Kannattaako ikkunaremontti?

Talon myyneenä ei ikkuna ja kattoremppa meinaa yhtään mitään taloa myydessä. Kylppäri ja keittiö on paras sijoitus.

Mistä tiedät, että on samanlaiset ikkunat. 80- luvun ikkunarakenteet poikkesivat enemmän toisistaan.

markku.lievonen kirjoitti:

Mistä tiedät, että on samanlaiset ikkunat. 80- luvun ikkunarakenteet poikkesivat enemmän toisistaan.

Aloittaja ilmoitti: ikkunoissa on 3 puitetta ja 6 pestävää pintaa. Tietysti on mahdollista että jossain puitteessa on 2 lasin umpio mutta niitä ei siihen aikaan ollut 3-puitteisissa ikkunoissa, ei minullakaan.

ei.kannata.ei.ei kirjoitti:

Aloittaja ilmoitti: ikkunoissa on 3 puitetta ja 6 pestävää pintaa. Tietysti on mahdollista että jossain puitteessa on 2 lasin umpio mutta niitä ei siihen aikaan ollut 3-puitteisissa ikkunoissa, ei minullakaan.

Lue lisää

Ikkunoiden tiivistysmenetelmiä oli monenlaisia 80-luvulla.Vaikka oli kolme erillistä lasia rakenteessa, niin silti toinen ikkuna oli laadukkaampi juuri tiiviystystapaan liittyen. Samoin karmin tiivystyminenb ja eristäminen oli huonommalla tasolla. Uretaani on erittäin hyvin eristävä aine.
No, toisessa sarjassa ovat verraten tämän päivän ikkunoihin.

Aloittaja ilmoitti että sähköön menee 2000 € vuodessa. Se ei tarkoita 20 000 kWh.

ovat.eri.yksiköitä kirjoitti:

Aloittaja ilmoitti että sähköön menee 2000 € vuodessa. Se ei tarkoita 20 000 kWh.

Paljonkos arvelet kwh tulevan?

kilovatit kirjoitti:

Paljonkos arvelet kwh tulevan?

Reilut 13 000 kWh.

arvelen kirjoitti:

Reilut 13 000 kWh.

Oletko koskaan maksanut sähkölaskua ? Yleinen kwh veloitus maassamme on 9.....15 sentin luokkaa. Energia siirtomaksu.

markku.lievonen kirjoitti:

Oletko koskaan maksanut sähkölaskua ? Yleinen kwh veloitus maassamme on 9.....15 sentin luokkaa. Energia siirtomaksu.

Jäi kertomatta .0.15€ kwh hinta on "kesämökkikulutuksessa" johon merkittävästi vaikuttaa kuukausimaksun suuruus. Tässä tapauksessa lie 0.10€ luokkaa. kwh.

Niin ja ikkunat olisi paras pitää talvisin kiinni niin ei se lämpö niin pahasti karkaa!!

>>Mutta,- muhkea on kulutus aloittajan talossa,- jonka koko on lähes sama kuin omassa mörskässä. Alakerta 115m2 ja kokonais 230m2 <<

Perun sanani. Eihän 80-luvulla suositukset eristeissä olleet kummoiset eli jos rakensi minimi määrityksin niin kulutus aloittajan 2-kerroksisessa talossa on normaali.Lämmöntalteenottokin ilmanvaihdosta oli harvinaisempaa. Ikkunoiden pinta-alakaan ei tiedossa. Eristepaksuudet ja ikkunoiden laatu on ratkaisevasti muuttunut.

Meni vähän uskottovuus koetukselle. Lapsiperheissä sähkön kulutus on muutoinkin huomattavan suurempaa. Meillä esim. 6500kwh vuosi. Jos "tarkkaan harkiten" taloasi lämmittelet kokonaiskulutus sähköllä 13000kwh, niin kaikki tekijät ei liene tiedostettu. Ei noilla eristevahvuuksilla / ikkunoilla päästä tähän energia häviöön.
Hyvin rakennetussa ja eristetyssä talossa jo mahdollista.Passiivitalossa / rakenteessa.

Tammikuussa meni 2000kwh ja kesäkussa 770kwh. Ulkovarasto myös peruslämmöllä ja auton lämmitys lohkolla 7kk päivittäin. Ja iso sähkösauna lämpiää usein.. Se jo yksin haukkaa ison siivun. Ei tosin liity aiheeseen mitenkään..

Ikkunat-on kirjoitti:

Tammikuussa meni 2000kwh ja kesäkussa 770kwh. Ulkovarasto myös peruslämmöllä ja auton lämmitys lohkolla 7kk päivittäin. Ja iso sähkösauna lämpiää usein.. Se jo yksin haukkaa ison siivun. Ei tosin liity aiheeseen mitenkään..

Lue lisää

Joo, tänne kelpaakin tarinoida!!!!!!!!!!!!

