Jos Kaidi rakentaa lupiensa mukaisen tehtaan omalla rahalla, ei meidän kannata asiaa enempää miettiä. Vihervassareille ei tunnu sopivan

Plasmakaasutus keksittiin Neuvostoliitossa jo 1960 luvun alussa. Sitä suunniteltiin käytettäväksi kivihilipölyllä ja maakaasulla hyvän hyötysuhteen voimalaitoksiin sähkön kehittämiseksi. Tutkimus työ oli lajaa Valtion Moskovan tukimuslaitoksessa.

Mutta juuri ennen kuin mullistava keksintö oli tarkoitus ottaa käyttöön Neuvostoliitto valtiona lakkasi olemasta ulkoisten paineiden vuoksi.

Plasma tutkimusta ja kehitystyöytä on jatkettu Venäjällä ja se kuullema tulee käyttöön tulevaisuudessa.

http://jiht.ru/en/about/history.php

Kaidin Haglund kiittelee energiastrategiaa – toimeenpano kuitenkin ratkaisee
Kemin lähes miljardin euron investoinnin kannalta ratkaisevaa on kuitenkin strategian toimeenpano.
25.11.2016
Carl Haglund Petteri Paalasmaa / AOP

Kemiin biojalostamoa suunnittelevan Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund on tyytyväinen hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan. Haglund pitää hyvänä sitä, että tavoitteet ovat korkealla ja hallituksella on vahva tahto viedä asioita eteenpäin.

Strategiassa liikenteen biopolttoaineiden osuus on korkeampi kuin hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa biopolttoaineiden fyysinen osuus on 23,5 prosenttia, joka on strategiassa nostettu kolmeenkymmeneen prosenttiin.
Haglund kuitenkin toteaa, että investointipäätöksen kannalta ratkaisevaa on strategian toimeenpano.

– Analysoidaan vielä ja strategian toimeenpano on ratkaisevaa investointien näkökulmasta, Haglund sanoo.

Kaidi suunnittelee Kemiin 900 miljoonan euron biojalostamoa. Jalostamo tuottaisi vuodessa 225 000 tonnia biopolttoainetta, josta 75 % olisi dieseliä ja 25 % bensiiniä.

http://yle.fi/uutiset/3-9315599

Jos kioskinpitäjä meinaa hotellin Syväkankaalle laittaa, niin eiköhän tää matkailuhuuma perustu Kaidin tuloon.
Itselläni toisenlaista tietoo Kaidin tänne tulosta, mutta onnea yrittäjälle.

Kaidi kiittelee energiapakettia mutta ei tee vielä päätöstä biodieseltehtaasta
Lapin uutiset25.11.2016

Nina Susi
Pekka Mauno

Kaidin toimitusjohtaja Carl Haglund haluaa ennen Kemin tehdaspäätöstä vielä katsoa, miten hallitus panee energialinjauksensa toimeen.

Hallituksen energiapaketti saa Kaidilta kiitosta, mutta tie tehdaspäätökseen jää vielä odottamaan energialinjausten toimeenpanoa.
– Hallituksen tahtotila on hyvin kiitettävä ja eteenpäin katsova, sanoo Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund.
Energialinjauksessa oli useitakin Kaidille mieluisia asioita. Erityisesti se, että biopolttoaineiden osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin.
Tämä niin sanottu jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että bensan jakeluyhtiöt joutuvat sekoittamaan moottoripolttoaineeseen entistä enemmän biopolttoainetta: etanolia ja biodieseliä. Se takaa Kaidin biodieseltehtaalle ainakin kotimaassa kysyntään.
Sen sijaan tehdaspäätös ei synny vielä hallituksen energialinjausten perusteella.
Lapin Kansa/Pohjolan Sanomat kysyi Haglundilta erikseen, voiko yhtiö tehdä investointipäätöksen hallituksen linjauksen perusteella.
– Analysoidaan vielä tarkemmin. Viime kädessä strategian toimeenpano on ratkaiseva investointien näkökulmasta, vastasi Carl Haglund.

http://www.pohjolansanomat.fi/lappi/kaidi-kiittelee-energiapakettia-mutta-ei-tee-viela-paatosta-biodieseltehtaasta-15791775/

Tuuli on nyt kääntynyt Plasmakaasutus asiassa Kemiin.

Pekka Koponen ei ole enää hehkutellut lehdissä, miten hieno ja hyvä kaidin Plasmakaasutus tegnologia on. Eikä ole enää Maaseudun tulevaisuus lehtikään.

Carl Haglund sanoo, "katsotaan vielä" ja "viilaa Kaidin tekniikkaa hybridikaasutukseksi, jossa sinä on plasmakaasutus keskiössä."

Olisikohan tähän vaikuttanut Englannin Tees Valleyn tehtaan täydellinen epäonnistuminen ja 1,1 miljardin US dollarin tappio?

Lapin biojalostusyritykset kannattavat EU:n biopolttoainelinjausta
Kemijärvelle biojalostamoa suunnitteleva Boreal Bioref -yhtiö pitää hyvänä EU:n päätöstä lisätä biopolttoaineiden käyttöä.

Kemiin biojalostamoa kaavailevan Kaidi Finlandin mukaan komission linjaukset olisivat voineet olla kunnianhimoisempiakin.

1.12.2016

- - - - -

Toimitusjohtaja Carl Haglund kuitenkin sanoo, että komission linjaukset olisivat voineet olla kunnianhimoisempiakin. Haglund muistuttaa, että lopulliset linjat tiedetään vasta, kun Euroopan parlamentti on käsitellyt asian.

http://yle.fi/uutiset/3-9328520

Lähde:
Tekniikka & Talous 2.12.2016
Esa Tommila, Fyysikko, Ympäristöneuvos

Energiaa Kaidin syötteissä ja tuotteissa

SYÖTTEET tonnia/vuosi energiana TWh/vuosi
Raaka-aine puuta 1800000 5,250
Mäntyöljyä 28000 0,292
Nesteytettyä maakaasua 3850 0,053
Koksia 1560 0,013
Sähköä 0,489
Valkeakosken kaupungin verran
SYÖTTOENERGIA YHTEENSÄ 6,1

TUOTTEET
Dieselöljyä ja bensiiniä 225000 2,7

Eli Hyötyshde on dieseliksi ja bensiiniksi vain 44 prosenttia. Ympäristöön energiaa menee häviöinä 56 prosenttia

Ja sitten kun diesel käytetään auton moottorissa 38 prosentin hyötysuhteella tuleekin koko ketjun hyötysuhteeksi 12 prosenttia.
Elikkä puuraaka-aiineesta 10 kuorma-autollisesta 8 kormaa aina jätteeksi hylkyyn lahoamaan ja 2 kuormallista hyödyksi.

Samalla teokkuudella tehtiin bensiniä Natsi-Saksassa kivihiilestä

Professori Ilkka Savolainen osoitti Suomen Kuvalehdessä 4.11.2016, että Kaidin Kemi hanke heikentäisi Suomen kokonaispäästötasetta 1,3 miljoonaa tonnia CO2:ta vuodessa. Jos vain saisi sen käymään!

Että näin Juha Sipilän ja Ja Olli Rehnin tukemat kärkihankkeet.

No niin. Tuo tehokkuus ja hyötysuhde 12 prosenttia meinaa samaa luonnon kannalta kuin ostaisi ja maksaisi 10 litraa dieseliä. Sitten tankilla tankkaa autoon 1,2 litraa ja laskee 8,8 litraa jorpakkoon

Tuolla valtion tukemalla kärkihankkeella ei ole mitään tekemistä järkevän talouden ja ilmaston suojelun kanssa. EU:n päätös ei varmasti tarkoita ja tue tälläistä tolkuttomaa metsien tuhoamista vain tukiranan pyydystämiseksi.

Selvästi KEPUN suunnitelma

Tukirahat Kunnalta, Valtiolta ja EU:lta on siinä keskiössä sano C...
Juankoski, Kemi, Kemijärvi.....


Taistelu Juankosken tehtaasta jatkuu
Julkaistu 1.12.2016

• Idän rahamiesten seikkailut Savossa Idän rahamiesten seikkailut Savossa

Valtion ja kunnan tukimiljoonia nielleen kartonkitehtaan pelastajaksi ilmestyi kavallukseen sekaantunut liikemies Venäjältä. Juankosken asioista käräjöidään Hollannissa. Toimittajana Kirsi Skön. Katso Yle Areenassa

Miljoonatappiot tehneen savolaisen kartonkitehtaan omistuksesta kiistellään oikeudessa sekä Suomessa että Hollannissa. Omistajien taustalta löytyy yhteys myös Venäjällä konkurssiin menneen pankin varojen kavallukseen.

Juankoskella toiminut kartonkitehdas Stromsdal meni konkurssiin vuonna 2008, jolloin pesää velkonut valtio ja kunta ryhtyivät rahoittamaan uuden yrittäjän etsintää.

Lopulta löytyikin uusi hollantilais-ukrainalainen sijoittaja. Syntyi uusi Premium Board -yhtiö, joka tosin ehti toimia vain 2,5 vuotta ennen kuin sekin kaatui. Yrityssaneerauksessa yhtiön veloista leikattiin yli 90 prosenttia. Tehdasta tukeneille valtiolle ja kunnalle koituivat yli 10 miljoonaa euroa.

Viime kesänä Juankoskelle ilmestyi uusi kyproslainen yhtiö, joka ilmoitti olevansa tehtaan alkuperäinen rahoittaja ja ottaneensa Juankosken tehtaan haltuunsa.

Tappiollisen tehtaan omistuksesta käydään nyt oikeutta sekä Amsterdamin että Helsingin käräjäoikeuksissa. Yhtiössä mukana olevat henkilöt syyttävät toisiaan mm. konserniin kuuluvien yritysten kaappaamisesta luvattomilla osakeanneilla ja velka-asiakirjojen väärennöksistä.

MOT: Idän rahamiesten seikkailut Savossa selvittää yhteistyössä kansainvälisen korruptionvastaisen OCCRP- toimittajajärjestön kanssa julkisilla tuilla pystyssä pidetyn tehtaan omistajien taustoja

Juankosken kartonkitehtaan taustalta löytyy muun muassa venäläinen liikemies, jolla on kymmenien miljoonien konkurssivelat, sekä vaikutusvaltainen armenialaisliikemies, jonka yhtiö on sekaantunut pankin kavallusskandaaliin Venäjällä. Liikemiehet lupaavat Juankoskelle 5-15 miljoonaa euroa uusia investointeja kun omistuskiistat on selvitetty.

Juankosken tehtaan saamat julkiset yritystuet käyvät ilmi MOT:n tekemistä selvityksistä. MOT on koonnut yhteen tiedostoon kaikki valtion maksamat suorat yritystuet jo viiden vuoden ajan. Tiedosto julkistetaan MOT:n verkkosivuilla avoimena datana. Se sisältää tiedot vuosina 2008–2015 maksetuista suorista yritystuista.

MOT: Idän rahamiesten seikkailu Savossa
TV1 maanantaina 5.12. klo 20
toimittaja: Kirsi Skön
• Juankoski
• yritystuki
• kavallus
• konkurssi
• paperiteollisuus
• Venäjä
Lisää ohjelmasta
• MOTIdän rahamiesten seikkailut Savossa - 5.12.2016

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/01/taistelu-juankosken-tehtaasta-jatkuu

Suomalaiset ovat maailman sinisilmäisimpiä ja helpoiten hönötettäviä ihmisiä. Erityisesti kaupunginjohtajat, ministerit ja suomalaiset EU-mepit.
Tämähän tiedetään jo NAURU saarillakin asti.

Nauru Valtio
Oseania

Naurun tasavalta, lyhyemmin pelkkä Nauru, on kääpiövaltio joka käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren. Se on sekä väestöltään että maapinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen tasavalta. Wikipedia
Pääkaupunki: Yaren
Pinta-ala: 21 km²
Kansainvälinen suuntanumero: 674
Presidentti: Baron Waqa
Väkiluku: 10 084 (loka 2011)
Valuutta: Australian dollari

Onkohan Kemissä jo käynnissä tämä prosessi.
Kaupunginjohtajan Kiinan matkan tuomisista vaikutelmista vaikuttaisi olevan.

http://areena.yle.fi/1-3500897

Eletään toivossa,että hanke etenee ja rakennutyöt käynnityvät.ois upeeta paikkakunnalle ja ihmisille.

Kyseessä on Kepulainen hanke, joten se ei voi onnistua. Nyt se siirtyi "tulevaisuuteen", huolimatta Sipilän ja Rehnin lupaamista verorahoistamme (lue: valtion lastemme nimiin ottamsta velkarahasta lastemme).

Näinhän Pekka Koponen ja Kiinalaiset kertoivat helmikuussa 2016 tiedotustlaisuuksissa ja omassa esitteessään viimeiksi 254.10.2016


Kaidi: Lopullinen päätös biojalostamosta tänä vuonna

Julkaistu: 10.2.2016
Kiinalainen Kaidi aikoo tehdä lopullisen investointipäätöksen uudesta biojalostamosta tämän vuoden aikana, yhtiö kertoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Kaidin suunnitelmien mukaan jalostamon rakentaminen Kemin Ajokseen alkaisi vuonna 2017, ja täydessä toiminnassa biojalostamo olisi vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ennen tiedotustilaisuutta Kaidi valotti aikeitaan tiedotteessa. Miljardin euron biojalostamo käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta. Yhtiön mukaan jalostamo olisi ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

Yhtiö luonnehtii sitä "toisen sukupolven biojalostamoksi".

Kaidi Finlandin omistaa Sunshine Kaidi New Energy Group, joka on yhtiön tiedotteen mukaan Kiinan suurimpia biotaloustoimijoita. Yhtiö on perustettu vuonna 1992, ja sillä on yli 8 000 työntekijää. Kaidin pääkonttori sijaitsee Kiinan Wuhanissa.

Kiinalaisfirma aikoo investoida miljardin Kemiin – suunnitteilla biojalostamo
Kiinalainen Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemiin miljardin euron biojalostamon, joka käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta. Lue lisää ›

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001903533.html

http://www.kaidi.fi/?locale=fi lokakuu 24, 2016

Haglundin mukaan "jossakin vaiheessa on syntynyt virheellinen kuva, että lopullinen rakentamispäätös Kemin biojalostamosta tehtäisiin vuoden loppuun mennessä."

No näinhän Pekka Koponen, Kiinalaiset ja Carl Haglund onvat kertoneet tiiedotustilaisuuksissa ja lehdistössä monta kertaa.
Ja omassa esitteessään viimeiksi 24.10.2016 he ovat julkaisseet oikein aikataulu piirroksen, jossa vuodelle 2016 on paalutettu "lopullinen päätös"

Virheelliset käsitykset asiasta ovatvain Pekka Koposella ja Carl Haglundilla ainakin seuraavista asioista

1. että plasmakaasutus toimisi. Ei toimi Eglannissa Tees Valleyssä. Kokoluokka on vain viidesosa Kemin prontosauruksesta.

2. Talous, Toimivilla (vaikeasti) paineellisilla kaasuttimilla kannattava talous vaatisi yli 200 dolarin barellihinna öljylle. Tähän taisi tökätä Vapon hanke samalle tontille pari vuotta sitten.

3. Tuon kokoista brontosaurusta sunnittelu - rakentaminen - käyttöönotto - tuotantoo ei kyllä rakenneta noin 2,5 vuodessa.

4. Investointi, 900 miljoonalla eurolla ei synny Koposen ja Haglundin lupaamaa laitosta. Engannissa Tees Välleyssä syntyi vai viidesosan kokoinen toimmaton laitos.


YLE UUTISET 8.12.2016

Kaidi näyttää vihreää valoa Kemin biojalostamohankkeelle – lopullinen päätös ehkä ensi vuonna

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund sanoo, että yhtiö on päättänyt maanantaina jatkaa hankkeen edistämistä. Kaidin toive on, että biojalostamon rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna.
8.12.2016

Kaidi Finland
Bioenergiayhtiö Kaidi on tehnyt tällä viikolla päätöksen edistää Kemin biojalostamohanketta. Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan yhtiön sisäinen ratkaisu on tärkeä saranakohta Kemin hankkeelle.

