Palstan naiset ei taida tietää edes mikä on..

..jälistelusikka? Tai no, erkki-täti ehkä tietää mutta muut nyt ainakaan ei tiedä. Ennen tiesi tytötkin mutta nykyään ei varmaan maisterisnaisetkaan tiedä, taantumaa naistiedoissa ja -taidoissa.

Tuoltapa se selviää, siellä on muutenkin hyviä vinkkejä sinkkunaisille:

http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000001946192.html?ref=rss
76261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 76

Vanhimmat

En tiennyt, mutta arvasin oikein.

Onpas viehättävä vanha kirja. Minulla on hyllymetri vanhoja keittokirjoja ja joitakin tämän teoksen tyylisiä käytösoppaita (perintönä saatuja), niistä on aina kiva napata ideoita juhliin. Pöydän kattaminen on yksi mieluisimpia kotitöitä, sisustamista pienessä mittakaavassa - isompaan sisustamiseen liittyy raskaita vaiheita, mutta kattaminen on pelkkää huvia.

Äänestä
  • Minäkin arvasin kun aika helppo johtaa jälkiruokaan mutta mitenkään varma en ollut. Hienoa että vaalit perinteitä, olet pitänyt tallessa opukset ja itse totuteutatkin tuommoista. se että nainen laittaa päydän nätiksi miehiä helposti saattaa tuhahdeluttaa "mitä se nyt noin hienosti laittoi" mutta salaa ne tykkää siitä kun laittoi ja näkin vaivaa.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Minäkin arvasin kun aika helppo johtaa jälkiruokaan mutta mitenkään varma en ollut. Hienoa että vaalit perinteitä, olet pitänyt tallessa opukset ja itse totuteutatkin tuommoista. se että nainen laittaa päydän nätiksi miehiä helposti saattaa tuhahdeluttaa "mitä se nyt noin hienosti laittoi" mutta salaa ne tykkää siitä kun laittoi ja näkin vaivaa.

    Meidän tuttavapiirissä on pientä kilpavarustelun henkeä juhlien, ruuan ja kattausten kanssa, joten kotiväki saa olla koekaniinina erilaisille jutuille. Moitteita ei ole koskaan tullut, into saattaisi siitä laantua.

    Ainoa moite mitä olen kotitöistä saanut kotiväeltä on se, että heitän kaiken Moolokkiin eli lehdet, ruuantähteet, puolittain juodut kupit yms. häviävät pöydiltä liian nopeasti roskiin/viemäriin/tiskikoneeseen. Joku kerta on mennyt tärkeitä papereitakin ja jokunen lelu, jota olen pitänyt turhana romuna, kun taas omistajalle se on ollut elintärkeä.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Meidän tuttavapiirissä on pientä kilpavarustelun henkeä juhlien, ruuan ja kattausten kanssa, joten kotiväki saa olla koekaniinina erilaisille jutuille. Moitteita ei ole koskaan tullut, into saattaisi siitä laantua.

    Ainoa moite mitä olen kotitöistä saanut kotiväeltä on se, että heitän kaiken Moolokkiin eli lehdet, ruuantähteet, puolittain juodut kupit yms. häviävät pöydiltä liian nopeasti roskiin/viemäriin/tiskikoneeseen. Joku kerta on mennyt tärkeitä papereitakin ja jokunen lelu, jota olen pitänyt turhana romuna, kun taas omistajalle se on ollut elintärkeä.

    Teillä pitäisi varmaan olla joku välivarasto ennen molokkia niin muut ehtivät pelastamaan ne elintärkeänsä ennen kuin menee lopullisesti molokin kitaan, sinne on ikävä sukeltaa :D

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Teillä pitäisi varmaan olla joku välivarasto ennen molokkia niin muut ehtivät pelastamaan ne elintärkeänsä ennen kuin menee lopullisesti molokin kitaan, sinne on ikävä sukeltaa :D

    On sukellettu kerran sinnekin :D Välivarasto kuulostaa romuläjältä, mutta olen mä oppinut melkein aina kysymään, että vieläkö juot tätä kahvia ja oletko lukenut jo tämän lehden, voiko heittää pois.

    Ei ole enää pieniä eikä isompiakaan lapsia talossa, joten siivoaminen on nykyään hyvin helppoa, siihen ei mene juuri yhtään aikaa, joten pystyy siivoamaan aika hyvällä tasolla. Luin kirjan sveitsiläisestä kotirouvaelämästä, siellä kuulemma on viikonpäivät ja vuodenkiertokin määritelty siivousohjelman mukaan: helmikuussa puhdistetaan käkikellon takaosa ja patterintaustat, perjantaisin ovenkahvat ja lauantaisin karmit jne. :D En tähän hätään muista sen kirjan nimeä, aika hauskoja siivousjuttuja siinä oli.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    On sukellettu kerran sinnekin :D Välivarasto kuulostaa romuläjältä, mutta olen mä oppinut melkein aina kysymään, että vieläkö juot tätä kahvia ja oletko lukenut jo tämän lehden, voiko heittää pois.

    Ei ole enää pieniä eikä isompiakaan lapsia talossa, joten siivoaminen on nykyään hyvin helppoa, siihen ei mene juuri yhtään aikaa, joten pystyy siivoamaan aika hyvällä tasolla. Luin kirjan sveitsiläisestä kotirouvaelämästä, siellä kuulemma on viikonpäivät ja vuodenkiertokin määritelty siivousohjelman mukaan: helmikuussa puhdistetaan käkikellon takaosa ja patterintaustat, perjantaisin ovenkahvat ja lauantaisin karmit jne. :D En tähän hätään muista sen kirjan nimeä, aika hauskoja siivousjuttuja siinä oli.

    Sveitsiläistä täsmällisyyttä, helppo kuvitella kyllä että on aikataulutukset kohdillaan :) On ne varmaan teillä tottuneet jo sinuun mutta kieltämättä jos vasta puoliksi juotu kahvi katoaisi nenän alta voisi se alkuun hölmistyttää mutta viisas kumppani kyllä aika varovaisesti varmaan tuomitsemaan alkaa, kokonaisuutena kuitenkin hyvä sille toiselle jos on toinen tuommoinen että tykkää pitää paikat siistinä.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Sveitsiläistä täsmällisyyttä, helppo kuvitella kyllä että on aikataulutukset kohdillaan :) On ne varmaan teillä tottuneet jo sinuun mutta kieltämättä jos vasta puoliksi juotu kahvi katoaisi nenän alta voisi se alkuun hölmistyttää mutta viisas kumppani kyllä aika varovaisesti varmaan tuomitsemaan alkaa, kokonaisuutena kuitenkin hyvä sille toiselle jos on toinen tuommoinen että tykkää pitää paikat siistinä.

    kotiliesi.fi/puheenaiheet/jutut/kotiaiti-liisa-helve-sibaja-pitaisiko-imuroinnista-innostua/

    Tuossa juttua siitä kirjasta, löytyikin helposti. Siisteyshän ei ole työlästä, vaan se perustuu juuri siihen, että hommia tehdään vähän joka päivä niin kuin Sveitsissä. Silloin ei tule mitään joulusiivouspaniikkeja yms. "raatamista".

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    kotiliesi.fi/puheenaiheet/jutut/kotiaiti-liisa-helve-sibaja-pitaisiko-imuroinnista-innostua/

    Tuossa juttua siitä kirjasta, löytyikin helposti. Siisteyshän ei ole työlästä, vaan se perustuu juuri siihen, että hommia tehdään vähän joka päivä niin kuin Sveitsissä. Silloin ei tule mitään joulusiivouspaniikkeja yms. "raatamista".

    Eipä tullutkaan linkki näkyviin, mutta kirja on Liisa Helve-Sibaja, Hausfrau - Kotona Sveitsissä.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Eipä tullutkaan linkki näkyviin, mutta kirja on Liisa Helve-Sibaja, Hausfrau - Kotona Sveitsissä.

    Jep, vilkaisin kotilieden juttua niin siellä oli:

    "Jos olisin tyytyväinen vain kotiäitinä olemiseen, tuntisin itseni melkein maanpetturiksi, sillä Suomessa on tehty niin paljon töitä naisten tasa-arvon ja aseman eteen. Kun hoidan pitkän aikaa vain kotia, tulee tunne, että pitäisi päästä tekemään kunnon töitä. Vastaavasti, kun kirjoitan, saan tyydytystä siitä, että olen tehnyt jotain ”oikeaa työtä”.

    Liisa toteaakin kirjassaan, että kotiäiti on kaikkea sitä mitä hän ei todellakaan ole. Ja toisaalta se on kaikkea, mitä hän on."

    Minusta tuossa tulee juuri sitä ydintä mikä täällä pohjoismaissa on vähän pielessä naiset tosiaan ehkä ajattelee että pitäisi olla jotenkin "enemmän" kuin kotiäiti vaikka meidän miesten näkökulmasta se hyvä kotiäiti on juurikin vähintään yhtä arvokasta kuin mikä tahansa muukin. Ihan oikeasti nainen voi vaikka eläkkeelle jäädessään lyödä vaikka minkälaisia titteleitä pöytään niin ei se paljon ketään hetkauta mutta jos toinen samanikäinen nainen kertoo että kasvatti kunnolliset ja elämässä pärjäävät lapset se on hatunnoston arvoinen suoritus aina.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Jep, vilkaisin kotilieden juttua niin siellä oli:

    "Jos olisin tyytyväinen vain kotiäitinä olemiseen, tuntisin itseni melkein maanpetturiksi, sillä Suomessa on tehty niin paljon töitä naisten tasa-arvon ja aseman eteen. Kun hoidan pitkän aikaa vain kotia, tulee tunne, että pitäisi päästä tekemään kunnon töitä. Vastaavasti, kun kirjoitan, saan tyydytystä siitä, että olen tehnyt jotain ”oikeaa työtä”.

    Liisa toteaakin kirjassaan, että kotiäiti on kaikkea sitä mitä hän ei todellakaan ole. Ja toisaalta se on kaikkea, mitä hän on."

    Minusta tuossa tulee juuri sitä ydintä mikä täällä pohjoismaissa on vähän pielessä naiset tosiaan ehkä ajattelee että pitäisi olla jotenkin "enemmän" kuin kotiäiti vaikka meidän miesten näkökulmasta se hyvä kotiäiti on juurikin vähintään yhtä arvokasta kuin mikä tahansa muukin. Ihan oikeasti nainen voi vaikka eläkkeelle jäädessään lyödä vaikka minkälaisia titteleitä pöytään niin ei se paljon ketään hetkauta mutta jos toinen samanikäinen nainen kertoo että kasvatti kunnolliset ja elämässä pärjäävät lapset se on hatunnoston arvoinen suoritus aina.