Siis meneekö sitä sähköä nyt liikaa vai liian vähän? Ihmiset asuu erilailla, ei kaikki kyhjötä kynttilänvalossa takka lämmittämässä koko talvea..

siismitäettä kirjoitti:

Siis meneekö sitä sähköä nyt liikaa vai liian vähän? Ihmiset asuu erilailla, ei kaikki kyhjötä kynttilänvalossa takka lämmittämässä koko talvea..

Aloitushan on provo, mutta itse aiheen pohtiminen avartaa lukijoiden näkemyksiä tämän päivän ikkunoista.

Vuosikymmeniä sitten kauhisteltiin kulmänurkkaisia taloja ja vedon tunnetta. Nyt tämä ongelma on korjattu ja saatu näin viihtyisyyttä asumiseen.
No, seuraava kehityksen vaihe on juuri mukavuudessa ja energian säästössä vaihtaa selektiivilasisiin , pokan kaksitiivisteisiin ikkunoihin. Sen ymmärtää helposti, jos remontointi on rahasta kiinni, mutta sitä on vaikea ymmärtää, miten joku voi olla mielikuvissaan kehityksen jarruna.

markku.lievonen kirjoitti:

Meni vähän uskottovuus koetukselle. Lapsiperheissä sähkön kulutus on muutoinkin huomattavan suurempaa. Meillä esim. 6500kwh vuosi. Jos "tarkkaan harkiten" taloasi lämmittelet kokonaiskulutus sähköllä 13000kwh, niin kaikki tekijät ei liene tiedostettu. Ei noilla eristevahvuuksilla / ikkunoilla päästä tähän energia häviöön.
Hyvin rakennetussa ja eristetyssä talossa jo mahdollista.Passiivitalossa / rakenteessa.

Lue lisää

120 neliön sähkölämmitteisessä talossa joka on rakennettu 80-luvun alussa on 13 000 kWh:n sähkön kulutus aivan normaali. Tässä tapauksessa on vielä puutakin käytetty lämmitykseen ILP. Vähemmälläkin voi päästä niinkuin meikäläisen talossa.

kehityksen.jarru kirjoitti:

120 neliön sähkölämmitteisessä talossa joka on rakennettu 80-luvun alussa on 13 000 kWh:n sähkön kulutus aivan normaali. Tässä tapauksessa on vielä puutakin käytetty lämmitykseen ILP. Vähemmälläkin voi päästä niinkuin meikäläisen talossa.

Lue lisää

Siis kyseessä on kaksikerroksinen talo ja huomioi eristevahvuudet. No, aloittaja tyypillisesti muuttaa kirjoituksiaan kaiken aikaan eli koko taloa ei ole. Oma mörskäni on samaa kokoluokkaa, mutta tukevilla eristyksillä.

Jos ikkunoissa ei ole eristyslasia, niin eristys kyvyn ero vanhoihin ikkunoihin on uusilla ikkunoilla noin puolet parempi, siis aina, sekä lämmitys että jäähdytys kautena.

Kylmäsäteilyä / energia häviötä et tiivistämällä saa poistetuksi. Kylmäsäteily on aivan eri asia kuin ilman virtaus. Lämpötila ero on todella mahtava. Siis ei teoriaa,- vaan helposti havaittava.

Niinkuin jo sanoin, jos ikkunoissa ei ole eristyslasia ovat ikkunat aina kylmiä.

Ikkunoiden kunto on eri asia kuin niiden rakenne. Kolmipuitteiset ja -lasiset ikkunat voivat olla hyvässä kunnossa jos niitä on huollettu asiallisesti.

meillä.ei.sekoiteta kirjoitti:

Ikkunoiden kunto on eri asia kuin niiden rakenne. Kolmipuitteiset ja -lasiset ikkunat voivat olla hyvässä kunnossa jos niitä on huollettu asiallisesti.

Todella 80 luvun ikkunoille olisi voinut antaa 100 vuoden lahoamistakuun. Meillä ikkunat vaihdettiin äskettäin ja 80- vuonna asenmnetuissa ikkunoissa ei ollut missään kohtaa lahoamista. Puu osiltaan kuin uuden veroiset.

No, eipä ihme kun sisäilman lämpö pitää ne kuvana ja olisi pitänyt vaikka maailman tappiin saakka.

markku.lievonen kirjoitti:

Todella 80 luvun ikkunoille olisi voinut antaa 100 vuoden lahoamistakuun. Meillä ikkunat vaihdettiin äskettäin ja 80- vuonna asenmnetuissa ikkunoissa ei ollut missään kohtaa lahoamista. Puu osiltaan kuin uuden veroiset.

No, eipä ihme kun sisäilman lämpö pitää ne kuvana ja olisi pitänyt vaikka maailman tappiin saakka.

Lue lisää

Taas malliesimerkki turhasta ikkunoiden vaihdosta.

Todellakin, muka säästöä 20-25% lämmityskuluista ikkunoiden vaihdolla.. No jos kaikki seinät on lasia niin ehkä sitten. Ja tämä kaveri syyttää muita valehtelusta 🙈

Ikkunamyyjäkö kirjoitti:

Todellakin, muka säästöä 20-25% lämmityskuluista ikkunoiden vaihdolla.. No jos kaikki seinät on lasia niin ehkä sitten. Ja tämä kaveri syyttää muita valehtelusta 🙈

Niin, erittäin helppo vertailla muuttunutta tilannetta. Lämmitysjärjestelmä sama. Asumustottumukset samat. Ei mitään muutoksia arjen pyörityksessä.