– Olimme aikaisemmin päättäneet, että tämän vuoden lopussa on tarkastelupiste, missä pitää päättää, että viedäänkö investointia eteenpäin vai ei. Pidän erittäin hienona, että nyt olemme päättäneet viedä hanketta eteenpäin, toimitusjohtaja Carl Haglund sanoo.

Haglundin mukaan jossakin vaiheessa on syntynyt virheellinen kuva, että lopullinen rakentamispäätös Kemin biojalostamosta tehtäisiin vuoden loppuun mennessä.

– Voi olla, että tästä oli joku jo toivonut, että ennen joulua olisi kerrottu, että milloin me muuraamme peruskiveä. On edelleen selvää, että se tavoite on ensi vuodessa. Voi olla, että jollakin oli hieman virheellinen käsitys siitä, millaisella aikataululla näin isoa projektia viedään eteenpäin.

Haglundin mukaan Kaidi käy parhaillaan neuvotteluja, jotta hankkeeseen saataisiin mukaan mahdollisimman hyvin hanketta tukevia rahoittajia.

– Tämän kuluneen syksyn kehitys on ollut varsin myönteinen varsinkin mitä tulee lainsäädäntöön ja siihen, millä tavalla nämä biopolttoainemarkkinat tulevat kehittymään nyt lähivuosina ja varsinkin 2020-luvusta eteenpäin.
Kaidin tavoite on, että Kemin biojalostamon rakentaminen voisi alkaa ensi vuoden aikana.

http://yle.fi/uutiset/3-9340780

http://www.kaidi.fi/?locale=fi lokakuu 24, 2016

Hieno hanke,toivottavasti hanke etenee maaliin asti.peukkuja.

ja pari muutakin kylän akkaa!

1. LOPULLINEN PÄÄTÖS BIOJALOSTAMOSTA TÄNÄ VUONNA 2016
Pekka Koponen, Kaidi
Julkaistu: 10.2.2016

Kiinalainen Kaidi aikoo tehdä lopullisen investointipäätöksen uudesta biojalostamosta tämän vuoden 2016 aikana, yhtiö kertoi tänään tiedotustilaisuudessa 10.2.2016.

Kaidin suunnitelmien mukaan jalostamon rakentaminen Kemin Ajokseen alkaisi vuonna 2017, ja täydessä toiminnassa biojalostamo olisi vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ennen tiedotustilaisuutta Kaidi valotti aikeitaan tiedotteessa. Miljardin euron biojalostamo käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta. Yhtiön mukaan jalostamo olisi ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001903533.html

AIKATAULU, Kaidin esite 24.10.2016
http://www.kaidi.fi/?locale=fi


2. KEMIN BIOJALOSTAMIN RAKENTAMISPÄÄTÖS SIIRTYY ENSI VUOTEEN 2017
Carl Haglund, Kaidi
8.12.2016 Jarno Hartikainen HS

Kemiin suunnitteilla olevan uuden biojalostamon lopullinen rakentamispäätös ei synny vielä tänä vuonna 2016.

Hanketta johtava kiinalaisyhtiö Kaidi kuitenkin vakuuttaa sitoutumistaan hankkeeseen. Yhtiö kertoo neuvottelevansa useiden suomalaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja teollisuusyritysten kanssa rahoituksesta ja teollisesta yhteistyöstä.

”Tavoite on edelleen, että voimme aloittaa rakentamisen ensi vuoden aikana”, sanoo Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund.

Kaidi lupasi aiemmin, että lopullinen päätös 1000 miljoonan euron biojalostamoinvestoinnin käynnistämisestä Kemiin syntyisi vuoden 2016 loppuun mennessä. Rahoitusneuvottelut ovat kuitenkin yhä kesken.

Kaidin hanke markkinoitiin alun perin uudenlaisena, niin kutsuttuun plasmakaasutukseen pohjautuvana jalostamona. Myös valitun teknologian toimivuutta on epäilty.

http://www.hs.fi/paivanlehti/08122016/art-2000004997844.html


3. KAIDIN KEMIN HANKE ON AIKATAULUSSA
Kaidin Kemin hanke on aikataulussa
Carl Haglund, Kaidi
Lapin uutiset 8.12.2016 Jussi Saarela

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund vierailee tänään Kemissä.
Kaidin Kemin biojalostamohanke ei ole ottanut takapakkia Kaidi Finland Oy:n toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan.

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina, että rakentamispäätös laitoksesta siirtyy ensi vuoteen.

Asiat etenevät Haglundin mukaan suunnittelulla tavalla.

Kaidi neuvottelee parhaillaan pääomasijoittajien ja teollisien kumppaneiden kanssa osallistumisesta hankkeeseen, jonka rahoitus ei ole Haglundin mukaan ongelma.


http://www.pohjolansanomat.fi/lappi/haglund-kaidin-kemin-hanke-on-aikataulussa-emoyhtion-rahoituspaatos-syntyi-15808565/

HS: Kaidin Kemin biojalostamon rakentamispäätös lykkääntyy ensi vuoteen
Lapin uutiset 8.12.2016 Jussi Saarela


Kaidi Filnlandin toimitusjohtaja Carl Haglund kertoo, että tavoitteena on edelleen aloittaa biojalostamon rakentaminen ensi vuoden aikana.

Kaidin Kemin biojalostamon rakentamispäätös siirtyy Helsingin Sanomien mukaan ensi vuoteen 2017

Alun perin kiinalainen yhtiö lupasi tehdä lopullisen investointipäätöksen tämän vuoden 2016 aikana.

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund kuitenkin sanoo HS lehden haastattelussa, että tavoitteena on edelleen aloittaa laitoksen rakentaminen ensi vuoden aikana.

Haglund myös vakuuttaa, että rahoituksen löytyminen ei ole ongelma. Hankkeelle on luvattu EU-tukea 88,5 miljoonaa euroa.

Tästä pääset päivän Helsingin Sanomiin
http://www.hs.fi/paivanlehti/08122016/art-2000004997844.html

________________________________________
Kommentit (1)
• Sage
Hyppää ny Hakalehto (Haglund) äkkiä pois tuosta kelkasta. Eikö se kehityslaina ole jo syöty. Niin paljon ristiriitaa on tässä tarinassa, että talvivaarakin alkaa kohta jäädä toiseksi.

Väite: Kaidilla on useita laitoksia kiinassa ja johtava toimija alueella
Fakta: Koelaitos rakenteilla johonkin. Suuruusluokka koelaitos. Kaidi on insinööri, projektikoordinaattori ja sijoitustoimisto. Ei mikään suurteollisuuslaitos.

Väite: Uusi ennen kokematon teknologia
Fakta: Aikovat vanhalla sakemannienkin toisessa maailmansodassa käyttämällä teknologialla toimia

Väite: Rakennetaan kiinalaisella pääomalla
Fakta: Firmalla ei ole mitään pääomia, kovasti yrittävät saada rahoitusta kasaan. Älkää nyt valtio ainakaan menkö vipuun.

Väite: investointi jopa 1 000 000 000 Euroa.
Fakta: esim. st 1 ja nykyiset puunjalostustehtaat tekevät viidelläkymmenellä miljoonalla tehtaan, joka muuttaa ylijäämäpuuaineksen öljyksi. Näitä laitoksia saisi siis 200 tuolla rahalla.

Väite: Verotulot alueelle 200 miljoonaa.
Fakta: Mikähän miljardi investointi tuottaisi tuon määrän. Yritysverona vaatisi Miljardin tuloksen. Jos raskas teollisuus pystyy viiteen prosenttiin niin liikevaihdon pitäisi olla… laskekaa itte.

http://www.pohjolansanomat.fi/lappi/hs-kaidin-kemin-biojalostamon-rakentamispaatos-lykkaantyy-ensi-vuoteen-15808390/

Kaidi ja Kemin Plasmakaasutus-dieseltehdas on Sipilän hallituksen tärkein "kehitysloikka ja kärkihanke" STIIKNAFUULIA erityisesti ministereille Juha Sipilälle, Olli Rehnille, Kimmo Tiilikaiselle ja Anne Bernerille.


STIIKNAFUULIA (12)[1]
1. jokin koreileva ja tärkeän oloinen, mutta sisällöllisesti tyhjä asia

Etymologia
• Esiintyy ainakin Teuvo Pakkalan Lapsia-kokoelman novellissa Mahtisana (1895) hienona ja arvostusta herättävänä asemana
"Vallan käyttöä sanan voimalla on oivallisesti kuvannut Teuvo Pakkala lapsista kertovassa novellissaan Mahtisana, jossa juoksukilpailun voittanut Ville ilmoittaa olevansa stiiknafuulia. "Stiiknafuulia? Pojat hämmästyivät. Kukaan ei tiennyt, mitä kieltä se oli ja mitä se merkitsi. Mutta mahtavalta se kuului. Jos Ville olisi sanonut, että hän oli paras koko kaupungissa, niin olisi voitu väittää vastaan ja kumota Villen väite. Mutta mitä kykeni kukaan panemaan tuollaista sanaa vastaan, jota ei oltu koskaan kuultu."

https://fi.wiktionary.org/wiki/stiiknafuulia



KEMIIN INVESTOIVA KIINALAIFIRMA ON MYSTEERI SUOMALAISILLE
Julkaistu: 10.2.2016 Sami Noponen

Kemiin suunnitellun jättimäisen biojalostamon valmisteluista ei ole tähän asti tihkunut paljon tietoa. Nyt on paljastunut, että puuta nielevän miljardihankkeen takana on Suomessa täysin tuntematon kiinalaisyhtiö.
Hanketta pyörittävän Kaidi Finlandin omistaa Sunshine Kaidi New Energy Group.

Aiemmin nimellä Wuhan Kaidi Holding -nimellä tunnetun yhtiön pääkonttori sijaitsee Kiinan Wuhanissa.

Sunshine Kaidi New Energy Groupin toimitusjohtaja on Chen Yilong, joka on myös yksi yrityksen perustajista.

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja on Pekka Koponen, joka on konsultointipalveluja tarjoavan teknologiayhtiö Spinversen toimitusjohtaja ja perustaja.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001903547.html



KAIDI PESTASI HAGLUNGIN JUONIMAAN EUROOPAN-VALLOITUSTA
Kotimaa 21.6.2016 Henripekka Kallio

Kemiin miljardin euron biojalostamoa suunnitteleva kiinalainen Kaidi julkisti tiistaina poikkeuksellisen rekrytoinnin. Yhtiö palkkaa kansanedustaja, ex-ministeri Carl Haglundin (rkp.) Sunshine Kaidi New Energy Groupiin varatoimitusjohtajaksi vastaamaan yhtiön investointistrategiasta Euroopassa.

Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Pekka Koposen mukaan Haglundin uusi tehtävä ei tarkoita vain Kemiin suunnitellun biojalostamon edistämistä.

– Kaidihan on kartoittanut tuloaan Eurooppaan useita vuosia ja heillä on siihen kunnianhimoiset suunnitelmat. Ja näistä sitten on ensimmäisenä keihäänkärkenä julkistettu Kemin-hanke.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kaidi-pestasi-haglundin-juonimaan-euroopan-valloitusta-kemi-on-osa-laajempaa-suunnitelmaa/731213/

Tulee se vaikket tahtosi.onhan jumalakin vaikkei uskoisi.mielipide on kuin persereikä,jokaisella yksi.suoli24 asiantuntijoita ei noteeraa kukaan.

Voisi toimiakin,jos otettaisiin Saksasta esimerkkiä.Ainakin toisen maailmansodan aikana toimi oikein hyvin.

Auton häkäpönttö toimii parhaiten kun pönttöön lisätään puupilkkeiden joukkoon osa hyvin kuivaneita männyn käpyjä.

Kaasu on puhtaampaa. Tulee vähemmän likaavaa tervaa ja tuhkaa.

Luulisi toimiva samoin Kemin kaasutehtaasakin.

Täällä on paljon kaikkitietäviä vihervassareita kirjoittelemassa. Vain täydellinen tietämättömyys ja typeryys antaa riittävän varmuuden kirjoitella kaikenlaista roskaa. Näitä ääliöitä kauhistuttaa ajatus, että Kemiin tulisi uutta teollisuutta, uusia investointeja ja rahaa. Suurin pelko tuntuu olevan, että joku voi vaikka hyötyä.

Messiasta ootellaan saapuvaks aina vaan alvariinsa.

Kun eii se plasmakaasutin toimikkaan, niin mikähän kaasutin se Haglundin mainitsema "hybridikaasutin, joka on tavanomainen paineellinen kaasutiin ja jonka keskiössä on plasmakaasutinkin".

Mitähän he aikovat päiss.... eikun hätäpäissään käyttää.

Sellaista ei varmaan ole vielä keksittykään

Kaidin sarannat on pahasti ruosteessa.
Carl Haglund: "On tärkeä saranakohta Kaidille".

1. Kaidi: Lopullinen päätös biojalostamosta tänä vuonna 2016, Pekka Koponen

Julkaistu: 10.2.2016

Kiinalainen Kaidi aikoo tehdä lopullisen investointipäätöksen uudesta biojalostamosta tämän vuoden 2016 aikana, yhtiö kertoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Kaidin suunnitelmien mukaan jalostamon rakentaminen Kemin Ajokseen alkaisi vuonna 2017, ja täydessä toiminnassa biojalostamo olisi vuoden 2019 loppuun mennessä.

Yhtiön mukaan jalostamo olisi ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001903533.html


2. Kaidi: Lopullinen päätös ehkä ensi vuonna 2017, Carl Haglund

Julkaistu 8.12.2016

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund sanoo, että lopullinen päätös Kemin jalostamosta tehdään ehkä ensi vuonna 2017. Kaidin toive on, että biojalostamon rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna 2017.

http://yle.fi/uutiset/3-9340780

Hyvä toive,toivoohan koko seutukuntakin uutta tehdasta.hieno asia jos toteutuu.

Uusi Talvivaarako tulossa....

ILKKA HERLIN: KAIDI ON VAROTTAVA ESIMERKKI VÄÄRÄLAISESTA BIOTALOUDESTA

Politiikka 21.12.2016 Terhi Pape-Mustonen

"Jos biotaloudella yritetään vain verhota vanhoja hankkeita uuteen kaapuun, olemme ennen pitkää vaikeuksissa."

Kaidi jalostaisi energiapuusta biopolttoainetta.

Elävä itämerisäätiön puheenjohtaja, Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja filosofian tohtori Ilkka Herlin kirjoittaa vieraskolumnissaan kuluneesta vuodesta. Hänen mielestään Suomella on petrattavaa esimerkiksi pakolaiskysymyksen hoidossa.

"Kuitenkin meillä on erinomaisia valtteja pelaamatta. Jos otamme maapallon pahimmat ongelmat ja lähdemme ratkomaan niitä järjestelmällisesti, niin väitän että onnistumme myös taloudellisesti", Herlin arvioi.

"Tämä edellyttää rehellisyyttä tosiasioissa ja määrätietoisia toimenpiteitä. Pahin ongelma on ilmastonmuutos sillä se vaikuttaa kaikkien muiden ongelmien taustalla. Esimerkiksi ihmisten suuret muuttoliikkeestä ovat vasta alkamassa."

Hallituksen biotalousohjelma on oikeansuuntainen hanke, mutta Herlinin mielestä tuloksien aitous on kyseenalaista.

"Yksinkertaisesti voimme sanoa, että ilmastonmuutosta vastaan voimme kamppailla säästämällä energiaa, käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja sitomalla hiiltä takaisin maaperään. Voimme tiivistää kaiken taloudellisen toiminnan – ja muunkin – näin. Paljonko jokin tuote vapauttaa hiiltä ja paljonko se sitoo?"
Hänen mielestään kaiken kannattavan liiketoiminnan pitäisi ennen pitkää pyöriä hiilen sidonnan ympärillä.

"Jos biotaloudella yritetään vain verhota vanhoja hankkeita uuteen kaapuun, olemme ennen pitkää vaikeuksissa. VAROITTAVA ESIMERKKI ON KAIDI. Prosessi, jossa polttoaineen tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin siinä syntyy ja vieläpä hiiltä päästävää energiaa sai jo lupauksen mittavasta EU-tuesta", Herlin arvioi.