    Ehkä siinä ei ajatella niinkään miehiä, vaan naisten suojatonta asemaa vaikkapa eron tullessa ja pientä eläkettä. Tosin suomalainen avioerolainsäädäntö (ilman avioehtoa) on kirjoitettu suojaamaan nimenomaan kotiäitejä. Eläke jää silti pieneksi, jos on pitkään kotona verraten siihen, että olisi koko ajan töissä.

    Lisäksi kaikille naisille ei kotiäitiys sovi, itse viihdyin tosi hyvin ja pitkään, joten se oli kaikille mukavaa aikaa. Mutta kaikissa perheissä se ei vain ole taloudellisesti mahdollista, vaikka se lapsille olisikin paras ratkaisu, jos äiti viihtyy.

    Sitaatista tulee mieleen se ajatus, että tasa-arvollahan käsittääkseni tarkoitettiin lisätä naisten mahdollisuuksia eikä vähentää niitä. Ts. naisille olisi mahdollista sekä olla kotiäiti että uranainen riippuen siitä, mitä hän itse haluaa ja tuntee kutsumusta. En kokenut mitään syyllisyyttä siitä, että olin vuosia kotona, tosin onhan se myös alakohtainen asia, joillakin aloilla ehkä vaikeampi päästä takaisin työelämään pitkän tauon jälkeen.

    Siitä olen kanssasi aivan samaa mieltä, että äidin ja isän tärkein ja arvokkain juttu on se, että jälkikasvu pärjää elämässä. Heidän eteensähän sitä työtäkin tehdään, että saisivat hyvän alun ja taloudellisen turvan jatkoon.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Ehkä siinä ei ajatella niinkään miehiä, vaan naisten suojatonta asemaa vaikkapa eron tullessa ja pientä eläkettä. Tosin suomalainen avioerolainsäädäntö (ilman avioehtoa) on kirjoitettu suojaamaan nimenomaan kotiäitejä. Eläke jää silti pieneksi, jos on pitkään kotona verraten siihen, että olisi koko ajan töissä.

    Lisäksi kaikille naisille ei kotiäitiys sovi, itse viihdyin tosi hyvin ja pitkään, joten se oli kaikille mukavaa aikaa. Mutta kaikissa perheissä se ei vain ole taloudellisesti mahdollista, vaikka se lapsille olisikin paras ratkaisu, jos äiti viihtyy.

    Sitaatista tulee mieleen se ajatus, että tasa-arvollahan käsittääkseni tarkoitettiin lisätä naisten mahdollisuuksia eikä vähentää niitä. Ts. naisille olisi mahdollista sekä olla kotiäiti että uranainen riippuen siitä, mitä hän itse haluaa ja tuntee kutsumusta. En kokenut mitään syyllisyyttä siitä, että olin vuosia kotona, tosin onhan se myös alakohtainen asia, joillakin aloilla ehkä vaikeampi päästä takaisin työelämään pitkän tauon jälkeen.

    Siitä olen kanssasi aivan samaa mieltä, että äidin ja isän tärkein ja arvokkain juttu on se, että jälkikasvu pärjää elämässä. Heidän eteensähän sitä työtäkin tehdään, että saisivat hyvän alun ja taloudellisen turvan jatkoon.

    Eihän ne tosiaan helppoja juttuja ole ja nykyään kun liitot tuntuu olevan aikalailla kertakäyttökamaa niin varmaan sitä eläkeasiaa joutuu eri tavalla ajattelemaan kuin ennen silloin kun ne liitot kesti. Sinun kohdalla kyllä hieno juttu että sait sekä olla lasten kanssa kotona että pääsit sitten vielä takaisin työelämään, varmaan se paras paketti kun olen kuullut aika monen miehenkin jälkeenpäin harmitelleen ettei ollut koskaan kotona silloin kun lapset olivat pieniä.

    Näinpä, ei mikään ura ja menestys varmaan korvaa sitä jos oma lapsi suistuu sivuraiteille, sitähän tapahtuu ja voisi tapahtua vaikka olisi vanhemmat olleet aina lähellä mutta jos on olleet etäisiä harmittaa varmaan täpöllä ja tuntee voimattomuutta kun ei voi enää korjata aikaa mikä meni jo.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Eihän ne tosiaan helppoja juttuja ole ja nykyään kun liitot tuntuu olevan aikalailla kertakäyttökamaa niin varmaan sitä eläkeasiaa joutuu eri tavalla ajattelemaan kuin ennen silloin kun ne liitot kesti. Sinun kohdalla kyllä hieno juttu että sait sekä olla lasten kanssa kotona että pääsit sitten vielä takaisin työelämään, varmaan se paras paketti kun olen kuullut aika monen miehenkin jälkeenpäin harmitelleen ettei ollut koskaan kotona silloin kun lapset olivat pieniä.

    Näinpä, ei mikään ura ja menestys varmaan korvaa sitä jos oma lapsi suistuu sivuraiteille, sitähän tapahtuu ja voisi tapahtua vaikka olisi vanhemmat olleet aina lähellä mutta jos on olleet etäisiä harmittaa varmaan täpöllä ja tuntee voimattomuutta kun ei voi enää korjata aikaa mikä meni jo.

    " jos oma lapsi suistuu sivuraiteille, sitähän tapahtuu ja voisi tapahtua vaikka olisi vanhemmat olleet aina lähellä"

    Olet viisas, kun tuon ymmärrät, kaikki eivät ymmärrä. Vaikka kaikkensa vanhempana yrittäisi, voi lapsilla mennä huonosti. Ylimääräinen rangaistus vanhemmille vielä se, että jotkut syyllistävät, kun itsekin siinä varmaankin itseään syyllistää olivatpa valinnat mitkä hyvänsä olleet (jossittelua).

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    " jos oma lapsi suistuu sivuraiteille, sitähän tapahtuu ja voisi tapahtua vaikka olisi vanhemmat olleet aina lähellä"

    Olet viisas, kun tuon ymmärrät, kaikki eivät ymmärrä. Vaikka kaikkensa vanhempana yrittäisi, voi lapsilla mennä huonosti. Ylimääräinen rangaistus vanhemmille vielä se, että jotkut syyllistävät, kun itsekin siinä varmaankin itseään syyllistää olivatpa valinnat mitkä hyvänsä olleet (jossittelua).

    Niinpä ja se on aika sääli kun aika monessa onnettomassa tarinassa suurin syyllinen on tämä aika kova yhteiskunta, jotenkin tuntuu että ihan h..in kova verrattuna johonkin vuosikymmenien takaiseen jolloin on ollut töitä suunnilleen kaikille ja eväät itsenäiseen elämään on sen työn kautta sitten ollut mahdollista saavuttaa helpommin kuin nykyään. Vanhempihan ei voi kuin yrittää parhaansa, jos se ei riitä ei kai siitä itseään pidä sitten syyllistää enää kun ei se ainakaan kenellekään ole eduksi.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Jep, vilkaisin kotilieden juttua niin siellä oli:

    "Jos olisin tyytyväinen vain kotiäitinä olemiseen, tuntisin itseni melkein maanpetturiksi, sillä Suomessa on tehty niin paljon töitä naisten tasa-arvon ja aseman eteen. Kun hoidan pitkän aikaa vain kotia, tulee tunne, että pitäisi päästä tekemään kunnon töitä. Vastaavasti, kun kirjoitan, saan tyydytystä siitä, että olen tehnyt jotain ”oikeaa työtä”.

    Liisa toteaakin kirjassaan, että kotiäiti on kaikkea sitä mitä hän ei todellakaan ole. Ja toisaalta se on kaikkea, mitä hän on."

    Minusta tuossa tulee juuri sitä ydintä mikä täällä pohjoismaissa on vähän pielessä naiset tosiaan ehkä ajattelee että pitäisi olla jotenkin "enemmän" kuin kotiäiti vaikka meidän miesten näkökulmasta se hyvä kotiäiti on juurikin vähintään yhtä arvokasta kuin mikä tahansa muukin. Ihan oikeasti nainen voi vaikka eläkkeelle jäädessään lyödä vaikka minkälaisia titteleitä pöytään niin ei se paljon ketään hetkauta mutta jos toinen samanikäinen nainen kertoo että kasvatti kunnolliset ja elämässä pärjäävät lapset se on hatunnoston arvoinen suoritus aina.

    "meidän miesten näkökulmasta se hyvä kotiäiti on juurikin vähintään yhtä arvokasta kuin mikä tahansa muukin"

    Tällä palstalla on niin monen monituista kertaa miesten toimesta haukuttu kotiäidit laiskoiksi loisiksi ja parisuhdehuoriksi, että sinä et todellakaan voi tuossa lauseessasi käyttää ilmaisua "me miehet". Olet melkolailla yksin tuon arvostuksesi kanssa. Suurin osa palstan miehistä halveksii kotiäitejä.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Niinpä ja se on aika sääli kun aika monessa onnettomassa tarinassa suurin syyllinen on tämä aika kova yhteiskunta, jotenkin tuntuu että ihan h..in kova verrattuna johonkin vuosikymmenien takaiseen jolloin on ollut töitä suunnilleen kaikille ja eväät itsenäiseen elämään on sen työn kautta sitten ollut mahdollista saavuttaa helpommin kuin nykyään. Vanhempihan ei voi kuin yrittää parhaansa, jos se ei riitä ei kai siitä itseään pidä sitten syyllistää enää kun ei se ainakaan kenellekään ole eduksi.

    Todellakin samaa mieltä! On todella vaikea päästä edes mihinkään opiskelemaan nykyään ja jos ei ole koulutusta, ei ole töitäkään helppo saada. Siivoojaksikin pitää kuulemma olla koulutus ja titteli.

    Muistan vielä, kun maapaikallamme 70-luvulla oli lievästi kehitysvammainen nuorukainen, joka oli kova työmies ja ihan oikeissa töissä sahalla. Hänellä kävi tuuri, kun vanhemmatkin olivat sahalla töissä ja ottivat pojan alkuun oppipojakseen ilman palkkaa eikä kehitysvamma ollut niin vakava, että olisi joutunut laitokseen, jotka siihen aikaan olivat hyvin karuja paikkoja.

