Hei! Kaipaisin pikaisia neuvoja. Mies hakee asumuseroa ja asia on jo vireillä. Mikä on elatusavun kohtuullinen määrä/lapsi. Lapset ovat 16- ja 12-vuotiaat ja jäävät minulle.
Lakimies suostutteli minua hyväksymään n.120 euroa/lapsi. Mitä mieltä olette?
Itse olen työtön. Miehellä on vain tilapäisiä tuloja, osa sellaisia, jotka eivät koskaan tule verottajan tietoon (siis pimeitä). Hänellä on myös maksamattomia verorästejä. Nykyinen vuokra on jo 600 euroa, eikä halvempaa asuntoa tiedossa.
Jos hyväksyn nyt 120 e/lapsi, joudunko joskus omalla kustannuksellani nostamaan lisäkanteen elatusavun korottamiseksi.
Kun mies on muutenkin ulosotossa, kummat otetaan ensin? Elatusavut vai verorästit ?
Lakimies suostutteli minua hyväksymään n.120 euroa/lapsi. Mitä mieltä olette?
Itse olen työtön. Miehellä on vain tilapäisiä tuloja, osa sellaisia, jotka eivät koskaan tule verottajan tietoon (siis pimeitä). Hänellä on myös maksamattomia verorästejä. Nykyinen vuokra on jo 600 euroa, eikä halvempaa asuntoa tiedossa.
Jos hyväksyn nyt 120 e/lapsi, joudunko joskus omalla kustannuksellani nostamaan lisäkanteen elatusavun korottamiseksi.
Kun mies on muutenkin ulosotossa, kummat otetaan ensin? Elatusavut vai verorästit ?
Vastaukset 17
Vanhimmat
1. Jospa lapset jäisivät miehellesi?
2. Jospa lapset menisivät sukulaisellesi?
3. Jospa lapset menisivät miehesi sukulaiselle?
4. Iästä riippue, jopa lapset menisivät jonnekin mualle.
Vaihtoehdot siksi, että olet huolissasi VAIN rahasta.
Miten olet aikaisemmin ajatellut turvata lastesi tulevaisuuden? Oletko ajatellut kouluttautumista? Minkälainen tilanne oli silloin, kun lapsia aloit hankkia; töissä/ei?
Lapset pysyvät minulla. Mies ei edes halua niitä, koska hänellä on uusi nainen.
Kun lapsia hankittiin, molemmilla ammattikoulutus ja vakituinen työ.
Kyllä se kuule pistää miettimään jo rahaakin.
Kun noin viisas nilviäinen olet, kerropa oma elämänkaaresi. Varmasti joku katkera vanhapiika tai teinipoju. Järkevä ihminen ei voi noin tyhmiä kirjoittaa.
Ilmeisesti et osaa lukea tai ymmärrä luettua, koska et vastannut ainoaankaan kysymykseen.
Olen Saara samaa mieltä kuin sinä, tämä "alternativ" on perseestä. Ei ymmärrä mistä on kysymys.
Kiitoksia myötätunnosta. Näyttää tämä palsta olevan osin kaatopaikka, jonne kaikenlaiset vaihtoehto-ääliöt kirjoittelevat kännissä.
Helppo neuvoa, jos itsellä ei ole mitään hätää.
Kuulostaa siltä että hyvä jos miehes pystyy maksamaan tuon 120 euroa, sehän tekee yhteensä jo 240/kk. Eihän sillä juhlita, mutta kova raha se on työttömän maksaa.
Jos miehelläs ei ole tuloja, niin rahan maksaa sitten sosku tai mikä lie. Jos alat miehes pimeitä tuloja selittelemään viranomaisille, niin siitä ei ole sulle eikä lapsilles mitään etua.
En näe muuta mahdollisuutta kun suostua, jos et sitten halua riidellä ihan riitelyn vuoksi.
Lakimies pitää ainakin huolen että saa omansa.
Ihan 10-20€ takia ei kannata kovin isoja käräjiä pitää. Voi olla että ei pysty tai ei halua maksaa tuotakaan summaa.
Muutama vuosi sitten minimimäärä oli 700 markkaa eli noin 118 euroa. Tää on se summa jonka kunta maksaa jos ex-ukko ei maksa. Sitten kunta yrittää periä summanpois ex-ukoltasi ja muistaakseni nekin vanhenevat kahdessa vuodessa. Kysypä sossussta. Kysy samalla myös yksinhuoltaja-avustusta tai mikä se nimeltään mahtaa ollakin mutta markka-aikana sitä sai 200 mk/lapsi.
Elari rästit vanheneva viidessä vuodessa, ei kahdessa.
Ellei mies (tai joskus nainen) kykene maksamaan määrättyjä tai sovittuja elareita kunta maksaa max. n. 120 e/kk/lapsi ... ja ulosmittaa siltä kenen pitäisi maksaa erotuksen.
Sitten taisit kirjoitta yh-lisästä (n. 30 e/kk/lapsi) joka maksetaan lapsilisän yhteydesä sille kuka lasten ensisijainen huoltaja (lakkaa jos/kun uusi puoliso löytyy ja hynttyyt pistetään yhteen)
notta näin.... euro aikaan
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B64 9-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf)
320 + 320 x 0,95 + 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 420 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun (ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin lastenvalvojankin vahvistama sopimus kiertää oikeuden kautta ”byrokratian rattaissa)). Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Joten, koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).
