Keskisuomessa Saarijärvellä useampi tila on perustamassa 600 lehmän yhteisnavettaa. Minun nuoruudessani 50 ja vielä 60 luvullakin isäntien yhteinen puheenaihe ja pelko oli kolhoosi. Pelättiin jos tulee vasemmistoenemmistö se tietää meillekin Neuvostoliiton tavoin maatilojen siirtymistä kolhoosiin. Aika muuttuu nykyään viljelijät itse perustavat vapaaehtoisesti näitä ennen niin kovasti pelättyjä kolhooseja.
Nyt ne tulee kolhoosit.
upr
11397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuossa hieman tietoa aiheesta;
Kolhoosi
Juutalainen kolhoosi Ukrainassa 1930-luvulla
Kolhoosi (ven. колхоз, коллективное хозяйство, kolhoz, kollektivnoje hozjaistvo, ru-kolkhoz.ogg колхо́з (ohje) [kʌlˈxos]) eli yhteistoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa ja joka toimii osuustoimintaperiaatteella.[1] Neuvostoliitossa kolhoosien määrä kasvoi ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana, kun viljelijöitä kannustettiin ja lopulta jopa pakotettiin liittymään yhteen. Täysimittainen kollektivisointi alkoi yhtäkkiä vuonna 1929. Stalin antoi selitykseksi toiminnan kiivaudelle keskivarakkaiden talonpoikien halukkuuden liittyä kolhooseihin, mutta myönsi samalla vallankumouksen alkaneen ylhäältä joukkojen vain kannattaessa ideaa.[2]
Kolhooseja oli kolmea eri tyyppiä. Ensimmäinen tyyppi oli pelkkä maanmuokkausosuuskunta eli TOZ, jossa osuuskunta omisti pelkät tuotantovälineet. Toisen tyypin muodosti artteli, jossa tuotanto oli järjestetty kollektiivisille pohjalle ja kolmantena kommuuni, jossa kaikki oli yhteistä tuotteiden jakelua myöten.[2]
Stalinin antaman päätöksen nojalla kulakit eivät voineet liittyä kolhoosiin, mutta heidän omaisuutensa sai kolhoosin jäsenistö pitää yhteisesti. Kulakit perheineen karkotettiin seudulta kaukaisille leireille pakkotyöhön.[2]
Kollektivisointi sujui niin kiivaasti, että Stalin piti maaliskuussa 1930 sitä hillitsevän puheen, "menestys panee pään pyörälle". Puheessa hän selitti yhdistymisen olevan vapaaehtoista ja tuomitsi tapahtuneet vääryydet. Hänen mukaansa tarkoituksenmukaista ei ollut perustaa kommuuneja, vaan artteleja, joissa sai pitää omaa viljelypalstaa ja kotieläimiä.[2]
Valtion kannalta kollektivisointi tarjosi mahdollisuuden torimyynnin rajoittamiseen sekä maatalousväestön tulotason valvomiseen nopean suurteollistamisen rahoittamiseksi. Myös koneistus keskitettiin valtion kone- ja traktoriasemille, josta kolhoosit saivat vuokrata niitä. Vuonna 1958 kolhoosit saivat oikeuden hankkia omia koneita ja omistaa niitä, samalla koneasemat muuttuivat korjausasemiksi.[1]
Neuvostoliittolaisen kolhoosin jäsen (ven. колхо́зник, kolhoznik) sai osuuden tilan tuotosta tekemiensä työpäivien lukumäärän mukaan, valtiontiloilla eli sovhooseissa taas työntekijöille maksettiin rahapalkkaa. Kolhoosin jäsenillä oli myös oikeus 0,25-0,5 hehtaarin yksityisviljelmään ja pitää muutamia kotieläimiä.[1] Monet maatyöläiset pitivätkin kolhooseista juuri näiden oikeuksien vuoksi, sillä he saivat suurimman osan tuloistaan oman maa-alueensa ansiosta.
Toisen maailmansodan jälkeen kolhoosien kokoa kasvatettiin Neuvostoliitossa entistä suuremmiksi. Vuonna 1959 kolhoosi viljelmän keskipinta-ala oli 2 380 ha ja kokonaispinta-ala 5 500 ha. Kolhoosissa asui keskimäärin 342 talonpoikaisperhettä.[1]
Kolhooseja oli Neuvostoliiton lisäksi myös muissa itäblokin maissa, mutta kommunismin romahdettua Euroopassa kolhoosien määrä pieneni huomattavasti.lähde? Nykyään kolhooseja on pääasiassa sosialistisissa valtioissa, kuten Pohjois-Koreassa ja Kiinassa.lähde? Israelissa toimivia yhteistoimintatiloja kutsutaan nimellä kibbutz.[1]
Mitäs pelättävää tuossa on? Eikö se ole parempikin ettei tarvitse yksinään teutaroida satojen lehmien kanssa, vaan homma hoidetaan porukassa?