    Nykyisin kaikki tuollaiset suorittavat, suhteellisen yksinkertaiset työt ovat poissa, nuoret eivät saa tuntumaa työelämään ja syrjäytyvät hyvin nopeasti, jos joutuvat makaamaan sossun tuilla kotona sillä aikaa kun muu ikäluokka opiskelee, pariutuu ja pääsee työelämään. Ennen oli mahdollista viettää etsikkovuosia, kaikki työhaluiset saivat töitä, ja työ/tarpeellisuuden tunne on ihmiselle yksi tärkeimpiä mielenterveyden kulmakiviä. Mutta minkäs teet, ei menneisyyteenkään voi palata.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Todellakin samaa mieltä! On todella vaikea päästä edes mihinkään opiskelemaan nykyään ja jos ei ole koulutusta, ei ole töitäkään helppo saada. Siivoojaksikin pitää kuulemma olla koulutus ja titteli.

    Muistan vielä, kun maapaikallamme 70-luvulla oli lievästi kehitysvammainen nuorukainen, joka oli kova työmies ja ihan oikeissa töissä sahalla. Hänellä kävi tuuri, kun vanhemmatkin olivat sahalla töissä ja ottivat pojan alkuun oppipojakseen ilman palkkaa eikä kehitysvamma ollut niin vakava, että olisi joutunut laitokseen, jotka siihen aikaan olivat hyvin karuja paikkoja.

    Nykyisin kaikki tuollaiset suorittavat, suhteellisen yksinkertaiset työt ovat poissa, nuoret eivät saa tuntumaa työelämään ja syrjäytyvät hyvin nopeasti, jos joutuvat makaamaan sossun tuilla kotona sillä aikaa kun muu ikäluokka opiskelee, pariutuu ja pääsee työelämään. Ennen oli mahdollista viettää etsikkovuosia, kaikki työhaluiset saivat töitä, ja työ/tarpeellisuuden tunne on ihmiselle yksi tärkeimpiä mielenterveyden kulmakiviä. Mutta minkäs teet, ei menneisyyteenkään voi palata.

    Ei auta aina edes opiskelupaikka. Moni nuori ei saa oman alansa kesätöitä opiskeluaikana, joten on vaikea päästä työelämään kiinni. Kaikki paikat menevät suhteiden kautta ja ilman niitä ei saa mitään, vaikka olisi kuinka hyvä. Yksi tuttu dippainssiopiskelija ei vieläkään ole päässyt edes kesäisin kokeilemaan oman alan hommia, vaikka on jo maisterivaiheen opiskelija ja lähes kaikki kurssit suoritettu parhain mahdollisin arvosanoin. Ei vaan satu omaamaan minkäänlaisia suhteita, joten jää kaikissa hauissa jonkun muun taakse.

    Äänestä

  • nykyaikaa kirjoitti:

    Ei auta aina edes opiskelupaikka. Moni nuori ei saa oman alansa kesätöitä opiskeluaikana, joten on vaikea päästä työelämään kiinni. Kaikki paikat menevät suhteiden kautta ja ilman niitä ei saa mitään, vaikka olisi kuinka hyvä. Yksi tuttu dippainssiopiskelija ei vieläkään ole päässyt edes kesäisin kokeilemaan oman alan hommia, vaikka on jo maisterivaiheen opiskelija ja lähes kaikki kurssit suoritettu parhain mahdollisin arvosanoin. Ei vaan satu omaamaan minkäänlaisia suhteita, joten jää kaikissa hauissa jonkun muun taakse.

    Vaikeaa on, totta, mutta eivät suhteet nyt sentään ihan kaikkea onneksi ratkaise. Enemmän ratkaisee työkokemuksen puute, kun sitä tulisi olla ihan opintojen alusta asti ts. niillä, jotka palkataan, sitä on. Mitä pitempi työhistoria (ennen koulutusta kesätöitä jne.), sitä myönteisempi vaikutelma, ja tuolloin pitäisi osata kirjoittaa myös kunnollinen CV, jossa mainitaan pienetkin työsuoritukset (jos kyseessä on nuori ihminen, jolla ei ole vielä oman alan työkokemusta).

    Työhistoriaa katsotaan rekrytoinneissa enemmän kuin arvosanoja, mutta sitä parempi, jos löytyy sekä hyviä arvosanoja että työkokemusta. Työnantaja pääsee valitsemaan usein isosta joukosta, silloin vahvuuksia pitäisi olla jokaiselta osa-alueelta. Suhteita ei kenelläkään ole joka paikkaan, vaan suhteet ovat myös sosiaalisten taitojen tulosta, sekin täytyy muistaa. Se, että on ammattilaisella on suhteita, kertoo tästä ammattilaisesta: kaikki tahtovat niitä työntekijöitä, jotka osaavat verkostoitua ja tuovat omine suhteineen lisäarvoa työhönsä. On siis mielestäni väärin puhua suhteista vain siten, että ne olisivat nepotismia tai elitismiä tms.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Vaikeaa on, totta, mutta eivät suhteet nyt sentään ihan kaikkea onneksi ratkaise. Enemmän ratkaisee työkokemuksen puute, kun sitä tulisi olla ihan opintojen alusta asti ts. niillä, jotka palkataan, sitä on. Mitä pitempi työhistoria (ennen koulutusta kesätöitä jne.), sitä myönteisempi vaikutelma, ja tuolloin pitäisi osata kirjoittaa myös kunnollinen CV, jossa mainitaan pienetkin työsuoritukset (jos kyseessä on nuori ihminen, jolla ei ole vielä oman alan työkokemusta).

    Työhistoriaa katsotaan rekrytoinneissa enemmän kuin arvosanoja, mutta sitä parempi, jos löytyy sekä hyviä arvosanoja että työkokemusta. Työnantaja pääsee valitsemaan usein isosta joukosta, silloin vahvuuksia pitäisi olla jokaiselta osa-alueelta. Suhteita ei kenelläkään ole joka paikkaan, vaan suhteet ovat myös sosiaalisten taitojen tulosta, sekin täytyy muistaa. Se, että on ammattilaisella on suhteita, kertoo tästä ammattilaisesta: kaikki tahtovat niitä työntekijöitä, jotka osaavat verkostoitua ja tuovat omine suhteineen lisäarvoa työhönsä. On siis mielestäni väärin puhua suhteista vain siten, että ne olisivat nepotismia tai elitismiä tms.

    Nuorilla suhteet ovat usein juuri sitä nepotismia, koska ne suhteet ovat isin, äidin tai sedän tai tädin työpaikkaan. Aikuisilla on nenemmän omia verkostojaan, mutta en usko niidenkään autuaaksi tekevään voimaan. Muuten voitaisiin ajatella, että introverteilla ei ole sijaa työelämässä. Erilaisia ihmisiä kuitenkin tarvitaan työyhteisöön ja erilaisia vahvuuksia.
    Tälläkin mainitulla nuorella on paljonkin työkokemusta joka kesältä, mutta ei oman alan töistä. Niihin pääsee vain suhteilla. Sen jälkeen työkokemusta on oman alan töistä ja pääsee taas jatkossa ohi niistä, jotka ovat vain jossain tehtaassa liukuhihnalla kesänsä viettäneet.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Todellakin samaa mieltä! On todella vaikea päästä edes mihinkään opiskelemaan nykyään ja jos ei ole koulutusta, ei ole töitäkään helppo saada. Siivoojaksikin pitää kuulemma olla koulutus ja titteli.

    Muistan vielä, kun maapaikallamme 70-luvulla oli lievästi kehitysvammainen nuorukainen, joka oli kova työmies ja ihan oikeissa töissä sahalla. Hänellä kävi tuuri, kun vanhemmatkin olivat sahalla töissä ja ottivat pojan alkuun oppipojakseen ilman palkkaa eikä kehitysvamma ollut niin vakava, että olisi joutunut laitokseen, jotka siihen aikaan olivat hyvin karuja paikkoja.

    Nykyisin kaikki tuollaiset suorittavat, suhteellisen yksinkertaiset työt ovat poissa, nuoret eivät saa tuntumaa työelämään ja syrjäytyvät hyvin nopeasti, jos joutuvat makaamaan sossun tuilla kotona sillä aikaa kun muu ikäluokka opiskelee, pariutuu ja pääsee työelämään. Ennen oli mahdollista viettää etsikkovuosia, kaikki työhaluiset saivat töitä, ja työ/tarpeellisuuden tunne on ihmiselle yksi tärkeimpiä mielenterveyden kulmakiviä. Mutta minkäs teet, ei menneisyyteenkään voi palata.

    Näinpä ja minusta aika älytöntä että kun noita suorittavia töitä ei juurikaan ole eikä niitä mahdottomasti lisääkään tule ja kun muistetaan että meillä aika iso osa nuorista on jopa kokonaan ilman koulutusta tai työtä:

    http://www.amke.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/joka-kuudes-nuori-on-tipahtanut-koulutuksesta.html

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1473905792709

    Sitten päättäjät roudaa tänne ihan helvetinmoisen kasan "pakolaisia" joista suurin osa suunnilleen samassa tilanteessa ja maksaa h..ti, se raha olisi ollut tarpeeseen laittaa näiden jo olemassaolevien tukemiseen mutta ei kiinnosta, kiinnostaa vaan se että saadaan halpaa työvoimaa ja kilpailutilanne jossa monelta koulunkin käyneeltä nyrjähtää mielenterveys kun minnekään ei vaan pääse vaikka jotain osaisi ja halujakin olisi tehdä jotain.

    Äänestä

  • nykyaikaa kirjoitti:

    Nuorilla suhteet ovat usein juuri sitä nepotismia, koska ne suhteet ovat isin, äidin tai sedän tai tädin työpaikkaan. Aikuisilla on nenemmän omia verkostojaan, mutta en usko niidenkään autuaaksi tekevään voimaan. Muuten voitaisiin ajatella, että introverteilla ei ole sijaa työelämässä. Erilaisia ihmisiä kuitenkin tarvitaan työyhteisöön ja erilaisia vahvuuksia.
    Tälläkin mainitulla nuorella on paljonkin työkokemusta joka kesältä, mutta ei oman alan töistä. Niihin pääsee vain suhteilla. Sen jälkeen työkokemusta on oman alan töistä ja pääsee taas jatkossa ohi niistä, jotka ovat vain jossain tehtaassa liukuhihnalla kesänsä viettäneet.

