mul niin menee hermot mun poikaystävään. ollaan vähän yli vuos oltu yhessä ja siihen vuoteen on mahtunut ihan liian monta valhetta. oon aina sanonu poikaystävälleni miten tärkeetä mulle on luottamus. ja et ilman sitä en pysty jatkamaan suhdetta. silti se vaan jatkaa valehtelua vaikka tietää joka kerta jäävänsä kiinni siitä. en halua erota myöskään, rakastan häntä ihan liikaa sekä kaiken lisäksi olen raskaana ja hän on lapsen isä. oon niin uskomattoman pettynyt miten erilainen hän on verrattuna esim. puolvuotta sitten. enää mua ei oteta tosissaan missään asiassa, mua ei kuunnella eikä huomioida ja muutenkin kohdellaan kuin paskaa.
pakko kertoo tähän tääki viel: viimeks kun itkin ja poikaystävä oli vieressä ni sen sijaan että olis lohduttanu mua ni päättiki runkata MUN VIERESSÄ ja sen jälkeen alkoi nukkumaan. oikeesti kuka tekee sellasta, kun oma tyttöystävä itkee vieressä, ja vielä kaiken lisäks itkin sen poikaystäväni takia! ja se ties sen kyllä. olin niin loukkaantunut siitä ettette uskokkaan. tuntu ettei sitä kiinnosta yhtään vaikka jälkeenpäin kun puhuttiin asiasta ni selityksiä tälle paskalle löyty uskomattomia määriä. ei mikään tee tosta hyväksyttävää.
en oo koskaa enne tuntenu itteeni näin turhaks ja et must on vaan pelkkää haittaa ja oon vaan tiellä. se että eroaisin poikaystävästäni, ei ole vaihtoehto kuitenkaan, vaikka se ehkä olisikin oikein. mut rakastan häntä ihan liikaa ja sen takia oon suostunu sietää tän paskan näinkin kauan. nyt kello on koht kaks yöllä ja saan näköjää valvoo koko tänki yön itkien koska viimesin valhe josta jäi kiinni, tapahtui pari tuntia sitten. ne valheet ei oo mitään "isoja" eikä semmosia että viittais esim. pettämiseen yms. ne on tosi pieniä valheita mutta silti mulle ne on iso juttu, jokainen niistä. enkä tiedä mitä tekisin et saisin noi loppumaan. oon jo alkanu uhkailemaankin erolla sun muulla muttei mitään muutosta.
menee niiiin hermot koska en oo ansainnu tällasta kohtelua todellakaan. teen jokapäivä kokoajan kaikkeni että poikaystävälläni ois hyvä olla ja yritän saada hänet kiinnostuu mustaki välil ettei tarttis kokoajan kattoa telkkaria, pelata yms. millonkohan se kasvaa yli noista peliajoista edes. vittu en tiiä ketää joka pelais noin paljon jotai saatanan nettipelejä ja kännykällä jotain syöpää.
oikeesti onko liikaa vaadittu että mua kunnioitettais, kuunneltais, mut otettais tosissaan ja et saisin huomioo ja mulle osotettais rakkautta??? ei mulle ainakaa riitä pelkästää se et sen sanoo.
voispa vaan kelata aikaa taaksepäin puolvuotta sitte, sillo mulle annettiin huomiota ihan ilman pyyntöäkin.
parast täs on se et vaikka melkeen väkisin yritän saada jotain huomiota ni ei sitä heru yhtään.
en ymmärrä miks se haluu jatkaa mun kaa yhes olemista ja väittää rakastavansa mua mut silti tekee tolleen kusipäisesti aina. eikä täs ollu ku yks sadasosa kaikest mitä se on mulle tehny
avaudunmmm
27
247
Vastaukset
- Miessaasatakasa
Miksi maailmassa sä hankkiuduit raskaaksi tuon tason jätkälle???!!!!!!!!!!
Tiesit ja tunsit sen jo melko aikasessa vaiheessa! Siitä huolimatta päätit olla huolehtimatta raskauden estämisestä.
No, nyt on myöhäistä . Se jo on tapahtunut.
Tuo sun jätkä edustaa ihmiskunnan valkoista ( ? ) saastaa. Sen käytös in niin iljettävää että jo lukiessa alkaa oksettamaan.
