olen yliopistosta valmistunut nuori nainen, no alle 30.
olin syksyn oman alani töissä ja voin sanoa että valinnut itselleen rankan alan. joululoman aikaan huomasin olevani aivan eri ihminen, en tuntenut ollenkaan olevani oma itseni. tuntui että olin palanut loppuun.
nyt sitten täytyisi kerätä itsensä kasaan, mutta en jaksa. minua ahdistaa, sydän hakkaa, itkettää ja tunnen itseni heikoksi. fyysinen paha olo kun ajatteleekin töitä. en ole nyt viikkoon ollut. otin palkatonta ja kohta en enää pärjää tai saa vuokraa maksettua.. mutta kun ei jaksa...
kohtalotovereita? mitä tekisitte? minua hävettää olla näin heikko. mutta tuntuu että olen antanut kaikkea... hohhoijjaa...
olin syksyn oman alani töissä ja voin sanoa että valinnut itselleen rankan alan. joululoman aikaan huomasin olevani aivan eri ihminen, en tuntenut ollenkaan olevani oma itseni. tuntui että olin palanut loppuun.
nyt sitten täytyisi kerätä itsensä kasaan, mutta en jaksa. minua ahdistaa, sydän hakkaa, itkettää ja tunnen itseni heikoksi. fyysinen paha olo kun ajatteleekin töitä. en ole nyt viikkoon ollut. otin palkatonta ja kohta en enää pärjää tai saa vuokraa maksettua.. mutta kun ei jaksa...
kohtalotovereita? mitä tekisitte? minua hävettää olla näin heikko. mutta tuntuu että olen antanut kaikkea... hohhoijjaa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Väsynyt ainakin vaikutat olevan.
Antaisin mietittäväksi vanhan tarinan mukaisen keinon: Henkilö hautoi itse urhaa ja kysyi tuttavalta hyvää keinoa. Tuttava kehoitti juoksemaan itsensä hengiltä. Siistiä ajatteli kysyjä.
Siitä juoksemaan. Voimien loppuminen kaatoi maahan ja taju kankaalla. Sitkeyttä riitti ja muutaman yrityksen jälkeen tuntui paremmalta. Juoksut pitenivät ja elämä ei enää tuntunutkaan hullummalta.
Kunnon nostaminen auttaa moneen asiaan. Ulkonäkökin kohenee.
Menestyäkseen ei tarvitse olla edes älykäs. http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201701132200050960_tb.shtml
Ensinnäkin kannattaa käydä lääkärissä ja hankkia sairaslomaa, samalla voi selvittää mistä oikein on kysymys. Sairaslomalla saa palkkaa, joten se on taloudellisesti parempi , kuin palkaton vapaa. On myös hyvä tietää, miten turvata toimeentulo, jos joutuu kuntoutumaan pitemmän aikaa: http://bit.ly/2jo3zly
Täällä toinen uupunut. Itse olen varmaan jo kyynistynyt ja muuttunut hiljaiseksi kuoreksi (säästän vain energiaa ja tunteita) töissä, jotta vapaa-ajalla voisin olla eheämpi. Joudun joka pv töissä suojaamaan itseäni kaikenlaista henkistä kuormitusta vastaan. Olen myös alle 30v korkeakoulutettu. Olen hyvin analyyttinen ja tunteellinen, mikä ei karskiin miesyhteisöön kovien liike-elämän arvojen keskelle vain ilmeisesti ole sopivaa. Otan palkattomia vapaita yhtenään, kun en meinaa jaksaa kuin sen nelipäiväisen viikon. Olen myös tosi yksinäinen töissä. Tilanteeseeni liittyy paljon kaikenlaista... Mutta ymmärrän tuntemuksiasi varmaan aika hyvin. Millä alalla olet?