    Ehkä toimii pienillä paikkakunnilla, mutta isoilla ei. Ainakaan meidän nuori ei ole meidän suhteillamme saanut yhtään kesätyöpaikkaa, vaan omin avuin jokainen kerta. Eikä meillä ole mitään suhteita alaan, jolla hän nykyisin aikuisena työskentelee. Vähän ihmettelen sellaista alaa, jossa töihin pääsee "vain suhteilla", mikä sellainen voi nykypäivänä olla?

    Erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten tarve työyhteisössä on minunkin mielestäni hyvä asia, kyllä ainakin esimieskoulutusta saaneet sen tietävät, lisäksi monilla aloilla on kysyntää introverteille, mutta se on kovin alakohtaista - kaupalliselle alalla ei ehkä introvertti hakeudukaan. Silti nykyisin millä tahansa alalla tulisi osata myydä osaamistaan, vaikka olisikin introvertti. Tällaiseksi se vain on mennyt työelämä, ikävä kyllä, että sosiaalisesti kömpelö tai harjaantumaton on alakynnessä, vaikka olisikin helmi, ahkera ja oppivainen.

    Äänestä

  • nykyaikaa kirjoitti:

    Nuorilla suhteet ovat usein juuri sitä nepotismia, koska ne suhteet ovat isin, äidin tai sedän tai tädin työpaikkaan. Aikuisilla on nenemmän omia verkostojaan, mutta en usko niidenkään autuaaksi tekevään voimaan. Muuten voitaisiin ajatella, että introverteilla ei ole sijaa työelämässä. Erilaisia ihmisiä kuitenkin tarvitaan työyhteisöön ja erilaisia vahvuuksia.
    Tälläkin mainitulla nuorella on paljonkin työkokemusta joka kesältä, mutta ei oman alan töistä. Niihin pääsee vain suhteilla. Sen jälkeen työkokemusta on oman alan töistä ja pääsee taas jatkossa ohi niistä, jotka ovat vain jossain tehtaassa liukuhihnalla kesänsä viettäneet.

    Suhteisiin vetoaminen on minusta ehkä vähän sellaista lohduttelun makua, sillä aika harvoin muiden hakijoiden suhteista tosiasiassa on tietoa, ellei nyt satuta elämään pienellä paikkakunnalla, jossa hakijoita on vähän. Työpaikkoihinhan on kymmeniä ja usein satojakin hakijoita, jotka ovat aivan tuntemattomia toinen toisilleen.

    Jos tuolla nuorella miehellä on työkokemusta, hyvät arvosanat, niin veikkaan, että hänen työnhakunsa ratkaisisi juuri tuo mainitsemani itsensä myymisen taito eli hyvä CV, hyvä vaikutelma työhaastattelussa eli tulisi osata esittää itsensä tuoreita tietoja omaavana ja terveenä, kehityskelpoisena, työhistoriaa vielä vähän, mutta ahkeruus osoitettuna kesätöiden avulla. Toivottavasit nuori itse ei ajattele, että suhteet ratkaisevat kaiken, sehän on varsin lannistava ajatus.

    Ikis: tuohon pakolaiskeskusteluun en lähde, se on niin laaja aihe :)

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Ehkä toimii pienillä paikkakunnilla, mutta isoilla ei. Ainakaan meidän nuori ei ole meidän suhteillamme saanut yhtään kesätyöpaikkaa, vaan omin avuin jokainen kerta. Eikä meillä ole mitään suhteita alaan, jolla hän nykyisin aikuisena työskentelee. Vähän ihmettelen sellaista alaa, jossa töihin pääsee "vain suhteilla", mikä sellainen voi nykypäivänä olla?

    Erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten tarve työyhteisössä on minunkin mielestäni hyvä asia, kyllä ainakin esimieskoulutusta saaneet sen tietävät, lisäksi monilla aloilla on kysyntää introverteille, mutta se on kovin alakohtaista - kaupalliselle alalla ei ehkä introvertti hakeudukaan. Silti nykyisin millä tahansa alalla tulisi osata myydä osaamistaan, vaikka olisikin introvertti. Tällaiseksi se vain on mennyt työelämä, ikävä kyllä, että sosiaalisesti kömpelö tai harjaantumaton on alakynnessä, vaikka olisikin helmi, ahkera ja oppivainen.

    Kyllä monissa töissä kysytään suosittelijaa. Usein suosittelija on samassa työpaikassa työskentelevä tuttu eikä välttämättä entinen työnantaja.
    On vähän sääli, että olemme valmiita menettämään omaan kulttuuriimme olennaisena osana kuuluvan piirteen, jonka mukaan teot merkitsevät enemmän kuin sanat. Amerikkalaistyylinen oman itsensä ja erinomaisuutensa korostaminen ei ole niitä asioita, joita sieltä kannattaisi meille omia, vaikka sitä kuinka nimitettäisiin oman osaamisen myymiseksi. Huomio tuntuu olevan pelkässä semantiikassa, ollaan between jobs ja milloin mitäkin mikä parhaalta kuulostaa.

    Äänestä

  • nykyaikaa kirjoitti:

    Kyllä monissa töissä kysytään suosittelijaa. Usein suosittelija on samassa työpaikassa työskentelevä tuttu eikä välttämättä entinen työnantaja.
    On vähän sääli, että olemme valmiita menettämään omaan kulttuuriimme olennaisena osana kuuluvan piirteen, jonka mukaan teot merkitsevät enemmän kuin sanat. Amerikkalaistyylinen oman itsensä ja erinomaisuutensa korostaminen ei ole niitä asioita, joita sieltä kannattaisi meille omia, vaikka sitä kuinka nimitettäisiin oman osaamisen myymiseksi. Huomio tuntuu olevan pelkässä semantiikassa, ollaan between jobs ja milloin mitäkin mikä parhaalta kuulostaa.

    Semantiikastahan mekin tässä keskustelemme :) Sosiaaliset taidot eivät tarkoita oman erinomaisuuden korostamista eikä myyminen varsinkaan tarkoita oman itsen korostamista, ei, hyvä myyjä päinvastoin pitää itsensä taka-alalla. Se, millaista persoonaa haetaan, on alakohtaista. Kyllä itsensä hiominen työnhakumielessä on nykyään tärkeää, se on mielestäni jotakuinkin päinvastaista kuin sellainen 70-80-lukulainen pysähtynyt työelämä, jossa suhteilla oli isompi merkitys kuin nykyään. Suosittelijan lausunto ei ratkaise sitä kenet valitaan, kaikki työpaikat eivät ole edes julkisesti haussa, mutta ne eivät mielestäni tarkoita sitä, että suhteet ratkaisisvat kaiken. Se ratkaisee, mitä kyseiseen työpaikkaan haetaan.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Suhteisiin vetoaminen on minusta ehkä vähän sellaista lohduttelun makua, sillä aika harvoin muiden hakijoiden suhteista tosiasiassa on tietoa, ellei nyt satuta elämään pienellä paikkakunnalla, jossa hakijoita on vähän. Työpaikkoihinhan on kymmeniä ja usein satojakin hakijoita, jotka ovat aivan tuntemattomia toinen toisilleen.

    Jos tuolla nuorella miehellä on työkokemusta, hyvät arvosanat, niin veikkaan, että hänen työnhakunsa ratkaisisi juuri tuo mainitsemani itsensä myymisen taito eli hyvä CV, hyvä vaikutelma työhaastattelussa eli tulisi osata esittää itsensä tuoreita tietoja omaavana ja terveenä, kehityskelpoisena, työhistoriaa vielä vähän, mutta ahkeruus osoitettuna kesätöiden avulla. Toivottavasit nuori itse ei ajattele, että suhteet ratkaisevat kaiken, sehän on varsin lannistava ajatus.

    Ikis: tuohon pakolaiskeskusteluun en lähde, se on niin laaja aihe :)

    "Ikis: tuohon pakolaiskeskusteluun en lähde, se on niin laaja aihe :) "

    Joo, ei tarviikaan ja totta mutta mainitsinpahan nyt senkin kun minusta on niin älytöntä että maassa jo olemassaolevien pahoin voivien lisäksi tuodaan vielä lisää voimaan pahoin ilman toivoakaan työllistymisestä. Kaikki tuo vain busineksen takia eikä siksi että oikeasti välitettäisiin ja minusta tuo realistiset mahdollisuudet tulla onnelliseksi tai saada olla hyödyksi täällä usein unohdetaan maahanmuuttokeskusteluissa kun fokus viedään heti "ne vie meidän naiset" -nillityksen pilkkaamiseen vaikka kokonaisuus on ihan helvetisti isompi juttu ja koskettaa kaikkia jollain tapaa.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Semantiikastahan mekin tässä keskustelemme :) Sosiaaliset taidot eivät tarkoita oman erinomaisuuden korostamista eikä myyminen varsinkaan tarkoita oman itsen korostamista, ei, hyvä myyjä päinvastoin pitää itsensä taka-alalla. Se, millaista persoonaa haetaan, on alakohtaista. Kyllä itsensä hiominen työnhakumielessä on nykyään tärkeää, se on mielestäni jotakuinkin päinvastaista kuin sellainen 70-80-lukulainen pysähtynyt työelämä, jossa suhteilla oli isompi merkitys kuin nykyään. Suosittelijan lausunto ei ratkaise sitä kenet valitaan, kaikki työpaikat eivät ole edes julkisesti haussa, mutta ne eivät mielestäni tarkoita sitä, että suhteet ratkaisisvat kaiken. Se ratkaisee, mitä kyseiseen työpaikkaan haetaan.

    Useimpiin työpaikkoihin hakijamäärät ovat aivan hillittömiä. Satojen hakijoiden joukosta ei pääse töihin olemalla parempi kuin muut, olemalla sujuvampisanainen kuin muut, omaamalla paremman cv:n kuin muut tai linkedinnilläkään. Töihin pääsee kun oma isä on töissä samassa puljussa. Muuta on turha väittää, koska opiskelijatovereiden kesätyöpaikat todistavat asian todenperäisyyden.

    Äänestä

  • nykyaikaa kirjoitti:

    Useimpiin työpaikkoihin hakijamäärät ovat aivan hillittömiä. Satojen hakijoiden joukosta ei pääse töihin olemalla parempi kuin muut, olemalla sujuvampisanainen kuin muut, omaamalla paremman cv:n kuin muut tai linkedinnilläkään. Töihin pääsee kun oma isä on töissä samassa puljussa. Muuta on turha väittää, koska opiskelijatovereiden kesätyöpaikat todistavat asian todenperäisyyden.