Ja sinä muka " rakastat" tuollaista?!
Kuulostaa kuin teillä kummallakin on ruuvit löystyneet, osa jo kokonaan pudonneet.
Ainoa mitä sinä voit ja sinun täytyy tehdä, on yrittää löytää pudonneet ruuvisi, ruuvata ne paikoilleen ja heittää tuo ihmiskunnan iljettävä saasatakasa pois kauas elämästäsi.
Sinulla ei ( todennäköisesti) ole ammattia eikä koulutusta joten parasta lapselle on antaa hänet adoptioon syntymän jälkeen. Vanhemmille joilla on henkiset edellytykset hoivata, rakastaa ja kouluttaa lapsi yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi.
Sitten joko pysy miehistä erossa( koska olet vain idioottien mangneetti) , kouluta itsesi, hanki ammatti ja ehkä, kenties joskus hamassa kaukaisessa tulevaisuudessa elämänarvosi ovat huikeasti korottuneet ja olet fiksumpi valitessasi täysijärkisemmän elinkumppanin.- enjaksaenään
sillon kun raskauduin ni ei se ollu viel noin kusipää. se ihminen vaan niin uskottavasti anto mun olettaa et se on just sellane jota oon aina ettiny, ja vast raskauden jälkeen muuttunut täysin kusipääksi. välillä kehtaa laittaa oman käytöksensä mun piikkiin et oon vaan tosi herkkänä ollu raskauden ajan.
en tiiä edes miks rakastan häntä enää. mut silti edellee tiiän et se on sama ihminen ku mitä suhteen alussaki ja sillon se oli melkeen täydellinen mulle. en kai haluu uskoo hänen muuttumistaan todeks ja yritän kokoajan muuttaa häntä takaisin melkeen"täydelliseksi" . en tiedä.
aboptioon en lastani laita. olen varma lapseni kanssa pärjäisin vaikka yksinkin.
- liianpitkäsepustus
huh miten helvetin pitkä ja sekava sepustus. Ei tota jaksa lukea edes puoleen väliin.
- enjaksaenään
tiäks, olinkin vähän sekaisin tota kirjottaessa.
- kiimapilluvie
Ihanaa loppu elämää akat on nii tyhmiä.
- uuden-edessä
Ja tässä aikuisen näkökulmaa:
Jospas se sun rakkaasi on nyt vaan hyvin hämmentynyt ja vähän eksyksissä itsensäkin kanssa, koska hänestä on tulossa isä. Hän ei ehkä ole vielä ihan sinut sen ajatuksen kanssa, häntä pelottaa tuleva ja hän ehkä epäilee omia kykyjään olla isä, jne., joten hän ei nyt osaa auttaa tai tukea sinuakaan. Hän ehkä vain ihmettelee sinua, joka et myöskään käyttäydy enää niin kuin teit ennen raskautta.
Se hämmennys selittäisi aika paljon eikä olisi mitenkään ihmeellistä: monelle muullekin nuorelle miehelle käy niin, että raskauden alussa on vaan hyvin avuton ja ehkä pelokaskin olo, mutta sitä ei uskalleta näyttää muille.
Ja sama neuvottomuu vaivaa varmasti sinuakin, jonka ruumiissa se kaikki uusi ja ihmeellinen nyt tapahtuu. Mielialat heittelevät ja tunteet tulee purettua helposti kumppaniin. Ihan tuttu ilmiö, ei siinäkään ole mitään kummallista.
Siksipä teidän kannattaisikin nyt alkaa keskustelemaan ja ihmettelemään ääneenkin toisillenne tätä uutta elämäntilannetta, hakea yhdessä tietoa ja valmistautua yhdessä siihen, että teidän elämäänne on tulossa uusi vastuualue, jollaista kumpikaan ei ole ennen kokenut.
Yrittäkää mieluummin ymmärtää itseänne ja toisianne tässä tilanteessa, jossa te olette nyt kumpikin ekaa kertaa. Te tarvitsette toisianne nyt enemmän kuin koskaan ennen. Myös mies tarvitsee sinua, eikä vain toisinpäin.