Alakerran seinien eristeet 180mm. Yläkerran seinien selluvilla eristeet 250mm. Ullakolla selluvillaa 400mm. Näillä ulkolämpötiloilla entisten alakerran ikkunoiden aikana varaajan lämmityskerrat , joka 3 vrk. Nyt yli 4 vrk.

Tosin rahallisesti pieni säästö, koska on puulämmitys / ilmainen puu. Mukavuus huomioiden remontti olisi pitänyt tehdä aikoja sitten. En todella olisi uskonut, miten paljon alakerran ikkunoiden kautta poistui lämmitys energiaa. Jokainen voinee hahmottaa, jos huonmeistossa on 19m2 kylmyyttä hohtavaa / säteilevääpinta-alaa. Samoin ulospäin 19m2 lämpöä hohtavaa pinta-alaa. Ikkunat olivat edelleen tiiviit.

Nyt, mörskän eristykset/kin pääsee jo kunniaansa. Samoin tiilirungon energian varauskyky.

vai.oliko.kaksilasiset kirjoitti:

Taas malliesimerkki turhasta ikkunoiden vaihdosta.

Niin, aikoinaan ihmiset asustelivat kylmissä asunnoissa. Jopa vesi jäätyi nurkissa. Itse en kaipaile kylmäsäteily pintoja asunnossani. No, moni pitää muutoksia edelleen turhina.
Muuten,- oli ilo maksaa lasku Kaskipuulle kun tyytyväisyys pakettiin oli heidän osaltaan täytetty.
Lienet lueskellut toisaalta miten tyytymättömiä ja pettyneitäkin moni on ikkunoiden toimitus kokonaisuuteen. Tämä tekijä syönee asiakkaan tyytyväisyyttä.

markku.lievonen kirjoitti:

Niin, erittäin helppo vertailla muuttunutta tilannetta. Lämmitysjärjestelmä sama. Asumustottumukset samat. Ei mitään muutoksia arjen pyörityksessä.

Alakerran seinien eristeet 180mm. Yläkerran seinien selluvilla eristeet 250mm. Ullakolla selluvillaa 400mm. Näillä ulkolämpötiloilla entisten alakerran ikkunoiden aikana varaajan lämmityskerrat , joka 3 vrk. Nyt yli 4 vrk.

Tosin rahallisesti pieni säästö, koska on puulämmitys / ilmainen puu. Mukavuus huomioiden remontti olisi pitänyt tehdä aikoja sitten. En todella olisi uskonut, miten paljon alakerran ikkunoiden kautta poistui lämmitys energiaa. Jokainen voinee hahmottaa, jos huonmeistossa on 19m2 kylmyyttä hohtavaa / säteilevääpinta-alaa. Samoin ulospäin 19m2 lämpöä hohtavaa pinta-alaa. Ikkunat olivat edelleen tiiviit.

Nyt, mörskän eristykset/kin pääsee jo kunniaansa. Samoin tiilirungon energian varauskyky.

Lue lisää

Edelleen ne ikkunat eristää mitä eristää, ei se kylmäsäteily tuo siihen päälle mitään lisäkylmyyttä. Mukavuusasia vaan. Eikä vaikuta tiilen varaavuuteen yhtään mitään.

http://energiavarma.fi/suurin-osa-ikkuna-ja-oviremonteista-ovat-energiansaaston-kannalta-turhia/

Taitaa vähän kaduttaa ja täällä yrität selitellä typerää sijoitusta

Missa on Pekan väitöskirja?

turhaavaihdoit kirjoitti:

Edelleen ne ikkunat eristää mitä eristää, ei se kylmäsäteily tuo siihen päälle mitään lisäkylmyyttä. Mukavuusasia vaan. Eikä vaikuta tiilen varaavuuteen yhtään mitään.

http://energiavarma.fi/suurin-osa-ikkuna-ja-oviremonteista-ovat-energiansaaston-kannalta-turhia/

Taitaa vähän kaduttaa ja täällä yrität selitellä typerää sijoitusta

Lue lisää

Tämä energiavarman juttu on täysin tuulesta temmattu!
Ensin ikkunaremontti ei vaikuta mitään ja sitten uudet ikkunat on niin tiiviit että taloihin tulee kosteus vaurioita???
Norm ok-talon ikkuna remontti teetettynä maksaa noin 7000,-
Sillä rahalla ei taloon teetetä minkäänlaista remonttia mikä vaikuttaisi energian kulutukseen ja käyttömukavuuteen niin paljon kuin ikkunoiden vaihto.
Täällä ihmiset kirjoittelee miten vanhat kaksilasiset ikkunat on yhtähyviä kuin tämän päivän eristyslasilla varustetut ikkunat, vaikka todellisuudessa ero on valtava.
Sen mukaan uuteen taloon kannattaa laitaa kaksilasiset ikkunat!!!