    Sellainen yritys tai työpaikka, johon palkataan vain sukulaisia ja tuttuja/tutun tuttuja tuskin kovin hyvin menestyy kilpailussa. Kuulostaa idänkaupalta, kyllä me kuitenkin eletään vähän toisenlaisessa maailmassa/markkinoilla kuin Venäjällä vielä nykyäänkin.

    Sitä en kiistä, että suhteillakin kesätyöpaikan usein saa. Tuttavapiiristä löytyy niitäkin esimerkkejä, mutta useimmat nuoret ovat itse hankkineet työnsä olemalla aktiivisia. Eihän useimpiin työpaikkoihin edes voida ottaa kouluttamattomia omia lapsia kesätöihin, vaan otetaan työuransa alussa olevia opiskelijoita (pätevyysvaatimusten takia) eivätkä isät ja äidit ole niitä, jotka työpaikkansa rekrytoinnista vastaavat henkilöt edes tuntisivat. Kesätyöpaikkoja ei monilla aloilla edes enää ole, kaikesta nipistetään.

    Kaikenkaikkiaan tästä on vähän vaikea keskustella yleisellä tasolla, kun aloja on niin monenlaisia erilaisine käytäntöineen, koulutuksineen jne. Ennen kuka tahansa näppärä nuori pystyi olemaan töissä sihteerinä vaikkapa iskän toimistossa, mutta sellaista ammattia, jossa kopioidaan papereita, keitellään kahvia ja viedään postia toimistorakennuksessa huoneesta toiseen ei enää ole olemassa. Monet sellaiset ammatit, joissa oltiin kesätöissä, ovat yksinkertaisesti kadonneet. Ongelma on rakenteellinen.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    "Ikis: tuohon pakolaiskeskusteluun en lähde, se on niin laaja aihe :) "

    Joo, ei tarviikaan ja totta mutta mainitsinpahan nyt senkin kun minusta on niin älytöntä että maassa jo olemassaolevien pahoin voivien lisäksi tuodaan vielä lisää voimaan pahoin ilman toivoakaan työllistymisestä. Kaikki tuo vain busineksen takia eikä siksi että oikeasti välitettäisiin ja minusta tuo realistiset mahdollisuudet tulla onnelliseksi tai saada olla hyödyksi täällä usein unohdetaan maahanmuuttokeskusteluissa kun fokus viedään heti "ne vie meidän naiset" -nillityksen pilkkaamiseen vaikka kokonaisuus on ihan helvetisti isompi juttu ja koskettaa kaikkia jollain tapaa.

    Globalisaatiosta hyötyvät varakkaat, koulutetut hyväosaiset sekä suuryritykset sekä osa pienyrityksistä, yritykset hyötyvät myös halvasta, runsaasta työvoimasta, jota voi helposti liikutella maasta toiseen. Häviäjiä ovat vähän koulutetut, suorittavia töitä tekevät ihmiset, lapset, joiden äidit ja isät ovat töissä muissa maissa niin että likaiset työt tulevat hoidetuiksi rikkaammissa maissa.

    Euroopassa syntyvyys on alhaista, mikä taloustieteessä kuulemma on merkki talouden tulevasta sakkaamisesta. Venäjä ja Japani ovat molemmat heikossa jamassa, syntyvyys molemmissa maissa on maailman alhaisinta. Pakolaiset liittyvät tähän juttuun myös, eivät vain hyväntekemiseen ja kansainvälisiin sopimuksiin.

    EU ja pakolaiskysymykset ovat hyvin vaikeita ja monimutkaisia, koska niihin liittyy elintason säilyttämisen haaste. Äänestämällä yksinkertaisten ja mustavalkoisten ratkaisujen puolueita ei ratkaista näitä kysymyksiä, he vain huijaavat ihmisiä. (Kommentoin kuitenkin vähän :) )

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Sellainen yritys tai työpaikka, johon palkataan vain sukulaisia ja tuttuja/tutun tuttuja tuskin kovin hyvin menestyy kilpailussa. Kuulostaa idänkaupalta, kyllä me kuitenkin eletään vähän toisenlaisessa maailmassa/markkinoilla kuin Venäjällä vielä nykyäänkin.

    Sitä en kiistä, että suhteillakin kesätyöpaikan usein saa. Tuttavapiiristä löytyy niitäkin esimerkkejä, mutta useimmat nuoret ovat itse hankkineet työnsä olemalla aktiivisia. Eihän useimpiin työpaikkoihin edes voida ottaa kouluttamattomia omia lapsia kesätöihin, vaan otetaan työuransa alussa olevia opiskelijoita (pätevyysvaatimusten takia) eivätkä isät ja äidit ole niitä, jotka työpaikkansa rekrytoinnista vastaavat henkilöt edes tuntisivat. Kesätyöpaikkoja ei monilla aloilla edes enää ole, kaikesta nipistetään.

    Kaikenkaikkiaan tästä on vähän vaikea keskustella yleisellä tasolla, kun aloja on niin monenlaisia erilaisine käytäntöineen, koulutuksineen jne. Ennen kuka tahansa näppärä nuori pystyi olemaan töissä sihteerinä vaikkapa iskän toimistossa, mutta sellaista ammattia, jossa kopioidaan papereita, keitellään kahvia ja viedään postia toimistorakennuksessa huoneesta toiseen ei enää ole olemassa. Monet sellaiset ammatit, joissa oltiin kesätöissä, ovat yksinkertaisesti kadonneet. Ongelma on rakenteellinen.

    Olemme aika pahassa pulassa jos nuoret eivät saa kokemusta työnteosta. Ulkopuolisena olemisesta tulee elämäntapa, josta on sitä vaikeampi ravistautua irti mitä enemmän aikaa kuluu.
    Tuttua nuorta kun ajattelen, tuntuu hölmöltä, että yhteiskunnan rakenteet lannistavat jo tulevaa dippainssiäkin, jolla sentään on ainakin lahjakkuutensa apunaan kamppailussa työpaikoista.
    Omat nuoreni ovat pärjänneet, mutta se on vaatinut molemmilta tuplamaisterin paperit yhteensopivilta aloilta ja kesätöitä aivan laidasta laitaan, joskus jopa kaksi työtä kerrallaan sekä työntekoa opintojen ohella lukukauden aikana. Sillä on saanut todistettua olevansa ahkera ja yritteliäs. Aika paljon yhteiskunta vaatii nykyisin nuoriltaan, että saisi edes tavallisesta elämästä jotenkin kiinni, menestymisestä puhumattakaan.

    Äänestä

  • nykyaikaa kirjoitti:

    Olemme aika pahassa pulassa jos nuoret eivät saa kokemusta työnteosta. Ulkopuolisena olemisesta tulee elämäntapa, josta on sitä vaikeampi ravistautua irti mitä enemmän aikaa kuluu.
    Tuttua nuorta kun ajattelen, tuntuu hölmöltä, että yhteiskunnan rakenteet lannistavat jo tulevaa dippainssiäkin, jolla sentään on ainakin lahjakkuutensa apunaan kamppailussa työpaikoista.
    Omat nuoreni ovat pärjänneet, mutta se on vaatinut molemmilta tuplamaisterin paperit yhteensopivilta aloilta ja kesätöitä aivan laidasta laitaan, joskus jopa kaksi työtä kerrallaan sekä työntekoa opintojen ohella lukukauden aikana. Sillä on saanut todistettua olevansa ahkera ja yritteliäs. Aika paljon yhteiskunta vaatii nykyisin nuoriltaan, että saisi edes tavallisesta elämästä jotenkin kiinni, menestymisestä puhumattakaan.

    100%+samaa+mieltä+tästä.+Jos+ei+menesty+eikä+saa+työpaikkaa+koulutuksesta+huolimatta,+ei+kyse+ole+todellakaan+pelkästään+nuoresta+itsestään+useimmiten,+vaan+siinä+on+mukana+rakenteellisia+asioita,+koulutukseen+liittyviä+asioita,+työelämän+nopeisiin+muutoksiin+liittyviä+asioita,+globalisaatioon+liittyviä+asioita.+Esimerkiksi+asiantuntijatyötä+voidaan+teettää+vaikka+Intiassa,+siihen+ei+tarvita+suomalaista+insinööriä.+Työnhakutaidot+ovat+ainoat,+johon+voi+suht+helposti+vaikuttaa,+mutta+siitä+taas+nuorelle+voi+tulla+sellainen+olo,+että+olet+huono,+vääränlainen+(niin+kuin+olen+lehdestä+lukenut+haastatteluista).+Meillä+vanhemmilla+oli+paljon+helpompaa+joka+asiassa,+ei+ollut+tällaista+kilpailua+koulutus-+ja+työpaikoista+eikä+globalisaatiota.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    100%+samaa+mieltä+tästä.+Jos+ei+menesty+eikä+saa+työpaikkaa+koulutuksesta+huolimatta,+ei+kyse+ole+todellakaan+pelkästään+nuoresta+itsestään+useimmiten,+vaan+siinä+on+mukana+rakenteellisia+asioita,+koulutukseen+liittyviä+asioita,+työelämän+nopeisiin+muutoksiin+liittyviä+asioita,+globalisaatioon+liittyviä+asioita.+Esimerkiksi+asiantuntijatyötä+voidaan+teettää+vaikka+Intiassa,+siihen+ei+tarvita+suomalaista+insinööriä.+Työnhakutaidot+ovat+ainoat,+johon+voi+suht+helposti+vaikuttaa,+mutta+siitä+taas+nuorelle+voi+tulla+sellainen+olo,+että+olet+huono,+vääränlainen+(niin+kuin+olen+lehdestä+lukenut+haastatteluista).+Meillä+vanhemmilla+oli+paljon+helpompaa+joka+asiassa,+ei+ollut+tällaista+kilpailua+koulutus-+ja+työpaikoista+eikä+globalisaatiota.

    Osaavimmat nuoret lähtevät työn perässä maailmalle ja siihen ei näin pienellä maalla olisi oikein varaa.