"Samoin metsäkeskustelussa meidän on varmistettava että argumenttimme todella pitävät kansallisesti merkittävissä hiilinielukysymyksissä. Asia tulee nimittäin olemaan pöydällä vielä pitkään."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/ilkka-herlin-kaidi-on-varoittava-esimerkki-vääränlaisesta-biotaloudesta-1.173278

KAIDI EI VASTAA HERLININ ARVOSTELUUN

Talous 22.12.2016 Jouko Kyytsönen

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja CARL HAGLUND ei halua vastata tohtori Ilkka Herlinille, jonka mukaan KAIDI ON VAROTTAVA ESIMERKKI biotalouden menosta väärään suuntaan.

Carl Haglund on Kaidi Finlandin toimitusjohtaja.
Kemiin biopolttoainejalostamoa suunnittelevan Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund ei halua vastata Elävä Itämeri -säätiön ja Cargotecin hallituksen puheenjohtajan Ilkka Herlinin arvosteluun Kaidia kohtaan.

Herlin kirjoitti MT:n vierasyliössä keskiviikkona näin: "Jos biotaloudella yritetään vain verhota vanhoja hankkeita uuteen kaapuun, olemme ennen pitkää vaikeuksissa. Varoittava esimerkki on Kaidi. Prosessi, jossa polttoaineen tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin siinä syntyy ja vieläpä hiiltä päästävää energiaa, sai jo lupauksen mittavasta EU-tuesta."

Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemiin biodieseljalostamon, joka tuottaisi vuodessa 225 000 tonnia uusiutuvaa biopolttoainetta. Energiapuuta haettaisiin 2,8 miljoonaa kuutiota vuodessa 200 kilometrin säteellä Kemistä. Energiapuun hankintamenetelmät aiotaan uudistaa.

Haglundin puolesta vastanneen viestintätoimiston edustaja kertoo, ettei Haglund halua ryhtyä keskustelemaan julkisesti esitetyn satunnaisen ja perustelemattoman väitteen pohjalta. Energiataseen selvittäminen vaatii perusteluja, joita on kerrottu myös MT:ssä aiemmin keväällä.

Kaidi on suunnitellut Kemin biojalostamoinvestointia vuodesta 2014 ja investointipäätöstä odotetaan ensi keväänä.

Kaidi Finlandin omistaa yksi Kiinan suurimmista bioenergiayrityksistä, Sunshine Kaidi New Energy Group.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidi-ei-vastaa-herlinin-arvosteluun-1.173363

Kaidi ei vastaa Herlinin kannanottoon

Haglundin puolesta vastanneen viestintätoimiston edustaja kertoo, ettei ”Haglund halua ryhtyä keskustelemaan julkisesti esitetyn satunnaisen ja perustelemattoman väitteen pohjalta. Energiataseen selvittäminen vaatii perusteluja.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidi-ei-vastaa-herlinin-arvosteluun-1.173363

Kaidi on jättänyt 27.9.2016 ympäristölupahakemuksen ja kertoo siinä kirjallisesti raaka-ainesyötöt ja tuotteet. Niiden energiasisällöt ovat seuraavat.

SYÖTTEET tonnia/vuosi energiana TWh/vuosi
Raaka-aine puuta 2800000 k-m3/vuosi, 5,250 TWh/vuosi
Mäntyöljyä 28000 t/vuosi, 0,292 TWh/vuosi
Nesteytettyä maakaasua 3850 T/vuosi, 0,053 TWh/vuosi
Koksia 1560 t/vuosi, 0,013 TWh/vuosi
Sähköä 0,489 TWh/vuosi, (Valkeakosken kaupungin verran)

SYÖTTOENERGIA YHTEENSÄ 6,1 TWh/vuosi

TUOTTEET
Dieselöljyä ja naftaa 225000 t/vuosi, 2,7 TWh/vuosi

Eli hyötysuhde on dieseliksi ja bensiiniksi vain 44 prosenttia. Ympäristöön energiaa menee häviöinä 56 prosenttia
Tässä on perustelut Kaidin antamana viranomaisille.

https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=1330108

Kiinalaisen Kuukalenterin mukaan uusi vuosi Kiinassa on 28.1.2017 (Spring festival). Melkein puolet maapallon ihmisistä syö sen mukaan käärmettä ja sikaa.

Uusi vuosi 2017 on Kukko Roosterin vuosi
Päättyvä vuosi 2016 on Apinan vuosi

Toimii tietenkin,ei bisneskaidi niin hullu ole että rahansa polttausi turhaan ajokseen.miettikää nyt vähän.kemijärvi ei toteudu jos kylän kommarien pitäs saada satoja miljoonia jostain.viimeksi keräsivät 20ke ,ei sillä tehtaita rakenneta.

Kiinalainen businestotuus:
Sitten kun on saatu avustuksia ja etumaksuja, projekti kannattaa keskeyttää.
Se antaa parhaan vahdollisen voiton projektista

Joo,ei toimi vielä.ei nouse savut ajoksesta.katotaan sit jos tehdas toteutuu.jänniä aikoja eletään.

Kaidipa julkaisi uuden aikataulun tehtaan päätöksestä ja uuden vuoden lupaukse ja toivoo, että se toteutusi

Kaidi Finland 2017

Kaidi Finland on perustettu käynnistämään ja valvomaan Kemin Ajokseen suunniteltua biojalostamon investointiprojektia. Vuoden 2016 alussa perustettu Kaidi Finland vastaisi tuotantovaiheessa tehtaan operoinnista, prosessin optimoinnista ja teknologia- sekä innovaatioyhteistyöstä. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja on Carl Haglund.

Kaidi Finland haluaa mahdollistaa ensiluokkaisen uusiutuvan dieselin tuottamisen Suomessa. Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemiin biojalostamon, joka tuottaisi vuodessa 225 000 tonnia uusiutuvaa biopolttoainetta, josta 75 prosenttia olisi uusiutuvaa dieseliä ja 25 prosenttia uusiutuvaa bensiiniä.

Kaidi on suunnitellut Kemin biojalostamoinvestointia vuodesta 2014. Kaidi Finlandin omistaa yksi Kiinan suurimmista bioenergiatoimijoista, Sunshine Kaidi New Energy Group. Vuonna 2016 perustetun Kaidi Finlandin toimitusjohtaja on Carl Haglund.

Merkittäviä vaikutuksia Suomen kansantalouteen
Kemiin suunnitellulla biojalostamolla olisi toteutuessaan merkittävä kansantaloudellinen vaikutus Suomelle. Investoinnin kokonaisarvo olisi noin 900 miljoonaa euroa ja se tuottaisi vuosittain noin 200 miljoonaa euroa suoraa ja välillistä verotuloa.

Investoinnilla olisi myös huomattava työllisyysvaikutus. Jalostamon rakentaminen vaatisi 4 000 henkilötyövuotta, ja valmis tehdas loisi Kemiin yhteensä 150 vakituista työpaikkaa. Tämän lisäksi jalostamo toisi satoja työpaikkoja alihankkijoille, kuten hakkuuyrittäjille, kuljetusalalle ja laitevalmistajille.
Hankkeen investointipäätös tehdään vuoden 2017 aikana.
Kaikki rakennusvaiheessa käytettävät materiaalit pyritään hankkimaan Suomesta. Projektin kotimaisuusaste tulisi olemaan yli 50 %. Lisäksi tehdas toisi mukanaan immateriaalioikeuksia ja uutta tietotaitoa Suomeen ja suomalaisille yrityksille.

http://www.kaidi.fi/

Ollaan positiivisia

Kiinankielen alkeita

Kun kiinalainen sanoo, että "ehkä huomenna" tai "ehkä ensi vuona", tarkoittaa se, että ei koskaan.
Suomalaiset ymmärtää sen, että kiinalaiset lupasivat"

Kun kiinalainen sanoo, että "toivotaan, että ehkä ensi vuona", se tarkoittaa, että" unohtakaa koko juttu"
Suomalaiset ymmärtää sen, että kiinalaiset ovat sitoutuneet asian toteuttamiseen.

Kiinan ja Suomen kielellä on paljon yhtäläisyyksiä.

Kiinaksi lausuttuna "meijoo" on suomeksi ei oo" eli ei ole
Kiinaksi "hoohoo" on suomeksi "joo joo" eli kyllä on

Tuolla jo pärjääkin aika pitkälle neuvotteluissa

No nyt on vuosi 2017

Nytkö se Kemi Kaidin päätös tulee ja rakentaminen alkaa pia.

Vai mitä Carl Haglund

Energia-asiantuntija lyttää Kaidin energiataseen: "Energia- ja hiilitase on erittäin kehno"

Talous 16.01.2017 Jouko Kyytsönen

Kaidin Kemiin suunnittelema bionestejalostamo olisi energian suurkuluttaja ja kuormittaisi ilmastoa, fyysikko Esa Tommila sanoo.
Kuv, Pekka Fali

Kaidin biopolttoainetehtaan tontti Kemissä on valmiina rakentamista varten.
Kaidin Kemiin suunnittelemaan bionestejalostamoon aiotaan syöttää puuta ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia (TWh) vuodessa, josta saadaan liikennepolttoainetta irti 2,7 terawattituntia. "Energia- ja hiilitase on erittäin kehno", Ekokemin aiempi toimitusjohtaja, fyysikko Esa Tommila moittii.

"Tuotteisiin päätyy reippaasti alle puolet syötetystä energiasta. Loppu menee hukkalämmöksi ja kemiallisiin reaktioihin."

Laitoksen energiatase heikkenee edelleen, jos otetaan huomioon puunkorjuun ja tehtaan rakentamisen viemä energia.

"On näennäinen ilmastoteko, jos autoilijat pannaan tukemaan näin kehnoja hankkeita.
"
Tällä hän viittaa hallituksen energiastrategiaan, jossa biopolttoaineen sekoitusvelvollisuutta nostetaan 30 prosenttiin kaikesta polttoaineesta vuoteen 2030 mennessä. Sekoitusvelvoite nostaa polttoaineen hintaa useilla senteillä litralta.

Kemin laitos kuluttaa pääasiassa puuta, mutta myös sähköä, mäntyöljyä ja kaasua. Polttoaine tuotetaan kaasuttamalla ja Fischer–Tropsch- menetelmällä. Suurin osa puusta ja sen energiasta kuluu joko kaasuina taivaalle tai lämpönä veteen.

Kaidi on Tommilan mielestä räikein esimerkki biojalostamojen kehnosta energia- ja hiilitaseesta. "Jos Kaidin laitosta arvioidaan ilmastohyödyn perusteella, se ainoastaan siirtää liikenteen päästöjä Kemiin laitospäästöiksi ja vielä neljänneksellä kasvaneina."

Tommilan mukaan Kemin alueen rankapuu voitaisiin hallituksen energiastrategian perusteella käyttää täysin normaalissa lämmön ja sähkön tuotannossa, jossa nettoenergian tuotto on hyvä.

Hän arvostelee energiastrategiaa siitä, että nettoenergianäkökulma on esillä vain lämpöpumppujen yhteydessä, vaikka se pitäisi laskea perusteellisesti kaikkien energiajärjestelmien yhteydessä.

Kaidi on muuttanut tuotantomenetelmiään kesken suunnittelun. "Aluksi kehuttiin plasmakaasutusta, mutta Englannin epäonnistuneet esimerkit saivat laitoksen vähentämään plasman osuutta ja nyt tuotanto näyttää pohjautuvan lähinnä perinteiseen paineistettuun kaasutukseen", Tommila sanoo.
Kanadalainen Alter NRG, jonka Kaidi osti pari vuotta sitten, on rakentanut Englantiin kaksi jätteitä hyödyttävää plasmalaitosta.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ne eivät toimineet odotusten mukaan ja laitteiden tilaaja Air Products on sulkenut molemmat teknisten ongelmien takia sekä tehnyt niistä satojen miljoonien eurojen alaskirjauksen.

Nettoenergiaa laskettaessa käytetään eroei-kerrointa, jossa laitoksesta käyttöön saatava energia jaetaan "hukkaan" menneellä energialla. Kaidin energiapanostuksen tuottokerroin on Tommilan mukaan 0,79, kun käytetään ympäristövaikutusten arvioinnissa ilmoitettuja puu- ja energiamääriä.
Tommilan mukaan USA:ssa katsotaan, että hiilidioksiditaseen kohentamiseen tarvittaisiin biopolttonesteelle vähintään kerroin 3. Esimerkiksi sokeriruokoetanolin kerroin on 8 ja maissietanolin 1,4. "Kaidin tuotteet jäävät kauas tämän rajan alle, joten USA:ssa niiden katsottaisiin olevan ilmaston kannalta hyödyttömiä."

"St1 tuottaa esimerkiksi leipomojätteistä polttoainetta hyvällä energiakertoimella. Sen sijaan sahanpurusta tuotetun polttonesteen tuotanto on paljon vaikeampaa ja kerroin todennäköisesti huonompi.
"
"UPM tuottaa polttonestettä mäntyöljystä, jolla oli jo aiemmin täyskäyttö kemianteollisuudessa hyvällä hyötysuhteella eikä ilmasto siis hyödy", hän toteaa.

"Nesteen eläinrasvojen käyttö biodieseliksi on järkevää, mutta palmuöljypohjainen saattaa tuottaa alkutuotannossa ongelmia", Tommila arvioi.

MT kysyi perjantaina kommenttia energiataselaskelmiin Kaidi Finlandin toimitusjohtajalta Carl Haglundilta, mutta hän ei halunnut antaa lausuntoa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/energia-asiantuntija-lyttää-kaidin-energiataseen-energia-ja-hiilitase-on-erittäin-kehno-1.175491

Noniin. Kaidin laitoksella energian käyttö lisääntyy verrattuna öljydieseliin ja niin lisääntyy myös CO2- päästötkin

Kaidin kiinalaiset, Carl Haglund ja Pekka Koponen ovat nyt käsittäneet asian ihan väärinpäin. Kyse ei olekaan nyt kilpailusta, kuka tuhlaa eniten polttoainetta ja tärvelee eniten ilmastoa.

Hallitusherrat Juha Sipilä (Kesk.), Olli Rehn (kesk.), Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Anne Berner (kesk.) ajavat sitä, koska se avaa isot ovet valtion rahalle maataloustukiin ja risukauppaan.



MT: Kemiin suunniteltu Kaidin jalostamo "siirtää liikenteen päästöt laitoksiin ja kasvattaa neljänneksellä"

Biodiesel
Helena Raunio
• 16.1.2017

Kaidin Kemiin suunnittelema bionestejalostamo olisi energian suurkuluttaja ja kuormittaisi ilmastoa, sanoo fyysikko Esa Tommila Maaseudun Tulevaisuudessa.

Tommila on Ekokemin aiempi toimitusjohtaja.
Kaidi on hänen mielestään mielestä räikein esimerkki biojalostamojen kehnosta energia- ja hiilitaseesta. "Jos Kaidin laitosta arvioidaan ilmastohyödyn perusteella, se ainoastaan siirtää liikenteen päästöjä Kemiin laitospäästöiksi ja vielä neljänneksellä kasvaneina."

Kiinalaisomistuksessa olevan Kaidin Kemiin suunnittelemaan bionestejalostamoon aiotaan syöttää puuta ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia (TWh) vuodessa, josta saadaan liikennepolttoainetta irti 2,7 terawattituntia. "Energia- ja hiilitase on erittäin kehno", Ekokemin aiempi toimitusjohtaja, fyysikko Esa Tommila moittii. Tommila laskee, että tuotteisiin päätyy reippaasti alle puolet syötetystä energiasta. Loppu menee hukkalämmöksi ja kemiallisiin reaktioihin.

Laitoksen energiatase heikkenee edelleen, jos otetaan huomioon puunkorjuun ja tehtaan rakentamisen viemä energia.

"On näennäinen ilmastoteko, jos autoilijat pannaan tukemaan näin kehnoja hankkeita."

Tällä hän viittaa hallituksen energiastrategiaan, jossa biopolttoaineen sekoitusvelvollisuutta nostetaan 30 prosenttiin kaikesta polttoaineesta vuoteen 2030 mennessä. Sekoitusvelvoite nostaa polttoaineen hintaa useilla senteillä litralta.