No taas on markku pikkupöhnässä innostunut monella nimimerkillä..Tässä on puhuttu kolmilasisista ikkunoista ja nyt siirryt kaksilasisiin että saa jotain eroja aikaiseksi.
Lueppa tuo teksti uudelleen, siinähän sanottiin ettei ikkunaremontti kannata rahallisesti. Eli uudet ovat paremmat, hyöty on kuitenkin niin pieni ettei koskaan maksa itseään takaisin. Ongelmia voi tulla siitä kun ikkunat ovat oikeasti tiiviit, vanhat falskaavat aina jostain raosta.

Laskeppa huviksesi ikkunoiden pinta-ala seinä, katto ja lattiapinta-alasta. Ei ole montaa prosenttia. Vaikka vaihtaisit ikkunoiden tilalle 300mm uretaania niin ei säästöä voi tulla 20-25% niinkuin kerroit. Ainoastaan järkyttävillä ilmavuodoilla tämä on mahdollista, mutta kirjoitit että niitä ei vanhoissa ollut.

Nyt paasaat mukavuudesta, aloittaja kuitenkin oli kiinnostunut lähinnä energiansäästöstä..

Kannattaavaikoei kirjoitti:

No taas on markku pikkupöhnässä innostunut monella nimimerkillä..Tässä on puhuttu kolmilasisista ikkunoista ja nyt siirryt kaksilasisiin että saa jotain eroja aikaiseksi.
Lueppa tuo teksti uudelleen, siinähän sanottiin ettei ikkunaremontti kannata rahallisesti. Eli uudet ovat paremmat, hyöty on kuitenkin niin pieni ettei koskaan maksa itseään takaisin. Ongelmia voi tulla siitä kun ikkunat ovat oikeasti tiiviit, vanhat falskaavat aina jostain raosta.

Laskeppa huviksesi ikkunoiden pinta-ala seinä, katto ja lattiapinta-alasta. Ei ole montaa prosenttia. Vaikka vaihtaisit ikkunoiden tilalle 300mm uretaania niin ei säästöä voi tulla 20-25% niinkuin kerroit. Ainoastaan järkyttävillä ilmavuodoilla tämä on mahdollista, mutta kirjoitit että niitä ei vanhoissa ollut.

Nyt paasaat mukavuudesta, aloittaja kuitenkin oli kiinnostunut lähinnä energiansäästöstä..

Lue lisää

Älä aliarvioi / samaista ihmisten kirjoitustasoa tasooni. Loukannet heitä? Lapsikin näkee kirjoitustasojen eron.
Minulla ei ole mitään motiivia kirjoitella puskasta.

Kannattaavaikoei kirjoitti:

No taas on markku pikkupöhnässä innostunut monella nimimerkillä..Tässä on puhuttu kolmilasisista ikkunoista ja nyt siirryt kaksilasisiin että saa jotain eroja aikaiseksi.
Lueppa tuo teksti uudelleen, siinähän sanottiin ettei ikkunaremontti kannata rahallisesti. Eli uudet ovat paremmat, hyöty on kuitenkin niin pieni ettei koskaan maksa itseään takaisin. Ongelmia voi tulla siitä kun ikkunat ovat oikeasti tiiviit, vanhat falskaavat aina jostain raosta.

Laskeppa huviksesi ikkunoiden pinta-ala seinä, katto ja lattiapinta-alasta. Ei ole montaa prosenttia. Vaikka vaihtaisit ikkunoiden tilalle 300mm uretaania niin ei säästöä voi tulla 20-25% niinkuin kerroit. Ainoastaan järkyttävillä ilmavuodoilla tämä on mahdollista, mutta kirjoitit että niitä ei vanhoissa ollut.

Nyt paasaat mukavuudesta, aloittaja kuitenkin oli kiinnostunut lähinnä energiansäästöstä..

Lue lisää

Ei ole mitään eroa kolme ja kaksilasisen ikkunan välillä, jos ikkunassa ei ole eristyslasia.
Eli jos ikkunoissasi ei ole eristyslasia on ikkunoiden vaihto kannattavaa sekä rahallisesti että muistakin syistä.
On ainoa remontti mikä laskee energian kulutusta ja reippaasti.

Näinsevaanmenee kirjoitti:

Ei ole mitään eroa kolme ja kaksilasisen ikkunan välillä, jos ikkunassa ei ole eristyslasia.
Eli jos ikkunoissasi ei ole eristyslasia on ikkunoiden vaihto kannattavaa sekä rahallisesti että muistakin syistä.
On ainoa remontti mikä laskee energian kulutusta ja reippaasti.

Lue lisää

Jos ikkunoissa ei ole lämpölasia niin kolmelasisen ja kaksilasisen ikkunan eristävyyden ero on todella suuri. Jos on kolme puitetta ja lasia niin se häviää lämpölaseille niin vähän että energian säästöllä hankintahinta ei tule koskaan takaisin.