Puhu omista tuntemuksistasi, niin fyysisistä kuin henkisistäkin, hänelle ja sitten vuorostasi kuuntele heti kun hän tuntee tarvetta kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan sinulle. Siten te päivitätte tämän hetken tiedoksi, sillä raskauden edetessä se tilanne, tunteet ja ajatukset, muuttuvat, joten molempien on hyvä tietää koko ajan missä mennään, niin yhdessä kuin itsenäisinä yksilöinäkin.
Parisuhteessa elämäntilanteen muutoksista selvitään parhaiten yhdessä, koska muutokset (olivatpa ne mitä tahansa) koskettavat molempia. Yrittäkää siis ymmärttää niitä hätääntyneitä tulevia vanhempia itsessänne ja toisissanne ja tarvitkaa toisianne. Sitä on rakkaus.- enjaksaenään
kiitos, voishan tota kokeilla jos ikinä saan ton miehen kuuntelemaan mua tai ylipäätää kiinnostumaa mistä puhun
- jättestorahuokaus
Ei kukaan jaksa kuunnella tuntikausia höpötystä mitättömistä pikkujutuista , ei edes poikakaveri. Vingut jostain pienistä valheista ja itket yökaudet ihan turhan takia. Mitäpä jos fakta on se, että mies vaan ei jaksa sun jatkuvaa höpötystä ja rakkauden vuodatuksia ja uteluita ja kohta voi olla niin, että saat ihan yksin vollottaa jos käytöksesi ei muutu.
Parisuhteessa on toinenkin osapuoli, hänellä on oikeus kyllästyä ainaiseen draamaan mitä sinä näköjään osaat järjestää. Jos sulla on moitittavaa, sano se selkeästi ja lyhyesti, sitten suu suppuun, oot hiljaa ja annat toiselle puheenvuoron. Älä puhu päälle, äläkä keskeytä, äläkä ota itteesi poikaystäväsi sanoista, älä syyttele, äläkä keksi selityksiä äläkä epäile toisen sanoja. Ja lopeta turhat kyselyt, sulle ei kuulu joka ikinen sekunti poikakaverisi tekemisistä. Hänkin on aikuinen ihminen ja saa liikkua ja elää siinä kuin sinäkin ilman että sinä roikut hänen puntissaan riippana kiinni. Äläkä ala vollottamaan joka käänteessä. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin täysin turhasta uliseva nainen.
Sinä olet aikuinen ihminen kun kerran olet paksunakin, käyttäydy aikuisen tavoin.
Kun asia on keskusteltu loppuun, se on keskustelu loppuun, eikä siihen enää palata. Käyttäydy kuin aikuinen ihminen ja keskity nyt pikkuhiljaa siihen, että et ole mikään draamaqueen vaan tuleva äiti.- enjaksaenään
valehtelu ei kyllä ole mikään pikkujuttu parisuhteessa todellakaan mun mielestä. mulle luottamus on tärkeintä kaikista enkä mä muuta suhteelta vaadi.
et tiedä paljoakaan meiän elämästä mut sen kerron et jos me elettäis täl poikaystävän tyylillä ni saan yhtä paljon arvostusta ja rakkautta ku vaikka esim sulta. lisäks pelkään et poikaystäväni ois ns "gold digger" koska mun avulla saanut työpaikan, katon pään päälle yms eikä niitten takia uskalla mua jättää.
mulle ois melkeempä helpotus jos poikaystäväni jättäis mut, itse kun en siihen kykene.
"älä epäile toisen sanoja"
joo on vähän vaikeeta uskoa yhtään mistään enää ku valheita satelee päivittäin. enkä mitenkään erityisesti edes stalkkeroi hänen tekemisiään jotta väkisin jäisi kiinni vaan ne valheet vaan itestään paljastuu aikanaan.
en ymmärrä miks neuvot et mun pitää antaa puheenvuoro ja olla keskeyttämättä yms. ku en mitää muut melkee koskaa yritäkkää ku saada poikaystävän puhumaan joskus näist asioist.
