Jokaisen tiedossa on ammattiliittojen jatkuva petos palkansaajia ja verottajaa kohtaan. Onneksi työläisten ryöstämistä puolustaa edes yksi mies.
Kokoomuslainen kansanedustaja Hjallis Harkimo kertoo Twitterissä, että hänen kansanedustajauransa ensimmäinen lakialoite on kerännyt taakseen yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset.
Tämä tarkoittaa sitä, että Harkimon lakialoitteella on hyvät mahdollisuudet mennä eduskunnassa läpi, kun yli puolet kansanedustajista on allekirjoituksellaan ilmaissut kannattavansa sitä.
"Lakialoitteeni työmarkkinajärjestöjen kirjanpidon avoimuudesta sai yli sata allekirjoittajaa. Tämä on ensimmäinen askel", Harkimo tviittaa.
Harkimo kertoi lokakuussa tehneensä lakialoitteen, joka velvoittaisi työnantajajärjestöt ja ammattiliitot julkistamaan taloudellisen toimintansa tiedot eli tilinpäätöksensä. Kirjanpitolain muutos koskisi valtion julkista tukea veroetuutena saavia toimijoita.
"Esimerkiksi ammattiliitot eivät ole verovelvollisia tuotoistaan. Näin silti, että kukaan ei tiedä, mihin ne tosiasiassa rahansa käyttävät. Niiden toimintakertomuksia ja tilinpäätöksiä ei ole tarvinnut julkistaa", Harkimo on todennut lokakuussa.
"Ei tuntuisi kovin mukavalta maksaa prosentteja palkasta ammattiliitolle, jos selviäisi, että sillä rahalla onkin joku muu tienannut itselleen jotain. Se ei olisi yleishyödyllistä. Sehän olisi liiketoiminta", hän myös linjasi.
Kokoomuslainen kansanedustaja Hjallis Harkimo kertoo Twitterissä, että hänen kansanedustajauransa ensimmäinen lakialoite on kerännyt taakseen yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset.
Tämä tarkoittaa sitä, että Harkimon lakialoitteella on hyvät mahdollisuudet mennä eduskunnassa läpi, kun yli puolet kansanedustajista on allekirjoituksellaan ilmaissut kannattavansa sitä.
"Lakialoitteeni työmarkkinajärjestöjen kirjanpidon avoimuudesta sai yli sata allekirjoittajaa. Tämä on ensimmäinen askel", Harkimo tviittaa.
Harkimo kertoi lokakuussa tehneensä lakialoitteen, joka velvoittaisi työnantajajärjestöt ja ammattiliitot julkistamaan taloudellisen toimintansa tiedot eli tilinpäätöksensä. Kirjanpitolain muutos koskisi valtion julkista tukea veroetuutena saavia toimijoita.
"Esimerkiksi ammattiliitot eivät ole verovelvollisia tuotoistaan. Näin silti, että kukaan ei tiedä, mihin ne tosiasiassa rahansa käyttävät. Niiden toimintakertomuksia ja tilinpäätöksiä ei ole tarvinnut julkistaa", Harkimo on todennut lokakuussa.
"Ei tuntuisi kovin mukavalta maksaa prosentteja palkasta ammattiliitolle, jos selviäisi, että sillä rahalla onkin joku muu tienannut itselleen jotain. Se ei olisi yleishyödyllistä. Sehän olisi liiketoiminta", hän myös linjasi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä ne henkilöt tietää jotka tilit tarkastaa ja hyväksyy. Ei tässä mitään epäselvyyttä ole, on ainakin peremmin tiedossa mihin rahat on laitettu kun Sipilän rahat, ja sijoitukset
Eikös Tämä työläisten puolue vastusta henkeen ja vereen yleistä hallintarekisteriä missä mm halliksenkin piilotetut omisti lk Set TUlEE JULKISIKSI!.
Mekin puolustamme antamalla ropomme suojaan
Sen sijaan Sipilän hallitus on ajamassa läpi kahta lakihanketta, jotka saattavat hyvinkin edesauttaa veronkiertoa ja toisaalta päästävät veronkiertäjät pälkähästä. Hallitus haluaa mahdollistaa osakkeiden hallintarekisteröinnin suomalaisille osakkeenomistajille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että osakeomistusten julkisuus heikkenisi.
Poliisi ja syyttäjänvirasto ovat arvostelleet suunnitelmaa, koska toteutuessaan sen pelättäisiin lisäävän harmaata taloutta ja sisäpiirikauppoja.
Toinen arvostelua herättänyt lakihanke on niin sanottu tehokkaan katumisen malli. Kyse on armahduslaista rikkaille veronkiertäjille. Varojaan veroparatiisiin piilottaneet suomalaiset saisivat tuoda varojaan Suomeen ilman, että he saisivat syytteen verorikoksista. Perustuslakivaliokunnan kuulemat neljä oikeustieteilijää tyrmäsivät lakihankkeen perustuslain yhdenvertaisuuspykälien vastaisena, kertoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).
Toisaalta Sipilän omakin omaisuus on hämärän peitossa. Sipilän ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksista on jossain määrin ylimalkainen.
– Yhteisomistuksessa vaimon kanssa seuraava varallisuus: Metsätilat Oulussa ja Muhoksella, yhteensä n. 180 ha. Omassa käytössämme olevia kiinteistöjä, joista merkittävimpinä omakotitalot Kempeleessä ja Sipoossa. Lisäksi merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna seuraaviin Nordea pankki Suomi Oyj:n sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n yksityishenkilöille tarjoamiin sijoitusinstrumentteihin; Nordea Eläkesijoitus, Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl, Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili, Sipilä kertoo sidonnaisuuksistaan (siirryt toiseen palveluun).
Toimittaja Jarno Liski paljasti Seuraan tekemässään jutussa, mistä sijoitustuotteista on kyse. Sipilä on laittanut rahojaan niin sanottuihin kapitalisaatiosopimuksiin.
Kapitalisaatiosopimus on henkivakuutusyhtiön myymä sijoitustuote, jolla ei vakuuteta ketään eikä mitään. Muun muassa Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2014, että tuotteen myynti on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Vakuutuskuoriin oli sijoitettuna vuoden 2013 lopulla yli 5,5 miljardia euroa, kertoi Helsingin Sanomat viime vuonna (siirryt toiseen palveluun).
Rahoja sijoitetaan vakuutuskuoren sisällä esimerkiksi osakkeisiin. Sijoituksesta maksetaan veroja vasta, kun sijoitukset päätetään realisoida. Veronmaksuja siis lykätään, mikä on hyödyllistä, koska vuosittaisen verojenmaksun sijaan koko pääoma on kerryttämässä sijoitustuottoja.
Sipilän kannalta etu on myös siinä, että koska sijoitustuottoja ei ole pakko nostaa vuosittain, ei hänen miljoonaomaisuuttaan pääse arvioimaan julkisesti. Sipilän mainitseman Nordea Capital Private -tuotteen pienin mahdollinen sijoitettava summa on 250 000 euroa.
En+kannata+Kokoomusta,+mutta+Hjallis+Harkimon+esitystä+tuen+ja+100%