Kemin laitos kuluttaa pääasiassa puuta, mutta myös sähköä, mäntyöljyä ja kaasua. Polttoaine tuotetaan kaasuttamalla ja Fischer–Tropsch-menetelmällä. Suurin osa puusta ja sen energiasta kuluu joko kaasuina taivaalle tai lämpönä veteen.

Tommilan mukaan Kemin alueen rankapuu voitaisiin hallituksen energiastrategian perusteella käyttää täysin normaalissa lämmön ja sähkön tuotannossa, jossa nettoenergian tuotto on hyvä.

Hän arvostelee energiastrategiaa siitä, että nettoenergianäkökulma on esillä vain lämpöpumppujen yhteydessä, vaikka se pitäisi laskea perusteellisesti kaikkien energiajärjestelmien yhteydessä.

Nettoenergiaa laskettaessa käytetään eroei-kerrointa, jossa laitoksesta käyttöön saatava energia jaetaan "hukkaan" menneellä energialla. Kaidin energiapanostuksen tuottokerroin on Tommilan mukaan 0,79, kun käytetään ympäristövaikutusten arvioinnissa ilmoitettuja puu- ja energiamääriä.

Tommilan mukaan USA:ssa katsotaan, että hiilidioksiditaseen kohentamiseen tarvittaisiin biopolttonesteelle vähintään kerroin 3. Esimerkiksi sokeriruokoetanolin kerroin on 8 ja maissietanolin 1,4. "Kaidin tuotteet jäävät kauas tämän rajan alle, joten USA:ssa niiden katsottaisiin olevan ilmaston kannalta hyödyttömiä."

"St1 tuottaa esimerkiksi leipomojätteistä polttoainetta hyvällä energiakertoimella. Sen sijaan sahanpurusta tuotetun polttonesteen tuotanto on paljon vaikeampaa ja kerroin todennäköisesti huonompi."

"UPM tuottaa polttonestettä mäntyöljystä, jolla oli jo aiemmin täyskäyttö kemianteollisuudessa hyvällä hyötysuhteella eikä ilmasto siis hyödy", hän toteaa.

"Nesteen eläinrasvojen käyttö biodieseliksi on järkevää, mutta palmuöljypohjainen saattaa tuottaa alkutuotannossa ongelmia", Tommila arvioi.


Myös Elävä itämerisäätiön puheenjohtaja, Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja filosofian tohtori Ilkka Herlin on kritisoinut joulukuussa Maaseudun Tulevaisuudessa Kaidin hanketta.

"Jos biotaloudella yritetään vain verhota vanhoja hankkeita uuteen kaapuun, olemme ennen pitkää vaikeuksissa. Varoittava esimerkki on Kaidi. Prosessi, jossa polttoaineen tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin siinä syntyy ja vieläpä hiiltä päästävää energiaa sai jo lupauksen mittavasta EU-tuesta", Herlin arvioi.

"Samoin metsäkeskustelussa meidän on varmistettava että argumenttimme todella pitävät kansallisesti merkittävissä hiilinielukysymyksissä. Asia tulee nimittäin olemaan pöydällä vielä pitkään."

Herlinin mukaan voimme kamppailla ilmastonmuutosta vastaan säästämällä energiaa, käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja sitomalla hiiltä takaisin maaperään.

”Voimme tiivistää kaiken taloudellisen toiminnan – ja muunkin – näin. Paljonko jokin tuote vapauttaa hiiltä ja paljonko se sitoo?"
Herlinin mielestä kaiken kannattavan liiketoiminnan pitäisi ennen pitkää pyöriä hiilen sidonnan ympärillä.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/mt-kemiin-suunniteltu-kaidin-jalostamo-siirtaa-liikenteen-paastot-laitoksiin-ja-kasvattaa-neljanneksella-6615303

Mielenkiintoisia artikkeleita todella Kemin Bronttosauruksesta. Se syö enemmän kuin tienaa.

Näyttää vahvasti siltä, että 1800 luvun höyryveturilla ja sota-ajan 1940-luvun häkäpönttöautolla oli paremmat hyötysuhteet ja pienemmät CO2- päästöt kuin tuolla Kaidin bronttosauruksella.

Toisaalta jättipäästöistä ei oikeastaan ole pelkoa, koska se ei suostu kännistymään ja käymään kuten Englannissa Tees Valleyssä testattiin.
Tappiota tuli rakentamisesta kuitenkin 1 100 000 000 US dollaria.

Mutta luiskahtaahan siinä kyllä Suomen valtion ja EU:n tukirahha 700 000 000 E Kepun risujen viljelijöille ja osa siitä Idän Sinotietäjille.

Voihan Calle Haglund parka. Äkkiä nyt takaisin pyrkimään politiikkaan. Kunnallisvaalit on parin kuukauden päästä.

Että tällaisia kärkihankkeita ja kehitys loikkia.

Tässä on Juha Sipilän hallituksen tunnuslaulu kärkihankkeiden rahoitukselle ja kehitysloikille.

Tosi rytmikästä

Katso, Kenguru Loikkaa - Monica Aspelund & Four Cats
https://www.youtube.com/watch?v=xH8D9_Yxm1s

Varmalta taholta tieto ettei tää saastelaitos Kemin Ajokseen tule.

Tämä Kaidi/Spinverse Oy (Pekka Koponen)/Matti Kymeenvaaran lausunto Kaidin Kemiin suunnitellun tehtaan CO2 päästöistä, että pienenee on justiinsa päinvastainen kuin ylhäällä Tekniikan Tohtoreiden näkemys että suurenee.

Kumpiko puoli on oikeassa?
Taidampa sittenkin uskoa enemmän Tohtoreita


Kaidi: Energiatase ei ratkaise biojalostamon hyödyllisyyttä
Talous 16.01.2017 Jouko Kyytsönen

Energiastrategia edellyttää investointeja kotimaisiin biopolttoaineisiin, joiden päästöt ovat merkittävästi fossiilisia pienempiä, Kaidista vastataan energiatasearvosteluun.
Pekka Fali

Kaidi on ostanut Kemiltä tontin biojalostamolle.

Energiatase ei ole yksin mikään ratkaiseva mittari tarkastella Kaidin tapaisen hankkeen hyötyä ja tarkoituksenmukaisuutta, yhtiön raaka-aineen hankinnasta vastaava asiantuntija Matti Kymeenvaara sanoo.

Energia-asiantuntija Esa Tommila moittii Kaidin Kemiin suunnittelemaa biojalostamoa sen kehnosta energiataseesta. Laitokseen syötettäisiin puuta, sähköä, kaasua ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia, mutta biopolttoainetta saataisiin irti vain 2,7 terawattituntia. Loppu muuttuu lähinnä lämmöksi.

Kymeenvaaran mukaan hallituksen energia- ja ilmastostrategian päästötavoitteet vaativat joka tapauksessa investointeja kotimaiseen biopolttoainetuotantoon, mikä on esimerkiksi VTT:n ja VATTin mukaan kustannus-tehokkain tapa vähentää päästöjä.

Kaidin puupohjaisen dieselin elinkaaripäästöt ovat Kymeenvaaran mukaan merkittävästi pienemmät verrattuna vastaavaan määrään fossiilista dieseliä. "Päästöt täyttävät kirkkaasti EU:n polttoaineiden käyttöä ja raaka-ainetta säätelevien res- ja lluc-direktiivien minimitavoitteet."

"Täytyy muistaa, että Kemin biojalostamon kaltaista ja kokoista laitosta ei ole ennen rakennettu. Teknologia kehittyy tulevina vuosina ja mahdollistaa hyötysuhteen nostamisen", Kymeenvaara toteaa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidi-energiatase-ei-ratkaise-biojalostamon-hyödyllisyyttä-1.175551


Energia-asiantuntija lyttää Kaidin energiataseen: "Energia- ja hiilitase on erittäin kehno"

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/energia-asiantuntija-lyttää-kaidin-energiataseen-energia-ja-hiilitase-on-erittäin-kehno-1.175491

• Kaidi
• Matti Kymeenvaara
• energiatase

Kaidin suunntelma on että 1 miljardin laitoksen yhtiö investoisi omaa rahaa 300 ME, josta KIINALAISTEN OLISI OSA ja muiden osakkaiden Suomesta valtaosa.
Loput 700 ME olisi tukia EU:lta ja Suomen valtiolta seä velkarahaa.
Vai niin!

YLE
Kiinan kasvu alitti odotukset - huonoimmat luvut sitten vuoden 1990

Maailman toiseksi suurin talous ylsi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,8 prosentin kasvuun.
20.1.2017

Julkiset menot ja kuumana käyvät kiinteistömarkkinat vauhdittivat hieman Kiinan talouskasvua viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua syntyi kvartaalilla 6,8 prosenttia. Koko vuoden kasvuluvuksi saatiin 6,7 prosenttia, joka on huonoin sitten vuoden 1990, jolloin talous kasvoi vain 3,9 prosenttia.

Uutistoimisto Reutersin analyytikoille tehdyn kyselyn mukaan maalta odotettiin kovempaa, keskimäärin 8,3 prosentin kasvua. Maan tilastolaitoksen NBS:n mukaan investoinnit nousivat kahdeksalla prosentilla ja vähittäiskauppa kasvoi 10 prosenttia.

Maan talous on hidastunut tasaisesti samalla kun kommunistijohto on yrittänyt ohjata sitä kestävämmälle, sisämarkkinoiden kulutukseen perustuvalle uralle. Tähän mennessä kasvu on perustunut tuotteiden valmistukseen, ulkomaankauppaan ja investointeihin.
Lähteet: AFP, Reuters

http://yle.fi/uutiset/3-9413606

Lue alla olevasta linkistä koko artikkeli ja erityisesti kuva eri energiakonversioiden tehokkuudesta.

Kemin Kaidi sijoittuu siinä huonommaksi mahdolliseksi tehokkuusarvolla 0,79 kun vähimmäisvaatimus olisi 7.


Uusi vihreä energia syö enemmän kuin tienaa
torstai 25. syyskuuta 2014

Yhdysvaltalainen meriekologian tutkija, Charles Hall, havaitsi sellaisen yllättävän seikan, että jos kala joutuu käyttämään ravinnon hankintaan enemmän energiaa, mitä se saaliistaan saa, on lopputulos aika selvä ja huono kalan kannalta. Meillähän on tästä kotimainen sanonta menneiltä vuosisadoilta, jossa otsikon kolme ensimmäistä sanaa vaihtuvat sanoihin ”Hullu mies Huittisista…”. Vuonna 1981 Hall laajensi tuota havaintoaan energiasektorille, ja syntyi käsite EROI (Energy Returned On Investment) – siis investoinnin antama energia.

Energiateollisuudessa tuo tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi rakennamme voimalaitoksen, pitäisi meidän saada siitä ko. laitoksen elinkaaren aikana takaisin enemmän energiaa, mitä sen rakentamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja lopulta sen poistamiseen käytetään energiaa. Muutenhan tuollainen voimalainvestointi ei ole hyödyllinen saati kannattava. Voimalaan tehdyn yhden yksikön investoinnin saamiseksi pitää saada vähintään yksi yksikkö takaisin, jotta voisimme kestävästi edes katsella tuota voimalaa päivänvalossa. Tuo suhde on kannattavan energiainvestoinnin alaraja. Jos se tuottaa voimaa EROIE suhteella 1,2:1 (siis investoitu yksi yksikkö ja takaisin saadaan 1,2 yksikköä) voimme jo sytyttää lampun ja katsella voimalaa pimeälläkin. Jos suhde on 3:1, meillä voi olla varaa kutsua kavereitakin katsomaan sitä, ja järjestämme tanssit kerran vuodessa. Jos suhde on tuotakin oleellisesti parempi, pystymme kouluttamaan uusia ihmisiä rakentamaan voimaloita, jolloin niitä on mahdollista monistaa. Oikein hyvillä suhteilla meillä on varaa jopa tutkimuslaitoksiin, jotka kehittävät vielä paremmilla EROIE-suhteilla toimivia voimaloita, ja elintasomme nousee.

Weißbach on vertaillut aurinkokennoon, aurinkokeräimeen, biomassaan, tuulivoimaan, maakaasuun, hiilivoimaan, vesivoimaan ja ydinvoimaan perustuvia voimalatyyppejä olemassa olevien empiiristen seurantatietojen perusteella ja laskenut niiden EROI-luvut. Nämä hän on suhteuttanut siihen pienimpään lukuun, jolla kyetään ylläpitämään nykyaikaista länsimaista yhteiskuntaa. Tuo luku on Weißbachin ja eräiden muidenkin mukaan seitsemän (EROI 7). Jos siis voimalan elinkaaren aikana siihen investoitua energiaa ei saada takaisin vähintään seitsemänkertaisesti, yhteiskunta taantuu rakentaessaan alhaisen luvun voimaloita aivan kuten kala laihtuu ajaessaan takaa saalista suupalan tuottamaa energiaa suuremmalla vaivalla. Kalat ovat oppineet vuosimiljoonien aikana, vaan miten on ihmiskunnan laita. Alla on tärkein kuva Weißbach et al. –paperista.

Ministereitä voidaan toki vaihtaa aina, kun se on tarpeellista. Mutta jos luotamme Weißbachin tutkimuksen tuloksiin, ei nykyinen tuulivoiman ja Kaidi Kemin tukeminen ole muuta kuin sulaa hulluutta.

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/09/uusi-vihrea-energia-syo-enemman-kuin.html

Suomi, Kaidi ja kehitysloikka.
Klmiloikkaa takaperin.

Suomen osalta tilanne on hyvin surkea. Valittu tie on katastrofaalinen Suomen talouden, kehtysloikan, kärkihankkeiden ja ilmaston kannalta.

Sipilän hallitus on onnistunut valitsemaan pahimmat mahdolliset kärkihankkeet, koska Kepu katsoo niitä osana maatalouspolitiikkaa. Huonosta taloudesta ja tehottomuudesta viis väliä.

Eli pitää käyttää mahdollisimman paljon olkea, ruokohelppiä, risuja, puuta jne koska se tuo mahdollisimman paljon tuloja ja tukia maataloudelle tehottomaan toimintaan.

Tukirahat ovat miljardeja pienelle tuotannolle, kuten tuulivoima ja toimimattomalle Kemin Kaidin laitokselle (Tees Valley, Englanti)

Ministereitä voidaan toki vaihtaa aina, kun se on tarpeellista, eivät ymmärrä asiaa ja juoniva omalle perheelle, sukulaisille ja kaverien busineksille. Nykyinen tuulivoiman ja Kaidi Kemin tukeminen on sulaa hulluutta.

Sipilän hallituksen merkittävämmäksi saavutukseksi jäänee hevosenpaskan poltto.

Luin lehdestä, että Panda karhun kakka on tehokkaanpaa polttoainetta kuin hevosen lanta. Johtuu siitä, että siinä on pajon bambu puuta.

Pitäisiköhän sitäkin tuoda Kiinasta Kemiin ja Kempeleeseen

Van nyt on jo ensi vuosi 2017 ja kiinalainen Kukon uusi vuosi. Jokos Kaidin Kemin kaasutustehtaasta on tehty rakentamispäätös.
Mitä sanoo Carl Haglund.

Onkohan tässä vain hankittu tontti sataman välittömästä läheisyydestä? Onko Kemin Vesi Oy:n uudella pumppaamolla asiallinen yhteys Vähä-Ruonaojan loppupäässä olevaan valmiiseen teollisuusalueinfrastruktuuriin? Miksi moottoritien laidassa on iso kasa mursketta? MIksi vanhaa eteläntien pätkää ei ole purettu kokonaan pois? Miksi yksi Keskustan kaupnginvaltuutettu osti tontin teollisuusalueen vierestä ja toinen taas hamusi maita sieltä mistä kaupunki on ostanut maata pohjaveden takia?

No nyt sitten Kiinalaiset lupasivat investoida Kouvolaan bioetanoli tehtaan,
Savonlinnaan biodiesel tehtaan ja Nurmekseen biodiesel tehtaan.