"sinä olet aikuinen ihminen kun kerran olet paskunakin" aa oon siis elänyt valheessa, kiitti ku kerroit tän! - jättestorahuokaus
enjaksaenään kirjoitti:
valehtelu ei kyllä ole mikään pikkujuttu parisuhteessa todellakaan mun mielestä. mulle luottamus on tärkeintä kaikista enkä mä muuta suhteelta vaadi.
et tiedä paljoakaan meiän elämästä mut sen kerron et jos me elettäis täl poikaystävän tyylillä ni saan yhtä paljon arvostusta ja rakkautta ku vaikka esim sulta. lisäks pelkään et poikaystäväni ois ns "gold digger" koska mun avulla saanut työpaikan, katon pään päälle yms eikä niitten takia uskalla mua jättää.
mulle ois melkeempä helpotus jos poikaystäväni jättäis mut, itse kun en siihen kykene.
"älä epäile toisen sanoja"
joo on vähän vaikeeta uskoa yhtään mistään enää ku valheita satelee päivittäin. enkä mitenkään erityisesti edes stalkkeroi hänen tekemisiään jotta väkisin jäisi kiinni vaan ne valheet vaan itestään paljastuu aikanaan.
en ymmärrä miks neuvot et mun pitää antaa puheenvuoro ja olla keskeyttämättä yms. ku en mitää muut melkee koskaa yritäkkää ku saada poikaystävän puhumaan joskus näist asioist.
"sinä olet aikuinen ihminen kun kerran olet paskunakin" aa oon siis elänyt valheessa, kiitti ku kerroit tän!just, samaa ininää ja kitinää vaan tulee ulos.
Et tykkää elää poikaystäväsi kanssa, mutta et pysty eroamaankaan. Asut sun omassa kämpässä, eikä sulta lähtis edes asunto alta. Lisäksi kundi on sun järkkäämässä duunipaikassa, eli se vois saada vaikka potkut jos sä haluisit ja siitä huolimatta jätkä dissaa sua.
Kiitollinenko sen pitäis koko ajan olla ja kumartaa maahan asti ja palvoo sua, kun sä olet niin hyvin järkännyt jätkän elämän kohilleen?
Et stalkkaa, etkä painosta mutta koko ajan yrität saada jätkän puhumaan asioista.
Siis mistä helvetin asioista?
Jos jätkän mielestä ei oo mitään keskusteltavaa, se sanoo sua tyhjästä inisijäksi ja pillittäjäksi ja runkkaa sun vieressä, joten... itehän sinä siinä tilanteessa oot vapaaehtoisesti omasta halustasi.
Että mua ottaa päähän noin tyhmät ihmiset kuin sä. Suoraan sanottuna olis hyvä jos se vauva otettais sulta huostaan. Ei susta ole sen kasvattajaksi. Miksi, oi miksi, idiootit ihmiset tekee kersoja vaikkei ne kykene ees omista asioistaan huolta pitään! - enjaksaenään
jossei työpaikan hankkimisesta ja kaikesta mitä oon tehny ni edes kiitollinen ole ni ei hyvin mee :DD en odota mitään palvomisia siihen kuitenkaan.
ja yritän siis saada jätkän puhumaan ylipäätään mun kanssa mistään.
voiks viel perustella ton et miks musta ei oo mun lapsen kasvattajaksi? koska en ymmärrä miten mun parisuhde vaikuttaa mun äitinä olemiseen. ja toi etten muka osais pitää huolta omist asioist? :DD mist vitust revit tota paskaa tähän. oon puhunu pelkästää mun ja jätkän suhteesta enkä siitä miten pärjään elämäs ite tai mistää muustakaa josta vois sanoo tollasta syöpää
- jättestorahuokaus
hei kuule, mietipä sitä.
Jos jätkä on jo yhden tai kaks kertaa sanonut sulle kiitti, sen pitäis sulle riittää. Ei sen tartte koko loppuelämää sun jaloissa ryömii, eikä sun kohdalla maahan kumartaa ja tanssii sun pillin mukaan forever.
Noi asiat on taatusti taputeltu valmiiks jo moneen kertaan teidän parisuhteessa, joten mitäpä jos unohtasit jo nuo palvelukset. Et sinä pysty oleen sen jätkän koko elämän sisältö, etkä ohjaileen sitä tekeen kaikkee just niin ku sä haluut. Päinvaston mitä enemmän yrität ja tuputat ittees, sitä kauemmas työnnät kaverin ittestäs.