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Semantiikastahan mekin tässä keskustelemme :) Sosiaaliset taidot eivät tarkoita oman erinomaisuuden korostamista eikä myyminen varsinkaan tarkoita oman itsen korostamista, ei, hyvä myyjä päinvastoin pitää itsensä taka-alalla. Se, millaista persoonaa haetaan, on alakohtaista. Kyllä itsensä hiominen työnhakumielessä on nykyään tärkeää, se on mielestäni jotakuinkin päinvastaista kuin sellainen 70-80-lukulainen pysähtynyt työelämä, jossa suhteilla oli isompi merkitys kuin nykyään. Suosittelijan lausunto ei ratkaise sitä kenet valitaan, kaikki työpaikat eivät ole edes julkisesti haussa, mutta ne eivät mielestäni tarkoita sitä, että suhteet ratkaisisvat kaiken. Se ratkaisee, mitä kyseiseen työpaikkaan haetaan.

    Nimenomaan kaikki työpaikat eivät mene avoimeen hakuun... jaetaan juurikin silloin suositusten mukaan. Laillista tai ei, mutt käytännössä toimii kuitenkin yhä.
    Työnhakija pääsee aikanaan haastatteluun tuoden CV:een mukanaan.
    Työnantajan edustaja valitsee uuden työntekijän siis kolmella eri perusteella, vähän myöhemmin kun on peruusteelliseti tutustunut kaikkeen mahdoliseen tietoon.

    Silti saattaa valituksi tulla aivan väärä henkilö siihen kyseessä olevaan työhön.
    Koettu on näinkin käyneen, eikä se tuo suosittelijoillekaan hyvää palautetta.
    Mutta yhä tänä päivänä suhteet ratkaisee monessakin asiassa. (siellä taustalla)

    Äänestä

  • naisen-mielestä kirjoitti:

    Globalisaatiosta hyötyvät varakkaat, koulutetut hyväosaiset sekä suuryritykset sekä osa pienyrityksistä, yritykset hyötyvät myös halvasta, runsaasta työvoimasta, jota voi helposti liikutella maasta toiseen. Häviäjiä ovat vähän koulutetut, suorittavia töitä tekevät ihmiset, lapset, joiden äidit ja isät ovat töissä muissa maissa niin että likaiset työt tulevat hoidetuiksi rikkaammissa maissa.

    Euroopassa syntyvyys on alhaista, mikä taloustieteessä kuulemma on merkki talouden tulevasta sakkaamisesta. Venäjä ja Japani ovat molemmat heikossa jamassa, syntyvyys molemmissa maissa on maailman alhaisinta. Pakolaiset liittyvät tähän juttuun myös, eivät vain hyväntekemiseen ja kansainvälisiin sopimuksiin.

    EU ja pakolaiskysymykset ovat hyvin vaikeita ja monimutkaisia, koska niihin liittyy elintason säilyttämisen haaste. Äänestämällä yksinkertaisten ja mustavalkoisten ratkaisujen puolueita ei ratkaista näitä kysymyksiä, he vain huijaavat ihmisiä. (Kommentoin kuitenkin vähän :) )

    Alhaisen syntyvyyden ja talouden sakkaamisen välinen yhteys on 1800-luvun jargonia.

    Kas, kun menee nykyihmiselle läpi moinen paskapuhe, vaikka muuten ollaan niin globalisti ajattelevia ja fiksuja. Moisella puheella myydään kansoille vielä pakolaisetkin rikkautena...hyvää päivää Troijan hevonen....

    Buauahahahahahahah:D

    Jos tosiaan väität, että alhainen syntyvyys tarkoittaa talouden alamäkeä, niin sittenhän korkea syntyvyys tarkoittaisi nousukautta. Katsopa tarkkaan korkean syntyvyyden maita. Miksiköhän niistä maista halutaan nykyään pois?

    Voin sen kertoa: niissäkin maissa on yhä vähemmän tarvetta suorittavalle työvoimalle. Töitä ei ole.

    Jotta ymmärtäisit tämän päivän globaalin talouden sykkyrä-mykkyröitä, sinun täytyisi ymmärtää maailman isoimpien finanssialan toimijoiden intressit.

    Mutta ei sinusta siihen ole. Asia on ihan liian laaja, jotta viitsisit paneutua. Parempi lueskella Hesaria ja toistella lobbareitten lauseita, vai mitä?

    Äänestä

  • kyllä.olet.tyhmä kirjoitti:

    Alhaisen syntyvyyden ja talouden sakkaamisen välinen yhteys on 1800-luvun jargonia.

    Kas, kun menee nykyihmiselle läpi moinen paskapuhe, vaikka muuten ollaan niin globalisti ajattelevia ja fiksuja. Moisella puheella myydään kansoille vielä pakolaisetkin rikkautena...hyvää päivää Troijan hevonen....

    Buauahahahahahahah:D

    Jos tosiaan väität, että alhainen syntyvyys tarkoittaa talouden alamäkeä, niin sittenhän korkea syntyvyys tarkoittaisi nousukautta. Katsopa tarkkaan korkean syntyvyyden maita. Miksiköhän niistä maista halutaan nykyään pois?

    Voin sen kertoa: niissäkin maissa on yhä vähemmän tarvetta suorittavalle työvoimalle. Töitä ei ole.

    Jotta ymmärtäisit tämän päivän globaalin talouden sykkyrä-mykkyröitä, sinun täytyisi ymmärtää maailman isoimpien finanssialan toimijoiden intressit.

    Mutta ei sinusta siihen ole. Asia on ihan liian laaja, jotta viitsisit paneutua. Parempi lueskella Hesaria ja toistella lobbareitten lauseita, vai mitä?

    Käsittääkseni keskustelija, jolta tän kuulin tarkoitti kehittyneitä maita, joissa talouden kehittymistä koskevia tunnuslukuja on saatavana. Maissa, joissa ei ole väestönlaskentaa tai yhteiskuntarakennetta ei voi olla väestöön ja talouteen liittyvää tilastointiakaan, ei ainakaan luotattavaa dataa. Pahimmin talouskriisistä kärsivissä maissa EU:n sisällä on myös alhainen syntyvyys, kuulemma.

    Siinä mielessä tosiaan olen tyhmä tai tietämötön, etten ole taloustieteeseen perehtynyt asiantuntija, joten toistelen vain kuulemaani. Lobbari ei ollut, vaan tutkija, jolta tämän kuulin, itse asiassa kyseenalaistin tämän väitteen, sillä se on todella yksinkertainen kausaaliselitys, ja sillä perusteella mielestäni epäuskottava. Se kuulostaa otsikolta, ei perustellulta faktalta, mutta en muista tarkasti, miten tuota perusteltiin historian avulla.

    Tulijoita on tietysti monenlaisia, se pitää erottaa, kun keskustellaan maahanmuuttajista. Kehitysmaat ja köyhät ovat kautta historian toimineet työvoimavarantona, orjina, halpatyövoimana jne. Historia jollain tapaa ehkä toistaa itseään, mutta suhde ei voi olla kausaalimallisten selitysten tapaan yksinkertainen.

    Suomen kohdalla huoltosuhteen heikkeneminen on kai sellainen asia, josta kaikki ovat yksimielisiä. Sen vuoksi tarvitsemme lisää väkeä tekemään töitä ja elättämään niitä, jotka eivät työhön pysty. Ovat sitten tulijat mistä päin tahansa, niin heidän koulutustasonsa vaikuttanee paljon asiaan ja nostanee esille jälleen valikoinnin. Jos vastakkain ovat suht maallistunut, kohtuukoulutettu syyrialainen ja lähes keskiaikaisesta yhteiskunnasta tuleva lukutaidoton afgaani... ja sitten se puolalainen putkimies perheineen. Tällaisia kysymyksiä.

    Äänestä

  • kyllä.olet.tyhmä kirjoitti:

    Alhaisen syntyvyyden ja talouden sakkaamisen välinen yhteys on 1800-luvun jargonia.

    Kas, kun menee nykyihmiselle läpi moinen paskapuhe, vaikka muuten ollaan niin globalisti ajattelevia ja fiksuja. Moisella puheella myydään kansoille vielä pakolaisetkin rikkautena...hyvää päivää Troijan hevonen....

    Buauahahahahahahah:D

    Jos tosiaan väität, että alhainen syntyvyys tarkoittaa talouden alamäkeä, niin sittenhän korkea syntyvyys tarkoittaisi nousukautta. Katsopa tarkkaan korkean syntyvyyden maita. Miksiköhän niistä maista halutaan nykyään pois?

    Voin sen kertoa: niissäkin maissa on yhä vähemmän tarvetta suorittavalle työvoimalle. Töitä ei ole.

    Jotta ymmärtäisit tämän päivän globaalin talouden sykkyrä-mykkyröitä, sinun täytyisi ymmärtää maailman isoimpien finanssialan toimijoiden intressit.

    Mutta ei sinusta siihen ole. Asia on ihan liian laaja, jotta viitsisit paneutua. Parempi lueskella Hesaria ja toistella lobbareitten lauseita, vai mitä?

    Etpä tainnut itse ymmärtää mitä "naisen-mielestä" kirjoitti. Suosittelen lue uudelleen... ja vastaa sitten. Kyllä minä ainakin pystyn ymmärtämään teitä molempiakin. Niin tuskin sullakaan loppujen lopuksi on hirveästi erimielisyyteen aihetta.

    Äänestä

  • että.silleen kirjoitti:

    Etpä tainnut itse ymmärtää mitä "naisen-mielestä" kirjoitti. Suosittelen lue uudelleen... ja vastaa sitten. Kyllä minä ainakin pystyn ymmärtämään teitä molempiakin. Niin tuskin sullakaan loppujen lopuksi on hirveästi erimielisyyteen aihetta.

    Ups! Nyt en tainnut itse ymmärtää ensin oikein,"naisen-mielestä 6.11.2016 18:21" vasta tämän textin luettuani oivalsin... olleeni väärässä hänen suhteensa!
    Joten myönnän kyllä mä olen ollut se tyhmä, nyt!

    Sorry, olin kana tajusin oikeastaan vasta nyt...

    Äänestä

  • että.silleen kirjoitti:

    Nimenomaan kaikki työpaikat eivät mene avoimeen hakuun... jaetaan juurikin silloin suositusten mukaan. Laillista tai ei, mutt käytännössä toimii kuitenkin yhä.
    Työnhakija pääsee aikanaan haastatteluun tuoden CV:een mukanaan.
    Työnantajan edustaja valitsee uuden työntekijän siis kolmella eri perusteella, vähän myöhemmin kun on peruusteelliseti tutustunut kaikkeen mahdoliseen tietoon.