Kolmepokaisen ja kaksipokaisen ikkunan eristys kyvyssä on erittäin pieni ero.
Ratkaiseva tekijä on eristyslasi sisäpokassa.

Tuosta tuli mieleeni ukkini mökki. Liikuteltavia pattereita on ikkunoiden alla ,nurkissa ja joka paikassa mistä kylmä tulee sisälle. Lämpöremontti olis sielläkin tarpeen, mutta raha ei anna myöten.

Muuten olisitpa nähnyt vaimoni ilmeen kun saimme vapaasti sijoittaa sohvan olohuoneen ikkunoiden alle ja ihan seinään kiinni.

markkulievonen kirjoitti:

Muuten olisitpa nähnyt vaimoni ilmeen kun saimme vapaasti sijoittaa sohvan olohuoneen ikkunoiden alle ja ihan seinään kiinni.

Ilmettä en nähnyt mutta varmaankin huusi ja kirosi. Kyllä siinä lasin kylmyys tuntuu jos joskus istuu. Jokaisen sisälasin pinta on selvästi kylmempi kuin seinä. Ikkunat on aika turhia jos ne peitetään kalusteilla. Oletko kokeillut kirjahyllyllä?

markkulievonen kirjoitti:

Muuten olisitpa nähnyt vaimoni ilmeen kun saimme vapaasti sijoittaa sohvan olohuoneen ikkunoiden alle ja ihan seinään kiinni.

Oli varmaan järkyttynyt kun joutuu katselemaan seiniä eikä ikkunasta niinkuin tähän asti

markkulievonen kirjoitti:

Muuten olisitpa nähnyt vaimoni ilmeen kun saimme vapaasti sijoittaa sohvan olohuoneen ikkunoiden alle ja ihan seinään kiinni.

Meillä istutaan niin että näemme vapaasti ulos. 3 isoa ikkunaa joiden eteen ei laiteta mitään näköestettä. Pienet salusiiniverhot ylhäällä ja avot, luonto on lähellä.

Avottelija kirjoitti:

Meillä istutaan niin että näemme vapaasti ulos. 3 isoa ikkunaa joiden eteen ei laiteta mitään näköestettä. Pienet salusiiniverhot ylhäällä ja avot, luonto on lähellä.

Huoneistoja on menenlaisia. Erittäin harvoin nykyään näkee ikkunan rajoittuvan lattiatasoon. Huoneen kalustamista helpottaa, jos ikkunat eivät ulotu lattiatasoon ja eroiksiestiikkunoissa ei ilmene kylmäsäteilyä. Niin,- ja ikkunaverhotkin voi suunnitella luovuutta käyttäen,- ei energiaa /säteilyä huomioiden..

Vai että pientä eroa.
Tähän kuin vielä lisää poistuneet ilmavuodot, niin ero on todella suuri.

Tietysti maku / tottumus asia. Toinen pitää normaalina vaikka ikkunan pintalämpötila on pakkasilla vain reilu 10C:tta niskan / pään ollessa lähellä ikkunaa.

Mutta,- todella mukavuutta tuo kun ikkunan pintalämpötila on lähes sama kuin huonelämpötila. Esim. ikkunaramontin jälkeen huonelämpötilakin saa olla alhaisempi,- koska huoneen lämpötila on lähes sama oleskeleeko ikkunan tuntumassa tai keskellä huonetta. Ihmisen iho aistii ihmeen hyvin lämpötila eroja.

markku.lievonen kirjoitti:

Tietysti maku / tottumus asia. Toinen pitää normaalina vaikka ikkunan pintalämpötila on pakkasilla vain reilu 10C:tta niskan / pään ollessa lähellä ikkunaa.

Mutta,- todella mukavuutta tuo kun ikkunan pintalämpötila on lähes sama kuin huonelämpötila. Esim. ikkunaramontin jälkeen huonelämpötilakin saa olla alhaisempi,- koska huoneen lämpötila on lähes sama oleskeleeko ikkunan tuntumassa tai keskellä huonetta. Ihmisen iho aistii ihmeen hyvin lämpötila eroja.

Lue lisää

Meillä ei mittailla ikkunoiden pintalämpötiloja. Jos ikkunan alla on patteri niin lämmin nouseva ilma tasaa ehkä vähän viileämmän ikkunan vaikutuksen. Samoin pakkasilla ei pidetä niskaa kiinni ikkunassa.
Muuten mitä tarkoittaa: eroiksiestiikkuno?

Kyllä on sitkeässä harmi turhasta ikkunoiden vaihdosta kun selityksiä tulee kuin turkin hihasta. Kovin argumentti näyttää olevan ikkunoiden vaihdon jälkeen sisälasin lämpötilan nousu kovilla pakkasilla. On kuulemma mitattu yli asteen parannuksia sisälasin lämpötilassa. Sisälasiin nojaava niska voi paremmin tällaisissa miellyttävämmissä oloissa. Jutut ovat sellaisia että niillä, jotka eivät tätä uusintaa ole älynneet tehdä, melkein jäätyy vedet ämpärissä ulko-oven vieressä. Nämä kolminkertaisilla ikkunoilla varustetuissa taloissa asuvat tiemmä melkein paleltuvat taloissaan kun huonelämpötila on vain vähän nollan yläpuolella.