Sinä teet muka kaikki sen eteen, että poikaystävälläsi olisi asiat hyvin. Hei camoon, jospa se jätkä haluuki itte huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, eikä tarttee sua päällepäsmäriks ja passaajaks jokaikiseen juttuunsa.
Sä pyrit kasvattaan koko ajan kundii sun mieleiseks, mutta kun jätkä ei taivu hyppiin sun pillin mukaan, niin sitte itkee pillität yötä päivää ja leikit marttyyria.
Sun keskenkasvusuus ja kyvyttömyys parisuhde-elämään ja vanhemmuuteen näkyy läpi sun jokaisesta viestistäs. Miten sä kuvittelet, että te pystytte olemaan lapsellenne kunnolliset vanhemmat jotka puhaltaa yhteiseen hiileen kun ei se ees kahden kesken ollessa onnistu. Eihän teillä oo ees rakkautta toisianne kohtaan kuvioissa mukana, ja sä kuvittele, että te pystytte kimpassa jotain avuntonta ipanaa riitojen keskellä hoitaan.
Ja sitten tää lässytys, miten sä et pysty eroomaan, vaan ootat, että toinen lähtee nosteleen. Onko toi vastuullista aikuisen ihmisen käytöstä?- enjaksaenään
ei se oo kertaakaa sanonu mulle kiitti? enkä odotakkaa silt mitää mun pillin mukaa tanssimista, mitä vittua? :D haluun iha normaaleit asioit mitä suhtees ny yleesä onki, enkä mitää et mä oon koko sen elämä. tiäks ku tää mun ja mun jätkän tilanne ei oo se mitä sä kuvittelet vaan se mitä oon kertonu.
en ymmärrä miks sä yrität kertoa mun ja mun jätkän suhteesta mulle, enköhä ite tiiä millane mä oon ja mis menee rajat. sitäpaitsi yli puolet mitä sanoit ni meni iha väärin:D turhaa arvailua vaan
ootko eläny tynnyris vai mikä saa sut luulee et jos parisuhde ei toimi ni lapsi täytyy ottaa huostaan? ja miks mun täytyisi käyttäytyä kuin vastuullinen aikuinen tossa tilanteessa? enköhä anna sen aikuisten käyttäytymisten kuulua iha vaa aikuisille enkä vielä ite mieti semmosia, ainakaa parisuhdeasiois:) - jättestorahuokaus
enjaksaenään kirjoitti:
ei se oo kertaakaa sanonu mulle kiitti? enkä odotakkaa silt mitää mun pillin mukaa tanssimista, mitä vittua? :D haluun iha normaaleit asioit mitä suhtees ny yleesä onki, enkä mitää et mä oon koko sen elämä. tiäks ku tää mun ja mun jätkän tilanne ei oo se mitä sä kuvittelet vaan se mitä oon kertonu.
en ymmärrä miks sä yrität kertoa mun ja mun jätkän suhteesta mulle, enköhä ite tiiä millane mä oon ja mis menee rajat. sitäpaitsi yli puolet mitä sanoit ni meni iha väärin:D turhaa arvailua vaan
ootko eläny tynnyris vai mikä saa sut luulee et jos parisuhde ei toimi ni lapsi täytyy ottaa huostaan? ja miks mun täytyisi käyttäytyä kuin vastuullinen aikuinen tossa tilanteessa? enköhä anna sen aikuisten käyttäytymisten kuulua iha vaa aikuisille enkä vielä ite mieti semmosia, ainakaa parisuhdeasiois:)...enköhä anna sen aikuisten käyttäytymisten kuulua iha vaa aikuisille enkä vielä ite mieti semmosia, ainakaa parisuhdeasiois:).....
Tästä olen kanssasi 100 prossasesti samaa mieltä!!!!!
Tän takii lasten ei kantsuis tehdä lapsia, nääs kun vauvan hoito vaatii aika helvetisti sitä aikuisuutta jota sulla ei ole!!!!!! - enjaksaenään
en ole lapsi? ja sanoin ettei mun tarvii parisuhdeasiois olla aikuismainen, opettele lukemaan ennenku pädet
- opastelevaIsähahmo
ihan liian pitkä ei jaksanut lukea
- äläyritäeimeneläpi
luit kuitenkin.