Asialla on puuhamiehinä oikeusministeri Jari Lindström (pers.) näen erityisavustaja Leena Riekkola (pers.), kansanedustaja Kaj Turunen (pers.) ja Nurmeksen Kaupunginjohtaja Asko Saatsi

Ompa ministereillä ja poliitikoilla aikamoinen ryntäys diesel ja bensatehtailijoiksi. Juha Sipilä (Kepu) Intiaan Chempoliksen kanssa, ministeri Jari Lindström (pers.) kotikaupungissaan Kouvolassa, Savonlinnassa ja Nurmeksessa Kaj Turusen (pers.) ja Kiinalaisten kanssa sekä Carl Haglund (ruots.) Kemissä Kiinan Kaidin kanssa



Kiinalaiset vahvistivat rahoituksen Myllykosken bioetanolitehtaaseen — Tuotannon on määrä alkaa kesällä 2019

2.2.2017

Kiinalainen rahastoyhtiö Shenzhen Capital Group on vahvistanut investoivansa 200 miljoonaa euroa Kouvolan bioetanolitehtaaseen ja Savonlinnan biodieseltehtaaseen.

Tiedotteen mukaan rahasto allekirjoittaa investointisopimuksen Kouvolan etanolitehtaasta Suomen Bioetanolin kanssa maaliskuussa. Etanolitehdas aloittaisi tuotannon kesäkuussa 2019.

Aate Laukkasen vetämä Suomen Bioetanoli on suunnitellut bioetanolitehtaan perustamista Myllykoskelle entisen paperitehtaan tiloihin. Hanke on kuitenkin tähän asti yskinyt milloin raaka-aineen saatavuuden, milloin rahoitusvaikeuksien takia.

Kouvolan ja Savonlinnan investoinnit liittyvät 300 miljoonan euron aiesopimukseen, jonka työministeri Jari Lindströmin (ps.) erityisavustaja Leena Riekkola, kansanedustaja Kaj Turunen (ps.) ja Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi neuvottelivat marraskuussa Kiinassa.

Tiedotteessa ei mainita investointia Nurmeksen biodieseltehtaaseen, mutta Turusen tietojen mukaan se on yhä kuvioissa mukana.

Iltalehti uutisoi torstaina, että Riekkola olisi lobannut Kiinassa omia Nurmeksen-bisneksiään. Turusen mukaan kiinalaisen sijoitusyhtiön tiedote ei liity Iltalehden uutisointiin.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702012200063841_pi.shtml

— Vahvistus investoinneista tuli vain sattumalta samana päivänä, Turunen totesi Itä-Savo-lehdelle. Ihan niin kuin sattumalta Juha Sipilän Intian vierailulla Chempolikeskin tehdastilaus.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Itä-Savo.
Jaana Hänninen, Janne Rönkkö


http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/02/02/Kiinalaiset vahvistivat rahoituksen Myllykosken bioetanolitehtaaseen — Tuotannon on määrä alkaa kesällä 2019/2017221859207/4

Tämä allaoleva tutkimustieto on testattu todellisissa olosuhteissa Englannissa Tees Valleyssa 2013 - 2016. Kaidin palsmakaasutus tehdas investointi maksoi 1,1 miljardia dollaria, mutta se ei tuota mtään. Tehokkuus ja hyöty on pahasti negatiivinen.

Suomen Valtin ja Sipilän hallituksen Bioenergian kärkihankkeet ovat samalla tavalla kuralla. Niiden kautta kierrätetään vain tukirahaa maataloudelle, mutta ne eivät tuota mitään. Vain valtion tukirahat häippäsevät Kempeleen hevosmiesten taskuihin

Lainaus

"Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ei tällä hetkellä ole olemassa valmiiksi tuotteistettua riittävän tehokasta teknologiaa. Uusiutuvan energian alueella ei sellaista ole, eikä todennäköisesti tulekaan. Potentiaalia teoriassa on, mutta käytännössä EROEI, energiatehokkuus ja hyöty, uusiutuvien hyödyntämisessä lähestyy NOLLAA kauan ennen riittävän volyymin saavuttamista."


https://planeetta.wordpress.com/2014/03/25/kiina-panostaa-torium-voimalaan/

T&T Päivä | Ma 6.2.2017 Investoinnit
Kiinasta 200 miljoonaa euroa Suomen bioenergiaan
Kouvola, Savonlinna ja Nurmes saavat kunnon rahamällit idästä.
Miina Rautiainen


Suomalaiset biopolttoainehankkeet ovat saamassa 200 miljoonan euron investoinnin Kiinasta. Shenzhen Qianhaihuashenggongying Fund tiedotti kansanedustaja Kaj Turusta (ps) asiasta viime viikolla. Investointi kohdistuu Kouvolaan, Savonlinnaan ja Nurmekseen ja mahdollistaa biopolttoainetuotannon käynnistämisen.

Turusen mukaan kiinalaiset sijoittajat tulevat Suomeen vierailulle maaliskuussa, jolloin kirjoitetaan myös Suomen bioetanoli Oy:n kanssa investointisopimus. Allekirjoitusten jälkeen aloitetaan ympäristövaikutusten selvitys ja lupien hakeminen.

”Koko hankkeen rahoitus on tarkoitus saada kuntoon maaliskuussa heidän tänne tullessaan, ja rakentaminen alkaisi kesäkuussa 2019”, Turunen sanoo.
Kiinalainen yhtiö kertoo tiedotteessaan aikovansa perustaa Suomeen rahoitusyhtiön vastaamaan hankkeiden rahoituksesta ja valvonnasta. Rahastossa on mukana useita kiinalaisia tahoja.

Suomen bioetanoli Oy:n perustaja Aate Laukkanen arvioi työllisyysvaikutuksen seudulle olevan 100–200 työpaikkaa, kun raaka-aineen hankinta, kuljetukset ja tehdasalue otetaan huomioon.

https://summa.talentum.fi/article/tt/paivan-lehti/2017-02-06/kiinasta-200-miljoonaa-euroa-suomen-bioenergiaan/359212

Sanon tämän nyt teille. Painakaa se kalloon. Tuo biojalostamo homma on täysin nollasumma peliä. Kiina tai kiinalaiset ei todellakaan ole mikään SPR. Toivottavasti sitä ei rakenneta. Kuolleena syntynyt ajatus.

Eihän sitäole vielä rakennettukaan.Ei voi toimia

Joo,sit jos ja kun rakennetaan,iloitaan yhdessä.toivossa eletään.

Saiskohan sieltä rakennustöitä. Kiinalaiset kuullema maksaa hyvän tuntipalkan. Mistä voisi käydä kysymässa?

Vain rakennettu tehdas voi toimia.sitä ootetaan kuin kuuta nousevaa.ois hieno asia lapinläänin muiden hankkeiden lisäksi.

Onkohan Carl Haglund möksähtänyt jostakin kun ei anna enää lausuntoja muille kuin ruotsinkielisille lehdille Ruotsissa ja Suomessa Kemin Kaidin tehtaasat?

Carl Haglund ja Kaidi eivät itsekään tiedä, toimiiko heidän Plasmakaasutin keskiössä, mutta ovatpa alkaneet hieman epäröimään.


Kaidi förhandlar om inhemsk investering

Katarina Koivisto
7.2.2017

Verifierar. En oberoende tredje part verifierar Kaidis produktionsteknik innan bioraffinaderiet i Kemi kör i gång, säger Carl Haglund. Det viktiga är att få fossila bränslen ersatta, påpekar han. Foto: Leif Weckström

– En del av den offentliga debatten kring biobränslen har haft ett väldigt snävt perspektiv och missat att målet med biobränslen är att ersätta fossilt. Vår andra generations biobränsle ger upphov till 70 procent mindre koldioxidutsläpp än fossilt bränsle och det är det här som är pudelns kärna.

https://www.hbl.fi/artikel/kaidi-forhandlar-om-inhemsk-investering-2/


Kaidi neuvottelee kotimaisten investoijien kanssa

Catherine Koivisto
07.2.2017

”Riippumaton kolmas osapuoli varmentaa että Kaidin kaasutustekniikka toimii ennen kuin Kemin biojalostamosta tehdään rakentamispäätös,” sanoo Carl Haglund. ”Tärkeintä on saada fossiilisten polttoaineiden tilalle biopolttoainetta”, hän huomauttaa.

”- Osa julkista keskustelua biopolttoaineista on ollut hyvin kapeaa näkökulmaa ja hukannut maalin, fossiilisten korvaamisen biopolttoaineilla. Meidän, Kaidin, toisen sukupolven biopolttoaine tuottaa 70 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin fossiilisten polttoaineiden, ja se on tämä, joka on asian ydin.”

Kaidin kaikki Kiinassa rakentamat laitokset ovat vain pieniä kyläkattilalaitoksia, kuten Keminkin lämpölaitos.


Kaidi pohtii jo seuraavaa miljarditehdasta – sekin voi tulla Suomeen
Raha 8.9.2016 Nina Susi

Kaidin toimitusjohtaja Carl Haglund vieraili torstaina Kemissä. Suunnitellun biojalostamon sijoituspaikalla Ajoksessa tehdään parhaillaan maanpuhdistustöitä.

Suurta biojalostamoa Kemiin suunnittelevan Kaidin tuore varatoimitusjohtaja Carl Haglund vakuuttaa, että hänen kiinalaisella työnantajallaan riittää rahkeita miljardihankkeen toteuttamiseen.

Haglundin mukaan Kaidi suunnittelee jo uusia suurjalostamoja Eurooppaan, vaikka Kemin-hankkeestakaan ei ole vielä tehty lopullista investointipäätöstä.

– On ihan mahdollista, että seuraavakin jalostamo tulisi Suomeen, Haglund sanoo.

Kaidi kasvaa voimakkaasti.
– Tänä vuonna yhtiölle valmistuu Kiinaan kymmenen ja ensi vuonna neljätoista uutta voimalaitosta, Haglund havainnollistaa.

Kiinaan rakennettavat voimalat tekevät sähköä biopolttoaineista, kuten puusta. Ne ovat kooltaan kemiläisiä lämmittävän keskisuuren kaukolämpölaitoksen luokkaa, eli paljon pienempiä kuin miljardin euron biojalostamo.

Kaidi etsiikin Kemin-hankkeelleen kumppaneita, eli YKSINÄÄ SE EI AIJO JALOSTAMOA RAKENTAA.

Yhtiö käy keskusteluja niin sijoittajatahojen kuin teollisten kumppaniehdokkaidenkin kanssa.



http://www.satakunnankansa.fi/raha/kaidi-pohtii-jo-seuraavaa-miljarditehdasta-sekin-voi-tulla-suomeen/

Kaidilta odotetaan ratkaisua Kemiin rakennettavasta biojalostamosta – puusähkön tuotanto jäissä

Metsä 09.03.2017 Jouko Kyytsönen

Laitoksista selvästi suurin on Kemiin suunnitteilla oleva kiinalaisen Kaidin biojalostamo, jonka 900 miljoonan euron investointipäätöstä odotetaan tämän vuoden aikana.

Energiapuuta Kaidin laitos käyttää enimmillään 2,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja biopolttonestettä se tuottaa 225 000 tonnia vuodessa.

Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan kiinalaisten osuus rahoituksesta on jo varmistunut. Neuvottelut teollisten yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien kanssa ovat kuitenkin yhä kesken.

Kaidi aikoo rakentaa Kemin seudulle energiapuun koe-alueen, jonka avulla energiapuun tuotantoa pystyttäisiin tehostamaan nykyisestä. Laskelmien mukaan energiapuuta toiminta-alueella Suomessa ja Ruotsissa on riittävästi.

Käytännössä laitos kilpailisi pieniläpimittaisesta ensiharvennuspuusta ainakin Kemijärvelle suunnitellun Boreal Biorefin biotuotelaitoksen kanssa ja joutuisi turvautumaan myös tuontiin.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/kaidilta-odotetaan-ratkaisua-kemiin-rakennettavasta-biojalostamosta-puusähkön-tuotanto-jäissä-1.181296#nl-1

Maltetaan nyt vaan odottaa rauhassa kaidin lopullista päätöstä,kaikki aikanaan.se on iso hyvä jos myönteinen.

Tässä ovat teollisuuden suurimmat hiilidioksidipäästäjät Suomessa 2011
11.4.2012 Tuula Laatikainen

Hiilidioksidipäästöt laitoksittain (suluissa toiminnanharjoittaja) 2011, tonnia hiilidioksidia

Kaidin antamien ympäristölupahakemusen tetojen mukaan Kemin tehdas tuottaisi koksista, LNG:stä, mäntyöljystä, puusta ja käyttämänsä sähkön kautta hiilidioksidia ilmaan 3 000 000 t/a ja tekesi tuotetta dieselöljyä vain 225 000 t/a
Eli olisi Suomessa toisiksi suurin tuottaja hyvin vähäistä hyötytuotetta vastaan.

Nesteen Porvoon jalostamo tuottaa hiilidioksidia 2 950 000 t/a, mutta tuottaakin deseliä, bensiiniä ja muita polttoaineita 13 900 000 t/a ja biodieseliäkin 400 000 t/a jäterasvoista ja palmuöljystä.

1. Raahen terästehdas (Ruukki Metals) 4042595
2. Porvoon jalostamo (Neste Oil) 2953533
3. Naantalin voimalaitos (Fortum) 1391707
4. Meri-Porin voimalaitos (Fortum) 1355013
5. Vuosaaren B-voimalaitos (Helsingin Energia) 1281533
6. Inkoon voimalaitos (Fortum) 994434
7. Hanasaari B -voimalaitos (Helsingin Energia) 983340
8. Vaskiluoto 2 -voimalaitos (Vaskiluodon Voima) 974306
9. Suomenojan voimalaitos (Fortum) 949514
10. Pietarsaaren voimalaitos (Alholms Kraft) 828526
11. Toppilan voimalaitos (Oulun Energia) 796953
12. Koverharin terästehdas (Fnsteel) 757998
13. Martinlaakson voimalaitos (Vantaan Energia) 721117
14. Kymijärven voimalaitos (Lahti Energia) 704549
15. Keljonlahden voimalaitos (Jyväskylän Voima) 669617
16.
17. Tornion jaloterästehdas (Outokumpu Oy) 592157

Lähde: Energiamarkkinavirasto

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-04-11/Tässä-ovat-teollisuuden-suurimmat-hiilidioksidipäästäjät-Suomessa-3308750.html

Metsien säästeliäs käyttö on parasta biotaloutta

Biotalousstrategia ei pienennä Suomen nettovaikutusta ilmakehään.
28.3.2017 Mielipide

Ilmastonmuutosta ei kannata hillitä toimilla, jotka lisäävät ilmakehän hiili¬dioksidipitoisuutta vuosikymmeniksi, jopa lähes vuosisadaksi. Tätä viestiä ei ole ymmärtänyt moni biotaloutta edistävä taho (HS Talous 25.3.).

Biotaloudessa pyritään taloudelliseen hyötyyn. Tämä toteutuu parhaiten nostamalla tuotteiden jalostusastetta.

Puunkäytön vahva kasvattaminen taas siirtää hiiltä metsäkekosysteemistä ilmakehään aiempaa enemmän, mikä kumoaa monien muiden päästövähennystoimien vaikutuksen. Biotalousstrategia ei pienennä Suomen nettovaikutusta ilmakehään. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite vaatii hiilidioksidin nettopäästöjen voimakasta vähentämistä – vuosisadan puolivälin jälkeen jopa alle -nollatason.

Paras vaihtoehto ilmaston kannalta olisi käyttää puuta sääs¬teliäästi sekä suunnata käyttö pitkäikäisten tuotteiden valmistamiseen niin, että metsäkekosysteemin ja puutuotteiden hiilivarasto on mahdollisimman suuri. Samalla on edullista korvata suuripäästöisiä materiaa¬leja, kuten betonia ja terästä.

Kun puulla korvataan fossiilisia polttoaineita, olisi hyvä käyttää polttoaineena jätteitä ja purkupuuta, joista ei enää saada tuotteita. Samoin voidaan käyttää puuainesta, jonka poltolla vähennetään ilmakehän ulko¬puolelle keräytynyttä hiilimäärää mahdollisimman vähän ja lyhytaikaisesti. Tällaisia voivat ¬olla esimerkiksi nopeasti hajoavat hakkuutähteet.