Mikä asumusero? ... ei sellaista ole enää olemassakaan juridisesti! Siis hän hakee avioeron ensimmäistä vaihetta, mistä alkaa harkinta-aika .. niin kai on käynyt...
Suostut siihen mikä sinusta oikeudenmukainen osuus lasten elatukesen häneltä. Ellei ole, niin sitten tapellaan. Ei voi suositella, ikävää kaikille ja etenkin lapsille ... silti joskus pakko. Minusta 10 - 20 eurosta ei kannata mennä käräjille, ja muutenkin harkittava ... MOLEMPIEN.
Jos tulevaisuudessa vaadit elareiden korotusta (pysyvä muutos tuloissa miehelläs, tai sinulla), niin tietenkin sinä maksat "prosessin" ... kuka sitten. Mutta eivätpä ne kulut paljoa ole, ellet huippujuristia palkkaa.
Mitä jos on sovittu kirjallisesti että maksan lapsesta siihen asti kun hän täyttää 18 vuotta. Mutta nyt on kuulema sellainenkin kuin joku koulutustuki jota voidaan minut määrätä maksamaan(?) kun lapsi vielä opiskelee yli tuon 18 vuoden. Mikäs juttu se on?
Kukaan ei voi PAKOTTAA sua maksamaan omalle lapsellesi koulutustukea, mutta jos lapsi on vielä 1. tai 2. asteen koulutuksessa (lukio, ammattikoulu tai vastaava) ja asuu kotona, niin eiköhän olisi ihan kohtuullista elättää omaa lastaan vielä tuo aika?
Tai jos mielestäsi ei ole kohtuullista, niin samaa logiikkaa noudattaen lapsen lähihuoltajahan voisi myös lakata maksamasta lapselle yhtään mitään hänen tultuaan täysi-ikäiseksi ja laittaa ovesta pihalle vaatteiden kanssa, vai?
Koulutustuessa sopimusosapuolena ei ole exäsi, vaan täysi-ikäinen (lain silmissä, ei kyllä mielestäni muuten) lapsesi. Raha maksetaan siis lapselle, ei exälle, jos yhtään lohduttaa.
Usein vaikuttaa siltä, että lapsen etähuoltaja ei olisi valmis laittamaan latin latia lapsen elatukseen enempää kuin on "pakko". En ymmärrä, miten oma lapsi voi eron jälkeen muuttua vain pakolliseksi kuluksi, jota pitkin hampain maksetaan? Ei ne rahat sen exän rillutteluun mene, uskokaa pois, vaan ihan lapsen elättämiseen.
Tämä ei nyt välttämättä pidä paikkaansa juuri sinun tapauksessasi, mutta aika usein kyllä näkee näitä kirjoituksia.
Kyllä vanhemmat ovat yleensä valmiita elättämään lapsiaan (paitsi esim jos on ylivoimaisia rahavaikeuksia tms) - mutta elatusmaksun ongelmana on että se ei liity lapsen elatukseen kovinkaan paljon. Parhaiten erolapsen elatus sujuu jos annetaan vanhempien itse huolehtia lapsen taloudellisista tarpeista ilman mitään tulonsiirtoja ex-puolisoiden välillä.
Hyvä kun käytit sanaa yleensä, mitä tehdään niille lopuille. Entäs jos toinen muuttaa ulkomaille, miten onnistuu osallistuminen ilman tulonsiirtoja. Ja kyllä se elatusmaksu menee lapsen tarpeisiin useimmiten eikä riitäkkään aina esim. jos lapsi sairastaa paljon.
Kiitän kaikkia vastanneita. Osalta tuli ihan asiallista faktaa tai olettamuksia "sinnepäin".
Muutama "huuhaakin" kantoi kortensa kekoon.
Yleiskuva minulle muodostui, eikä se ollut ruusuinen.
Täytyy vain luottaa itseensä ja yhteiskunnan tukeen. Pitää venyttää itseänsä moneen tilapäisansioon ja pimeän tulon hankkimiseen. Näyttävät ne pimeät tulot ja ulosottomiehen harhauttaminen olevan POP.
Ikävää, että on jo niin vanha ja väljä, ettei haaraliikkeen perustaminen taida onnistua.
Ehkäpä vanhemman herran saa vielä sponsoriksi.
Tässä kannustusta kaikille Suomen naisille. Älkää koskaan menkö naimisiin, vailla moninkertaista varmistusta tulevaisuuden varalta.
Heips sinulle, joka olet tällä hetkellä enemmän kuin suuressa pulassa: lapset vaativat sinulta jaksamista ja vahvuutta, jotta he pystyisivät luottamaan sinuun tulevaisuudessakin; viranomaiset vaativat selvityksiä ja dokumentteja; mies huutaa yhtäältä ja kotityötkin pitäisi tehdä kaiken kaaoksen keskellä.
Ota siis heti yhteyttä oikeusaputoimistoon, josta saat päteviä neuvoja yksinhuoltajuuden ja elatusavun hakemisessa. Ehkä et halua miestäsi yhteishuoltajaksi, jolloin sinun tulisi kysyä häneltä kaikkiin virallisiin lapsiasi koskeviin papereihin allekirjoitusta. Omasta kokemuksesta voin sen kertoa, että passihakemusenkin tekeminen ei siinä tilanteessa onnistu.
Rukoilen sinulle jaksamista ja voimia näyttää lapsillesi, että nainen ja äiti pystyy kantamaan yksinkin tasapainoisen perheen kasvattamisen yhteiskuntaan silloin, kun mies ja isä kaatuu omiin ongelmiinsa.