    Silti saattaa valituksi tulla aivan väärä henkilö siihen kyseessä olevaan työhön.
    Koettu on näinkin käyneen, eikä se tuo suosittelijoillekaan hyvää palautetta.
    Mutta yhä tänä päivänä suhteet ratkaisee monessakin asiassa. (siellä taustalla)

    Eivät menekään, kahdella tavalla 1) haetaan headhunterin avulla 2) laaditaan hakuilmoitus, vaikka on jo käytännössä valittu työntekijä etukäteen. Suosittelija on vain yksi argumentti työntekijää valittaessa, jos hakijoina on suuri joukko. Mutta onhan työn hakeminen yhtälailla altis erilaiselle epäoikeudenmukaisuudelle kuin muukin inhimillinen toiminta. Itse olen palkannut töihin riskillä ihmisiä, joista on ollut fiilis, että tässä on jotain, vaikka ei paperilla näytäkään hyvältä enkä ole kertaakaan erehtynyt. Mutta silloin on ollut kyse harjoittelijoista tai vastaavista. Työnhakijan täytyy muistaa, että jos palkkaa hakijan vähäisemmillä ansioilla, voi joutua oikeuteen ja maksamaan korvauksia. Työnhakija voi aina perätä oikeuksiaan, jos vähemmän koulutusta ja kokemusta omaava on valittu tehtävään, johon itsellä on paremmat meriitit.

    Viimeisimmässä viestissäsi en pysynyt kärryillä, millä tavalla olit väärässä minun suhteeni?

    Äänestä

Heh,heh... tiiätkö ite mikä on tatti :D

Äänestä
  • Toki tiedän, se on se sienilaji ja niitä taitaa olla sitten usempia, herkkutatti tulee ekana mieleen mutta on sitten lukuisia muitakin joita en äkkiä muista.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Toki tiedän, se on se sienilaji ja niitä taitaa olla sitten usempia, herkkutatti tulee ekana mieleen mutta on sitten lukuisia muitakin joita en äkkiä muista.

    Heh,heh väärin! Se voi heilua!

    Äänestä

  • TattiTyttö kirjoitti:

    Heh,heh väärin! Se voi heilua!

    Äitis heilui kun sinua teki mutta joo, voi olla sitten jonkinlainen painikekin, "paina sitä tattia" voidaan sanoa ja tumpata sitten vaikka HS-painike pohjaan tai sitten jonkin ohjaimen päässä voi olla "tatti" mutta virallisesti se on tuo sienilaji vissiin.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Äitis heilui kun sinua teki mutta joo, voi olla sitten jonkinlainen painikekin, "paina sitä tattia" voidaan sanoa ja tumpata sitten vaikka HS-painike pohjaan tai sitten jonkin ohjaimen päässä voi olla "tatti" mutta virallisesti se on tuo sienilaji vissiin.

    Kurkkaappas sinne haarojes väliin pöllö! :D

    Äänestä

  • TattiTyttö kirjoitti:

    Kurkkaappas sinne haarojes väliin pöllö! :D

    Minä en noihin alatyylisiin juttuihin lähde ollenkaan. Kyllähän minä toki tiesin tuonkin mitä haet mutta hienon naisen ei kuuluisi tietää niin en halunnut olla se joka sille sen kertoo :D

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Minä en noihin alatyylisiin juttuihin lähde ollenkaan. Kyllähän minä toki tiesin tuonkin mitä haet mutta hienon naisen ei kuuluisi tietää niin en halunnut olla se joka sille sen kertoo :D

    Pönttö! Tiedä vaikka poksauttamaton Tattityttö hamuaa koskematonta tattia. :D

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Minä en noihin alatyylisiin juttuihin lähde ollenkaan. Kyllähän minä toki tiesin tuonkin mitä haet mutta hienon naisen ei kuuluisi tietää niin en halunnut olla se joka sille sen kertoo :D

    Alatyylisiin juttuihin et lähde ollenkaan, silloin kun kyse on miehistä. Naisista et juuri muuta käytäkään, kuin alatyylisiä ilmaisuja.

    Äänestä

Koska en ole Karjalasta kotoisin, en myöskään osaa Karjalan murretta, joten en tiennyt, mutta arvasin. Eikä täällä Pohjanmaalla ennenvanhaankaan tytöt Karjalan murretta osanneet yhtään sen paremmin kuin nykyäänkään. Eivät siis tytöt tienneet ennenkään.

Tietääkös ikis mikä on tarikko tai fältti?

Äänestä
  • Jos olisit kysynyt tarakka olisin tiennyt, tarikkoa en nyt äkkiä ja tuo fältti voisi olla joku peltotyökalu. Pitääpä googlata noi.

    Äänestä

  • Tarikko, olisiko talikko... no fältti ainakin on aurat. Muutaman kerran olen harjoitellut pellon aurausta fälttin kanssa, ei haittaa vaikka jälki ei aina ammatilaisen suorittamaa olisikaan, lopuksihan pelto kuitenkin karhitaan.

    Äänestä

  • että.silleen kirjoitti:

    Tarikko, olisiko talikko... no fältti ainakin on aurat. Muutaman kerran olen harjoitellut pellon aurausta fälttin kanssa, ei haittaa vaikka jälki ei aina ammatilaisen suorittamaa olisikaan, lopuksihan pelto kuitenkin karhitaan.

    Jep! Tiesit molemmat. Meillä päin sanotaan "fältin kanssa". Olet varmaan jostain muualta, kun taivutat "fälttin kanssa".

    Äänestä

Taantumaa naistiedoissa ja -taidoissa on siis tapahtunut kun naiset eivät osaakaan murresanoja vieraalta murrealueelta. Enpä tiennyt, että nekin kuuluvat erityisesti naisilta vaadittuihin tietoihin. Tunteeko aloittaja ruotsinkielen murresanat tökält ja frass?

Äänestä
  • Ruotsinkieliset voi lähteä sinne Ruotsiin tenttailemaan :)

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Ruotsinkieliset voi lähteä sinne Ruotsiin tenttailemaan :)

    Moikka Ikis. Tiedätkös sinä mikä on raasu?
    Ajankohtainen kysymys jos asuu vanhassa omakotitalossa esimerkiksi. Eikä ole etelän murteita, jostain Pohjanmaalta arvelen sen olevan kotoisin.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Ruotsinkieliset voi lähteä sinne Ruotsiin tenttailemaan :)

    Mihin aloittaja on sitten itse valmis lähtemään kun saamelaiset sanovat, että hänenkin sopii mennä sinne mistä on tullut?

    Äänestä

  • että.silleen kirjoitti:

    Moikka Ikis. Tiedätkös sinä mikä on raasu?
    Ajankohtainen kysymys jos asuu vanhassa omakotitalossa esimerkiksi. Eikä ole etelän murteita, jostain Pohjanmaalta arvelen sen olevan kotoisin.

    Minusta raasu on vähän samaa kuin ressukka muttei se kyllä hirveästi liity ok-taloon, tai no joo peräkammarinpoikahan voisi olla vähän raasu :D

    Äänestä

  • 329 kirjoitti:

    Mihin aloittaja on sitten itse valmis lähtemään kun saamelaiset sanovat, että hänenkin sopii mennä sinne mistä on tullut?

    Mistäs tiedät etten ole saamelainen :D No minähän nyt voin lähteä ihan minne vaan jos saan turvapaikanhakijastatuksen :)

    Äänestä

  • 329 kirjoitti:

    Mihin aloittaja on sitten itse valmis lähtemään kun saamelaiset sanovat, että hänenkin sopii mennä sinne mistä on tullut?

    Raasu pesässä kun lämmitetään vaikka hellaa, kakluunia, kiuasta jne. siis elävällä tulella lämmitettäessä.
    Eräs pohjalainen mies käytti sanaa... raasu, se palaa nyt kiukaan alla!
    Ja mulla karmi selkää, jumanklavit sentään.. ei kai hän nyt jotain vanhoja vaatteita kiukaan alle ole laittanut palamaan!?? Apua!!!
    Ziisus, tästä nousee vielä meteli kun hajuhaitat tulee esiin!
    Onnekseni minä olin vain ymmärtänyt hänet väärin!

    Äänestä

  • 329 kirjoitti:

    Mihin aloittaja on sitten itse valmis lähtemään kun saamelaiset sanovat, että hänenkin sopii mennä sinne mistä on tullut?

    Sieltähän sinä itsekin olet alkujaan kotoisin, kuten me kaikki... jos äidilles ei ole tehty keisarinleikkausta.

    Äänestä

  • että.silleen kirjoitti:

    Raasu pesässä kun lämmitetään vaikka hellaa, kakluunia, kiuasta jne. siis elävällä tulella lämmitettäessä.
    Eräs pohjalainen mies käytti sanaa... raasu, se palaa nyt kiukaan alla!
    Ja mulla karmi selkää, jumanklavit sentään.. ei kai hän nyt jotain vanhoja vaatteita kiukaan alle ole laittanut palamaan!?? Apua!!!
    Ziisus, tästä nousee vielä meteli kun hajuhaitat tulee esiin!
    Onnekseni minä olin vain ymmärtänyt hänet väärin!

    Tuo oli kyllä ihan uusi tosiaan, olisin minäkin ihmetellyt. Taitaa olla joku ruotsinkielestä johdettu lainasana tuo. Tavallan kyllä jännä että murteissa on noita eri merkityksiä ja sitten toisinaan törmää johonkin itselle uuteen mitä pitää vähän miettiä että mitähän se nyt meinaa?

    Äänestä

Mäkin hieron täällä tattiani, ja tunti sitten laukesin myös suihkutilassani.

Äänestä

Jos minä olisin nainen niin arvaisin että se on kenkälusikka.

Äänestä

Naiset eivät osaa enää edes omia töitään. He pikemminkin ylpeilevät sillä, miten hyödyttömiä vaimoja he miehilleen ovat.