S.29
Lisälämmöneristys säästää lämpöenergiaa keskimäärin 12 % • Kohteissa joissa uusittu myös ikkunat säästö noin 13 %
Eli 1% säästö keskimäärin. Kyllä kannatti. Näin kerrostaloissa.
Markulla säästö 25%, mikä ei täsmää?

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari2/images/stories/File/Ajankohtaista_Tilaisuudet/JSY_vuosikokousseminaari08052012/Linne.pdf&ved=0ahUKEwiUzvCxs7fQAhWHFiwKHVb1A3QQFggZMAE&usg=AFQjCNHx6ttHzTpoQmLGGo13BQ65Rx28iA

Muutakinkuinmutua kirjoitti:

S.29
Lisälämmöneristys säästää lämpöenergiaa keskimäärin 12 % • Kohteissa joissa uusittu myös ikkunat säästö noin 13 %
Eli 1% säästö keskimäärin. Kyllä kannatti. Näin kerrostaloissa.
Markulla säästö 25%, mikä ei täsmää?

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari2/images/stories/File/Ajankohtaista_Tilaisuudet/JSY_vuosikokousseminaari08052012/Linne.pdf&ved=0ahUKEwiUzvCxs7fQAhWHFiwKHVb1A3QQFggZMAE&usg=AFQjCNHx6ttHzTpoQmLGGo13BQ65Rx28iA

Lue lisää

No, lapsikin ymmärtää kokonaisuuden. Jos mörskäni yläkerran seinissä on 250mm eristeet ja laipiossa 400mm. Alakerran eristeet on 180mm. Taloomme oli 80-vuonna asennettu 19m2 lämpöenergia taloudellisesti huonoja ikkunoita, - niin näiden ikkunoiden kautta menevä lämpöenergia kokoaisuudesta on jo huomattava. Prosentuaalisesti. Taas tänä päivänä ikkunoiden kautta hukkautuva lämpöenergia kokonaiskulutuksesta on todella vähäinen prosenttuaalisesti.
Lapsikin todella ymmärtää,- mutta ei provo. Jos olisi asennettu 1 lasiset ikkunat wanhojen 3 lasisten sijaan , niin näiden ikkuoiden lämpöhäviö kokonaisuudesta olisi jo 70%. Tietysti koko talon energian tarve olisi järkyttävällä tasolla.

Asia on haaska kokemuksenakin. Viime maanantaina lämmitin varaajan ja samoin tänään. Juuri äsken kävin ajamassa alasa varaajan lämmityksen. Kaskipuun toimittamat ikkunat toivat mukavuutta monelle sektorille.

Mutta,- mielenkiintoinen asia on kevään tuleminen ja miten uudet ikkunat rajoittavat ikkunoiden kautta tulevaa auringon lämpöenergian hyödyntämisen.

markku.lievonen kirjoitti:

No, lapsikin ymmärtää kokonaisuuden. Jos mörskäni yläkerran seinissä on 250mm eristeet ja laipiossa 400mm. Alakerran eristeet on 180mm. Taloomme oli 80-vuonna asennettu 19m2 lämpöenergia taloudellisesti huonoja ikkunoita, - niin näiden ikkunoiden kautta menevä lämpöenergia kokoaisuudesta on jo huomattava. Prosentuaalisesti. Taas tänä päivänä ikkunoiden kautta hukkautuva lämpöenergia kokonaiskulutuksesta on todella vähäinen prosenttuaalisesti.
Lapsikin todella ymmärtää,- mutta ei provo. Jos olisi asennettu 1 lasiset ikkunat wanhojen 3 lasisten sijaan , niin näiden ikkuoiden lämpöhäviö kokonaisuudesta olisi jo 70%. Tietysti koko talon energian tarve olisi järkyttävällä tasolla.

Asia on haaska kokemuksenakin. Viime maanantaina lämmitin varaajan ja samoin tänään. Juuri äsken kävin ajamassa alasa varaajan lämmityksen. Kaskipuun toimittamat ikkunat toivat mukavuutta monelle sektorille.

Mutta,- mielenkiintoinen asia on kevään tuleminen ja miten uudet ikkunat rajoittavat ikkunoiden kautta tulevaa auringon lämpöenergian hyödyntämisen.

Lue lisää

Laitatko laskelmia näitten mutupuheitten tueksi?
No kai mun täytyy kun et itse osaa:

http://www.suomela.fi/rakentaminen/Ikkunat-ovet/Ikkunaremontti-Nain-paljon-saastyy-energiaa--50834

Sopivasti saman verran lasipintaa. Eli yhteensä n. 1,5m3 koivua säästät vuodessa.
Suorasähköllä meille maksaisi 2700kwh x 0,13€ (tämän hintaista tuulisähköllä meillä) = 351€
Tosin ilppi pudottaa tuon summan puoleen. Eli 7000€ ikkunaremontti maksaisi itsensä takaisin 40 vuodessa. Tässä vastaus aloittajalle.
Lapsen tasolla olet itse kun jankkaat samaa, huomattavasti uskottavampaa kun laittaa laskelmia eikä pelkkää mutuilua.