Jotta saavutettaisiin paljon hyötyä päästöjen vähenemisenä, korvattavan polttoaineen olisi hyvä olla suuripäästöistä, kuten kivihiiltä tai turvetta. ¬Samoin käytetyn teknologian hyötysuhteen tulisi olla korkea.

Jos puupolttoaineeksi korjataan kasvavaa puuta, joka tulisi sitomaan ja varastoimaan lisää hiiltä tulevina vuosikymmeninä, hiilivaraston menetys ilmakehään on merkittävä. Tilalle kasvava metsä ei saavuta samaa hiilimäärää pitkään aikaan.

Jos puusta tehdään neste¬mäistä liikennepolttoainetta Fischer–Tropsch- menetelmällä tai vastaavalla, tarvitaan paljon puuta pienen polttoainemäärän tekemiseen. Myös puusta tehdyn biokaasun (metaanin) valmistaminen kysyy runsaasti puuta. Pohjois-Suomeen suunnitellun liikennepolttoaine-tehtaan tuotanto – 225 000 tonnia vuodessa – käyttäisi ¬puuta noin 2,8 miljoonaa kuu¬tiometriä. Tämän hapettumisesta tehtaalla ja tuotteen käytöstä moottoreissa seuraisi noin 2 miljoonan tonnin hiilidiok¬sidipäästöt (MtCO2). Vastaa¬vasta fossiilisen polttoaineen käy¬töstä ja jalostuksesta tulisi päästöjä vain 0,7 MtCO2.

Puu kasvaa takaisin hitaasti vuosikymmenten aikana. Vasta noin sadan vuoden kuluttua puudieselin päästöistä seuraava ilmakehään vuosien mittaan imeytynyt säteilyenergia on pienempi kuin fossiilivaihto¬ehdon. Tämä on liian myöhään Pariisin sopimuksen kannalta, vaikka puudiesel täyttäisikin puutteellisiksi lobatut EU:n ¬kriteerit. Puuvaihtoehto olisi fossiilidieseliä parempi vasta 2100-luvulla. Ennen sitä puudiesel heikentäisi mahdollisuuksia ¬pysäyttää ilmakehän lämpötilan nousu.

Ilkka Savolainen
tutkimusprofessori emeritus
http://www.hs.fi/paivanlehti/28032017/art-2000005144585.html

Kymmenet tutkijat varoittavat: Hallituksen biotalousinto kiihdyttää ilmastonmuutosta ja vaarantaa metsäluonnon

Tutkijoiden mukaan julkisuuteen on välittynyt väärä kuva siitä, mitä puupohjaisen bioenergian voimakas lisääminen tarkoittaa päästöille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Jarno Hartikainen HS
24.3.2017

Joukko ympäristö- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä professoreita, dosentteja ja tutkijoita varoittaa, että hallituksen suunnitelmat lisätä tuntuvasti metsien käyttöä eivät ole kestävällä pohjalla. 68 tutkijan allekirjoittamassa kannanotossa varoitetaan, että Suomen metsäpohjaisen bioenergian käyttöön nojaava ilmastopolitiikka ei tuota vaadittuja päästövähennyksiä ja uhkaa tappaa sukupuuttoon metsissä eläviä lajeja.

”Toteutuessaan hakkuiden ja puunkäytön lisääminen heikentää luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Allekirjoittajat ovat huolissaan siitä, ettei näihin vaikutuksiin liittyvä tutkimustieto ole välittynyt päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle oikein”, kannanotossa todetaan.

Tutkijat vaativat, että tutkimustieto metsien käytön vaikutuksista on otettava mukaan päätöksentekoon.

”Muussa tapauksessa vaarana on, että ilmastonmuutos kiihtyy ja metsäluonto köyhtyy entisestään.”

Hallitus julkisti marraskuussa energia- ja ilmastostrategian, joka linjaa Suomen päästövähennystoimia vuoteen 2030 saakka. Metsäpohjaisen bioenergian lisäämisellä on suunnitelmissa keskeinen rooli. Esimerkiksi liikenteen päästöjä on leikattava rajusti, ja siksi hallitus haluaa lisätä biopolttoaineiden käyttöä.

Strategian mukaan metsien vuotuiset hakkuut lisääntyvät nykyisestä noin 66 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon.

Tutkijat muistuttavat, että hakkuiden lisääminen rinnastuu päästöjen lisäämiseen, sillä metsät sitovat hiiltä ilmakehästä. Metsät ovat Suomen suurin hiilinielu, ja vuosina 1990–2013 metsät ovat imeneet itseensä hiiltä määrän, joka vastaa 30–60 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Hakkuiden lisäämisen seurauksena hiilinielun arvioidaan kutistuvan selvästi. Tutkijoiden mukaan ongelma on myös se, että puun käyttö suuntautuu lähinnä lyhytkestoisiin tuotteisiin kuten selluksi ja paperiksi sekä energiaksi. Kun tuotteet tulevat elinkaarensa päähän, vapautuu niihin sitoutunut hiili ilmakehään.

”Tutkimusten mukaan tavoiteltu puun käytön lisääminen ei auta vähentämään hiilidioksidipitoisuuden nousua ilmakehässä useisiin vuosikymmeniin tai edes tämän vuosisadan aikana. Tämä johtuu siitä, että puunkorjuun lisääminen pienentää hiilinielua, suurin osa metsästä korjatusta hiilestä vapautuu muutaman vuoden kuluessa ilmakehään, eivätkä uusiutumattomien materiaalien ja energian käytön korvaamisesta saatavat päästövähennykset ole nykytiedon valossa riittävän suuria”, tutkijat kirjoittavat.

Metsiä voitaisiin tutkijoiden mukaan käyttää tehokkaammin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mikäli hakkuita vähennettäisiin ja puuta ohjattaisiin tuotteisiin, joilla on pitkä käyttöikä, esimerkiksi rakentamiseen.

Tutkijat esittävät myös huolensa siitä, että metsien tehostunut käyttö vähentää lahopuun ja vanhojen metsien määrää ja vaikuttaa keskeisesti siihen, että metsälajien kannat pienenevät tai lajit kuolevat sukupuuttoon.

Tutkijoiden mukaan jo nykyisen metsien käytön arvioidaan johtavan 70–240 lajin sukupuuttoon vuoteen 2050 mennessä.

”Edes nykyinen metsätalous ei ole kestävää, ja on todennäköistä, että suunnitellut hakkuumäärien lisäykset uudelleen käynnistävät metsälajien uhanalaisuuden lisääntymisen”, tutkijat kirjoittavat.

http://www.hs.fi/paivanlehti/25032017/art-2000005140565.html

Puubiopolttoaineita on tuettava massiivisesti jopa vuoteen 2035 – Chempoliksen olkietanoli ja Kaidin biodiesel kalleimmat

Biotalous
Helena Raunio
29.3.2017


Puupohjaisten biopolttoaineiden markkinoille saattaminen ei toteudu ilman ohjauskeinoja eli valtion tukea.

Pöyry Management Consultingin laatima raportti valtioneuvostolle osoittaa, että biopolttoainelaitosten puustamaksukyky ei ilman ohjauskeinoja ole tasolla, jolla ne voivat ostaa raaka-ainetta markkinahintaan ja toimia kannattavasti.

"Mikäli kuitenkin puupohjaisten biopolttoaineiden tuotannon edistäminen katsotaan strategisesti tärkeäksi tavoitteeksi, ohjauskeinojen tärkein tehtävä on nostaa uusien biopolttoainelaitosten puustamaksukyky riittävälle tasolle puuraaka-aineen saannin turvaamiseksi", sanotaan raportissa.

Puuvarat mahdollistavat nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon selvän kasvun nykytasoon verrattuna. Tuotannon kasvulla voi kuitenkin erityisesti korkean biopolttoainetuotannon skenaariossa olla myös negatiivisia taloudellisia vaikutuksia muille puuta käyttäville sektoreille, erityisesti sellun valmistukselle.

Nykyisillä biomassan hinnoilla ja ilman merkittäviä tukia, VTT:n liikenteen polttoaineiden kulutusarvioiden mukaan vuonna 2030 biopolttoaineiden kokonaistarve olisi noin 1.1 miljoonaa ekvivalenttitonnia. Nesteen ja UPM:n uusiutuvan dieselin vuosituotanto on nykyisellään Suomessa noin 500 000 tonnia, jolloin uuden tuotannon lisätarve olisi noin 600 000 tonnia vuodessa.

Pöyryn Management Consultingin tekemässä selvityksessä on vertailtu kahta eri tuotantoskenaariota, 300 000 tonnia ja 700 000 tonnia vuodessa. Kyseessä on seitsemän eri puolilla Suomea sijaitsevaa laitosta.

"Jotta tuotantoa voisi Suomeen syntyä, ohjauskeinojen tulisi taata selkeä markkinanäkymä edistyksellisille biopolttoaineille vähintään vuoteen 2030 tai 2035 asti", kiteytetään raportissa.

Kiinteitä biomassoja hyödyntävien teknologioiden tuotantokustannus 30–50 prosenttia korkeampi kuin jäterasvoihin ja öljyihin perustuvilla konsepteilla.
Nykykustannuksin puupohjaisen dieselin tuotantokustannus olisi noin 1 400 euroa tonnilta korkean skenaarion puunhinnalla. Biopolttoaineiden hinnan ollessa tasolla 1100–1300 euroa, tarvitaan puupohjaiselle tuotannolle tukia.

Kustannusvertailun perusteella puuta raaka-aineena käyttävien biopolttoainelaitosten kustannukset ovatkin selkeästi korkeampia kuin kilpailevat, jo toiminnassa olevat vetykäsittelyyn (HVO) perustuvat kehittyneiden biopolttoaineiden valmistusvaihtoehdot.

Korkeimmillaan tuotantokustannukset ovat olkietanolissa, jota muun muassa Chempolis edustaa. Samoihin lukemiin yltää Fisher-Tropsch-diesel, joka esimerkiksi kiinalaisomisteinen Kaidi Kemissä kaasuttaisi.

Nämä ovat 3-5 kertaa kalliimpia kuin perinteinen öljydiesel.

Sen sijaan mäntyöljystä tai HVO- jäteöljyistä biopolttoaineita valmistettaessa jää tuotantokustannus 1000 euron tuntumaan ja jäterasvoissa 700 euroon tonnilta. Näitä edustavat Nesteen, UPM:n, St1:n ja Fortumin biopolttoaineet.

Pöyry Management Consultingin mukaan vetykäsiteltyjen biopolttoaineiden vuosituotantokapasiteetti on noin 3,6 miljoonaa tonnia globaalisti ja suunnitteilla ja rakenteilla on lisäksi jopa 4 miljoonaa tonnia uutta kapasiteettia.

Tuotannon kasvulla maksimiin olisi myös negatiivisia taloudellisia vaikutuksia eri sektoreille. Silloin ainespuuta alkaisi ohjautua pois kemiallisesta metsäteollisuudesta sekä sivutuotteita energiasektorilta.

Kohoava puun käyttö nostaa puun hintaa, mikä voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa metsäteollisuuden laitosten sulkemisiin tai investointihalukkuuteen.
Kiinteään puuhun perustuvien biopolttoaineiden tuotanto ei tule yksin kattamaan liikenteen kasvavaa biopolttoaineiden kysyntää, vaan yritykset hakevat myös muita mahdollisesti kannattavampia ratkaisuja mustalipeän ja muiden sivutuotteiden kuten mäntyöljyn jalostuksesta.

Kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa suureksi haasteeksi nousee puun mobilisointi ja puukaupan toimivuus, sillä puun käytön kasvu on suurta vuoteen 2020–2025 mennessä jo nykyisillä metsäteollisuuden hankkeilla.

Työllisyyden osalta kasvava biopolttoaineiden tuotanto loisi Suomeen noin 1 000 työpaikkaa suorasti tuotantoon ja epäsuorasti toimitusketjuun. Kun huomioidaan vähennykset muilla metsäteollisuuden sektoreilla, nettovaikutus jää noin 80 henkilötyövuoteen. Tämä johtuu biopolttoainetuotannon matalasta työllistävästä vaikutuksesta.

Keskeinen kysymys on, mitkä raaka-aineet katsotaan jatkossa ympäristön kannalta kestäviksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/puubiopolttoaineita-tuettava-massiivisesti-jopa-vuoteen-2035-chempoliksen-olkietanoli-ja-kaidin-biodiesel-kalleimmat-6636813

http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/23_Metsäbiomassan kustannustehokas käyttö/6ce5cca0-78a5-4502-8af4-ffe42d5557c9?version=1.0

Ensi viikolla lyödään ensimmäiset lapionpistot Kaidin tontilla.

Karua luettavaa - Pöyryn raportin mukaan puupohjaiset biopolttoaineet edellyttävät verotukea pitkälle 2030-luvulle

Talous 3.4.2017klo 17:35 Kimmo Lundén

Puupohjaisia biopolttoaineita on pakko tukea 2030-luvulle asti sekoitusvelvoitteista huolimatta, laski konsulttiyhtiö Pöyry valtioneuvostolle laatimassaan raportissa.


Kuvassa Kajaaniin rakenteilla oleva biopolttoainetehdas
Suomen puuvarat mahdollistavat nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon selvän kasvun nykytasosta. Tekniikka & Talous -lehti luki Pöyry Management Consultingin valtioneuvostolle laatiman raportin biopolttoaineiden tuotannosta ja käyttämisestä. T&T:n uutisen mukaan biopolttoaineiden lisäykset edellyttävät paitsi epäsuoraa sekoitusvelvoitteen kaltaista tukea, vielä päälle tukea veronmaksajilta:

"Jotta tuotantoa voisi syntyä Suomeen, ohjauskeinojen tulisi taata selkeä markkinanäkymä edistyksellisille biopolttoaineille vähintään vuoteen 2030 tai 2035 asti", raportissa kiteytetään.

Painettu Maaseudun Tulevaisuus uutisoi samaisesta Pöyryn raportista 8. helmikuuta 2017: "Nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon kasvulla voi olla negatiivisia vaikutuksia sellun valmistukselle ja puupohjaiselle
energiantuotannolle.

Pöyryn tekemän selvityksen mukaan puupohjaisten biopolttoaineiden tuotannon nouseminen nykytasolta 700 000 tonnilla ohjaisi ainespuuta pois kemiallisesta metsäteollisuudesta sekä sivutuotteita pois energiasektorilta."

Metsäteollisuuden hyvän vireen myötä myös sivutuotepohjaisen bioenergian ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa voidaan kasvattaa, mutta tähän tarvitaan selvityksen mukaan uusia ohjauskeinoja.

Puuta raaka-aineena käyttävien biopolttoainelaitosten kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin kilpailevat, jo toiminnassa olevat vetykäsittelyyn perustuvat kehittyneiden biopolttoaineiden valmistusvaihtoehdot.

"Korkeimmillaan tuotantokustannukset ovat olkietanolissa, jota tekniikkaa muun muassa Chempolis edustaa. Samoihin lukemiin yltää Fischer-Tropsh-diesel, jota kiinalaisomisteinen Kaidi Kemissä kaasuttaisi", T&T kirjoittaa. Perinteiseen dieseliin verrattuna nämä ovat 3–5 kertaa kalliimpia.

Työllisyyden osalta kasvava biopolttoaineiden tuotanto loisi Suomeen noin tuhat työpaikkaa suorasti tuotantoon ja epäsuorasti toimitusketjuun. Kun huomioidaan vähennykset muilla metsäteollisuuden sektoreilla, nettovaikutus jää vain noin 80 henkilötyövuoteen.

Pöyry toteutti selvityksen osana energia- ja ilmastostrategian taustaselvitystä ja valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/karua-luettavaa-pöyryn-raportin-mukaan-puupohjaiset-biopolttoaineet-edellyttävät-verotukea-pitkälle-2030-luvulle-1.183967

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/puubiopolttoaineita-tuettava-massiivisesti-jopa-vuoteen-2035-6636813

Metsäliiton Asunta: Kemin biojalostamo hylättiin, koska se ei olisi kannattanut ilman tukia

13.04.2017 Hanna Lensu
Metsäliitto suunnitteli vuoteen 2012 asti biodieselin tuotantoa Kemiin. Nyt Kemiin on tulossa jalostamo kiinalaiskomennossa.