- ei.kakaroitten.leikki
Ehkä sanot olevasi aikuinen, ehkä ikävuosissa, mutta henkisesti olette kumpikin kakaroita. Olette alkaneet leikkiä vähän liian vakavaa ja vastuullista leikkiä jota ette nyt hallitse. Eihän siihen muuta neuvoa ole kuin että nyt otatte vastuun siitä mitä olette tehneet (lapsi) ja nielkää katkera kalkkinne! Lapsen ei kuulu maksaa vanhempiensa toilailuita.
Tunnutte olevan hyvin lapsellisia molemmat. Tuosta tuskin hyvä seuraa, jos ette nyt kasva kumpikin vastuunne tasolle!- enjaksaenään
en ole aikuinen, edelleenkää. miten ette ymmärrä ?
hallitsen täysin mun äitinä olon, ongelmani on vain ja ainoastaan paska parisuhde, joka ei liity vanhemmuuteemme millään tavalla. tulin avautumaan poikaystävästäni ja alatte ite avautuu mun äitiydestä. hienosti mun äitiyttä kommentoidaan vaikken edes äiti ole vielä :D huhhuh - jättestorahuokaus
enjaksaenään kirjoitti:
en ole aikuinen, edelleenkää. miten ette ymmärrä ?
hallitsen täysin mun äitinä olon, ongelmani on vain ja ainoastaan paska parisuhde, joka ei liity vanhemmuuteemme millään tavalla. tulin avautumaan poikaystävästäni ja alatte ite avautuu mun äitiydestä. hienosti mun äitiyttä kommentoidaan vaikken edes äiti ole vielä :D huhhuhMiten sä voit väittää hallitsevasi täysin äitinä olon, eihän sulla ole edes lasta vielä!!
Kersa sitoo sut pinnasängyn jalkaan seuraavaks pariks vuodeks ympärivuorokautisesti ja sä ruikutat täällä miten mies ei oo koskaan kotona eikä anna sulle rahaa sun omiin menoihin ja miten se ei hoida ikinä lastaan.
Miten sä kuvittelet hektisen paskavaippa-arjen yövalvomisineen, räkätauteineen sun muineen hoituvan, kun teillä ei tavallinen kahden (aikuisen???) arki pyöri nyt ees välttävällä tasolla! - enjaksaenään
koska tiedän millaista äitiys on oisko mitää?
ja mitä vittua oikeesti sulle edes kuuluu nää asiat?
tee oma avautumisaihees äläkä tuu mulle avautuu sun rankasta lapsuudestas.
- Jenniina1111
Ajattelin minäkin kirjoittaa muutaman rivin.
Te etenitte todella nopeasti lastensaamiseen. Ette ehtineet tutustua toisiinne ja katsoa oletteko toisillenne sopivat. Puolessa vuodessa ei ehdi tutustua toiseen. Toisen oppii tuntemaan vasta, kun alkuhuuma on ohi ja on jakanut arkea. Monila tuo vie vähintään vuosia. Lapsi on kuitenkin tulossa, joten seuraavaksi olisi mietittävä, miten turvata lapselle turvallinen ja onnellinen lapsuus.
Lapsi siis on nyt se tärkein asia. Hän on täysin riippuvainen teistä. Hän ei selviä ilman teitä, tai muita rakastavia vanhempia (tai yksikin riittää). Riitaisassa kodissa hän tulee kärsimään ja paljon.
Miehesi on sellainen kuin on. Sinä et sitä pysty muuttamaan. Itseäsi pystyt, mutta sekin on vaikeaa. Teillä on paljon erimielisyyksiä asioista. Voisi olla, että jos miehesi olisi kirjoittanut oman näkökantansa, ihmettelisimme, että voiko hän puhua samasta parisuhteesta. Jos ette pysty keskustelemaan ja sopimaan asioista, niin alkavat mahdollisuudet tuon parisuhteen suhteen olla pelatut.
Toistan vielä: Et pysty muuttamaan miestäsi.
Sinun pitää miettiä nyt, mitä haluat elämältäsi ja parisuhteeltasi. Haluatko nykyistä elämää ja pystytkö turvaamaan siinä lapselle hyvät lähtökohdat elämään. Olisiko ero paras ratkaisu? Ehtisit järjestämään elämäsi ennen lapsen syntymää.
