Hämärän rajoilta.
Millaisia ajatuksia herättää se, että minä ja DarkFear olemme pelkkiä amispaskoja ja kumpikin olemme säästäneet ansiotuloistamme viisinumeroisen summan, jota voi käyttää sitten parhaimpien nuoruusvuosien koittaessa? Ja vieläpä missä ajassa rahat on säästetty, sillä minä täytän loppuvuodesta 25 ja käsittääkseni DarkFear täytti keväällä 28.
Millaisia ajatuksia herättää se, että minä ja DarkFear olemme pelkkiä amispaskoja ja kumpikin olemme säästäneet ansiotuloistamme viisinumeroisen summan, jota voi käyttää sitten parhaimpien nuoruusvuosien koittaessa? Ja vieläpä missä ajassa rahat on säästetty, sillä minä täytän loppuvuodesta 25 ja käsittääkseni DarkFear täytti keväällä 28.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pidän sitä kaikin puolin oikeudenmukaisena. Ammatillinen koulutus antaa (yleensä) sellaista osaamista, jolle yhteiskunnassa on tarvetta ja kysyntää. Niinpä ihminen, jolla on jokin hyödyllinen taito ja joka käyttää sitä rahan ansaitsemiseen, tekee mielestäni ihan oikein. Ihmisethän maksavat hänelle jostakin sellaisesta tuotteesta tai palvelusta, jota he tarvitsevat.
Omalla alallani en koskaan oppinut mitään sellaista, jolle olisi tarvetta tai kysyntää tai josta olisi mitään hyötyä muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Ainoa tapa käyttää koulutustani rahan ansaitsemiseen olisikin hakea apurahaa tekemiselle, joka ei hyödytä ketään, jolloin kaikki tuota kautta saatu raha olisi mielestäni ansaitsematonta.
Näin ollen se, että olen tuominnut itseni omilla valinnoillani loppuiäkseni köyhyyteen ja syrjäytymiseen, on mielestäni aivan yhtä lailla oikein kuin se, että hyödyllistä osaamista hankkineet pärjäävät taloudellisesti. Typeristä päätöksistään pitääkin joutua itse vastuuseen ja maksamaan, eikä voi odottaa, että kaikkien virheiden jälkeen jokin ulkopuolinen "zeppeliini pelastaa" (kuten Kerkko Koskinen Kollektiivin jossain laulussa laulettiin).
Mikset hanki jotain ammattikoulutusta, jonka avulla työllistyisit?
Vai oletko mielestäsi liian sivistetty tehdäksesi niin sanottuja duunarin hommia?
Jos menisit vaikkapa johonkin lähihoitaja-kurssitukseen, työllistyisit välittömästi. Jos totta puhutaan, niin työllistyisit jo kurssin aikana. Hoiturimiehille on kysyntää vanhustenhuollossa, vammaisten hoitolaitoksissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa...ympäri Suomen.
Hain keväällä nyt syksyllä alkaneeseen sähköasentajakoulutukseen aikuiskoulutuksen puolelle. En päässyt, sillä opiskelupaikan myöntämiselle ei ollut työvoimapoliittista perustetta. Etusijalle menivät kaikki ne, joille kyseinen tutkinto on ensimmäinen; minun odotetaan työllistyvän muutenkin. Korkeakoulututkintoni siis kampitti myös alanvaihtohaaveet.
Lähihoitajan työ ei sovi minulle. Olen kuitenkin pohjimmiltani erakko, nihilisti ja ihmisvihaaja. Ihmisten auttaminen on työn puolesta OK, kunhan heidän kanssaan vain ei tarvitse olla kovin paljon ja läheisissä tekemisissä.
Ei valitettavasti taida pitää paikkaansa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14129654/tyoton-lahihoitaja-taalla-onko-meita-muita
Hae leipuriksi, kuten minä tein. :)
Melkein vuoteen tätä paskaa lukenut. Ja pakko oli lukea kerrankin - järkevää.
Ihan sydämeeni tuli sellainen lämmin vakuumi, koska näin Hämiksen hienoa kommentointia taas pitkästä aikaa.
Osanotot ettet päässyt koulutukseen, mutta voin sanoa että sisään mahtuu ja pääsee kunhan on tarpeeksi innokas ja halukas duunaamaan!
Jatkoja ja pärjäile :)
Minä ajattelen kaikea negatiivista siitä, että nuorella miehellä on yksinään niin paljon rahaa. Samoin ajattelevat kaikki muutkin kotiseudun tyypit.
Itken itseni joka yö uneen. Kuulostaako muuten tutulta?
No ei. Kova jätkähän sä olet kun olet noin EUROOPPALAISITTAIN saanut rahaa hyvin säästöön. En tiedä yritätkö piikitellä, faktahan on se ettei itselläni ole koskaan ollut nelinumeroista suurempaa summaa tililläni. Asiaan voi tosin vaikuttaa se että olen vielä jonkin aikaa opiskelija, suoritan näet kahtaa maisterinohjelmaa päällekkäin, toisin kuin vain yhtä niinkuin palstalla on perinteisesti uskoteltu. Mutta eihän se hillo itsessään ketään onnelliseksi tee, sustahan sen viimeistään huomaa joten en tiedä ketä yrität tässä oikein vedättää. Äläkä turhaan pelaa sitä aisurikorttia tässä yhteydessä. Eiköhän me molemmat olla suunnilleen samoilla linjoilla perheen perustamisen suhteen.
Spare your evaluations towards those who could possibly give a shit.
Kuulostaa kovin tutulta, mutta onneksi ei ole enää ajankohtaista.
En mä varsinaisesti yrittänyt piikitellä kumpaakaan teistä, kunhan päivällä pohdin että miehen alempitasoisuus tai kokemattomuus ei katso koulutusta eikä varallisuutta, ja tässä tapauksessa nämä koulutus ja varallisuus menevät vieläpä jännästi ristiin.
Siinä olet toki oikeassa, että raha ei automaattisesti tee ketään onnelliseksi. Vaikka onhan se tavallaan mukava ja rauhoittava tunne kun tietää, että ei ole viimeiset rahat kyseessä. En aamulla omistanut talvikenkiä, mutta kävin tänään Cittarissa ostamassa kaksi paria. Toiset hieman tukevammat työ/retkeilykäyttöön ja toiset ihmisten ilmoille ja kaupunkikäyttöön. Helposti sitä pitää itsestäänselvyytenä, että otanpa tuosta satasen ja lähden ostoksille. Enkä toki tarkoita etteikö sulla olisi varaa talvikenkiin, mutta noin yleisesti ottaen kun jotain tarvitsee, niin se helpottaa valtavasti kun ei tarvitse ensin miettiä että onko rahaa.
Mies86:lla on tyylikkäät ja kalliit mokkanahkaiset talvikengät :)
Hyvä juttu, kun pitkästä aikaa mies86 on saatu takaisin palstalle.
Minä kun kävin aamulla paskalla, huomasin että vessapaperi on loppu. Vaan eipä hätää, otin tukun sadan euron seteleitä ja pyyhin niihin takalistoni. Oli muuten löysää paskaa ja paskainen perse eikä rahaan oikein paska tartu, joten n. 2k maksoi sontiminen. Mutta hei, meitsillähän sitä massia piisaa, koska en ole päivääkään elämästäni tuhlannut työntekoon, vaan aina on pappa betaalannut kaiken ja lopulta perin koko roskan, firmat ja rahastot ja kaikki. Kannattaa hei periä! Palkkatyöläinen on pelle!