Työvoimaa kyllä piisaa, siitä ei jää eläintenhoito kiinni.
Ei siinä sinänsä mitään, mutta kun entisetkin maitotilat tuntuvat olevan perikadossa ja kun niitä maitotiloja pitäisi reippaasti vähentää eikä lisätä. Siksi se Eu:kin maksaa niitä vähentämistukia. Ei tunnu kovin järkevältä, että samanaikaisesti kun maksetaan lopettamistukia, tullaan tuollekin maitokolhoosille maksamaan jättimäiset investointituet.
Kun useastaa tulee yksi, siinä tilat vähenevät. Kulut vähenevät ja tuotto paranee.
Tilojen määrää kolhoosinavetoiden perustaminen ei vähennä. Systeemi on käsittääkseni sen kaltainen, että kun esimerkiksi kolme tilaa perustaa osakeyhtiön maidontuotantoa varten, nuo alkuperäiset kolme tilaa jatkavat itsenäisinä rehuntuotantoon erikoistuneina tiloina. Tuotantoyksiköiden määrä siis päinvastoin lisääntyy yhdellä, kun entisten kolmen rehu- ja maitotilan sijasta on kolme rehutilaa ja yksi maidontuotantoyhtiö.
Investointitukien maksajan kannalta kolhoosissa on järkeä, sillä todennäköisesti yhden 600 lehmän kolhoosinavetan rakentaminen on halvempaa kuin kolmen 200 lehmän navetan.
Toisin kun usein kuvitellaan tilamäärän väheneminen ei suinkaan laske tukien määrää, useimmiten päin vastoin. Tuet vaan maksetaan yhä harvemmille, mutta isompina. Sama peltoala jää edelleen käyttöön josta ha tuet maksetaan. Tämäkin uusi kolhoosi tuottaa maitoa huomattavasti enemmän kuin mitä aiemmin nämä kolme tuottivat yhdessä, eli tässäkin tapauksessa maidon tuotantotuki kasvaa. Maitotiloja on tällä hetkellä jotain 7800 kpl. Seuraavan viiden vuoden aikana tuotannosta on poistumassa tuosta määrästä vähintään puolet. Silti ennusteen mukaan tuotettu maitomäärä tule kasvamaan samalla kasvavat myös tuet. Tukien vähenemisellä ei ole mitään tekemistä tilojen lukumäärän kanssa, koska se sama hehtaarimäärä on viljelyksessä kuin ennenkin ja maitoa tuotetaan sama määrä kuin ennenkin tai tosiasiassa enemmän, mutta harvempien toimesta.
- luonnollisesti se yksi on halvenpi kuin 3 - neljä seinää, vaikko 3x4 seinää ,vaikka pinempiä, halvemmaksi tullee ja lisäksi laitteiston keskittäminen yhteen on eittämättä edullisenpaa - ihmetellyt myös mitä siinä kolhoosissa mätää ja lisäksi työ aikajako ,antaa enemmän vapaa -aikaa.
Sellainen ero Suomen kolhooseilla Neuvostoliiton kolhooseihin kuitenkin on, että täällä viljellyt pellot ovat ainakin toistaiseksi osakkaiden yksityisomistuksessa. Voihan jokunen poikkeuskin olla, mutta pääsääntöisesti näin. Miten tulevaisuudessa, se jää nähtäväksi.
Absurdia keskustelua. Miksi minun pitäisi kustantaa kannattamatonta puuhastelua. Ostakaa kuluttajat parempilaatuista ja halvempaa ulkomaalaista ruokaa.
Ostakaa ulkomaista ruokaa,jos Suomessa maatalous ei kannata tai muuttakaa parempiin maihin tai etelän lämpöön,Harmoniselle Paratiisikaikkeudelle,Millennium-Maa ja siellä mm.Suur-Oseanian mukavuuksiin ja lämpöön.Siellä kaikki on suurta.Ruoka on herkullista,samoin herkut-ja sitä on paljon.Siellä maatalous kannattaa isolla bisneksellä
Tuo ei ole kolhoosi vaan yritys jossa on useampi omistaja. Hyvinkin järkevä omistus, rahoitus, raakaineiden- ja maakäytön optimointi kokonaisuus. Tulee lisääntymään maaseudulla jos kerran halutaan olla omavaraisia. Perinteinen maataouden perheyrittäjyys tulee pienenemään. Suomen talousjärjestelmä ei tunne kolhoosia.