Nyt tässä elämäni varrella suhteissa erinäisissä tullut oltua, Olen huomannut että kun naiset niin siittä puhumisesta puhuvat ja mainostaavat niin se ei tosiaankaan pidä paikkaansa.
Joka ikisessä suhteessa kun naiselle tulee vaikeampaa tai on ongelmia niin silloin läpsähtää se suu kiinni ja ei kuulu inahdustakaan, ja bestisten kanssa käkätetään kyllä asiat vissiinkin juurmutia myöten mutta ei asianomaisen kanssa! Ja sitten ihmetellään kun ei kuunnella, ei voi toisten keskusteluja mennä salakuuntelemaan.
En tiedä mikä se on vaikka aina kun sen uuden löytää mainostus on että kyllä minä puhun ja kuuntelen, mutta kun tulee se totuus esiin alkaa kiertely ja hiljaisuus niistä asioista joista pitäisi puhua, Ja jos kysyy mikä on, niin kaikki on aina hyvin ei ole mitään jne,, eikä ikinä ole vikaa missään,. mutta siltikään ei mikään toimi! Eikö sitä saa silloin sanaa suustaan, että ei toimi ja tää juttu on nyt tässä, vaan pitää olla hiljaa ja roikottaa ja pilata välit nikottelulla ja polttaa sillat takana, heittäydytään jälkikäteen vielä marttyyriksi ja tihrustetaan että on joutunu kärsimään ja voi kun ollu vaikeeta ja välilstä jos mahdollista olevinaan olla niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Mennään mukamas eteenpäin ja väännetään itkua menneistä? Ei ymmärrä voisiko joku selventää moisen epäjohdonmukaisen käyttäytymisen kaikilla ajatustavoilla , ei vaikka tunteella miettis taivu minun järkeeni millään.
Joka ikisessä suhteessa kun naiselle tulee vaikeampaa tai on ongelmia niin silloin läpsähtää se suu kiinni ja ei kuulu inahdustakaan, ja bestisten kanssa käkätetään kyllä asiat vissiinkin juurmutia myöten mutta ei asianomaisen kanssa! Ja sitten ihmetellään kun ei kuunnella, ei voi toisten keskusteluja mennä salakuuntelemaan.
En tiedä mikä se on vaikka aina kun sen uuden löytää mainostus on että kyllä minä puhun ja kuuntelen, mutta kun tulee se totuus esiin alkaa kiertely ja hiljaisuus niistä asioista joista pitäisi puhua, Ja jos kysyy mikä on, niin kaikki on aina hyvin ei ole mitään jne,, eikä ikinä ole vikaa missään,. mutta siltikään ei mikään toimi! Eikö sitä saa silloin sanaa suustaan, että ei toimi ja tää juttu on nyt tässä, vaan pitää olla hiljaa ja roikottaa ja pilata välit nikottelulla ja polttaa sillat takana, heittäydytään jälkikäteen vielä marttyyriksi ja tihrustetaan että on joutunu kärsimään ja voi kun ollu vaikeeta ja välilstä jos mahdollista olevinaan olla niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Mennään mukamas eteenpäin ja väännetään itkua menneistä? Ei ymmärrä voisiko joku selventää moisen epäjohdonmukaisen käyttäytymisen kaikilla ajatustavoilla , ei vaikka tunteella miettis taivu minun järkeeni millään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pystyykö sun kanssa puhumaan vai käveletkö aina toisen mielipiteiden ja kannan yli?
sanoppa se kun ei keskustelua synny kun kysyy mikä on niin ei tule vastausta,
niin varmaankaan ei pysty silloin kävelemään ylitse,, vai onko toisesta huolissaan olo ja kusely sitten sitä?
ja silloin samalla en ole kuunnellut