Metsä Groupin Äänekosken tehdasprojekti alkaa olla loppusuoralla. Konsernissa harkittiin myös biodieselinvestointia Kemiin, mutta siitä luovuttiin vuonna 2012.
Vapo ja Metsä Group suunnittelivat vuodesta 2007 lähtien Kemiin biodiesellaitosta, mutta Metsä Group vetäytyi hankkeesta kesällä 2012.

Myös Vapo luopui hankkeesta vuonna 2014.

Vapolle jo myönnetty EU-komission niin sanottu NER300-investointituki, 88,5 miljoonaa euroa, päätettiin siirtää kiinalaiselle Kaidille viime vuonna.
Lopullista investointipäätöstä Kaidi ei ole vielä tehnyt Kemin hankkeesta.

Metsä Groupin omistavan Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kertoi keskiviikkona Tampereella järjestetyssä bioenergiaseminaarissa, että Metsä Group vetäytyi aikanaan Kemin biojalostamohankkeesta, koska se ei olisi ollut kannattava ilman tukia. Hänen mukaansa konsernissa on tehty linjaus, jonka mukaan sellaisiin bisneksiin ei lähdetä, jotka eivät ole kannattavia ilman tukia.

Hän vakuutti, ettei suomalaisten metsänomistajien omistamalla osuuskunnalla ole mitään sitä vastaan, jos kiinalaiset tulevat sijoittajiksi Suomeen. Kemin ohella myös Kemijärven tehdashankkeeseen on tulossa sijoittajaksi kiinalaisyhtiö ja kiinalainen raha on yhdistetty myös Paltamon hankkeeseen.

”Siinä ei ole periaatteessa mitään pahaa, että ulkomaista rahaa ohjautuu Suomeen. Mutta tukipolitiikan pitää olla tasapuolista”, Asunta sanoi.

”Se, että ainespuun energiakäyttöön ohjattaisiin tukia, ei ole pitkällä aikavälillä metsänomistajan etu. Sellua ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin energian tuotantoa.”

Hän muistutti, että muidenkin sellutehtaiden kuin Äänekosken uudistaminen tulee lähiaikoina ajankohtaiseksi. Sellutehtaan käyttöikä on noin 30 vuotta.

”Äänekosken tehtaan tuotanto ei nauti minkäänlaisia tukia."

Bioenergian hankkeita vauhdittaa se, että EU:ssa ja Suomessa on sitouduttu lisäämään uusiutuvaa energiaa ja tukemaan sitä julkisin varoin. Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa halutaan nostaa uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin. Hallitusohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/metsäliiton-asunta-kemin-biojalostamo-hylättiin-koska-se-ei-olisi-kannattanut-ilman-tukia-1.185116#nl-1

Chempolis hakee kumppania


Paperin raaka-ainetta sellua voi hyvin tehdä pellolla kasvavista aineksista, agrokuiduista.
Talous 12.4.2006

Pasi Klemettilä

Oululainen Chempolis Oy markkinoi taas aktiivisesti sellunvalmistusprosessiaan maailmalle.

Toimitusjohtaja Esa Rousu uhkuu edelleen luottamusta yhtiönsä liikeideaan. Chempoliksen prosessissa sellun raaka-aineena on puun sijasta agrokuitu, esimerkiksi oljet.

Chempolis on ollut muutaman vuoden hissukseen. Hiljaiselo johtui siitä, että Chempolis teki muutama vuosi sitten ison sopimuksen Kiinaan. Kiinalainen yhtiö tilasi tehtaan, tehdas suunniteltiin Suomessa ja osatkin jo toimitettiin, kunnes ostajan liiketoiminta joutui vaikeuksiin.

Hiilen hinnan nousu ajoi energia-alalla toimivan, Rousun mukaan luotettavaksi todistetun yhtiön perusliiketoiminnan vaikeuksiin ja se leikkasi toimintaansa sellutehtaan perustamiseksi.

Kiinalaisella ostajalla oli yksinoikeus tekniikkaan. Kun yksinoikeus raukesi, Chempolis alkoi taas viime vuonna markkinoida itseään. "Nyt yhteydenottoja tulee kerran kahdessa viikossa", Esa Rousu sanoo.


Metsäyhtiöt voisivat nyt herätä

Tyypillistä kuulemma on, että Chempolikseen ottaa yhteyttä vaikkapa intialainen taho, joka haluaisi saada pelloilta oljet tai sokeritehtaan jätteet hyötykäyttöön. Chempolislaisten mielissä siintää kuitenkin myös yhteistyö suurten kansainvälisten paperiteollisuusyritysten kanssa.

Maailmanlaajuisesti toimivien metsäyhtiöiden strategiat ovat Rousun mukaan käännekohdassa. Paperimarkkinat kasvavat nimenomaan Aasiassa, mutta siellä ei Rousun mukaan olekaan puuta tarpeeksi.

Pelloilta sen sijaan löytyy turhan panttina esimerkiksi olkea. Monissa maissa peltokasveista kertyy kaksi satoa vuodessa ja tähteeksi jäävä olki on suorastaan ympäristöongelma: se pitää polttaa.
Oulussa on osaamista kiinalaisillekin

Pienenkin oltava uskottava

Pienen yrityksen vakuuskysymykset ovat pulmallisia maailmalle menossa. "Mukana pitää olla iso taho, ja sitähän me tässä nyt katsomme", Rousu sanoo.

Esa Rousu vakuuttaa, että Chempoliksen idea etenee nykytilanteessa vuorenvarmasti.

"Me katsotaan niiden strategiat nyt kevään kuluessa. Selvää kutinaa on olemassa, yhteyksiä on otettu meihinkin päin. Nyt on nähty, että lännessä ja pohjoismaissa on jo paperinvalmistajia, jotka ovat käsitelleet olkimateriaaleja ja jotka haluavat kasvua. Kyllä tämä varmasti alkaa laueta."

Rousu toivottaa ilomielin osakkaiksi uusia sijoittajia. Yhtiön teknologia on patentoitu, ja ne on tarkoitus säilyttää omissa nimissä. Yhtiöstä 70 prosenttia on sen perustajilla ja henkilökunnalla, loput Teknoventurella ja Sitralla.

"Meidän on pakko kasvaa, että me pystymme hoitamaan enemmän projekteja", teknologiajohtaja Pasi Rousu sanoo. Tällä hetkellä yrityksessä toimii kymmenkunta henkilöä pääosin tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.

Pasi Rousu sanoo, että ei pidä puhua vain Kiinasta. Intian markkina on paperiteollisuudella vielä täysin avaamatta.

"Agrokuiduissa on se hyvä puoli, että investoinnissa ei ole viivettä. Istutusmetsien hyödyntäminen vaatii vähintään 10–15 vuotta. Agrokuitua käyttävä tehdas on nopeasti pystyssä."

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/chempolis-hakee-kumppania/76621/

Chempolis on toimittanut kolme 100 000 vuositonnin olkiselluloosatehdasta Kiinaan.
Milloin Chempolis rakentaa ensimmäisen tehtaan Suomeen?
Eikö Kemijärvelle voisi rakentaa sellaisen?

Chempolis toimittaa kolme sellutehdasta Kiinaan 2012 - 2013

Chempolis Oy on allekirjoittanut kiinalaisen Tianjin Jiuqian Paper Co Ltd:n kanssa sopimuksen kolmen Chempoliksen teknologiaan perustuvan biojalostamon toimittamisesta Kiinaan.
Talous 26.5.2010
Pasi Klemettilä


Oululainen Chempolis Oy on allekirjoittanut kiinalaisen Tianjin Jiuqian Paper Co Ltd:n kanssa sopimuksen kolmen Chempoliksen teknologiaan perustuvan biojalostamon eli olkisellutehtaan toimittamisesta Kiinaan.

Yksittäisen biojalostamon tuotantokapasiteetti vuodessa on 100 000 tonnia valkaistua vehnänolkisellua paperinvalmistukseen. Biojalostamot käynnistyvät vuosina 2012–2013.
Sopimuksen arvo on 60 miljoonaa euroa. Sopimuksen allekirjoitusseremoniaan Pekingissä osallistuivat tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä Kiinan kansantasavallan varapääministeri Li Keqiang.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/chempolis-toimittaa-kolme-sellutehdasta-kiinaan/170384/

Älä nyt hölmöjä kirjoittele. Chempolis ei ole koskaan toimittanut yhtään laitosta minnekkään.

Se on vielä huonompi kuin Kaidin plasmakaasutus. Sitä ei kukaan ota, eikä halua.

Sitä huolimatta Suomen valtio on antanut Perheelle tukirahaa ja lainoja1996 lähtien aina 2013 saakka 10 - 20 M €. Kepun sisäpiiriläisille Oulussa


Loputtomasti lupauksia, ei yhtään tehdasta – Chempolis on vuosikymmenestä toiseen tulevaisuuden toivo

Fortum pelasti tappiollisen bioyhtiön maksamalla sen osakkeista ennätyshinnan. Osapuolet eivät kerro, maksettiinko valtionyhtiön rahoilla Juha Sipilän myöntämä 750 000 euron laina.

22.1.2017 klo 16:04

Vihdoinkin. Vuosien työ alkaa tuottaa tulosta.

Eletään toukokuuta vuonna 2010. Oululainen bioteknologiaa kehittävä Chempolis on kertonut ilouutisen: yhtiö on saanut 60 miljoonan euron tilauksen Kiinasta.
Yhtiön perustajiin kuuluva Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu hehkuttaa tilausta sanomalehti Kalevassa.

Lehti omistaa yhtiön menestykselle jopa pääkirjoituksen.
“Chempoliksen menestys on erinomainen asia myös Oulun kannalta”, lehti kertoi.
Tarkkaavaiset Kalevan lukijat saattoivat kuitenkin kokea déjà-vu-tunteen. Eikö tästä ole kirjoitettu jo aiemmin?

Tunne osui oikeaan. Vuonna 2007 Kaleva hehkutti Chempoliksen menevän “oljenkorsilla Kiinan markkinoille”. Viittä vuotta aiemmin Chempolis oli “avannut oven Kiinan markkinoille”.

“Kiinassa Chempolis toteuttaa nyt sen, mihin moni ei kotona ole uskonut.
“Hyvältä tuntuu, että tätä teknologiaa tarvitaan”, Esa Rousu sanoi vuonna 2002 Kalevan haastattelussa.

Samassa jutussa kerrotaan, että jo vuonna 2000 yhtiö oli solminut kymmenen vuoden lisenssisopimuksen Kiinaan.

Mahtava tarina suomalaisesta perheyrityksestä, joka valloittaa maailmaa uudenlaisella teknologialla. Draaman kaari on kunnossa: epäilijöiden mielestä yhtiö ei voi onnistua, mutta lopulta kova työ ja usko omaan tekemiseen palkitaan.

Montako laitosta Chempolis lopulta rakensi Kiinaan?
Ei yhtään.

Monessako lehtijutussa toistettiin yhtiön Kiinan-valloitusta?
Kymmenissä.

Todellisuudessa Chempolis ei ole saanut aikaan kannattavaa liiketoimintaa. Sen liikevaihto on ollut viime vuosina vain joitakin kymmeniä tuhansia euroja.

http://yle.fi/uutiset/3-9413976

Chempolis ei avannut ovea Kiinaan ollenkaan.

Chempolis avasi oven Kiinaan

Uskoa ja sisua Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu on löytänyt Kiinasta rakennuttajan puuta korvaavalle sellulaitokselle. KUVA: Pekka Ala-aho
21.12.2002 Arja Mikkola, Arkisto, Kaleva

Oulu Oululainen Chempolis Oy on ottanut aimo harppauksen Kiinassa. Yhtiö on sopinut ympäristöystävällisen olkiselluloosaprosessinsa soveltamisesta uudessa tehtaassa.

Luvassa on useampia hankkeita.
Tehdas on suunnitteilla Henan maakuntaan, lähelle pääkaupunkia Zhengzhouta, kertoo Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu. Tuotannossa tullaan hyödyntämään vehnän olkea. Henan maakunta on yksi suurimpia vehnänviljelyalueita.

Rakentaminen alkaa huhtikuulla. Laitetilaukset ovat jo meneillään ja 50 000 tonnin tuotantolaitos pitäisi saada valmiiksi ensi vuoden aikana. Siitä tulee samalla suurimpia olkisellulaitoksia: "Se on suurin yksilinjainen tehdas."

Tavoitteena miljoona tonnia
"Tavoitteena on miljoona tonnia rakennettua kapasiteettia", Rousu kertoo. Kunhan yhtiö onnistuu ensimmäisessä tehtaassaan, sille avautuu ovi useisiin kohteisiin yhtä aikaa.
"Yhtiömme ja osakkaidemme sijoitukset alkavat tuottaa taloudellista tulosta vuonna 2004", Rousu ennakoi.

Jatkosuunnitelmia on eri maakunnissa 10–20 tuotantolaitoksen verran. "Näin on seuraavan kymmenen vuoden kuluessa realistista ajatella, että yksi asiakas pystyy hoitamaan."

Chempolis on kehittänyt selluvalmistusta varten tekniikan, joka on sekä edullinen että ympäristöystävällinen. Orgaaniset kemikaalit, kuten muurahaishappo, ovat suljetussa kierrossa.

Ne otetaan, kuten myös vesi, visusti uuskäyttöön.
"Kiinassa kaivataan tätä, koska siellä on paljon tehtaita, jotka saastuttavat vesistöjä. Menetelmä on hyvin edullinen."

Logistiset kustannukset, raaka-aine ja tuotteen toimitus pystytään toteuttamaan pienestä mittakaavasta huolimatta hyvin kilpailukykyisesti.

Puusellutehtaiden on oltava kymmenenkin kertaa suurempia ollakseen kannattavia. "Se on tässä etu."

Monialayhtiö kumppanina
Kiina on jo toiseksi suurin paperinkäyttäjä maailmassa. "Ja kohta se on suurin", Rousu ennakoi. Silti kukin kiinalainen kuluttaa vasta 35 kiloa paperia vuodessa, kun esimerkiksi japanilainen käyttää 250 kiloa.

"Paperivalmistuksen tulevaisuuden kohteet liittyvät varmasti Aasiaan", Rousu tietää.
Samoin ajattelee Chempoliksen kiinalainen yhteistyökumppani. Sillä tähän asti yksityinen monialayritys Hangzhou Jinjiang Group on keskittynyt tekstiileihin, farmasiaan sekä energiaan. Mutta jatkossa yhtiön tulorahoituksella tekemät investoinnit painottuvat sellu- ja paperituotantoon. Yrityksellä on 4 500 työntekijää.

Ensimmäinen tehdasinvestointi on 25–30 miljoonan euron arvoinen. Chempolis puolestaan saa patentoidusta menetelmästään kertaluonteisen lisenssimaksun ja lisäksi rojalteja vuotuisesta tuotosta.

Luvassa lisää kehitystyötä
Oulun seudulla Chempolis on tehnyt määrätietoista tutkimus- ja kehitystyötä etenkin ruokohelpin nimissä. Mutta Kiinassa Chempolis toteuttaa nyt sen, mihin moni ei kotona ole uskonut. "Hyvältä tuntuu, että tätä teknologiaa tarvitaan", Rousu sanoo.

Vaikka Suomessa paperinkulutus ei kasvakaan Kiinan malliin, jaksaa Rousu edelleen luottaa teknologiaansa myös kotioloissa. "Puuraaka-aineen hankinta on aika kriittistä. Puun käyttöä suojellaan yhä enemmän, yhä enemmän sillekin löytyy kestävämpää käyttöä kuin paperi."

Mutta ensin pieni perheyritys keskittää voimansa itään. "Muut operaatiot länsimaissa odottavat nyt Kiinan avausta. Ei kannata yhtä aikaa lähteä, kokemus saadaan Kiinan tehtailta", Rousu sanoo.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/chempolis-avasi-oven-kiinaan/444285/

Joko ne Kaidin dieseltyöläiset marssii Kemissä punalippujen kannassa.
Onko Carl Haglund tullut pitämään palopuhetta joukoilleen.