Ps. on muuten 80-luvun taloksi yli kaksinkertaiset eristemäärät mitä yleensä näihin on laitettu..

Laskinkäteen kirjoitti:

Laitatko laskelmia näitten mutupuheitten tueksi?
No kai mun täytyy kun et itse osaa:

http://www.suomela.fi/rakentaminen/Ikkunat-ovet/Ikkunaremontti-Nain-paljon-saastyy-energiaa--50834

Sopivasti saman verran lasipintaa. Eli yhteensä n. 1,5m3 koivua säästät vuodessa.
Suorasähköllä meille maksaisi 2700kwh x 0,13€ (tämän hintaista tuulisähköllä meillä) = 351€
Tosin ilppi pudottaa tuon summan puoleen. Eli 7000€ ikkunaremontti maksaisi itsensä takaisin 40 vuodessa. Tässä vastaus aloittajalle.
Lapsen tasolla olet itse kun jankkaat samaa, huomattavasti uskottavampaa kun laittaa laskelmia eikä pelkkää mutuilua.

Ps. on muuten 80-luvun taloksi yli kaksinkertaiset eristemäärät mitä yleensä näihin on laitettu..

Lue lisää

Alakerta on rakennettu vuonna 80 ja eristeet reilusti yli silloisten suositusten. Yläkerta 2000. Eristevahvuuksien suosituksissa ei ylärajaa. Todellisuudessa eristys on katkeamaton kautta rakenuksen. Nyt vielä uuretaani tiivistää karmin eristeisiin. Vasta Kaskipuun toimittamien ikkunoiden kautta tulee hyvä eristystaso esille.

Niin, kuten jo tosaalla mainitsin, niin varaajan lämmityskerrat ilmentävät energia tarpeen muuttumisen. Varaajan täyttö lämpöenergialla on vakio ( lämmönnousu 70....75C:tta) ja siten energia määrä vakio.
Niin, lapsikin todella ymmärtää miten jokainen kohde energian häviöissä on yksilöllinen.

Todellisuudessa meillä ei ikkunan vaihto tuonut euroakaan säästöä. Tuokoon tämä tieto mielihyvää.

Niin kohde on yksilöllinen mutta ikkunasta siirtyvä energia pysyy vakiona. Eli yllä oleva laskelma pitää paikkansa oli seinissä villaa sentti tai metri. Noilla eristysmäärillä varmasti kannattaakin jo päivittää ikkunat samaan tasoon muun rakenteen kanssa (Myös ulkonäkösyistä jos remppaa tehty). Meillä kyllä uretaania vanhoissakin kasasari ikkunoissa..Toki uusiin en laittaisi kiiloja kylmäsiltoja tekemään.

Miksi muuten mistään ei löydy kaskipuun ikkunoiden u-arvoja?

Laskinkäteen kirjoitti:

Niin kohde on yksilöllinen mutta ikkunasta siirtyvä energia pysyy vakiona. Eli yllä oleva laskelma pitää paikkansa oli seinissä villaa sentti tai metri. Noilla eristysmäärillä varmasti kannattaakin jo päivittää ikkunat samaan tasoon muun rakenteen kanssa (Myös ulkonäkösyistä jos remppaa tehty). Meillä kyllä uretaania vanhoissakin kasasari ikkunoissa..Toki uusiin en laittaisi kiiloja kylmäsiltoja tekemään.

Miksi muuten mistään ei löydy kaskipuun ikkunoiden u-arvoja?

Lue lisää

>>Niin kohde on yksilöllinen mutta ikkunasta siirtyvä energia pysyy vakiona. <<

Mutta,- edelleen joka kohde on yksilöllinen. Nyttemmin olen lähemmin vertaillut 80 luvun ikkunoita ja niissä on todella eroavaisuuksia. Mutta,- merkittävin tekijä on ikkunoiden asennus tuona aikana. Samoin karmin syvyydellä on merkityksensä, jota vertailut ei huomioi.

Mutta,- palatakseni meidän tapaukseen. Talo on siis 130mm tiilirunkoinen ja entiset ( myös nykyiset) ovat asennetut 50mm runkotiilen päälle. Wanhat ikkunat oli tiivistetty tiilirunkoon 10mm paksuisella villasuikaleella, joka tietenkin painautui tiiviiksi nauhaksi. Karmin ollessa 130mm ja tästä syvyydestä karmi oli villojen päällä vain 80mm. Siis lämpö karkasi karmin kautta pystysuoraisesti karmin sivusta karmin syvyyden loputtua.

Uusien ikkunoiden karmin syvyys on 210mm ja siten koko runkoeriste tulee hyödynnettyä eli karmin syvyys päättyy reilu 20mm eristeiden päättymistä.