Sinun kannattaisi vielä lukea rauhassa noita ylläolevia mielipiteitä. Vaikka moni on kirjoitettu karkeaan sävyyn, niin lue niitä ajatuksella ja yritä löytää sieltä ne perimmäiset tarkoitukset. Ne kultajyvät. Älä provosoidu kirjoituksista ja hyökkää takaisin neeresleijonan raivolla. Tutki niitä ja mieti elämääsi viisaasti.
Toivon, että löydät parhaan ratkaisun.- enjaksaenään
lapsiasiat on kyl iha täysin kunnossa. ei olis pitäny mainita mun raskaudesta tänne mitään.
ero ehkä olis oikee ratkasu mut en vaa pysty siihen. toki sit jos tarve vaatii ni lapsen vuoksi olisin valmis eroamaan jos se olisi parhaaksi hänelle. mutta teen kaikkeni ettei ne riidat vaikuttais lapseen.
itse en pysty eroon joten yritän kokoajan korjata suhdetta jollain tavalla. mut jossai se raja mullaki menee jos huomaisin ettei meiän suhteella oo mitään toivoa. mä haluun todella uskoo et mies on yhtäkkiä tollanen vaan väliaikasesti järkyttymisten yms takia - heihallootanytsiellä
enjaksaenään kirjoitti:
lapsiasiat on kyl iha täysin kunnossa. ei olis pitäny mainita mun raskaudesta tänne mitään.
ero ehkä olis oikee ratkasu mut en vaa pysty siihen. toki sit jos tarve vaatii ni lapsen vuoksi olisin valmis eroamaan jos se olisi parhaaksi hänelle. mutta teen kaikkeni ettei ne riidat vaikuttais lapseen.
itse en pysty eroon joten yritän kokoajan korjata suhdetta jollain tavalla. mut jossai se raja mullaki menee jos huomaisin ettei meiän suhteella oo mitään toivoa. mä haluun todella uskoo et mies on yhtäkkiä tollanen vaan väliaikasesti järkyttymisten yms takiaOnko siltä kissa tai koira kuollu vai mikä se oli se kauhee järkytys miehelläs, että sen on pitäny puoli vuotta sua itkettää?
- tarviivaanaikaa
enjaksaenään kirjoitti:
lapsiasiat on kyl iha täysin kunnossa. ei olis pitäny mainita mun raskaudesta tänne mitään.
ero ehkä olis oikee ratkasu mut en vaa pysty siihen. toki sit jos tarve vaatii ni lapsen vuoksi olisin valmis eroamaan jos se olisi parhaaksi hänelle. mutta teen kaikkeni ettei ne riidat vaikuttais lapseen.
itse en pysty eroon joten yritän kokoajan korjata suhdetta jollain tavalla. mut jossai se raja mullaki menee jos huomaisin ettei meiän suhteella oo mitään toivoa. mä haluun todella uskoo et mies on yhtäkkiä tollanen vaan väliaikasesti järkyttymisten yms takiaKyllä se siitä jahka raskaus alkaa kunnolla näkymään jne. Pyydä se jätkä mukaasi ultraankin niin se ei jää ulkopuoliseksi ja tunne oloaan tarpeettomaks. Mitä enemmän sä tarvit sitä ja kiität sitä kun saat siltä apua, sitä mieluummin se myös auttelee ja huomioi sua. Kiitos on aina paras kannustin!
- enjaksaenään
heihallootanytsiellä kirjoitti:
Onko siltä kissa tai koira kuollu vai mikä se oli se kauhee järkytys miehelläs, että sen on pitäny puoli vuotta sua itkettää?
lue aiempia tekstejä ni selviäis sulle tämäkin
- minä____vaa
Narsistin oireita poikaystävälläsi, valitettavasti. Ota ero, säästät itsesi ja lapsesi ja vielä tulet olemaan kiitollinen. Toistuva valehtelu on erittäin huono merkki! Kaikki miehet eivät ole valehtelijoita.
Harvoin rakkaus loppuu ennen eroamista. Rakkaus jatkuu niin kauan kuin jatkuu, mutta se muuttaa muotoaan ajan kanssa. Yhteiselämä käy joskus mahdottomaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1299905- 522891
- 1772687
- 232074
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151834- 161657
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161562"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla161520- 131508
- 151348