Missä luuraa Kaidi ja Carl Haglund

Eduskunnassa virisi huoli Suomen nieluriskistä: ”Pelkään aidosti että veikkaamme väärää hevosta”

Minna Karkkola
24.5.2017


Antero Vartia (vihr.) myönsi puhuneensa itsekin aiemmin bioenergian puolesta, mutta näkee uuden tutkimustiedon valossa asian aivan toisin. Arkistokuva.

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 kuumensi tänään tunteita eduskunnasta. Aiheesta käytiin parin tunnin vilkas keskustelu, jonka jälkeen asian käsittely keskeytettiin.

Huolia selontekoon liittyen oli etenkin vihreillä ja vasemmistoliitolla. Keskustelu käytiin talousvaliokunnan mietinnön pohjalta, joka keräsi paljon kiitostakin. Esimerkiksi Antero Vartia (vihr.) kiitti valiokuntaa keskustelusta ja sanoi, että ”kyse oli oikeastaan parhaasta keskustelusta, mitä tämän kahden vuoden aikana olen siellä päässyt käymään”.
Vartia jätti kuitenkin mietintöön vastalauseen.

– Huoli liittyy bioenergiaan, sen panostuksiin. Aidosti pelkään, että siinä veikkaamme väärää hevosta, mikä tulee kostautumaan meille jossain vaiheessa — puhumattakaan niistä asioista, miten se vaikuttaa meidän päästöihimme pidemmällä aikavälillä. Mutta samaan aikaan haluan korostaa, että valiokunnassa kunnianhimon taso on noussut kohisten. Jos vertaamme siihen, millainen näkemys meillä oli energiapolitiikasta vuosi sitten, puhumattakaan kaksi vuotta sitten, niin on tultu kovasti eteenpäin. Tätä työtä on syytä jatkaa, Vartia sanoi eduskunnassa.
Vartia muistutti, että kyse on päästöistä, jotka jouduttavat ilmastonmuutosta ja joilla voi olla arvaamattomia ja ikäviä seurauksia. Vartian mukaan kyse on sivilisaation olemassaolon säilymisestä. Hän myönsi, että hän on itsekin aiemmin puhunut bioenergian käytön puolesta, mutta uusimman tiedon valossa ne lisäävät ilmastopäästöjä, koska hiilinielut, eli metsän hiilivaraston kasvu kutistuu.

–Jos nielut kutistuvat, se tarkoittaa päästöjen kasvamista, ja se riski Suomen kannalta on se, että jos esimerkiksi regulaatio EU:ssa muuttuu tiukemmaksi, kun nämä asiat tunnustetaan laajemmin, Suomi saattaa olla pulassa. Kun on 15 sekuntia aikaa, haluaisin tuoda myös esille 4. ponnen: tavoitteena on saada sahanpuru liikkeelle. Esittäisin hallitukselle kainon toiveen: älkää tehkö sitä uudella tuella vaan laskekaa turpeen verotukea, Vartia sanoi.

Keskustelijat olivat erimielisiä Suomen hiilinielujen kohtalosta selontekoon kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Etenkin vihreistä ja vasemmistoliitosta kuultiin huolestuneita puheenvuoroja, kun taas hallituspuolueet olivat luottavaisia. Tutkimustulosten tulkinta näyttäisi olevan haastavaa, sillä sekä huolestuneet että luottavaiset viittasivat samaan tuoreeseen ilmastopaneelin raporttiin.

–Hallitus kaavailee metsien käytön niin suurta lisäämistä, että se on ongelma. Se on ristiriidassa meidän ilmastotavoitteiden kanssa. Useat tutkijat, viimeisimpänä ilmastopaneeli, ovat esittäneet niin paljon tutkimustietoa, että se osoittaa, että metsien lisääntynyt käyttö ei ole kestävällä pohjalla, päinvastoin se puolittaa meidän hiilinielun, eikä siten auta meitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. On minun mielestäni aika absurdia paukutella täällä henkseleitä päätöksellä luopua kivihiilestä, kun samaan aikaan edistetään turpeen käyttöä, jonka ilmastovaikutukset ovat jopa kivihiiltä pahempia, sanoi Silvia Modig (vas.).
Mauri Pekkarinen (kesk.) näki asian toisin.

– Ilman muuta, jos hakkuita ei lisätä, hiilinielu ja hiilivarasto metsissä kasvaisivat nopeammin kuin silloin, jos hakkuita jonkun verran lisätään, mutta näitten lisättyjen hakkuitten jälkeenkin metsien hiilivarasto kasvaa erittäin merkittävästi vielä niillä lukemilla, mitä nyt on päätetty. Juttelin asiasta kahden professorin kanssa, joiden nimet ovat siinä paperissa, mikä eilen julkistettiin, professori Airaksisen ja professori Seppälän. Käytiin tämä asia läpi, ja kysyin, miten tätä pitää tulkita: niinkö kuin äsken sanoin vai jollain muulla tavalla, niin että nielu pienenisi? Eivät tietystikään varannot pienene, vaan nimenomaan verrattuna siihen, jos hakkuita ei suoritettaisi.

Henkilöt:
Antero Vartia, Silvia Modig, Mauri Pekkarinen
Muut asiasanat:
Yhteiskunta, Politiikka, EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka, Energiapolitiikka, Bioenergia, Hiilinielu

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/221685-eduskunnassa-virisi-huoli-suomen-nieluriskista-pelkaan-aidosti-etta-veikkaamme-vaaraa

Kaidin maansiirtotöiden piti alkaa Kemissä ensi viikolla – lykkääntyy EU-raportin vuoksi
16.6.2017 Jouko Kyytsönen

EU-parlamentin ympäristövaliokunnan kriittinen raportti muutti Kaidin suunnitelmia Jaana Kankaanpää

Carl Haglund kertoo sijoittajien kiinnostuksen Kaidin Kemin tehdasta kohtaan olevan suurta, koska biopolttoaineiden kysynnän arvioidaan kasvavan rajusti EU:ssa. Tehtaita aiotaan rakentaa lisää, jos EU-linjauksista saadaan varmuus.

EU-parlamentin ympäristövaliokunnan raportti bioenergiadirektiivistä lykkää Kaidin Kemiin suunnitteleman biopolttoainetehtaan maansiirtotöiden aloitusta.

"Toteutuessaan raportin toimet estäisivät Kaidin puunhankinnan", Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund harmittelee.

Aloitusta lykätään niin pitkälle, että EU:n bioenergialinjasta päästään varmuuteen.
Puiden kaadon lykkääntyminen siirtää myös varsinaista tehtaan investointipäätöstä ja valmistumista. Investointipäätös oli aiemmin luvattu tehdä tänä vuonna ja tehtaan piti olla valmis vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kaidin tehdas on tähän asti ollut vahvassa myötätuulessa, kun kysyntä biopolttoaineita kohtaan on Euroopassa kasvanut. Haglundin mukaan sijoittajia on ollut miltei jonoksi ovella EU-komission viime syksynä tekemän biopolttoaineille myönteisen esityksen jälkeen, mutta nyt hollantilaisen parlamentin jäsenen Bas Eickhoutin (vihr.) raportti on kääntänyt asian päälaelleen.

"Työt aloitetaan, kun saadaan riittävä varmuus biopolttoaineiden kohtelusta EU:ssa", Haglund sanoo.

Jos parlamentti äänestää vahvasti komission esityksen puolesta ja raportin sanomaa vastaan, hän uskoo Kemin tehdaspäätöksen etenevän.

Haglundin mielestä Eickhoutin raportti on "järjetön", kun taas komissiossa pitkään valmisteltu esitys antaa realistisen kuvan biopolttoaineista.

Eickhout ehdottaa muun muassa, että turvemailta ei saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta, purusta tai mäntyöljystä.

Kemin jalostamo tuottaisi vuodessa 225 000 tonnia biopolttoainetta, josta 75 prosenttia olisi biodieseliä ja 25 biobensiiniä. Puuta laitos käyttäisi 2,8 miljoonaa kuutiota vuodessa, lähinnä hakkuutähdettä.

Hankinta-alue on lähinnä Suomi ja Ruotsi Kemin lähialueelta, mutta Kaidi varautuu myös tuomaan puuta laivalla kauempaa. "Raaka-aineen hankinta on hintakysymys", Haglund sanoo.

Kaidin konsernihallitus on Haglundin mukaan käytännössä tehnyt jo aiemmin rakentamispäätöksen. Omaa pääomaa Kaidi Sunshine on kerännyt 300 miljoonaa euroa eli kolmanneksen tehtaan rakentamiskustannuksista.

Uusia sijoittajia ja teollisia yhteistyökumppaneita on kuitenkin edelleen tulossa mukaan, jonka vuoksi varsinaista investointipäätöstä ei ole tehty. Oman pääoman määrä kasvaa todennäköisesti edelleen eikä Kaidi jää välttämättä enemmistösijoittajaksi.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidin-maansiirtotöiden-piti-alkaa-kemissä-ensi-viikolla-lykkääntyy-eu-raportin-vuoksi-1.195394

Tässä se on malli Kemin Kaidin projektille.

Tähän mennessä on tapahtunut.
1. Rakentamispäätös piti tehdä 2016 loppuun mennessä.
2. Hieno, maailman paras "plasmakaasutus" ei toiminutkaan Englannin Tees Valleyssä. Alaskirjaukseen tappioksi 1,1 Miljardia US dollaria.
3. Kaidi kertoi, että he päättävät rakentamisesta "ehkä ensi vuona" 2017.
4. Nyt sitten on ollut täydellistä hiljaisuutta, tarkoittaa, että "unohtakaa koko juttu"
5. Maanrakennustöitä ei voitukaan aloittaa, koska "EU tekee huonoja biopäätöksiä"

Suomalaiset biopolttoaine¬hankkeet rykivät – KS: Kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät 200 miljoonaa euroa mukanaan
Bioetanolin tuotannon oli määrä alkaa Myllykoskella ja Savonlinnassa kesällä 2019.

Biopolttoaineyksikköä suunnitellaan UPM:n lakkautettuun paperitehtaaseen Myllykoskella.
Vilma Flinkman HS
17.7.2017
Kiinalaiset sijoittajat ovat vetäytyneet Myllykosken ja Savonlinnan biojalostamohankkeista, kertoo Kouvolan Sanomat.

Kiinalainen rahoitusyhtiö Shenzhen Capital Group ilmoitti alkuvuodesta sijoittavansa 200 miljoonaa euroa suomalaiseen biopolttoainetuotantoon. Summa olisi jakaantunut tasan Myllykosken bioetanolitehtaalle ja Savonlinnan biodieseltehtaalle.

Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen kertoi Kouvolan Sanomille saaneensa tiedon kiinalaisyhtiön vetäytymisestä heinäkuun alussa.

Biopolttoaineiden tuotannon molemmilla paikkakunnilla oli määrä alkaa kesällä 2019.

Myllykoskella UPM:n lakkautettuun paperitehtaaseen suunniteltu biopolttoaineyksikkö on saanut 30 miljoonan euron energiatuen, joka on nyt vaakalaudalla. Työ- ja elinkeinoministeriön tuelle on haettava jo toista jatkoaikaa, sillä ensimmäinen umpeutuu heinäkuun lopussa.

Myös Kemiin suunnitteilla olevan kiinalaisyhtiö Kaidin biojalostamon rakennustöiden aloittaminen on viivästynyt. Yhtiön piti tehdä investointipäätös jo viime vuonna, mutta joulukuussa Kaidin Suomen-johtaja Carl Haglund sanoi, että lopullinen päätös tehdään tänä vuonna.
http://www.hs.fi/paivanlehti/08122016/art-2000004997844.html

Yhtiö itse selittää viivästystä epävarmuudella, joka liittyy EU:n bioenergialinjauksiin. Haglund kertoi kesäkuussa Maaseudun tulevaisuudelle, että Euroopan parlamentissa valmistellut linjaukset estäisivät toteutuessaan tehtaan puunhankinnan.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidin-maansiirtotöiden-piti-alkaa-kemissä-ensi-viikolla-lykkääntyy-eu-raportin-vuoksi-1.195394

http://www.hs.fi/talous/art-2000005294342.html

Kiista metsänhakkuista: Kaidi jarruttelee Kemissä – Bioref etenee Kemijärvellä

EU:n ympäristövaliokunnan esittämät metsien hakkuurajoitukset saattavat hankaloittaa Lapin biotehdashankkeita Kemissä ja Kemijärvellä. Hankaloittavatko?
25.7.2017

Suomen metsien hakkuiden vaikutuksista ympäristöön on noussut kiista. Pasi Peiponen / Yle
Jorma Korhonen

EU:n ympäristövaliokunnan mielestä Suomen metsäpolitiikka on ristiriidassa EU:n ilmastopolitiikan kanssa. Valiokunnan mukaan hakkuilla vaarannetaan metsien kyky niellä haitallisena pidettävää hiilidioksidia. Puhutaan hiilinielusta, sen koosta.
Keskustelu Suomen metsäinvestoinneista kiihtyi, kun EU:n ympäristövaliokunta esitti, että Suomen olisi palautettava metsänhakkuunsa kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Se on ristiriidassa Suomen hallituksen tavoitteiden kanssa, joihin muun muassa sisältyy uusia tehdasinvestointeja, Lapissa Kemijärvelle ja Kemiin.
Perusteeton esitys, sanoo Nivala
Kemijärvelle biosellutehdasta suunnitteleva Boreal Bioref Oy odottaa, että Suomi pakottaa EU:n perumaan parlamentin ympäristövaliokunnan kaavaileman metsien hakkuurajoituksen. Biorefin toimitusjohtajan Heikki Nivalan mielestä rajoitus on perusteeton ja se antaa väärän kuvan Suomen metsäpolitiikasta.
Nivala tuomitsee myös elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ehdotuksen hakkuuoikeuksien ostamisesta muilta valtioilta. Hänen mukaansa se merkitsee alistumista ympäristövaliokunnan näkemykseen.
Nivala tähdentää, että Euroopan biometsäkeskustelu ei vaikuta Kemijärven tehtaan suunnitteluun, eikä jarruta sen edistämistä.
– Kemijärven investointi ei ole riippuvainen biopolttoaineiden tuotannosta, eikä biopolttoaineista käytävä keskustelu liity millään tavoin Kemijärven investointiin, Nivala sanoo.
Maanrakennustyöt seis Kemissä
Kemissä biopolttoainetehdasta kehittelevä kiinalaisomisteinen Kaidi on ottanut todesta ympäristövaliokunnan esityksen. Se on päätynyt katselemaan ja kuulostelemaan tilanteen kehittymistä. Yhtiö on keskeyttänyt maanrakennustyöt ja odottaa EU:n lopullista biopolttoainelinjausta.
Kaidi Finlandin johtaja Carl Haglund on nyt kesälomalla, mutta hän on aiemmin varoittanut, että EU:n valiokuntamietintö voi vaarantaa Kemin investoinnin.
Kaidi ja Boreal pitävät tärkeänä ja välttämättömänä, että valtioiden välisissä neuvotteluissa Suomen hallitus saa korjatuksi hakkuiden rajoittamista koskevan perusteettoman esityksen.
Huomio metsien lisäkasvuun
Heikki Nivalan mielestä Suomessa tulisi asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet metsien lisäkasvulle.
– Harvennusten jälkeen metsät ovat hyvässä kasvukunnossa, ne järeytyvät ja hiilinielu vain kasvaa, hän sanoo. Eli tilanne etenee EU:nkin edellyttämään suuntaan.
Kemijärven investoinnissa puuraaka-aine hankitaan pääsääntöisesti harvennusta vaativista nuorista kasvatusmetsistä. Noin 13 miljoonan vuosikasvusta markkinahakataan runsas kolmannes.
Viimeisimmän inventoinnin mukaan Suomessa metsät kasvavat 110 miljoonan kuution vuosivauhdilla.
- Voisimme ihan hyvin tavoitella 140-150 miljoonan tasoa, jotta sekä metsien monimuotoisuus että riittävä hiilinielutaso saavutetaan myös tulevaisuudessa, hän sanoo.
Metsien markkinahakkuut ovat Suomessa noin puolet puun vuotuisesta kasvusta.
https://yle.fi/uutiset/3-9739211

Ei toiminut, ei