Myös merkittävä tekijä energian säästymisessä on entisiin ikkunarakenteisiin verraten on. Uuden karmin ja tiilen välissä on 20mm uretaani eriste ja näin karmin eristävyys on aivan toisella tasolla kuin ennen. Samoin karmin tiiviys.

Niin, itse halusin,- ettei karmiin asenneta kylmäsiltoja,- vaan karmi on uretaani eristeen ympäröimä. Ainoastaan palomääräyksiin liittyen karmissa on tuenta, ettei tulipalon syttyessä ikkunat kaadu paikoiltaan ja siten kiihdytä palamista.

Siis aina energin kulutusta / lämpöhäviöitä pohdittaessa jokainen kohde on yksilöllinen.

markku.lievonen kirjoitti:

>>Niin kohde on yksilöllinen mutta ikkunasta siirtyvä energia pysyy vakiona. <<

Mutta,- edelleen joka kohde on yksilöllinen. Nyttemmin olen lähemmin vertaillut 80 luvun ikkunoita ja niissä on todella eroavaisuuksia. Mutta,- merkittävin tekijä on ikkunoiden asennus tuona aikana. Samoin karmin syvyydellä on merkityksensä, jota vertailut ei huomioi.

Mutta,- palatakseni meidän tapaukseen. Talo on siis 130mm tiilirunkoinen ja entiset ( myös nykyiset) ovat asennetut 50mm runkotiilen päälle. Wanhat ikkunat oli tiivistetty tiilirunkoon 10mm paksuisella villasuikaleella, joka tietenkin painautui tiiviiksi nauhaksi. Karmin ollessa 130mm ja tästä syvyydestä karmi oli villojen päällä vain 80mm. Siis lämpö karkasi karmin kautta pystysuoraisesti karmin sivusta karmin syvyyden loputtua.

Uusien ikkunoiden karmin syvyys on 210mm ja siten koko runkoeriste tulee hyödynnettyä eli karmin syvyys päättyy reilu 20mm eristeiden päättymistä.

Myös merkittävä tekijä energian säästymisessä on entisiin ikkunarakenteisiin verraten on. Uuden karmin ja tiilen välissä on 20mm uretaani eriste ja näin karmin eristävyys on aivan toisella tasolla kuin ennen. Samoin karmin tiiviys.

Niin, itse halusin,- ettei karmiin asenneta kylmäsiltoja,- vaan karmi on uretaani eristeen ympäröimä. Ainoastaan palomääräyksiin liittyen karmissa on tuenta, ettei tulipalon syttyessä ikkunat kaadu paikoiltaan ja siten kiihdytä palamista.

Siis aina energin kulutusta / lämpöhäviöitä pohdittaessa jokainen kohde on yksilöllinen.

Lue lisää

Kaskipuun myyntimies ei nyt oikein tahdo saada viestiään perille kun aina tulee näitä 'huutelijoita' väliin. Harmi.

On on, ei voi tietää miten käy.. Jokainen kohde on yksilö, turha edes yrittää laskea säästöä. Koska sitä ei voi tietää eikä laskea mitenkään kun muuttujia on niin paljon. Parempi vain ottaa laina ja koittaa miten käy

Miksi niitä uusia ikkunoita alettaisiin korjaamaan kun vanhojenkin annettiin mädäntyä vaihtokuntoon?

kysymvaan kirjoitti:

Miksi niitä uusia ikkunoita alettaisiin korjaamaan kun vanhojenkin annettiin mädäntyä vaihtokuntoon?

Ikkunat ei mätäne, ne lahoaa.

Mitään ei ole opittu. Monissa vanhoissa taloissa joissa on 90-luvulla vaihdettu ikkunat, ne ovat taas vaihtokunnossa. Jopa vuosituhannen vaihteen ikkunoissa näkee pahoja vaurioita eikä ketään kiinnosta. Ei isännöitsijää, asukkaita tai ketään muutakaan niin kauan kun jotenkin toimivat..

Ainoa talo jossa olen nähnyt ikkunoita korjattavan oli 1900 luvun alusta. Ilmeisesti uusia ei saanut vaihtaa tai eivät halunneet ikkunoiden ulkonäön muuttuvan.
Ikkunat irroitettiin ja lähetettiin viroon korjattavaksi. Karmit maalattiin paikanpäällä. Se niistä uusista kotimaisista työpaikoista..

Vastaankin, siksi koska ikkunoiden korjaaminen, yrityksellä teetettynä on Suomessa liian kallista, ja silloin siinä ei ole mitään järkeä.
Uusien ikkunoiden hinta on noin 250,-/m2 ja tuollaisella rahalla ei kukaan voi yrityksellä teettää vanhojen ikkunoiden korjauksia.
Kysynkin, että nyt kuin sinä tiedät mitä maksaa ikkunoiden hionta, kittaus, maalaus ja tiivistys työ, niin kerrohan meille kpl/m2 hinta tälle työlle?
Vastaa edes jotain suuntaa antavaa!