Äänestä
  • Aikamoinen yleistys. On kyllä naisia, jotka kuvittelevat arvonsa nousevan siitä, että eivät osaa naisten hommina pidettyjä asioita. Ihan kuin ne olisivat jotenkin arvottomia töitä ja olisi hienompaa suuntautua miesten puuhien puolelle.
    Suurin osa vaimoista kuitenkin osaa nämä ns. naisten työt ihan hyvin, johtuen jo siitä, että ne on opittava kun menee naimisiin. Ei kukaan tule kotiin tekemään niitä pariskunnan puolesta, eikä toista voi laittaa tekemään kaikkea yksin. Niinpä on opittava laittamaan ruokaa, korjaamaan vaatteita ja vaihtamaan sulakkeita sun muuta mitä nyt kotona eteen tulee. Pakko kun on niin sitä muuttuu kovinkin oppivaiseksi.

    Äänestä

  • en.usko kirjoitti:

    Aikamoinen yleistys. On kyllä naisia, jotka kuvittelevat arvonsa nousevan siitä, että eivät osaa naisten hommina pidettyjä asioita. Ihan kuin ne olisivat jotenkin arvottomia töitä ja olisi hienompaa suuntautua miesten puuhien puolelle.
    Suurin osa vaimoista kuitenkin osaa nämä ns. naisten työt ihan hyvin, johtuen jo siitä, että ne on opittava kun menee naimisiin. Ei kukaan tule kotiin tekemään niitä pariskunnan puolesta, eikä toista voi laittaa tekemään kaikkea yksin. Niinpä on opittava laittamaan ruokaa, korjaamaan vaatteita ja vaihtamaan sulakkeita sun muuta mitä nyt kotona eteen tulee. Pakko kun on niin sitä muuttuu kovinkin oppivaiseksi.

    Siksipä nykyään onkin niin paljon sinkkuja. Naiset eivät halua sitoutua, koska sitten heidän pitäisi opetella tekemään niitä naisten töitä.

    Äänestä

  • UPDATE_11329528 kirjoitti:

    Siksipä nykyään onkin niin paljon sinkkuja. Naiset eivät halua sitoutua, koska sitten heidän pitäisi opetella tekemään niitä naisten töitä.

    Tuskin se nyt ihan niinkään on. Kyllä niitä ns. naisten töitä joutuu jokainen sekä mies että nainen opettelemaan heti kun kotoa muuttaa. Ihan yksilöstä on sitten kiinni kuinka paljon välittää esim. siivoamisesta tai ruoanlaitosta. Kotinsa voi halutessaan jättää sikalaksi ja valmisruoalla voi elää. Moni kuitenkin tulee siihen tulokseen. että koti on sikalaa mukavampi ja kotiruoka on parempaa kuin pitsat tai burgerit.
    Peruasiat sujuvat periaatteessa kaikilta, mutta ihmisillä on erilaisia käsityksiä mm. siitä mitä tarkoittaa siisti koti.

    Äänestä

  • en.usko kirjoitti:

    Tuskin se nyt ihan niinkään on. Kyllä niitä ns. naisten töitä joutuu jokainen sekä mies että nainen opettelemaan heti kun kotoa muuttaa. Ihan yksilöstä on sitten kiinni kuinka paljon välittää esim. siivoamisesta tai ruoanlaitosta. Kotinsa voi halutessaan jättää sikalaksi ja valmisruoalla voi elää. Moni kuitenkin tulee siihen tulokseen. että koti on sikalaa mukavampi ja kotiruoka on parempaa kuin pitsat tai burgerit.
    Peruasiat sujuvat periaatteessa kaikilta, mutta ihmisillä on erilaisia käsityksiä mm. siitä mitä tarkoittaa siisti koti.

    Niin, keittiöexperttihän jossain kertoi että oli avioliitonkin aikaan kun oli yrittäjänä tehnyt pitkää työpäivää niin sen lisäksi vielä hoitanut ruokapuolta kun vaimo ei ollut vaan osannut, olisi siis ollut emäntäkoulu siinäkin tapauksessa tarpeeseen.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Niin, keittiöexperttihän jossain kertoi että oli avioliitonkin aikaan kun oli yrittäjänä tehnyt pitkää työpäivää niin sen lisäksi vielä hoitanut ruokapuolta kun vaimo ei ollut vaan osannut, olisi siis ollut emäntäkoulu siinäkin tapauksessa tarpeeseen.

    Näin on. Palstan naiset pitäisi kaikki laittaa emäntäkouluun, että oppisivat miten niitä naisten töitä oikein tehdään.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    Niin, keittiöexperttihän jossain kertoi että oli avioliitonkin aikaan kun oli yrittäjänä tehnyt pitkää työpäivää niin sen lisäksi vielä hoitanut ruokapuolta kun vaimo ei ollut vaan osannut, olisi siis ollut emäntäkoulu siinäkin tapauksessa tarpeeseen.

    Minä kävin aikoinaan sen vanhan emäntäkoulun, eikä se tehnyt minusta mitään kodinhengetärtä. Inhoan ruuanlaittoa ihan yhtä paljon edelleen, enkä edes osaa sen kummemmin kuin ilman kyseistä koulua. En todellakaan rupea mitään gurmeeaterioita väsäämään! Ainekset pannuun muhimaan, ja jos ei kelpaa niin olkoon ilman.

    Äänestä

  • 10plus6 kirjoitti:

    Minä kävin aikoinaan sen vanhan emäntäkoulun, eikä se tehnyt minusta mitään kodinhengetärtä. Inhoan ruuanlaittoa ihan yhtä paljon edelleen, enkä edes osaa sen kummemmin kuin ilman kyseistä koulua. En todellakaan rupea mitään gurmeeaterioita väsäämään! Ainekset pannuun muhimaan, ja jos ei kelpaa niin olkoon ilman.

    No niin, heti tänne ilmaantui joku nainen rehentelemään sillä, miten huonosti kotityöt häneltä onnistuvat.

    Äänestä

  • UPDATE_11329528 kirjoitti:

    Näin on. Palstan naiset pitäisi kaikki laittaa emäntäkouluun, että oppisivat miten niitä naisten töitä oikein tehdään.

    Aika turha vaiva taitaisi olla työntää palstan naisia mihinkään emäntäkouluun. Useimmilla taitaa olla vuosien ellei vuosikymmenten kokemus takana lapsille tai aviomiehille kokkaamisesta. Kyllä siinä vaiheessa jo osaa, jos on vähääkään ollut halua oppia.
    Oma äitini, joka oli huikea kokki ja talousihminen oli aikanaan tehnyt isälleni ensimmäisen kerran pullaa ja laittanut siihen aivan liikaa hiivaa. Pahaa oli, mutta isä söi ja äiti oppi.

    Äänestä

  • UPDATE_11329528 kirjoitti:

    No niin, heti tänne ilmaantui joku nainen rehentelemään sillä, miten huonosti kotityöt häneltä onnistuvat.

    10plus6 on varmaan ollut luokan häirikkö, badass-muija jota ei ole kokkailut voineet vähempää kiinnostaa ja siksi onkin nyt sinkkupalstalla samaan aikaan kun entiset luokkatoverit paistaa pullaa kilteille & kunnollisille aviomiehilleen.

    Äänestä

  • UPDATE_11329528 kirjoitti:

    No niin, heti tänne ilmaantui joku nainen rehentelemään sillä, miten huonosti kotityöt häneltä onnistuvat.

    Emäntäkoulu ei auttanut yhtään! Yhtä kehnosti sujuvat edelleen, kun ei vois vähempää kiinnostaa.

    Äänestä

  • Ikis..M kirjoitti:

    10plus6 on varmaan ollut luokan häirikkö, badass-muija jota ei ole kokkailut voineet vähempää kiinnostaa ja siksi onkin nyt sinkkupalstalla samaan aikaan kun entiset luokkatoverit paistaa pullaa kilteille & kunnollisille aviomiehilleen.

    Niinhän sinä luulet.
    Olin(olen) hiljainen, rauhallinen nössö, joka ei varmasti olisi ikinä herättänyt huomiota häiriköimällä. Kurssikavereista en tiedä mitään, paitsi ystäväni joka on hiljattain eronnut. Itse olen naimisissa miehen kanssa, jota kokkaaminen inspiroi enemmän kuin minua. En siis "kuulu" sinkkupalstalle, kunhan tapan aikaani sillointällöin.

    Äänestä

  • 10plus6 kirjoitti:

    Niinhän sinä luulet.
    Olin(olen) hiljainen, rauhallinen nössö, joka ei varmasti olisi ikinä herättänyt huomiota häiriköimällä. Kurssikavereista en tiedä mitään, paitsi ystäväni joka on hiljattain eronnut. Itse olen naimisissa miehen kanssa, jota kokkaaminen inspiroi enemmän kuin minua. En siis "kuulu" sinkkupalstalle, kunhan tapan aikaani sillointällöin.

    Tjaa, tuotit pettymyksen :( minä kun etsin jo valmiiksi kuvan sinusta vanhainkodissa, laitan sen silti tähän. "En kokkaa prkle!":

    http://static.boredpanda.com/blog/wp-content/uploads/2015/08/women-who-changed-history-42__700.jpg

    Äänestä

  • en.usko kirjoitti:

    Aika turha vaiva taitaisi olla työntää palstan naisia mihinkään emäntäkouluun. Useimmilla taitaa olla vuosien ellei vuosikymmenten kokemus takana lapsille tai aviomiehille kokkaamisesta. Kyllä siinä vaiheessa jo osaa, jos on vähääkään ollut halua oppia.
    Oma äitini, joka oli huikea kokki ja talousihminen oli aikanaan tehnyt isälleni ensimmäisen kerran pullaa ja laittanut siihen aivan liikaa hiivaa. Pahaa oli, mutta isä söi ja äiti oppi.

    Tuskin he olisivat nyt sinkkuja, jos olisivat hoitaneet velvollisuutensa noin tunnollisesti.

    Äänestä

  • UPDATE_11329528 kirjoitti:

    Tuskin he olisivat nyt sinkkuja, jos olisivat hoitaneet velvollisuutensa noin tunnollisesti.

    He ovat sinkkuja, koska miehet eivät hoitaneet omia velvollisuuksiaan.

    Äänestä


Miksi ei voi käyttää normisuomea ja sanaa jälkiruokalusikka?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ikis..M kirjoitti:

..jälistelusikka? Tai no, erkki-täti ehkä tietää mutta muut nyt ainakaan ei tiedä. Ennen tiesi tytötkin mutta nykyään ei varmaan maisterisnaisetkaan tiedä, taantumaa naistiedoissa ja -taidoissa.

Tuoltapa se selviää, siellä on muutenkin hyviä vinkkejä sinkkunaisille:

http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000001946192.html?ref=rss

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu