Isän hirveä ikävä lapsia

En kertakaikkiaan kestä. Olla erossani kahdesta pienestä lapsestani. Tähän liitettynä vielä masennus jonka vuoksi ero tuli niin en kertakaikkiaan kestä enää. On niin pahaolo että oksettaa ja itkettää vaan. Pakko päättää tämä elämä ja hirttää itsensä. Pahaolo ei lähde pois. Täällä mä vaan murehdin ja itken asunnossani nyt.
8309
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Älä tee lopullisia päätöksiä juuri tämän hetken vuoksi. Ja onhan sinulla oikeus olla lastesi kanssa.

Äänestä

Milloin taas tapaat heidät? Ehkä jo kohta. Siellä he odottavat Sinua. Hetken ikävä. Näe lapsiesi kasvavan.💞

Äänestä
  • Tässä on tää paskan ydin! ''Siellä he odottavat sinua''! Missä siellä? Äidin kotonako? Missä on kontrolli päällä ja uus siippa röhöttää sohvalla.. Kyseessä on 15 vuoden helvetti, mikäli äiti rupeaa oikein kunnolla vieraannuttamaan! Jostain ne on voimat kuitenkin ammennettava!

    Äänestä

Otan osaa.

Naisten on niin helppoa erota, koska he joutuvat eroamaan lapsista vain, jos itse sitä haluavat.

Erossa oikeasti vaikeinta on juuri se ero lapsista.
Nartuillahan tähä ongelmaa ei ole. Usein he eroavat juuri uuden villin rakastajan takia, jolloin ovat mielissään jopa, että saavat sekstailla ilman lapsen häiriötä.

Äänestä

Älä isä luovuta. Lapset kasvaa isoksi. Minä olen kaivannut oikeaa isääni koko ikäni, äidin vieraannuttamis ja haukkumisjutuista huolimatta. Aina toivon että kunpa isä nyt ottais yhteyttä kun oon jo aikuinen. Haluaisin tutustua, ei ole lapsen käsissä kuinka kauas biologisesta isästä äiti saa lapsen raahattua. Viimeistään aikuisena on vielä mahdollista. Niinkauan kuin molemmat on hengissä olis mahdollista olla yhteydessä ja tehdä juttuja yhdessä. Jätin yhteystietoni isän siskolle,muttei hän ottanut koskaan yhteyttä. Väkisin luopuu toivosta koskaan saada nähdä omaa isäänsä niin että tietäis,muistaisi mistä on tehty. Älä sinä alottaja heitä kaivoon mitään,toivoa,itseäsi. Olen varma että lapsesi arvostaisi jos edes synttäreinä ja silloin tällöin väkisinkin veisit onnittelut ja yrittäisit äidistä huolimatta olla elämässä. Vaikka vuosia siellä etäällä. Olemassaolo on olennaisinta.

1Äänestä

Hei aloittaja!!! Ensinnäkin. Olet AINA isä lapsillesi, et eron vuoksi lopeta sitä pitkää rupeamaa. Sinun osuutesi on näyttää lapsillesi, että isä on aina valmis heitä varten, niin kauan kunnes lapset ovat omillaan. Masennus. Hyvä että kerrot asiasi vaikkapa täällä, saat taatusti ajateltavaa, koska esim. minä neuvon sinua ottamaan puhelimen kouraan, soittamaan lasten äidille ilman kiukkua tmv., ja pyytämään lapsia vaikka ulkoilemaan. Vaikka tunniksi. Käykää vaikka kävelyllä, kattelemassa harakoita. MITÄ VAAN. Pulkkamäkeen, kauppakeskukseen, pelatkaa jotain peliä tai MITÄ VAAN. Kunhan vietätte yhdessä aikaa. Edes sen tunnin. Tätä samaa voit pyytää lasten äidiltä toistekin. Olethan etuoikeutettu, olethan lastesi isä eikä sitä mikään voi muuttaa! Ole iloisella mielellä, sinulla on kuitenkin lapsia! Voimia ja toivon mahd. pikaista kohtaamista lasten kanssa, eli: se puhelin kouraan, äläkä menetä hermoja!

Äänestä

Voi vain kuvitella tuskaasi! Pyydä vaikka polvillasi lastesi äidin edessä tapaamisoikeutta lastesi kanssa.
Jos eronne on tapahtunut viimeaikoina, kaikkien tunteet ovat vielä tulehtuneet. Anna ajan kulua ja kauniisti ehdottamalla saada viettää aikaa lastesi kanssa, se aivan varmasti onnistuu.

Soita "auttavaan puhelimeen" , juttele seurakuntasi pastorin kanssa, tarjoaako työpaikkasi hekisesti auttavaa kättä( psyk palvelua)?
Tärkeintä on että jaat tuskasi muiden kanssa, se jo yksistään auttaa. Älä jää yksin, hakeudu muiden seuraan. Nyt joulun aikana useat yhteisöt jarjestävä yhteisiä tilaisuuksia, mene mukaan.

Pääset kyllä tämän vaikean ajan ylitse. Megahalauksia lukijoilta, allekijoittanut mukaan lukien!

Äänestä
  • Ei sitä tapaamisoikeutta polvillaan tarvitse pyytää, kun se on ihan lakiin kirjattu.

    Itse kävin ihan vain lastenvalvojalla kertomassa tilanteen. Jollei lastenvalvoja olisi siihen reagoinut, olisin käynyt lakimiehellä.
    Oikeusjuttuahan ei välttämättä tarvita, jos vaikka lakimies kertoo selkeästi ja lakiin vedoten lähivanhemmalle, mitä tapahtuu jollei lähivanhempi myönny tapaamisiin: seuraa oikeusjuttu, jonka lähivanhempi väistämättä häviää.

    Vaikka etävanhempi olisi vankilassa istuva kolmoismurhaaja, hänellä on silti tapaamisoikeus. Valvottuihin tapaamisin tosin vain.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


JustDoItLikeMarcusJanson kirjoitti:

En kertakaikkiaan kestä. Olla erossani kahdesta pienestä lapsestani. Tähän liitettynä vielä masennus jonka vuoksi ero tuli niin en kertakaikkiaan kestä enää. On niin pahaolo että oksettaa ja itkettää vaan. Pakko päättää tämä elämä ja hirttää itsensä. Pahaolo ei lähde pois. Täällä mä vaan murehdin ja itken asunnossani nyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu