Hylkäsin hyvän naisen

puuuuuuh

Kerronpa nyt oman tarinani. Olin useita vuosia suhteessa hyvän naisen kanssa. Tavallaan olimme hyvinkin erilaisia, mutta tavallaan olimme hyvin samanlaisia. Vaikka hän ei ollut täydellinen niin hän oli erittäin hyvä nainen. Elimme aika leppoisaa elämää: kävimme tapahtumissa, katselimme usein sarjoja / leffoja, kiersimme ympäri maailmaa, pelasimme videopelejä yhdessä, kävimme ulkona syömässä jne. tavallisia parisuhdejuttuja. Elämä oli helppoa.

Jossain vaiheessa kuitenkin ajattelin kuvittelemaan ehkä liikoja itsestäni, koska olin saanut huomiota kauniilta naisilta ja tyttöystävälläni oli ollut aina ongelmia painonsa kanssa, vaikka hän kuntoili paljon... tosin söi myös enemmän kuin minä. Itse olin todella tikissä kunnossa. Lopulta päätin erota hänestä, koska en tuntenut häneen enää fyysista vetoa.

Ero oli kova paikka kummallekin, mutta pidimme sitä kuitenkin järkevänä vaihtoehtona. Itse erohetki oli kamala, mutta toivuin erosta aika nopeasti. Tapailin aika paljon naisia, seksi sujui paljon paremmin kuin vanhassa suhteessa ja asiat näyttivät valoisalta. Eron jälkeinen sinkkuelämä ensimmäiset puoli vuotta olivat aika loistavia loppujen lopuksi.

Sitten, kun aloin etsimään sopivaa naista parisuhteeseen niin sellaista ei vaan löytynyt. Joko minä en ollut heidän tyyppiinsä tai sitten itselläni oli liian kovat vaatimukset. Fyysisesti he mielyttivät minua, mutta henkisellä tasolla en päässyt samalle tasolle kuin exäni kanssa. Seurustelin muutaman kuukauden ajan ja jos se ei tuntunut luontevalta niin päädyin sitten eroon.

Ja tästä päästiinkin nykypäivään. Olen ollut nyt pari vuotta sinkkuna, jos noita lyhyitä suhdekokeiluja ei lasketa ja suoraan sanoen kukaan nainen ei herätä enää tunteita. Ystävät sanovat, että vaadin liikaa, pitäisi miettiä enemmän tunteella ja tiedän etten ole itsekään mikään täydellinen mies, mutta en pysty vain "tyytymään" kehenkään. Ymmärrän hyvin niitä naisia jotka sanovat "parempi yksin kuin huonossa suhteessa", koska olen itse samassa tilanteessa. Paitsi, että tiedostan oman mahdottomuuteni ja haluaisin eroon siitä, mutta en vain pysty. Tapailemissani naisissa ei ole ollut varsinaisesti mitään vikaa vaan se vika on ollut lähtöisin ihan itsestäni.

145

2251

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nnnnnainennnnnn

      Elämä on vaikeaa. Ymmärrän sinua. Kun tänään nait laihan ja pitkähiuksisen Tiinan, hän hyvinkin voi viiden vuoden päästä olla lyhythiuksinen ja ylipainoinen. Tästä syystä parisuhteen pitäisikin perustua henkiseen puoleen. Olen rakastanut henkilöä kun hän on 108kg tai 86kg koska suhteen aikana se paino voi muuttua. (Hän tosin oli salihirmu ainakin painavana).

      Rakkaus on taas vaikea asia ja en usko että monikaan kykenee rakastamaan sielua, ei ulkokuorta. Kun aloin vaimoksi, tein heti selväksi että miehellä on oikeus käydä huorissa. Sillä tapaa voi vahvistaa suhdetta etukäteen huomioiden ajat jolloin toinen on läski tai sairas. Ketään kun ei voi omistaa vaikka moni haluaisi.

      • rakkausonikuista

        Onko edellinen naisen kirjoittama kommentti? Vähän epäilen, jos naisen mielestä vain "miehellä on oikeus käydä huorissa"? Kuka nainen huorittelee toisia ihmisiä?

        Olin yli 20v ehkä maailman ihanimman miehen kanssa, me molemmat harrastettiin osittain eri asioita, mutta tykättiin erittäin paljon toisistamme ja seksistä.
        Molemmilla oli lupa käydä välillä vieraissa, mutta ei tuoda uusia löytöjä kotiin. Toimi hyvin.

        Sitten mieheni sairastui vakavasti ja muuttui kyvyttömäksi ja jopa mustasukkaiseksi. Jouduin rajoittamaan omaa elämääni mieheni vuoksi, mutta ihan omasta tahdostani. Päätin jäädä omaishoitajaksi, mutta mieheni tai sairaus hänen puolestaan "päätti" kuolemasta, olin silloinkin paikalla.

        Uskon, että hän haluaisi, että minulla vielä elämä jatkuu....


      • 2322
        rakkausonikuista kirjoitti:

        Onko edellinen naisen kirjoittama kommentti? Vähän epäilen, jos naisen mielestä vain "miehellä on oikeus käydä huorissa"? Kuka nainen huorittelee toisia ihmisiä?

        Olin yli 20v ehkä maailman ihanimman miehen kanssa, me molemmat harrastettiin osittain eri asioita, mutta tykättiin erittäin paljon toisistamme ja seksistä.
        Molemmilla oli lupa käydä välillä vieraissa, mutta ei tuoda uusia löytöjä kotiin. Toimi hyvin.

        Sitten mieheni sairastui vakavasti ja muuttui kyvyttömäksi ja jopa mustasukkaiseksi. Jouduin rajoittamaan omaa elämääni mieheni vuoksi, mutta ihan omasta tahdostani. Päätin jäädä omaishoitajaksi, mutta mieheni tai sairaus hänen puolestaan "päätti" kuolemasta, olin silloinkin paikalla.

        Uskon, että hän haluaisi, että minulla vielä elämä jatkuu....

        Veikkaan, en toki tiedä, että kirjoittaja nimenomaan tarkoitti antaneensa luvan ostaa prostituoitujen palveluita. Silloin voi kyllä minusta ihan hyvin puhua huorissa käymisestä.


    • 46456

      Veikkaan että hyvännäköisenä ihmisenä löydät vielä uuden "vastaavan", ajoittain on epätoivon hetkiä kaikilla

      • Itslife

        Ja ajanmyötä se vastaava muuttuu lihavaksi ja vanhaksi ja rumaksi


      • 1714
        Itslife kirjoitti:

        Ja ajanmyötä se vastaava muuttuu lihavaksi ja vanhaksi ja rumaksi

        Kuten meistä jokainen, myös sinä ja aloittaja. Kaikki ei muutu lihavaksi, mutta vanhaksi ja rumaksi kyllä.


      • Kakkossmiess
        1714 kirjoitti:

        Kuten meistä jokainen, myös sinä ja aloittaja. Kaikki ei muutu lihavaksi, mutta vanhaksi ja rumaksi kyllä.

        Paitsi miehet


      • Hypponenruumaa
        1714 kirjoitti:

        Kuten meistä jokainen, myös sinä ja aloittaja. Kaikki ei muutu lihavaksi, mutta vanhaksi ja rumaksi kyllä.

        Ei vanha tee ihmisestä rumaa.


      • Jjkliyygghjk

        Ei, varsinkaan jos on vähänkään lihaa luitten päällä. Asun hesassa ja täälä ylipaino on synneistä suurimpia, laihaläskit kilkuttelevat menemään...olipa kerran mulla vanhempi todella hoikka mies ja oli afrikkalainen, kun muumion kans olis pannut, että inhotti vaikka tyyppi oli tosi hyvä mies muuten. Laiha ihminen vanhenee äkkiä, nahkat roikkuu ja rypistyy ja jossei ole lihaskuntoa on kuset housussa jo viiskymppisenä.


    • osallisuus

      Vähän surumielinen tarina tällä kertaa.

      Kuulostaa siltä, että kyseenalaistat tekemääsi eropäätöstä. Isojen päätösten jälkeen on kai aika luonnollista miettiä oliko päätös sittenkään oikea. Uskoisin kuitenkin, ettei kukaan eroa turhaan.

      Aikaa on kulunut vasta muutama vuosi, ja sanotaan, että erosta selviämiseen voi mennä enemmän aikaa. Jotkut selviävät nopeammin, kun ero on hyvin harkittu ja ongelmat ovat olleet isoja. Tulee mieleen, että miksi sun pitää saada parisuhde juuri nyt? Mitä on muuttunut verrattuna eron jälkeiseen aikaan, kun sinut oli helpompi tyydyttää kevyesti? Ehkä odotukset tapaamillesi naisille ovat muuttuneet, jolloin suhteen alku saa toisenlaisen sävyn? Ehkä sinulla on ajatuksia omasta kelpoisuudestasi, joita heijastat naisiin ja käsittelet heidän kauttaan?

      • puuuuuuh

        Tavallaan kyseenalaistankin. Suhde oli paras mikä minulla on ollut tähän mennessä, vaikka meillä toki oli myös ongelmia. Ehkä kaipaan tuosta suhteesta eniten sitä, että sain olla täysin oma itseni ja en joutunut koskaan esittämään mitään. Ja suhde oli helppo - ei ollut koskaan draamaa, riitoja, ymmärsimme toisiamme jne. Jopa ero tapahtui hyvin asiallisesti ja toisiamme tukien.

        Uskon kuitenkin, että ero oli loppujen lopuksi parempi meille. Exäni on löytänyt uuden mukavan miehen ja uskon hänen tekevän exäni onnelliseksi. En ole katkera asian suhteen vaan voin rehellisesti sanoa olevani onnellinen hänen puolestaan, että hän on löytänyt jonkun. Samalla tietenkin harmittaa se, etten useiden yritysten jälkeen ole löytänyt samanlaista kumppania itselleni.

        Ehkä itselläni on vain ikäkriisi. Olen kolmekymppinen mies ja haluaisin vielä jonain päivänä lapsia. Kuitenkin ennen lapsien hankkimista olisi kiva tapailla pari vuotta ja varmistaa, että tässä on henkilö jonka kanssa kestää olla vuodesta toiseen. Ehkä olen muuttunut hieman pessimistiksi tässä kahden vuoden aikana, kun eron jälkeen olin enemmän avoimin mielin liikkeellä. Välillä toisaalta tuntuu, ettei yksin eläminenkään ole niin paha vaihtoehto.


      • osallisuus
        puuuuuuh kirjoitti:

        Tavallaan kyseenalaistankin. Suhde oli paras mikä minulla on ollut tähän mennessä, vaikka meillä toki oli myös ongelmia. Ehkä kaipaan tuosta suhteesta eniten sitä, että sain olla täysin oma itseni ja en joutunut koskaan esittämään mitään. Ja suhde oli helppo - ei ollut koskaan draamaa, riitoja, ymmärsimme toisiamme jne. Jopa ero tapahtui hyvin asiallisesti ja toisiamme tukien.

        Uskon kuitenkin, että ero oli loppujen lopuksi parempi meille. Exäni on löytänyt uuden mukavan miehen ja uskon hänen tekevän exäni onnelliseksi. En ole katkera asian suhteen vaan voin rehellisesti sanoa olevani onnellinen hänen puolestaan, että hän on löytänyt jonkun. Samalla tietenkin harmittaa se, etten useiden yritysten jälkeen ole löytänyt samanlaista kumppania itselleni.

        Ehkä itselläni on vain ikäkriisi. Olen kolmekymppinen mies ja haluaisin vielä jonain päivänä lapsia. Kuitenkin ennen lapsien hankkimista olisi kiva tapailla pari vuotta ja varmistaa, että tässä on henkilö jonka kanssa kestää olla vuodesta toiseen. Ehkä olen muuttunut hieman pessimistiksi tässä kahden vuoden aikana, kun eron jälkeen olin enemmän avoimin mielin liikkeellä. Välillä toisaalta tuntuu, ettei yksin eläminenkään ole niin paha vaihtoehto.

        "Ehkä kaipaan tuosta suhteesta eniten sitä, että sain olla täysin oma itseni ja en joutunut koskaan esittämään mitään."

        Tämä kohta herättää kysymyksiä. Eikö se oikeastaan ole niin, että päätät itse esittää jotakin, jos niin tapahtuu? Onko kyse liiallisesta miellyttämisenhalusta, epävarmuudesta vai mistä kaikesta, kun kysyt toiselta lupaa olla oma itsesi? En oikein ymmärtänyt ajatustasi tässä kohtaa.

        "Ehkä itselläni on vain ikäkriisi. Olen kolmekymppinen mies ja haluaisin vielä jonain päivänä lapsia. "

        Hyvin ymmärrettävää. Suomalaiset menevät naimisiin keskimäärin pari vuotta ennen 30-vuotispäiviä ja saavat sitten muutaman vuoden kuluttua lapsia - tuo ikä on tyypillinen aika ajatella perhettä. Sinkulle se on vähän ongelmallisempi aika sikäli, että tuota perheiden perustamista ja vauvojen ilmaantumista saa seurata sivusta. Ei ehkä sinulle, mutta monille. Kun eroaa siinä kohtaa kun muut menevät naimisiin (tilastokeskiarvojen mukaisesti tarkasteltuna), niin kumppaneita voi olla vähemmän kuin muina ikäkausina tarjolla. Riippuen vähän siitä missä asut. Pk-seudulla on paljon sinkkunaisia vapaana.

        Joskus asioiden tarkastelemisesta yleisellä tasolla tai toisten vastaavassa tilanteessa olevien silmin avartaa omia ajatuksia. Toivottavasti saat täältä palstalta mietiskeltävää, vaikka täällä onkin naisnäkökulmasta puutetta.


      • Nnnnnainennnnnn
        osallisuus kirjoitti:

        "Ehkä kaipaan tuosta suhteesta eniten sitä, että sain olla täysin oma itseni ja en joutunut koskaan esittämään mitään."

        Tämä kohta herättää kysymyksiä. Eikö se oikeastaan ole niin, että päätät itse esittää jotakin, jos niin tapahtuu? Onko kyse liiallisesta miellyttämisenhalusta, epävarmuudesta vai mistä kaikesta, kun kysyt toiselta lupaa olla oma itsesi? En oikein ymmärtänyt ajatustasi tässä kohtaa.

        "Ehkä itselläni on vain ikäkriisi. Olen kolmekymppinen mies ja haluaisin vielä jonain päivänä lapsia. "

        Hyvin ymmärrettävää. Suomalaiset menevät naimisiin keskimäärin pari vuotta ennen 30-vuotispäiviä ja saavat sitten muutaman vuoden kuluttua lapsia - tuo ikä on tyypillinen aika ajatella perhettä. Sinkulle se on vähän ongelmallisempi aika sikäli, että tuota perheiden perustamista ja vauvojen ilmaantumista saa seurata sivusta. Ei ehkä sinulle, mutta monille. Kun eroaa siinä kohtaa kun muut menevät naimisiin (tilastokeskiarvojen mukaisesti tarkasteltuna), niin kumppaneita voi olla vähemmän kuin muina ikäkausina tarjolla. Riippuen vähän siitä missä asut. Pk-seudulla on paljon sinkkunaisia vapaana.

        Joskus asioiden tarkastelemisesta yleisellä tasolla tai toisten vastaavassa tilanteessa olevien silmin avartaa omia ajatuksia. Toivottavasti saat täältä palstalta mietiskeltävää, vaikka täällä onkin naisnäkökulmasta puutetta.

        "Tämä kohta herättää kysymyksiä. Eikö se oikeastaan ole niin, että päätät itse esittää jotakin, jos niin tapahtuu? Onko kyse liiallisesta miellyttämisenhalusta, epävarmuudesta vai mistä kaikesta, kun kysyt toiselta lupaa olla oma itsesi? En oikein ymmärtänyt ajatustasi tässä kohtaa."

        Minä ymmärrän. Tarvitsen selkeää hyväksyntää, luottamusta, henkistä tukemista ja rakkauden osoituksia jotta voin t.u.n.t.e.a olevani 100% hyväksytty omana hulluna itsenäni. Silloin olen 100% tyytyväinen suhteessa. Muut suhteet eivät olekaan arvokkaita kun on saanut kokea sen ettei tarvitse salata mitään ja saa olla vapaasti sellainen kun on. Monen kohdalla joutuu miettimään että hyväksyyköhän tuo minut täysin...jos toinen on vaikka hiljainen luonne.


      • osallisuus
        Nnnnnainennnnnn kirjoitti:

        "Tämä kohta herättää kysymyksiä. Eikö se oikeastaan ole niin, että päätät itse esittää jotakin, jos niin tapahtuu? Onko kyse liiallisesta miellyttämisenhalusta, epävarmuudesta vai mistä kaikesta, kun kysyt toiselta lupaa olla oma itsesi? En oikein ymmärtänyt ajatustasi tässä kohtaa."

        Minä ymmärrän. Tarvitsen selkeää hyväksyntää, luottamusta, henkistä tukemista ja rakkauden osoituksia jotta voin t.u.n.t.e.a olevani 100% hyväksytty omana hulluna itsenäni. Silloin olen 100% tyytyväinen suhteessa. Muut suhteet eivät olekaan arvokkaita kun on saanut kokea sen ettei tarvitse salata mitään ja saa olla vapaasti sellainen kun on. Monen kohdalla joutuu miettimään että hyväksyyköhän tuo minut täysin...jos toinen on vaikka hiljainen luonne.

        Ymmärrän. Lähelle päästäminen edellyttää, että uskoo toisen hyväksyvän sellaisenaan. Mutta tarve esittää voisi kertoa siitä, ettei uskalla (syystä tai toisesta) päästää lähelle.

        Toisaalta normaalia varovaisuutta, kun toista ei vielä oikein tunne. Esittämällä ei oikein voi syntyä kontaktia, siksi kysyin ap:lta, kun hän valitti, ettei tunnetta synny ja käytti sanaa esittäminen.

        Yksi perusjuttuja ihmissuhteissa tuo lähelle päästäminen, kontakti / varovaisuus, pelot. Ap kertoi edellisessä suhteessa olevasta hyvästä henkisestä kontaktista, jota tuntui kaipaavan. Seksuaalinen kipinöinti vaatii muutakin.


      • Nnnnnnnainennn
        osallisuus kirjoitti:

        Ymmärrän. Lähelle päästäminen edellyttää, että uskoo toisen hyväksyvän sellaisenaan. Mutta tarve esittää voisi kertoa siitä, ettei uskalla (syystä tai toisesta) päästää lähelle.

        Toisaalta normaalia varovaisuutta, kun toista ei vielä oikein tunne. Esittämällä ei oikein voi syntyä kontaktia, siksi kysyin ap:lta, kun hän valitti, ettei tunnetta synny ja käytti sanaa esittäminen.

        Yksi perusjuttuja ihmissuhteissa tuo lähelle päästäminen, kontakti / varovaisuus, pelot. Ap kertoi edellisessä suhteessa olevasta hyvästä henkisestä kontaktista, jota tuntui kaipaavan. Seksuaalinen kipinöinti vaatii muutakin.

        Juu ei kukaan jaksa eikä kenenkään pitäisi jaksaa suhdetta missä joutuu esittämään. Itse tulkitsin tuon esittämisen jonkinlaisena varovaisuutena, sinä ettei voi antaa koko persoonaansa peliin. 😑


      • vanahalapinkääpäläinen

        Aloittaja et taida olla kovinkaan realisti? Ootas kun lapsia tulee ja akan pillu on kun metrotunneli ja aina väsyttää, niin katos kuinka sun unelmasi sortuu omiin mahdottomuuksiinsa. Vaadit kaiken, etkä tajua, ettet sitä voi joka hetki saada. Onni on vaihtelevaista. Sun täytyy päättää, mikä sulle on suhteessa ja elämässä tärkeintä, kulloinkin. Sitä sitten rakastat tai et. Nainen on se kenen kanssa kaiken jaat.


    • 121212121212

      Ymmärrän ap:ta. Näissä tilanteissa on aina se ongelma että naisten on helpompaa valehdella etteivät muka olisi pinnallisia.

      Nainen valitsee miehen _pinnallisesti_ mm. pituuden, hartioiden leveyden, leuan jykevyyden, äänen mataluuden, jne perusteella. Nämä ominaisuudet eivät muutu kun mies ikääntyy tai vaikka hieman lihoo.

      ...mutta ne ominaisuudet jotka naisen ulkonäössä sytyttävät, muuttuvat. Hoikka vyötärö, pitkät hiukset, pyöreä peppu, kiinteät tissit, jne. Mitä huonommin nainen huolehtii itsestään, sitä enemmän. Nyt miehen pitäisikin hyväksyä muutokset jotka tekevät naisesta vähemmän haluttavamman.

      Eikä toki muuttaa ihmisiä, mutta moni nainen tuntuu vetävän tämän äärimmäisyyksiin asti. Kun mies on koukutettu, saa vetää pullaa niin paljon kuin haluaa. No, ei se mene aina niin.

      • 121212121212

        Eikä = aika.


      • Rose_91
        121212121212 kirjoitti:

        Eikä = aika.

        Mutta aloituksessahan sanottiin, että aloittajan naisystävä oli aina kärsinyt paino-ongelmista. Mikään ei siis tullut yllätyksenä.


      • Rose_91 kirjoitti:

        Mutta aloituksessahan sanottiin, että aloittajan naisystävä oli aina kärsinyt paino-ongelmista. Mikään ei siis tullut yllätyksenä.

        Jeps.. Ja jotenkin muutenkin paistaa läpi, että kaksi liian erillaista yksilöä oli päätynyt yhteen.. Tarina kertoo luultavasti vain pienen osan totuudesta muutenkin.. ;P


      • Nnnnnnainen

        Kertoo toisen puolen version. Toisen puolen versio voi olla sitten kaikkea muuta. 😊 Olet fiksu kun et purematta niele.


      • Nnnnnnainen kirjoitti:

        Kertoo toisen puolen version. Toisen puolen versio voi olla sitten kaikkea muuta. 😊 Olet fiksu kun et purematta niele.

        Pitää päästä keskustelemaan ihmisen kanssa naamatusten ja oppia tuntemaan paremmin, niin sitten voi tehdä johtopäätöksiä siitä, että kuinka avoin ja rehellinen toinen on (edes itselleen).. Jotkut tosin osaavat vedättää aika hyvinkin, mutta "onneksi" en itsekään ihan niin sinisilmäinen enää ole.. Mut eipä siitä varmaan ihan kokonaan eroon pääse, mutta sen kanssa pärjää, kun muistaa vain itseään Muistuttaa siitä "ominaisuudesta".. ;P

        ItseTuntemus pitäisi myös olla aika vahva, että tunnistaa itsessään Just esim. ItsePetoksen ja Itsekkyyden vaikutuksen.. Ja sitten EmpatiaKykyäkin pitäisi olla ja ihmistuntemusta, että voi edes jollakin asteella jotain sanoa sen toisen puoliskon puolesta ja silloinkin voi mennä enemmän tai vähemmän pieleen.. Varsinkin sellaiset asiat, josta ei voi tarkkaa tietää miten toisella ne menee, jos/kun toisella on liian erillainen persoona/luonne jne.. ;P

        Ja sitten vielä silläkin kenelle kerrotaan asioita pitäisi olla myös ihmistuntemusta, viisautta, tunneälyä jne.. ;P

        Sitten voidaan jo ehkä päästä hieman lähemmäs totuutta.. Riippuu ihan Just Keskustelijoiden Ominaisuuksista ja kyvyistä jne.. ;P

        Mut joo.. 24/7 KattoKärpäsen tasolle tuskin pääsee millään.. ;D


    • vapaaherrasmies

      2 v sinkkuna on erittäin lyhyt aika. Eihän tuossa ole mitään ongelmaa, ellet itse tee siitä sellaista.

    • atn34

      Miehet on nirsoja. Hävetkää miehet, ette ole parempia kunnaiset vaikka niin luulettwe.

      • SeAvarakatseinen

        Olisikon tuo tyypin (avaajan) ollut parempi harjoitella ensin jonkun "huonon" naisen kanssa? Osaisi sitten arvostaa sitä HYVÄÄ naista. (vaikka ei naitatakaan? enää)


      • SeAvarakatseinen kirjoitti:

        Olisikon tuo tyypin (avaajan) ollut parempi harjoitella ensin jonkun "huonon" naisen kanssa? Osaisi sitten arvostaa sitä HYVÄÄ naista. (vaikka ei naitatakaan? enää)

        Saman Kaltainen tai vastaava olisi ollut Hänelle Just sopiva.. Minä en sano "hyvä" tai "huono".. Kun se on monesti näissäkin asioissa KatsojanSilmässä.. ;P


    • Perärööri

      Isoin ongelma taisi olla fyysisen vetovoiman puute. Jos tuntuu hyvältä jonkun kanssa, niin muiden naisten liehittelyt osaa jättää huomiotta. Lisäksi naiset ovat erittäin huomion kipeitä ja harrastavat markkina-arvonsa testausta varutuilla miehillä.

      Aika kultaa muistot. Helposti jää muistelemaan vanhoja, mutta viikon yhdessäolon jälkeen voi olla täysin kyllästynyt kyseiseen tyyppiin. Et varmaankaan halunnut erota hetken mielijohteesta. Niitä fiiliksiä et ehkä pysty vuosien jälkeen enää tavoittamaan.

      Mietityttää, jos erositte sovussa ja molemmista päätös tuntui järkevältä, niin oliko suhteessa riittävästi intohimoa. Kuvailemasi perusteella vaikutti enemmän järkisuhteelta.

    • 0117

      Olikohan taas AP:n juttuja?

    • kehityshäiriö

      Jäikö juoksut nuorena juoksematta, niin piti keski-iässä lähteä testaamaan omaa viehättävyyttä?

      Siksi on hyvä, että vakiintuessa on jo sitä elettyä elämää takana, niin että osaa arvostaa sitä kumppania kun sellainen on.

      • 2782822882

        Arvostan itse eniten useammaan lapsen yhäreitä monelle eri miehelle koska silloin tietää että juoksut on juostu!


      • Kakkossmiess

        niin voisi luulla, mutta juoksuihin tottunut haluaa juosta niitä juoksuja jatkossakin, kun intohimo liitosta katoaa.


      • Kakkossmiess kirjoitti:

        niin voisi luulla, mutta juoksuihin tottunut haluaa juosta niitä juoksuja jatkossakin, kun intohimo liitosta katoaa.

        Näin se vaan herkästi on.. Se mikä on Veres on Veres.. ;P


    • Kyllä.jämpti.on.näin

      Ero oli oikea päätös, teiltä puuttui intohimo.

    • Tonnikeiju_

      Hyvä että hylkäsit sen punkeron.

    • Pillujen-asiantuntija

      Sinua alkoi kiinnostaa nuoret ja kauniit naiset koska se exäsi oli lihava eikä niin kaunis. Pelkäsit että tulet jo liian vanhaksi saamaan kaunista naista itselleni joten otit eron. Ei siinä mitään pahaa ole, kaunis nainen on seksuaalisesti viehättävä ja halusit kokea seksin kauniin naisen kanssa.

      • Nnnnnainen

        Olen samaa mieltä kanssasi ja aloittajalla oli selkärankaa ettei lähtenyt pettämään. Suurin osahan miehistä on punkeron kanssa parisuhteessa mutta pettävät minkä ehtivät.


    • hyvätettähuonotpuolensa

      Varmaan siitä eksästäsikin on tuntunut ikävältä, jos on kokenut haluttomuutta ja kiinnostuksen menetyksen taholtasi sekä joutunut katselemaan vierestä kuinka muut naiset ovat kuolanneet perääsi ja kylvet heidän katseistaan. Ei sellainen kenenkään mieltä ylennä, päinvastoin. Vielä pahemmin se on käynyt hänen itsetuntoonsa ja hän on juurikin kokenut noin kanssasi ettei tule hyväksytyksi omana itsenään, kun on taiteillut painonsa ja ulkonäkönsä kanssa. Ehkä olet oppinut suhteistasi sen ettei kaikkea voi saada ja tärkeintä sekä merkityksellisintä onkin se ihmisen persoona itsessään ei välttämättä hänen painonsa ja ulkonäölliset asiat, jotka iän myötä jokaiselta ikävä kyllä muuttuvat, samoin käy seksuaalisten tarpeidenkin kanssa. Et sä jaksa ja eikä sua varmasti kiinnosta tikata viiskypäsenä enää samaan tahtiin kuin kolmekymppisenä. Elämääkin oppii arvottamaan erilailla. Parisuhde ei ole vain omien tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää toimintaa, vaan toinen toisensa arvostamista, kunnioittamista ja tukemista. Miten paljon tv pursuaa juurikin ohjelmia parisuhteen intohimon elvyttämisestä ja yhteisen elämän uudistamisesta terveellisempään suuntaan esim. painoa pudottaen, liikuntaa harrastaen, parisuhdetaitoja opetellen jne. Ihminen voi muuttua, mutta muuttumisen halu lähtee itsestä ja puoliso voi sitä parhaansa mukaan tukea. Ehkä sunkin kannattaa alkaa miettimään, mitä sulla on ihmisenä annettavaa suhteeseen ja millainen itse todella ihmisenä olet, jotta löytäisit elämääsi sellaisen ihmisen, jonka kanssa tulet arjessa toimeen omana itsenäsi ja jota osaat myös arvostaa puutteistaan huolimatta. Jokaisessa ihmisessä on sekä...

    • Itselläni on varmaan samankaltaisia ongelmia. Aina löydän jonkun syyn, miksi erota. Nyt en edes hae ketään, koska mietin, teinkö tyhmästi, kun erosin edellisestä. Meillä ei vaan ollut intohimoa, joten en kai täysin väärässäkään ollut erotessani...

      • Kyllä.jämpti.on.näin

        Intohimon puutteen takia eroaminen tuntuu ehkä pinnalliselta, mutta mielestäni se on silti uskollisuutta itselleen. Jos kaipaa kipinää elämäänsä, niin miksi kuolla suhteeseen?

        Ehkä jossakin vaiheessa tulee mittariin niin paljon kilometrejä ettei enää kaipaa pelkkää intohimoa, mutta sen tietää kyllä varmasti sitten itsekin.


      • Sun ongelma on sitoutumiskammo ja jatkuva halu elämysten perään. Siinä vaiheessa kun elämä muuttuu helpoksi et tunne enää "kipinää" ja alat kaipaamaan niitä jännittäviä tuntemuksia joita uusi suhde tuo tullessaan.


      • Kyllä.jämpti.on.näin
        Harmaaritari kirjoitti:

        Sun ongelma on sitoutumiskammo ja jatkuva halu elämysten perään. Siinä vaiheessa kun elämä muuttuu helpoksi et tunne enää "kipinää" ja alat kaipaamaan niitä jännittäviä tuntemuksia joita uusi suhde tuo tullessaan.

        Kyllä ihmisen pitää tuntea nautintoja, ei se ole syntiä.


      • Kyllä.jämpti.on.näin kirjoitti:

        Kyllä ihmisen pitää tuntea nautintoja, ei se ole syntiä.

        Ihmisen ei tule itsekkäästi tuntea hedonistisia nautintoja vaan suorittaa hänelle asetettuja korkeampia tehtäviä. Nainen34v. voisi mennä vaikka luostariin suorittamaan ensin katumusharjoituksia menneistä suhteistaan ja sitten puhdistuttuaan, jos se nyt on enää mahdollista, voisi jatkaa valistustyön saralla maailman paremmaksi tekemistä.


      • Kyllä.jämpti.on.näin
        Harmaaritari kirjoitti:

        Ihmisen ei tule itsekkäästi tuntea hedonistisia nautintoja vaan suorittaa hänelle asetettuja korkeampia tehtäviä. Nainen34v. voisi mennä vaikka luostariin suorittamaan ensin katumusharjoituksia menneistä suhteistaan ja sitten puhdistuttuaan, jos se nyt on enää mahdollista, voisi jatkaa valistustyön saralla maailman paremmaksi tekemistä.

        Jokainen tehköön sitä mihin on parhaat edellytykset, se on lähtökohta.


      • Kyllä.jämpti.on.näin kirjoitti:

        Jokainen tehköön sitä mihin on parhaat edellytykset, se on lähtökohta.

        Nainen34v.:llä on hyvät ulosantitaidot. Hänellä siisn on kyllä edellytykset toimia kiertävänä siveellisen elämän lähettiläänä kun vain puhdistautuu ensin menneen elämänsä synneistä ja antautuu täysin sydämin tehtävälle johon hänet on tarkoitettu.


      • Kyllä.jämpti.on.näin
        Harmaaritari kirjoitti:

        Nainen34v.:llä on hyvät ulosantitaidot. Hänellä siisn on kyllä edellytykset toimia kiertävänä siveellisen elämän lähettiläänä kun vain puhdistautuu ensin menneen elämänsä synneistä ja antautuu täysin sydämin tehtävälle johon hänet on tarkoitettu.

        Hänestä voisi olla myös rakkauden suurlähettilääksi.


      • Kyllä.jämpti.on.näin kirjoitti:

        Hänestä voisi olla myös rakkauden suurlähettilääksi.

        Rakkauden lähettiläitä tässä turmeltuneessa maailmassa on jo liikaakin. Enemmän nainen34v.:stä on hyötyä todellisessa kutsumuksessaan kuin siinä että rikkoo itseään irtosuhteilemalla.


      • Kyllä.jämpti.on.näin
        Harmaaritari kirjoitti:

        Rakkauden lähettiläitä tässä turmeltuneessa maailmassa on jo liikaakin. Enemmän nainen34v.:stä on hyötyä todellisessa kutsumuksessaan kuin siinä että rikkoo itseään irtosuhteilemalla.

        Olisiko hänestä saarnaamaan seksittömyydestä?

        Kuites parisuhdekin kaatui intohimottomuuteen...


      • Kyllä.jämpti.on.näin kirjoitti:

        Olisiko hänestä saarnaamaan seksittömyydestä?

        Kuites parisuhdekin kaatui intohimottomuuteen...

        Tähänastisessa elämässään nainen34v. säntäillessään suhteesta toiseen ei ole koskaan oppinut rakkautta kokonaisvaltaisesti kun on keskittynyt vain fyysiseen puoleen liiaksi, henkisen hyvänolon täyttymys on jäänyt saavuttamatta. Puhdistautumisrituaalien jälkeen hänellä on kuitenkin hyvä mahdollisuus saavuttaa myös henkinen nirvana olemalla sitten vain yhden hyvän miehen kanssa joka tuottaa kokonaisvaltaisen nautinnon niin fyysisesti kuin henkisesti.


      • Kyllä.jämpti.on.näin
        Harmaaritari kirjoitti:

        Tähänastisessa elämässään nainen34v. säntäillessään suhteesta toiseen ei ole koskaan oppinut rakkautta kokonaisvaltaisesti kun on keskittynyt vain fyysiseen puoleen liiaksi, henkisen hyvänolon täyttymys on jäänyt saavuttamatta. Puhdistautumisrituaalien jälkeen hänellä on kuitenkin hyvä mahdollisuus saavuttaa myös henkinen nirvana olemalla sitten vain yhden hyvän miehen kanssa joka tuottaa kokonaisvaltaisen nautinnon niin fyysisesti kuin henkisesti.

        Minäkin uskon että hän voisi olla hyvä puoliso oikeanlaiselle miehelle, mutta mihinkään puhdistautumisrituaaleihin en usko.

        Hyvä alapesu riittää.


      • Kyllä.jämpti.on.näin kirjoitti:

        Minäkin uskon että hän voisi olla hyvä puoliso oikeanlaiselle miehelle, mutta mihinkään puhdistautumisrituaaleihin en usko.

        Hyvä alapesu riittää.

        Noin sitä on sanoneet monet porttoloissa vierailleet miehet ja myöhemmin katuneet kun nenä tippuu naamasta kupan seurauksena. Naisen fyysinen puhtaus pitää varmistaa riittävällä karanteeniajalla jonka ajan nainen käyttää hyödykseen myös henkisesti niin että kunnollisen miehen kanssa suhteeseen alkaessaan on sitten vapaa kaikista menneisyyden kahleista ja muista rasitteista. Muuten se kunnollinen meis voi saada vaivoikseen levottomasti käyttäytyvän olennon joka ei osaa asettua aloilleen kun ei ole ennenkään osannut eikä siitä ole sitten kuin riesaa hyvälle miehelle.


      • Kyllä.jämpti.on.näin
        Harmaaritari kirjoitti:

        Noin sitä on sanoneet monet porttoloissa vierailleet miehet ja myöhemmin katuneet kun nenä tippuu naamasta kupan seurauksena. Naisen fyysinen puhtaus pitää varmistaa riittävällä karanteeniajalla jonka ajan nainen käyttää hyödykseen myös henkisesti niin että kunnollisen miehen kanssa suhteeseen alkaessaan on sitten vapaa kaikista menneisyyden kahleista ja muista rasitteista. Muuten se kunnollinen meis voi saada vaivoikseen levottomasti käyttäytyvän olennon joka ei osaa asettua aloilleen kun ei ole ennenkään osannut eikä siitä ole sitten kuin riesaa hyvälle miehelle.

        Etköhän vähän liioittele, Nainen34v ei ole sentäs toiminut porttona...


      • Kyllä.jämpti.on.näin kirjoitti:

        Etköhän vähän liioittele, Nainen34v ei ole sentäs toiminut porttona...

        Hieman ehkä liioittelin mutta tuo voimakkaan kontrastin luominen tapahtui vain omaksi parhaaksesi jotta osaat ajatella asioita pahimman kautta niin sitten ei ainakaan satu mitään.


      • Kyllä.jämpti.on.näin
        Harmaaritari kirjoitti:

        Hieman ehkä liioittelin mutta tuo voimakkaan kontrastin luominen tapahtui vain omaksi parhaaksesi jotta osaat ajatella asioita pahimman kautta niin sitten ei ainakaan satu mitään.

        Joup, en ole kuitenkaan neitsytsetä.


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Hieman ehkä liioittelin mutta tuo voimakkaan kontrastin luominen tapahtui vain omaksi parhaaksesi jotta osaat ajatella asioita pahimman kautta niin sitten ei ainakaan satu mitään.

        Ootko Ikis?.. ;P

        KirjoitusAsussa on paljon samaa.. ;P


      • NuuskaMuikkune kirjoitti:

        Ootko Ikis?.. ;P

        KirjoitusAsussa on paljon samaa.. ;P

        Juu, rekkasin kokeeksi nyt sitten nikin kun trolli pilasi sen entisen. Katsotaan nyt tuleeko tätä pidettyä mutta menköön nyt vähän aikaa valkoritarien vastapainona.


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Juu, rekkasin kokeeksi nyt sitten nikin kun trolli pilasi sen entisen. Katsotaan nyt tuleeko tätä pidettyä mutta menköön nyt vähän aikaa valkoritarien vastapainona.

        Löyskö joku muu sut jo vai olinko eka?.. ;D

        Otitko tänään käyttöön?.. ;P


      • NuuskaMuikkune kirjoitti:

        Löyskö joku muu sut jo vai olinko eka?.. ;D

        Otitko tänään käyttöön?.. ;P

        Eka olit joka mainitsee. Juu, tänään rekkasin mutten viitsinyt sen kummemmin mainostaa kun tiesin että kyllähän tekstien asiallisesta :D sisällöstä vakkarit tunnistaa kuitenkin.


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Eka olit joka mainitsee. Juu, tänään rekkasin mutten viitsinyt sen kummemmin mainostaa kun tiesin että kyllähän tekstien asiallisesta :D sisällöstä vakkarit tunnistaa kuitenkin.

        Juuh.. Katsoin, että sulla oli aluksi hieman Teatterillisempi rooli, kun taisit eläytyä tuohon Ritarin Rooliin jonkun verran.. ;D

        Mut sitten vahvistus tuli, kun "rooli" hieman murtui.. ;P

        Tosin ihan 120% varma en ollut, kun täällä on ollut esim. sellaisia kirjoittajia, että välillä itsekin olen ajatellut, että joku voisi luulla minun kirjoittavan "puskista".. Välillä on jopa ollut aikalailla omia ajatuksiakin niissä.. Välillä taas ei ole tai ainakin eri painotuksin yms.. ;P


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Rakkauden lähettiläitä tässä turmeltuneessa maailmassa on jo liikaakin. Enemmän nainen34v.:stä on hyötyä todellisessa kutsumuksessaan kuin siinä että rikkoo itseään irtosuhteilemalla.

        Pakko tarkentaa tähän, että ihan hirveästi irtosuhteita minulla ei ole ollut. Tai no, mikä on irtotuhteen määritelmä?

        Olen eronnut nyt edellisestä suhteesta 5kk sitten ja esim. viimeisen 2,5 vuoden sisään olen ollut vain yhden miehen kanssa. Viimeisen 11 vuoden sisään miehiä
        minulla on ollut 6.

        Suhteet eivät vain ole toimineet. En ole ollut onnellinen.

        Ehkä voisi tosiaan lopettaa kokonaan ja olla yksin aina.


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Juu, rekkasin kokeeksi nyt sitten nikin kun trolli pilasi sen entisen. Katsotaan nyt tuleeko tätä pidettyä mutta menköön nyt vähän aikaa valkoritarien vastapainona.

        Moi Ikis! 😊🖑


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Sun ongelma on sitoutumiskammo ja jatkuva halu elämysten perään. Siinä vaiheessa kun elämä muuttuu helpoksi et tunne enää "kipinää" ja alat kaipaamaan niitä jännittäviä tuntemuksia joita uusi suhde tuo tullessaan.

        Tämä on varmaan totta, mutta kävisikö näin, jos minulla olisi oikea mies vierelläni? En tiedä.


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Tämä on varmaan totta, mutta kävisikö näin, jos minulla olisi oikea mies vierelläni? En tiedä.

        Oikea mies saisi sut nauttimaan elämästäsi.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Oikea mies saisi sut nauttimaan elämästäsi.

        Näin ainakin itse haluan vielä ajatella...

        Kiitos näistä sanoista. Tarvitsin niitä.


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Näin ainakin itse haluan vielä ajatella...

        Kiitos näistä sanoista. Tarvitsin niitä.

        Ihmiset etsii rakkautta sieltä missä se ei ole, siksi sitä ei löydy.

        Jos rakkautta haluaa, sen pitää löytyä omasta sydämestä.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Ihmiset etsii rakkautta sieltä missä se ei ole, siksi sitä ei löydy.

        Jos rakkautta haluaa, sen pitää löytyä omasta sydämestä.

        Haluatko vähän avata asiaa? En ehkä saanut otetta.

        Minua on kyllä rakastettu, kovastikin. Olenko itse vaan pilalla?


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Haluatko vähän avata asiaa? En ehkä saanut otetta.

        Minua on kyllä rakastettu, kovastikin. Olenko itse vaan pilalla?

        Jos minä tunnen rakkautta sinua kohtaan, se rakkaus on minun sisälläni.

        Jos sinä tunnet rakkautta minua kohtaan, se tunne on sinun sisälläsi.

        Me voimme keskenämme sopia että minä otan vastaan sinun rakkautesi, ja sinä otat vastaan minun rakkauteni, mutta kumpikin meistä tuntee vain sisällään olevan tunteen.

        Siitä rakkaudessa on kyse, meidän rakkautemme syvyyden määrittää kykymme tuntea rakkautta.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Jos minä tunnen rakkautta sinua kohtaan, se rakkaus on minun sisälläni.

        Jos sinä tunnet rakkautta minua kohtaan, se tunne on sinun sisälläsi.

        Me voimme keskenämme sopia että minä otan vastaan sinun rakkautesi, ja sinä otat vastaan minun rakkauteni, mutta kumpikin meistä tuntee vain sisällään olevan tunteen.

        Siitä rakkaudessa on kyse, meidän rakkautemme syvyyden määrittää kykymme tuntea rakkautta.

        Nyt ymmärsin, mitä tarkoitat. Tätä täytyy jäädä miettimään. Viisaita sanoja.

        Rakkaus on vaikea asia. Eksäni sanoi minulle, että haluaa päästää mut pois, jos en ole onnellinen hänen kanssaan. Se oli kai oikeaa epäitsekästä rakkautta.


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Nyt ymmärsin, mitä tarkoitat. Tätä täytyy jäädä miettimään. Viisaita sanoja.

        Rakkaus on vaikea asia. Eksäni sanoi minulle, että haluaa päästää mut pois, jos en ole onnellinen hänen kanssaan. Se oli kai oikeaa epäitsekästä rakkautta.

        Loppupelissä eksäsi motiivi oli itsekäs. Miksi hän olisi halunnut elää suhteessa jossa hänellä oli syytä olettaa että et tunne (riittävästi) rakkautta häntä kohtaan?


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Loppupelissä eksäsi motiivi oli itsekäs. Miksi hän olisi halunnut elää suhteessa jossa hänellä oli syytä olettaa että et tunne (riittävästi) rakkautta häntä kohtaan?

        Jotenkin ajattelen, että itsekäs ihminen haluaisi silti pitää toisen itsellään hinnalla millä hyvänsä. Tämä eksäni kyllä toivoo mun palaavan, mutta ei vaan ole fiiliksiä...


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Jotenkin ajattelen, että itsekäs ihminen haluaisi silti pitää toisen itsellään hinnalla millä hyvänsä. Tämä eksäni kyllä toivoo mun palaavan, mutta ei vaan ole fiiliksiä...

        Vaikeita asioita. Itsekkyyttä on haluta omistaa toinen, mutta toisaalta itsekkyyttä on myös vaatia suhdetta jossa kumppani rakastaa sua.

        Mua on jostakin syystä aina kiinnostanut enemmän syventyä pohtimaan ihmisten motiiveja tekoihinsa kuin tekoja sinällään. Motiivit kertovat sen minkälaisen ihmisen kanssa olemme tekemisissä.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Vaikeita asioita. Itsekkyyttä on haluta omistaa toinen, mutta toisaalta itsekkyyttä on myös vaatia suhdetta jossa kumppani rakastaa sua.

        Mua on jostakin syystä aina kiinnostanut enemmän syventyä pohtimaan ihmisten motiiveja tekoihinsa kuin tekoja sinällään. Motiivit kertovat sen minkälaisen ihmisen kanssa olemme tekemisissä.

        Fiksua tekstiä.

        Olet oikeassa. Olen samaa mieltä. Teko voi itsessään näyttää oikeinkin hyveelliseltä, mutta tosiaan syyt sen teon taustalla ovat ne, jotka merkitsee.

        Tästä hyvänä esimerkkinä esim. lahjoitus hyväntekeväisyyteen (hieno teko siis itsessään). Siinä kohtaa, kun nostetaan itseään jalustalle jakamalla sosiaalisessa mediassa "mainosta" omasta lahjoituksesta, on lahjoituksen motiivi kyseenalainen.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Loppupelissä eksäsi motiivi oli itsekäs. Miksi hän olisi halunnut elää suhteessa jossa hänellä oli syytä olettaa että et tunne (riittävästi) rakkautta häntä kohtaan?

        Ei se aina ole ihan noinkaan.. Vaan se voi olla myös ihan oikeaa Epäitsekästä käyttäytymistä ja rakkautta toista kohtaan.. Tai sitten jotain noiden väliltä.. Riippuu ihan tapauksesta.. ;P

        Se, että Rakastaa toista niin, että ajattelee toista enemmän, kuin itseään epäitsekästä ja pyyteetöntä Rakkautta, mutta siinä on vaara, että sitä käytetään hyväksi.. Varsinkin jos sellaista Rakkautta antaa VääränLaiselle Yksilölle.. ;P


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Jos minä tunnen rakkautta sinua kohtaan, se rakkaus on minun sisälläni.

        Jos sinä tunnet rakkautta minua kohtaan, se tunne on sinun sisälläsi.

        Me voimme keskenämme sopia että minä otan vastaan sinun rakkautesi, ja sinä otat vastaan minun rakkauteni, mutta kumpikin meistä tuntee vain sisällään olevan tunteen.

        Siitä rakkaudessa on kyse, meidän rakkautemme syvyyden määrittää kykymme tuntea rakkautta.

        Tämä pitää täysin paikkansa.. ;P

        Oma rakastamisen tunne ei ole toisen teot ja tunteet sinua kohtaan (vaikka osittain voi vaikuttaa enemmän tai vähemmään), vaan omat tunteet ja teot häntä kohtaan.. ;P


      • NuuskaMuikkune kirjoitti:

        Tämä pitää täysin paikkansa.. ;P

        Oma rakastamisen tunne ei ole toisen teot ja tunteet sinua kohtaan (vaikka osittain voi vaikuttaa enemmän tai vähemmään), vaan omat tunteet ja teot häntä kohtaan.. ;P

        "Oma rakastamisen tunne ei synny toisen teoista ja tunteista sinua kohtaan (vaikka osittain voi vaikuttaa enemmän tai vähemmään), vaan omista tunteista ja teoista häntä kohtaan.."

        Oiskos noin parempi.. Noh joo.. Sama asia.. Mut kunhan idea vaan aukenee.. Vaikka pitäisi olla aika yksinkeetainen ja selvä asia.. Ainakin mun mielestä.. ;P


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Fiksua tekstiä.

        Olet oikeassa. Olen samaa mieltä. Teko voi itsessään näyttää oikeinkin hyveelliseltä, mutta tosiaan syyt sen teon taustalla ovat ne, jotka merkitsee.

        Tästä hyvänä esimerkkinä esim. lahjoitus hyväntekeväisyyteen (hieno teko siis itsessään). Siinä kohtaa, kun nostetaan itseään jalustalle jakamalla sosiaalisessa mediassa "mainosta" omasta lahjoituksesta, on lahjoituksen motiivi kyseenalainen.

        Hyvä esimerkki, huomaan että käsität mitä ajoin takaa.

        Mä uskon ihmisiin, mutta epäitsekkyys semmoisenaan että me tekisimme jotakin mikä olisi vastoin meidän omaa etuamme, siihen en valitettavasti usko.


      • NuuskaMuikkune kirjoitti:

        "Oma rakastamisen tunne ei synny toisen teoista ja tunteista sinua kohtaan (vaikka osittain voi vaikuttaa enemmän tai vähemmään), vaan omista tunteista ja teoista häntä kohtaan.."

        Oiskos noin parempi.. Noh joo.. Sama asia.. Mut kunhan idea vaan aukenee.. Vaikka pitäisi olla aika yksinkeetainen ja selvä asia.. Ainakin mun mielestä.. ;P

        Onhan tämä yksinkertaista, mutta silti on hyvä ajatella, kuinka syvästi itse on tuntenut.


      • Rakkaus.on.väkevä
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        Ei se aina ole ihan noinkaan.. Vaan se voi olla myös ihan oikeaa Epäitsekästä käyttäytymistä ja rakkautta toista kohtaan.. Tai sitten jotain noiden väliltä.. Riippuu ihan tapauksesta.. ;P

        Se, että Rakastaa toista niin, että ajattelee toista enemmän, kuin itseään epäitsekästä ja pyyteetöntä Rakkautta, mutta siinä on vaara, että sitä käytetään hyväksi.. Varsinkin jos sellaista Rakkautta antaa VääränLaiselle Yksilölle.. ;P

        Silti tuon teon tekee itsekkääksi se, että "epäitsekäs" ihminen saa tyydytyksen toisen edusta huolehtimisesta.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Hyvä esimerkki, huomaan että käsität mitä ajoin takaa.

        Mä uskon ihmisiin, mutta epäitsekkyys semmoisenaan että me tekisimme jotakin mikä olisi vastoin meidän omaa etuamme, siihen en valitettavasti usko.

        "mutta epäitsekkyys semmoisenaan että me tekisimme jotakin mikä olisi vastoin meidän omaa etuamme, siihen en valitettavasti usko."

        Noh, sitten et tiedä mistä puhut.. Puhut fiksuja ja viisaita, mutta uskoisin, että tämä EpäTietämys johtuu joko siitä, että et syystä tai toisesta kykene/pysty jne. tiedostamaan tätä asiaa tai sitten haluat syystä tai toisesta muuten vain kinata ja vängätä asiasta.. ;P

        Tiedän kyllä, että jos ei itse ole "jotain", niin on vaikea Ymmärtää ainakaan Syvästi liian Erillaisten Yksilöiden SielunMaisemaa.. Tämän olen huomannut ihan IRL:kin.. ;P


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Silti tuon teon tekee itsekkääksi se, että "epäitsekäs" ihminen saa tyydytyksen toisen edusta huolehtimisesta.

        Kaikki asiat pystyy vääntämään mihin tahansa, jos vain haluaa.. Mutta ei kaikista asioista saa väritettyä toista mitä se on, vaikka se jonkun/joidenkin indresseissä ja agendoissa olisikin.. Syystä tai toisesta.. ;P


      • Rakkaus.on.väkevä
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        "mutta epäitsekkyys semmoisenaan että me tekisimme jotakin mikä olisi vastoin meidän omaa etuamme, siihen en valitettavasti usko."

        Noh, sitten et tiedä mistä puhut.. Puhut fiksuja ja viisaita, mutta uskoisin, että tämä EpäTietämys johtuu joko siitä, että et syystä tai toisesta kykene/pysty jne. tiedostamaan tätä asiaa tai sitten haluat syystä tai toisesta muuten vain kinata ja vängätä asiasta.. ;P

        Tiedän kyllä, että jos ei itse ole "jotain", niin on vaikea Ymmärtää ainakaan Syvästi liian Erillaisten Yksilöiden SielunMaisemaa.. Tämän olen huomannut ihan IRL:kin.. ;P

        Usein ihmiset puhuvat semmoisesta käsitteestä kuin antamisen ilo, moni pitää sitä tyydyttävämpänä kuin sitä että me saamme jotakin.

        Minä luulen että hyvin moni "epäitsekäs" teko selittyy sillä tyytyväisyyden tunteella minkä saamme toimiessamme lähimmäisemme etua ajatellen.

        Näin siis "epäitsekkyys" onkin todellisuudessa itsekkyyttä. Sinällään jaloa, mutta silti itsekästä...


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Usein ihmiset puhuvat semmoisesta käsitteestä kuin antamisen ilo, moni pitää sitä tyydyttävämpänä kuin sitä että me saamme jotakin.

        Minä luulen että hyvin moni "epäitsekäs" teko selittyy sillä tyytyväisyyden tunteella minkä saamme toimiessamme lähimmäisemme etua ajatellen.

        Näin siis "epäitsekkyys" onkin todellisuudessa itsekkyyttä. Sinällään jaloa, mutta silti itsekästä...

        Onko se itsekästä saada iloa siitä, että toinen ilahtuu? Tätäkö tarkoitit?


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Onko se itsekästä saada iloa siitä, että toinen ilahtuu? Tätäkö tarkoitit?

        Jotkut saavat iloa siitä että ilahduttavat toisia, silloin heidän motiivinsa ovat itsekkäitä.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Jotkut saavat iloa siitä että ilahduttavat toisia, silloin heidän motiivinsa ovat itsekkäitä.

        Mutta jos on kovin empaattinen ihminen, ilo vaan tarttuu. Samoin suru.

        Itse rykkään kyllä antaa ja saan siitä iloa. En ole ikinä ajatellut, että olisin silloin itsekäs. Varsinkin, jos kyseinen asia on itseltäni pois.


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Mutta jos on kovin empaattinen ihminen, ilo vaan tarttuu. Samoin suru.

        Itse rykkään kyllä antaa ja saan siitä iloa. En ole ikinä ajatellut, että olisin silloin itsekäs. Varsinkin, jos kyseinen asia on itseltäni pois.

        Muotoilen asian toisin: teko on epäitsekäs mutta motiivi itsekäs.

        Minä voin luopua jostakin ilahduttaakseni toista, mutta korvaukseksi saan hyvän olon toisen ilahduttamisesta.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Muotoilen asian toisin: teko on epäitsekäs mutta motiivi itsekäs.

        Minä voin luopua jostakin ilahduttaakseni toista, mutta korvaukseksi saan hyvän olon toisen ilahduttamisesta.

        Olisiko teko vähinten itsekäs, jos en saisi iloa toisen ilosta, vaan harmittaisi vain antaa pois jotain itseltäni, mutta silti antaisin?


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Olisiko teko vähinten itsekäs, jos en saisi iloa toisen ilosta, vaan harmittaisi vain antaa pois jotain itseltäni, mutta silti antaisin?

        Olen ehkä tarpeettomasti piinannut sua näillä Pertti-sedän "syvällisillä" pohdinnoilla, mussa kun on oma pimeä puoleni.

        Olen silti tosissani tuon itsekkyyden suhteen, en kuitenkaan esitä että sun pitäisi niellä teoriani sellaisenaan.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Olen ehkä tarpeettomasti piinannut sua näillä Pertti-sedän "syvällisillä" pohdinnoilla, mussa kun on oma pimeä puoleni.

        Olen silti tosissani tuon itsekkyyden suhteen, en kuitenkaan esitä että sun pitäisi niellä teoriani sellaisenaan.

        Mitä tarkoitat? Nyt en ole varma, ymmärsinkö sinut oikein...


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Mitä tarkoitat? Nyt en ole varma, ymmärsinkö sinut oikein...

        Tarkoitin tietenkin sitä että minä olen se sama Pertti-setä jonka kanssa olet keskustellut monioita kertoja, nyt vältän vain kirjoittelemasta tunnistettavasti jottei palstalla alkaisi satamaan paskaa.

        Olisi ollut kivempi kirjoitella sulle vähän lämpimämmin, mutta siinä on riskinä että joku älyää mun lirkuttelevan taas palstanaisille.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Tarkoitin tietenkin sitä että minä olen se sama Pertti-setä jonka kanssa olet keskustellut monioita kertoja, nyt vältän vain kirjoittelemasta tunnistettavasti jottei palstalla alkaisi satamaan paskaa.

        Olisi ollut kivempi kirjoitella sulle vähän lämpimämmin, mutta siinä on riskinä että joku älyää mun lirkuttelevan taas palstanaisille.

        Saitpa mun sydämen hyppäämään kurkkuun. Näin sen käsitinkin... Olit aika tiukkana, mutta sait mut ajattelemaan. Kiva, ettet lähtenyt kokonaan.

        "...mussa kun on oma pimeä puoleni"

        Pelottavaa ja kieltämättä hieman puoleensavetävää.


      • Voi.vittus
        Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Tarkoitin tietenkin sitä että minä olen se sama Pertti-setä jonka kanssa olet keskustellut monioita kertoja, nyt vältän vain kirjoittelemasta tunnistettavasti jottei palstalla alkaisi satamaan paskaa.

        Olisi ollut kivempi kirjoitella sulle vähän lämpimämmin, mutta siinä on riskinä että joku älyää mun lirkuttelevan taas palstanaisille.

        Et sitten saatana malttanut pysyä pois!


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Saitpa mun sydämen hyppäämään kurkkuun. Näin sen käsitinkin... Olit aika tiukkana, mutta sait mut ajattelemaan. Kiva, ettet lähtenyt kokonaan.

        "...mussa kun on oma pimeä puoleni"

        Pelottavaa ja kieltämättä hieman puoleensavetävää.

        "Pelottavaa ja kieltämättä hieman puoleensavetävää."

        Sä osaat imarrella miehiä, kiitos.

        Kyllä me juteltiin eilenkin, mulla oli vähän aikaa nikkinä "perusjuttuja". Sanailtiin siinä N38:n avaamassa ketjussa jossa esitin näkemyksiäni sun tavaroiden hukkailuistasi, myöhästelyistäsi etc. Sori siitä, olin vähän tahditon...

        Tuskin mä kokonaan lähden, ja täällä on periaatteessa helppo kirjoitella anonyyminä kun mulla ei ole mitään agendaa. Ja tottapuhuen mä kaipaan meidän kirjoittelujakin, sellaista ei vain voi enää heittää kiivaimpaan palstailuaikaan.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        "Pelottavaa ja kieltämättä hieman puoleensavetävää."

        Sä osaat imarrella miehiä, kiitos.

        Kyllä me juteltiin eilenkin, mulla oli vähän aikaa nikkinä "perusjuttuja". Sanailtiin siinä N38:n avaamassa ketjussa jossa esitin näkemyksiäni sun tavaroiden hukkailuistasi, myöhästelyistäsi etc. Sori siitä, olin vähän tahditon...

        Tuskin mä kokonaan lähden, ja täällä on periaatteessa helppo kirjoitella anonyyminä kun mulla ei ole mitään agendaa. Ja tottapuhuen mä kaipaan meidän kirjoittelujakin, sellaista ei vain voi enää heittää kiivaimpaan palstailuaikaan.

        Sait mut hymyilemään.

        Kirjoitan vaan, miltä tuntuu. Sun kanssa sensuroin jonkun verran ja mietin tarkempaa... En tiedä, miksi.

        "Kyllä me juteltiin eilenkin"

        Taidan kyllä muistaa ja mietinkin eilen, että mahdatko olla sinä... Ootpa salamyhkäinen. Käyn lukemassa uudelleen ne mitä olet kirjoittanut.

        Haluatko sanoa, miksi lähdit? Siksi, että kaikki oli kimpussasi?

        Tiedätkö, osaat olla aika lempeäkin näköjään.


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Sait mut hymyilemään.

        Kirjoitan vaan, miltä tuntuu. Sun kanssa sensuroin jonkun verran ja mietin tarkempaa... En tiedä, miksi.

        "Kyllä me juteltiin eilenkin"

        Taidan kyllä muistaa ja mietinkin eilen, että mahdatko olla sinä... Ootpa salamyhkäinen. Käyn lukemassa uudelleen ne mitä olet kirjoittanut.

        Haluatko sanoa, miksi lähdit? Siksi, että kaikki oli kimpussasi?

        Tiedätkö, osaat olla aika lempeäkin näköjään.

        "Tiedätkö, osaat olla aika lempeäkin näköjään."

        Kyllä mä osaan olla lempeä, palstalla se vain ei ollut mahdollista kun täytyi yrittää pitää puoliansa. Onneksi sulle saattoi kirjoitella lempeämmin...

        Lähdin palstalta koska mä en tajunnut aikoinani tänne tullessani että mun pitäisi mieluummin rakentaa joku rooli kuin esiintyä itsenäni. Se vain rupesi häiritsemään mua kun trollit on suojassa ja mä avoimesti itsenäni palstalla.

        Mä kyllästyin mun näkyvyyteen, en mä ollut ajatellut että joillekin palsta on koko elämä.

        Tää on mulle näin kivempaa, mä voin vaikka vaihtaa sun kanssa ajatuksia eikä tarvii miettiä muiden mielipiteitä.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        "Tiedätkö, osaat olla aika lempeäkin näköjään."

        Kyllä mä osaan olla lempeä, palstalla se vain ei ollut mahdollista kun täytyi yrittää pitää puoliansa. Onneksi sulle saattoi kirjoitella lempeämmin...

        Lähdin palstalta koska mä en tajunnut aikoinani tänne tullessani että mun pitäisi mieluummin rakentaa joku rooli kuin esiintyä itsenäni. Se vain rupesi häiritsemään mua kun trollit on suojassa ja mä avoimesti itsenäni palstalla.

        Mä kyllästyin mun näkyvyyteen, en mä ollut ajatellut että joillekin palsta on koko elämä.

        Tää on mulle näin kivempaa, mä voin vaikka vaihtaa sun kanssa ajatuksia eikä tarvii miettiä muiden mielipiteitä.

        Kiva vaihtaa ajatuksia sun kanssa.

        Olen miettinyt tässä kokoajan itsekin, kuinka paljon täällä on järkeä itsestään kirjoittaa, mutta mulla menee ainakin idea tästä ajatusten purkamisesta, jos pitää alkaa keksimään asioita ja mielipiteitä. Nojaan vaan siihen, mitä olen kokenut; vaikea kirjoittaa jonkun toisen kynällä tai puhua muulla äänellä kuin omallaan. Olen aina aitouden kannalla. Jos jotkut haluavat muuta, se on heidän ongelmansa.

        Ehkä alan pikkuhiljaa tunnistamaan sut. Mulle oot varmaan aina se sinun nikki. Hassua.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        "Tiedätkö, osaat olla aika lempeäkin näköjään."

        Kyllä mä osaan olla lempeä, palstalla se vain ei ollut mahdollista kun täytyi yrittää pitää puoliansa. Onneksi sulle saattoi kirjoitella lempeämmin...

        Lähdin palstalta koska mä en tajunnut aikoinani tänne tullessani että mun pitäisi mieluummin rakentaa joku rooli kuin esiintyä itsenäni. Se vain rupesi häiritsemään mua kun trollit on suojassa ja mä avoimesti itsenäni palstalla.

        Mä kyllästyin mun näkyvyyteen, en mä ollut ajatellut että joillekin palsta on koko elämä.

        Tää on mulle näin kivempaa, mä voin vaikka vaihtaa sun kanssa ajatuksia eikä tarvii miettiä muiden mielipiteitä.

        Olit ollut aika tiukka mulle eilen... Ehkä jopa hieman ärsyttävä. Taisin vähän provosoituakin.


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Kiva vaihtaa ajatuksia sun kanssa.

        Olen miettinyt tässä kokoajan itsekin, kuinka paljon täällä on järkeä itsestään kirjoittaa, mutta mulla menee ainakin idea tästä ajatusten purkamisesta, jos pitää alkaa keksimään asioita ja mielipiteitä. Nojaan vaan siihen, mitä olen kokenut; vaikea kirjoittaa jonkun toisen kynällä tai puhua muulla äänellä kuin omallaan. Olen aina aitouden kannalla. Jos jotkut haluavat muuta, se on heidän ongelmansa.

        Ehkä alan pikkuhiljaa tunnistamaan sut. Mulle oot varmaan aina se sinun nikki. Hassua.

        Mulle kirjoittelu on ollut tapa käsitellä asioita joita en muutoin olisi ikinä käsitellyt, mun onkin pakko tunnustaa että mä olen nykyisin iloisempi ihminen kuin ennen palstailua. Jotain hyvääkin siis...

        Kannattaa olla mieluummin oma aito itsensä kuin vetää roolia, mutta pidä huoli ettei kukaan tunnista sua. Itsestäni ainakin tuntuisi haaskatulta ajalta jos tänne kirjoittelisi kuukaudesta toiseen bullshittiä, mutta oletan että jotkut tekevät sitäkin.

        Mä olen tosi iloinen siitä että sä ja N38 tulitte palstalle, taso on kohentunut kovasti vaikka tiedän että tekin saatte paljon kuraa niskaan. Ehkä teidän naisenergianne pehmittää jonkun ätminkin umpiluupään...se ei olisi pahitteeksi

        Tavallaan se Pertti-setä oli itsellekin se rakkain nikki, mutta nyt sitä ei ole enää. Voi olla että opit tunnistamaan mut, mutta muut eivät siihen taida kyetä. Muista vain se, että mä en käytä samaa nikkiä kahta päivää.

        Muista myös että mulla on sellainen rekattu nikki kuin Alfabertti, ehkä en käytä sitä, mutta jos näet sen niin siitä voit olla varma että se olen minä.

        Oli kiva jutella, nyt on aika nukahtaa hetki ennen aamutoimia. Sulle virtuaalinen hyvänyönsuukko ja luja halaus Pertti-sedältä, törmäillään.


      • Rakkaus.on.väkevä
        Nainen34v kirjoitti:

        Olit ollut aika tiukka mulle eilen... Ehkä jopa hieman ärsyttävä. Taisin vähän provosoituakin.

        Olin typerä, anteeksi siitä. Ei toistu.


      • Rakkaus.on.väkevä kirjoitti:

        Mulle kirjoittelu on ollut tapa käsitellä asioita joita en muutoin olisi ikinä käsitellyt, mun onkin pakko tunnustaa että mä olen nykyisin iloisempi ihminen kuin ennen palstailua. Jotain hyvääkin siis...

        Kannattaa olla mieluummin oma aito itsensä kuin vetää roolia, mutta pidä huoli ettei kukaan tunnista sua. Itsestäni ainakin tuntuisi haaskatulta ajalta jos tänne kirjoittelisi kuukaudesta toiseen bullshittiä, mutta oletan että jotkut tekevät sitäkin.

        Mä olen tosi iloinen siitä että sä ja N38 tulitte palstalle, taso on kohentunut kovasti vaikka tiedän että tekin saatte paljon kuraa niskaan. Ehkä teidän naisenergianne pehmittää jonkun ätminkin umpiluupään...se ei olisi pahitteeksi

        Tavallaan se Pertti-setä oli itsellekin se rakkain nikki, mutta nyt sitä ei ole enää. Voi olla että opit tunnistamaan mut, mutta muut eivät siihen taida kyetä. Muista vain se, että mä en käytä samaa nikkiä kahta päivää.

        Muista myös että mulla on sellainen rekattu nikki kuin Alfabertti, ehkä en käytä sitä, mutta jos näet sen niin siitä voit olla varma että se olen minä.

        Oli kiva jutella, nyt on aika nukahtaa hetki ennen aamutoimia. Sulle virtuaalinen hyvänyönsuukko ja luja halaus Pertti-sedältä, törmäillään.

        Olen iloinen, kun sanoit kaiken tämän. Hyvää yötä sullekin sinne. Toivottavasti törmäillään.


      • Harmaaritari kirjoitti:

        Hieman ehkä liioittelin mutta tuo voimakkaan kontrastin luominen tapahtui vain omaksi parhaaksesi jotta osaat ajatella asioita pahimman kautta niin sitten ei ainakaan satu mitään.

        Tässä kohtaa tuli tuttu vastaan :)


      • ex-uhri
        Nainen34v kirjoitti:

        Saitpa mun sydämen hyppäämään kurkkuun. Näin sen käsitinkin... Olit aika tiukkana, mutta sait mut ajattelemaan. Kiva, ettet lähtenyt kokonaan.

        "...mussa kun on oma pimeä puoleni"

        Pelottavaa ja kieltämättä hieman puoleensavetävää.

        Pertti-setä antaa kuumaa ja kylmää vuoronperään, et sä tajuu? Narsisti vetelee naruista saadakseen sut koukkuun. Valehtelee ihan kaikesta.


      • siltihaluaa
        ex-uhri kirjoitti:

        Pertti-setä antaa kuumaa ja kylmää vuoronperään, et sä tajuu? Narsisti vetelee naruista saadakseen sut koukkuun. Valehtelee ihan kaikesta.

        Kyllä se tietää.


    • Munapoika38v

      Suhdesaarnaajana ja vankkumattomana feministininä tiedän, että aina kannattaa erota jos vähänkään tuntuu siltä! NAINEN: älä jää ikinä huonoon tai keskinkertaiseen suhteeseen!

    • Aitosinkkumies-

      Minä en hylkäisi naista ulkonäön takia. Jo nainen lihoo yrittäisin auttaa laihtumaan. Eron syitä voi olla läheisyyden tai seksin puute ja se tarkoittaa ettei rakasta, valehtelu, liika juopottelu mutta ulkonäkö ei ole itselläni eron syy. En edes jättäisi vaan anna naisen jättää.

    • Noh, meitä on joka junaan ja vaunuun.. Sulla ja Sun kaltaisilla näin, joillakin muilla taas ihan toisella tavalla jne.. ;P

      "Tavallaan olimme hyvinkin erilaisia, mutta tavallaan olimme hyvin samanlaisia."

      Taisitte olla ainakin Just niissä Tärkeimmissä asioissa erillaisia.. Joutsenien kun ei Kannattaisi Pariutua Erillaisten IhmisOtusten kanssa.. Siivet palaa suurella todennäköisyydellä enemmän tai vähemmän.. ;P

    • Hihiiiiiih

      Ap:n juttu kuulostaa ihan mun ja exän tarinalta. Lähti koska halusi vielä testata markkina-arvoaan muilla naisilla. Hän oli 10 vuoden suhteen aikana komistunut ja minä rapistunut. Alkuasetelma oli toisin päin, minä olin tehtaan kuumin tyttö ja mies minua nuorempi, näppynaamainen hintelä ja hikinen, aika ällöttävä siis. Hänen vallaton ihastumisensa minuun ja hulvaton huumorinsa voitti minut puolellensa :)

    • näkökulmainen

      Olen nainen, jonka suhde katkesi juuri tuohon, että joku muu jossakin muualla oli ilmeisesti viehättävämpi . Tulin varsin selvästi tietäneeksi omat puutteeni, mikä näkyi ja kuului kyllä selvästi. Siksi on mahdoton uskoa, että kertomasi suhde oli hyvä molemmin puolin kummankin kokemana. Ehkä sinulle suhde oli helppo, mutta onhan se nainen vaistonnut, että etsit muuta / parempaa / kauniimpaa ja siksi erokin on varmasti ollut sopuero. Miksipä sitä tekemään vaikeammaksi, jos kuitenkin tietää, että miehen prioriteetissä ulkonäkö menee edelle ja aina löytyy kauniimpia. Ja sen vaistoaa, että tuskin nainen itsekään haluaa olla suhteessa, josta mies haluaa toisen_näköiseen_ suhteeseen. Ei siinä naisellakaan ole hyvä olla, ei voi olla se oma itsensä.

      Se opettaa paljon itsetuntemusta ja rehellisyyttä itselleen, kun on pitkään miettinyt, että vetääkö kitudieetti, jolla saisi ehkä muutaman kilon pois, mutta toisaalta alkaako miellyttämään toista ulkoisen vuoksi, jotta "rakastaisi" enemmän, jos omalta puolelta hyväksyy toisen pääosin sellaisena kuin on. Outo asetelma, että sinä olet saanut olla täysin oma itsesi, mutta toisen olisi pitänyt miellyttää enemmän.

      Mihin tulokseen itse tulisit? Miellyttää ja "ostaa" toisen hyväksyntä, vai arvostaa itse edes itseään sellaisena kuin on vaikka selkeästi se ei ole toisen miellyttämistä? Kun kuitenkin itse arvostit suhteessa sitä, että sai olla oma itsensä.
      Siksipä erostakaan ei jäänyt isompaa katkeruutta, vaan pikemminkin itsearvostuksen kasvun paikka.

      Aina tulee kauniimpia tai komeampia vastaan puolin ja toisin. Jos itsearvostuksensa myy parista kilosta, niin halvalla menee. Ehkä lopulta kyse oli siitä, että toinen ei ole valmis suhteeseen, ei halua ihmissuhdetta, sitä, mikä tapahtuu kahden ihmisen välillä ja välissä, kuin pikemminkin sitä, mitä toisen pitäisi olla jotta miellyttäisi juuri minua. Ja jos on aidosti onnellisempi jonkun hoikemman kanssa niin silloin hänen täytyy niin ollakin. Se ei ole keneltäkään väärältä pois, jos joku on oikean kanssa onnellinen.

      • Tästä.kyse

        Sanoisin että tanakkaa asiaa.


      • Jeps.. Ja sama asia koskee laajemmaltikin kaikkea, kuin vain UlkoNäöllisiä seikkoja.. Varsinkin Naisten "arvotuksista".. Ne on ihan suoraan rinnastettavissa näihin asioihin ja kriteereihin.. Vaikka jotkut naiset eivät siitä tykkääkään, että ne nostetaan esille.. Pinnallisia asioita ne ovat ihan siinä kuin UlkoinenKuorikin.. ;P


      • puuuuuuh

        Sinulla tuntuu olevan aika paljon olettamuksia entisestä suhteestani kirjoituksiesi perusteella.

        En koskaan suhteemme aikana kritisoinut hänen ulkonäköänsä, vaikka hän teki sitä itse erittäin usein. Tämä on nyt kokemuksieni mukaan aika tyypillistä naisilla. Treenasin hänen kanssaan, lenkkeiltiin, koetin houkutella häntä syömään terveellisesti kanssani jne., mutta itselläni oli ehkä isompi motivaatio näiden asioiden ylläpitämiseen kuin hänellä.

        Ja missä vaiheessa olen sanonut, ettei hän saanut olla täysin oma itsensä? Totta kai hän sai. Hän itse halusi noita muutoksia elämäänsä jo ennen minun tapaamistani ja autoin häntä niissä. Samalla tavalla kuin itsekin halusin muuttaa asioita itsessäni hänen kanssaan. Joissakin asioissa onnistuin ja joissakin epäonnistuin. En koskaan myöskään pakottanut häntä mihinkään, mutta toki kannustin monissa eri asioissa. Mielestäni parisuhteeseen kuuluu sellainen tietynlanen halu parantaa itseänsä toisen kanssa ja oppia uusia asioita yhdessä.

        Fyysinen vetovoima on vaikea asia. Jos ei tunne fyysisesti vetoa puolisoansa kohtaan niin fyysinen osa suhteesta ei vaan toimi. Ja mielestäni itsestään huolehtiminen on oikeastaan tärkeämpää suhteen aikana kuin sinkkuna. Ehkä hieman sisäisesti ärsytti, kun hänellä oli pahin lihoamiskautensa ja hän vielä vitsaili, ettei hänen tarvitse pitää itsestään huolta, kun hänellä on jo mies. Se oli vitsi, mutta sanoi sen varmaan puolitotuutena. Jos pidin itsestäni hyvää huolta itseni sekä hänen takiansa, niin olisin toivonut häneltä samaa. Suhteen alussa hän jaksoikin, mutta parina viimeisenä vuotena tuntui laiskistuneen.

        Mutta en oikein tiedä miksi alunperin edes kirjoitin tänne. Ehkä halusin vähän kirjoittaa tuntemuksiani "paperille" ja selventää omia ajatuksiani. Ehkä joku on ollut samanlaisessa tilanteessa tai on nyt, ja miettii miten edetä asian kanssa. Eikä tuohon oikein ole oikeaa vastausta. Jos voisin mennä kaksi vuotta taaksepäin niin saattaisin silti valita saman ratkaisun kuin silloin... kaikesta huolimatta. Suhteet ovat vaikeita.


      • puuuuuuh kirjoitti:

        Sinulla tuntuu olevan aika paljon olettamuksia entisestä suhteestani kirjoituksiesi perusteella.

        En koskaan suhteemme aikana kritisoinut hänen ulkonäköänsä, vaikka hän teki sitä itse erittäin usein. Tämä on nyt kokemuksieni mukaan aika tyypillistä naisilla. Treenasin hänen kanssaan, lenkkeiltiin, koetin houkutella häntä syömään terveellisesti kanssani jne., mutta itselläni oli ehkä isompi motivaatio näiden asioiden ylläpitämiseen kuin hänellä.

        Ja missä vaiheessa olen sanonut, ettei hän saanut olla täysin oma itsensä? Totta kai hän sai. Hän itse halusi noita muutoksia elämäänsä jo ennen minun tapaamistani ja autoin häntä niissä. Samalla tavalla kuin itsekin halusin muuttaa asioita itsessäni hänen kanssaan. Joissakin asioissa onnistuin ja joissakin epäonnistuin. En koskaan myöskään pakottanut häntä mihinkään, mutta toki kannustin monissa eri asioissa. Mielestäni parisuhteeseen kuuluu sellainen tietynlanen halu parantaa itseänsä toisen kanssa ja oppia uusia asioita yhdessä.

        Fyysinen vetovoima on vaikea asia. Jos ei tunne fyysisesti vetoa puolisoansa kohtaan niin fyysinen osa suhteesta ei vaan toimi. Ja mielestäni itsestään huolehtiminen on oikeastaan tärkeämpää suhteen aikana kuin sinkkuna. Ehkä hieman sisäisesti ärsytti, kun hänellä oli pahin lihoamiskautensa ja hän vielä vitsaili, ettei hänen tarvitse pitää itsestään huolta, kun hänellä on jo mies. Se oli vitsi, mutta sanoi sen varmaan puolitotuutena. Jos pidin itsestäni hyvää huolta itseni sekä hänen takiansa, niin olisin toivonut häneltä samaa. Suhteen alussa hän jaksoikin, mutta parina viimeisenä vuotena tuntui laiskistuneen.

        Mutta en oikein tiedä miksi alunperin edes kirjoitin tänne. Ehkä halusin vähän kirjoittaa tuntemuksiani "paperille" ja selventää omia ajatuksiani. Ehkä joku on ollut samanlaisessa tilanteessa tai on nyt, ja miettii miten edetä asian kanssa. Eikä tuohon oikein ole oikeaa vastausta. Jos voisin mennä kaksi vuotta taaksepäin niin saattaisin silti valita saman ratkaisun kuin silloin... kaikesta huolimatta. Suhteet ovat vaikeita.

        Sulla oli ihan hyviä juttuja tuossa mun mielestä.. Osa niistä siis.. ;P

        Jotenkin TunnePuoli kaikuu "onttouttaan" tuossa sun tarinassa.. Ainakin sun puolelta.. Ja vaikka siinä oli niitä "hyviä ja oikeita" lähestymistapojakin tiettyihin asioihin, niin jälkimaku on kuitenkin jotenkin Kylmä ja Pinnallinen.. ;P


      • 3223322332

        näkökulmainen: kuulostaa että spekuloit aloittajan ajatuksia aika paljon omista lähtökohdistasi.

        Olen kuitenkin samaa mieltä siinä, että "tee niin ja niin tai jätä sinut"-tyyppinen lähestymistapa toimii melko huonosti. Se saa herkästi toisen ahdistumaan ja vetäytymään. Aloittaja ei käsittääkseni ole käyttänyt tätä kuitenkaan


    • flowersreally

      Eipä tainnut olla kummoinenkaan suhde kun niin nopeasti erosta toivuit.

      • Erilaiset.ihmiset

        Jotkut toipuu nopeasti, toisilla kestää pidempään. Yksilöllistä.


      • Erilaiset.ihmiset kirjoitti:

        Jotkut toipuu nopeasti, toisilla kestää pidempään. Yksilöllistä.

        Olen Flowersin kanssa samaa mieltä.. Ja kuten sanoin.. "Joutsenen" kannattaa oppia välttelemään liian erillaisia.. Se Sitoutuminen ja Rakkaus jne. voi olla helpostikin jotain ihan toista luokkaa, kuin monella muulla.. ;P

        Miksi antaa jollekin Arvokkaimpia asioita, jos saat Vaihdossa pelkää Rihkamaa.. ;P


      • flowersreally
        Erilaiset.ihmiset kirjoitti:

        Jotkut toipuu nopeasti, toisilla kestää pidempään. Yksilöllistä.

        Itsepetosta.


      • Erilaiset.ihmiset
        flowersreally kirjoitti:

        Itsepetosta.

        Ihmiset vaan on erilaisia.


      • Erilaiset.ihmiset kirjoitti:

        Ihmiset vaan on erilaisia.

        Toi on ihan totta kyllä.. Mietä laidasta laitaan ja kaikkea siltä väliltä.. ;P


      • flowersreally
        Erilaiset.ihmiset kirjoitti:

        Ihmiset vaan on erilaisia.

        Mä kyllä väittäisin, että ”normaalit” ihmiset eivät _aidosti_hyvän suhteen rikkoutumisesta nopeasti toivu (ellet sitten tarkoittanut että aloittaja on joku tunnekylmä sosiopaatti?).


      • flowersreally kirjoitti:

        Mä kyllä väittäisin, että ”normaalit” ihmiset eivät _aidosti_hyvän suhteen rikkoutumisesta nopeasti toivu (ellet sitten tarkoittanut että aloittaja on joku tunnekylmä sosiopaatti?).

        "”normaalit” ihmiset eivät _aidosti_hyvän suhteen rikkoutumisesta nopeasti toivu"

        Noh.. voi olla noinkin.. mut mun mielestä eivät kaikki toivu enemmän tai vähemmän huonommistakaan suhteista sormia napsauttamalla jne.. Eli hyppäisivät suunilleen samantien suhteilemaan jne.. Kyllä siinä voi mennä ja joillakin menee oma aikansa käsitellä se kunnolla yms.. ;P

        Jos on esim. demi, emppis, herkkis jne.. niin kyllä siinä aina ainakin TunneSiteen kanssa on työtä enemmän tai vähemmän ihastumisissakin.. Sitä enemmän tietenkin mitä vahvemmin näitä piirteitä on ja mitä pidemmälle ihastuminen/suhde toiseen on edennyt, sekä TunneSide voimistunut.. ;P

        Mitä helpommin ja luontevammin pystyy panosuhteilemaan/irtosuhteilemaan/kevytsuhteilemaan, jos on siihen mahdollisuuksia ja/tai saa mahdollisuuksia ja tarvittaessa hyppäämään uuteen suhteeseen nopeastikin, niin sitä helpommin "toipuu" ja sitä heikompia "tunnesiteitä" pystyy muodostamaan jne.. ;P

        Tuo nyt ei ollut koko selitys ja nuo eivät ole ainoita, joille nämä hommat menee "kylmemmin" kuin toisilla.. Se oli nyt vain yksi ryhmä monista erillaisista YksilöRyhmistä.. ;P


      • Ai miten niin toipui nopeasti? Eikös tuo aloitus nyt suorastaan huuda rivien välistä ettei vielä kahden vuoden päästäkään olla täysin toivuttu, kun suhdeyritelmät eivät ole onnistuneet. Eikä edes sillä uuden suhteen aloittamisella välttämättä ole mitään tekemistä toipumisen kanssa, ainakaan tietynlaisilla ihmisillä.


      • flowersreally
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        "”normaalit” ihmiset eivät _aidosti_hyvän suhteen rikkoutumisesta nopeasti toivu"

        Noh.. voi olla noinkin.. mut mun mielestä eivät kaikki toivu enemmän tai vähemmän huonommistakaan suhteista sormia napsauttamalla jne.. Eli hyppäisivät suunilleen samantien suhteilemaan jne.. Kyllä siinä voi mennä ja joillakin menee oma aikansa käsitellä se kunnolla yms.. ;P

        Jos on esim. demi, emppis, herkkis jne.. niin kyllä siinä aina ainakin TunneSiteen kanssa on työtä enemmän tai vähemmän ihastumisissakin.. Sitä enemmän tietenkin mitä vahvemmin näitä piirteitä on ja mitä pidemmälle ihastuminen/suhde toiseen on edennyt, sekä TunneSide voimistunut.. ;P

        Mitä helpommin ja luontevammin pystyy panosuhteilemaan/irtosuhteilemaan/kevytsuhteilemaan, jos on siihen mahdollisuuksia ja/tai saa mahdollisuuksia ja tarvittaessa hyppäämään uuteen suhteeseen nopeastikin, niin sitä helpommin "toipuu" ja sitä heikompia "tunnesiteitä" pystyy muodostamaan jne.. ;P

        Tuo nyt ei ollut koko selitys ja nuo eivät ole ainoita, joille nämä hommat menee "kylmemmin" kuin toisilla.. Se oli nyt vain yksi ryhmä monista erillaisista YksilöRyhmistä.. ;P

        Mjoo, no jos ei kevyen/huonon suhteen päättymisestä toivu nopeasti, niin oikeasti hyvästä suhteesta ja oikeasti hyvästä naisesta/miehestä eroamisesta ei sitten sitäkään vertaa.


      • flowersreally
        stellaria81 kirjoitti:

        Ai miten niin toipui nopeasti? Eikös tuo aloitus nyt suorastaan huuda rivien välistä ettei vielä kahden vuoden päästäkään olla täysin toivuttu, kun suhdeyritelmät eivät ole onnistuneet. Eikä edes sillä uuden suhteen aloittamisella välttämättä ole mitään tekemistä toipumisen kanssa, ainakaan tietynlaisilla ihmisillä.

        Tjoo. "Itsepetosta" kirjoitin tuolla ylempänä.


      • flowersreally kirjoitti:

        Mjoo, no jos ei kevyen/huonon suhteen päättymisestä toivu nopeasti, niin oikeasti hyvästä suhteesta ja oikeasti hyvästä naisesta/miehestä eroamisesta ei sitten sitäkään vertaa.

        Se on sitä joillakin varsinkin niillä, jotka pelaavat jaon loppuun yhdellä kädellä jne.. Joillakin sitten on ihan Täysin Eri "PeliTyyli" ja kaikkea siltä väliltä.. ;P

        Mut joo.. Ihan asiaa puhut.. Tosin tuollaista tilannetta olisi jo itsessään vaikea kuvitella tapahtuvan.. Ainakin joillakin näin.. ;P


      • 2322
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        "”normaalit” ihmiset eivät _aidosti_hyvän suhteen rikkoutumisesta nopeasti toivu"

        Noh.. voi olla noinkin.. mut mun mielestä eivät kaikki toivu enemmän tai vähemmän huonommistakaan suhteista sormia napsauttamalla jne.. Eli hyppäisivät suunilleen samantien suhteilemaan jne.. Kyllä siinä voi mennä ja joillakin menee oma aikansa käsitellä se kunnolla yms.. ;P

        Jos on esim. demi, emppis, herkkis jne.. niin kyllä siinä aina ainakin TunneSiteen kanssa on työtä enemmän tai vähemmän ihastumisissakin.. Sitä enemmän tietenkin mitä vahvemmin näitä piirteitä on ja mitä pidemmälle ihastuminen/suhde toiseen on edennyt, sekä TunneSide voimistunut.. ;P

        Mitä helpommin ja luontevammin pystyy panosuhteilemaan/irtosuhteilemaan/kevytsuhteilemaan, jos on siihen mahdollisuuksia ja/tai saa mahdollisuuksia ja tarvittaessa hyppäämään uuteen suhteeseen nopeastikin, niin sitä helpommin "toipuu" ja sitä heikompia "tunnesiteitä" pystyy muodostamaan jne.. ;P

        Tuo nyt ei ollut koko selitys ja nuo eivät ole ainoita, joille nämä hommat menee "kylmemmin" kuin toisilla.. Se oli nyt vain yksi ryhmä monista erillaisista YksilöRyhmistä.. ;P

        Mä olen osittain eri mieltä tuosta irtosuhdejutusta. Kyky erottaa seksi ja rakkaus ei tarkoita automaattisesti kyvyttömyyttä rakastaa. Se tarkoittaa vain sitä, että joskus voi harrastaa seksiä silloinkin kun ei rakasta. Se, ettei leimaudu jokaiseen seksipartneriin ei tarkoita sitä, ettei leimaudu kumppaniinsa vuosien mittaisessa vakavassa suhteessa.


      • 2322 kirjoitti:

        Mä olen osittain eri mieltä tuosta irtosuhdejutusta. Kyky erottaa seksi ja rakkaus ei tarkoita automaattisesti kyvyttömyyttä rakastaa. Se tarkoittaa vain sitä, että joskus voi harrastaa seksiä silloinkin kun ei rakasta. Se, ettei leimaudu jokaiseen seksipartneriin ei tarkoita sitä, ettei leimaudu kumppaniinsa vuosien mittaisessa vakavassa suhteessa.

        Noh, mun vaikea Sukeltaa liian erillaisen SielunMaisemaan kauhean syvälle aidosti, joten en ole varma kuka puhuu enemmän tai vähemmän höttöä ja kuinka paljon ItsePetos ja Itsekkyys vaikuttaa itse kunkin Ulosantiin.. Varsinkin näin palstalla ja/tai jos ei ole "tutustunut" toiseen täällä tarpeeksi hyvin.. Ja sekin sekoittaa asioita enemmän tai vähemmän, jos/kun yksilö ei ole kauheasti harrastanut ItseTutkiskelua, eikä hänellä ole kauhean hyvä itsetuntemus jne.. ;P

        Joistakin tosin on "luettavissa" täälläkin asioita enemmän tai vähemmän.. ;P

        Ja toisekseen.. Jos pystyy erottamaan vahvasti Tunteet ja Seksin, niin sellainen on jo omalla tavallaan omassa ryhmässään vrt. esim. johonkin toiseen.. ;P

        TunneSide, Leimaantuminen ja Rakkaus jne. tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista ja ne voivat poiketa toisistaan todella paljonkin erillaisten yksilöiden välillä.. ;P

        Mut joo.. Mä perustan näkemykseni siihen mitä olen Empiirisesti nähnyt ja havannoinut jne.. ;P


    • EdesUnissa

      Olen hylännyt useita hyviä ja kauniita naisia ja siihen kaikkeen oli selkeä, joskin jollekulle toiselle järjenvastainen syy. Syy ei todellakaan ollut naisessa tai jossain lapsellisessa markkina-arvon testaamisessa, vaan elämä nyt vain sattui olemaan rajua. Nuorena meidät jokainen kasvatetaan hyviin arvoihin. Rehellisyys, rehtiys, hyvyys, tasa-arvo jne. Sitten meistä tulee aikuisia ja joudumme maailmaan jossa voittajia kunnioitetaan. Aluksi voitat koska olet fiksu ja ahkera, nouset seuraavalle tasolle jossa vanhemmat kollegat opettavat sinulle ettei aina tarvitse ajatella seurauksia muille ihmisille, se on heidän oma asiansa. Tärkeintä on että teet sen mihin muut eivät pysty, ja teet sen nopeammin ja tehokkaammin ja aina parhaiten tuottavalla tavalla.
      Parissa vuodessa pääsee yrityksen legendaksi, henkilöksi jolle mikään ei ole mahdotonta. Itse tiedät että olet rikkonut jo useita lapsuuden arvojasi, mutta kaikkihan niin tekee. Kollegoistasi osa on jo tippunut vauhdista, jäljelle jääneet käyttää lääkkeitä sekä nukkumiseen että heräämiseen. Itse säästyt niiltä koska se on vielä jäljellä lapsuutesi opeista. "Minusta ei tule narkkia", mutta henkisesti olet lopussa.
      Ja sitten tapahtuu ihme. Tapaat ensimmäisen naisen johon rakastut. Se antaa niin hyvän olon, sillä enhän voi olla paha ihminen jos tämä nainen rakastui minuun. Lisäksi suhde antaa niin paljon energiaa, että sinusta tulee voittamaton ja nouset taas seuraavalle tasolle. Vaikka tunnetkin ajoittaista itseinhoa, tiedät että tämä suhteesi ja rakastumisesi on jotain hyvää ja oikeaa. Ja naisen rakkaus on todiste ettet voi olla kovin paha ihminen. Eivätkös naiset ole jotain meitä parempaa, ihmisiä joille ei voi valehdella ?
      Seuraavalla tasolla sääntöjä ei ole olemassa. Tokihan niitä kirjoitetaan paperille muitten luettavaksi eettisyydeksi, mutta se on julkisivu jonka takana kaikki on sallittua voiton saamiseksi. Kun alat epäillä oletko hyvien vai pahojen puolella, on helppo keino testata se. Rakastuuko joku uusi nainen sinuun ? Jos nainen pitää sinusta, olet vieläkin hyvis (vaikka olosuhteiden pakosta olet joutunut tekemään ikäviä asioita). Ja tästä se testaamisen kierre lähtee. On saatava UUSI todiste että olen edelleen hyvien puolella ja kykenevä tuntemaan, vaikka tiedostaisinkin että se satuttaa minua ja läheisiäni. Ja sitten uusi todiste.. Ja uusi... Ja..

      Joskus lukiossa halveksuin Brechtin ja Hemingwayn utuisia kuvauksia hyvistä naisista. (vain huora voi olla miehen kaveri) Iän myötä huomaan että oma elämäni on juurikin perustunut samankaltaiseen utuiseen hyvän naisen kuvaan, jonka kautta me miehet useasti peilaamme omaa elämäämme ja lapsuutemme uskon menettämistä, kun meistä tulikin "palkkasotureita" eikä jaloja ritareita. On sinällään hassua että vasta pari vuotta sitten tajusin että naiset ovat ihan yhtä pahoja ihmisiä kuin miehetkin. Ja vasta totuuden myöntämisestä alkaa oma henkinen kasvu.

      • Kun antaa "pahuudelle/vääryydelle" pikku sormen.. Se voi helposti imaista koko Jantterin.. ;P

        Noh, mut aidot "Hyvikset" ei kyllä tiettyihin asioihin Taivu.. Eli kyllä täytyy olla ainakin jollakin tasolla sellainen persoona/luonne jne., että tiettyihin juttuihin taipuu tai ne tuntuvat jopa enemmän tai vähemmän "normaaleilta".. ;P

        "meistä tulikin "palkkasotureita" eikä jaloja ritareita."

        Osittain persoona/luonne kysymys ja osittain valinnoista kiinni.. Osa pystyy helpommin, kuin taas toinen joihinkin juttuihin.. Mutta kaikilla se ei ole aina omasta valinnastakaan täysin kiinni, kun jokainen on enemmän tai vähemmän persoonansa/luonteensa vanki ja se säätelee paljon ihmisen käytöstä ja tekoja.. ;P

        "naiset ovat ihan yhtä pahoja ihmisiä kuin miehetkin. Ja vasta totuuden myöntämisestä alkaa oma henkinen kasvu."

        Jeps.. Molemmissa sukupuolissa on VastinParinsa.. Niin hyvässä, kuin pahassakin.. ;P

        Btw. Ootko @m-i-e-s?.. ;P


      • EdesUnissa

        En ole. Kirjoitan vain tällä nimimerkillä. Se ei mitenkään kuulu tälle Sinkku palstalle tai viittaa täällä esillä oleviin aiheisiin. Se on vain osa lausetta josta tein itselleni Nimimerkin.
        Olen täällä sinkkupalstalla vasta 2-3 viikkoa, mutta mietiskelin tässä ettei yksinelo sovi minulle joten poistunen 1-2 viikon päästä.
        Tänne kirjoittaminen toimii jonkinlaisena terapiana ja keinona pohtia asioita. Ja nähdä toisinaan vakavien asioiden humoristinen puoli.


      • EdesUnissa kirjoitti:

        En ole. Kirjoitan vain tällä nimimerkillä. Se ei mitenkään kuulu tälle Sinkku palstalle tai viittaa täällä esillä oleviin aiheisiin. Se on vain osa lausetta josta tein itselleni Nimimerkin.
        Olen täällä sinkkupalstalla vasta 2-3 viikkoa, mutta mietiskelin tässä ettei yksinelo sovi minulle joten poistunen 1-2 viikon päästä.
        Tänne kirjoittaminen toimii jonkinlaisena terapiana ja keinona pohtia asioita. Ja nähdä toisinaan vakavien asioiden humoristinen puoli.

        "Tänne kirjoittaminen toimii jonkinlaisena terapiana ja keinona pohtia asioita. Ja nähdä toisinaan vakavien asioiden humoristinen puoli."

        Jeps.. Sama homma on monilla ainakin yhtenä syynä.. ;P


      • Huh, aikamoiselta oravanpyörältä tuo sinun rakkauselämäsi kuulostaa. Vähän toisenlaista terminologiaa käyttäen sanoisin siis, että yrität paikata huonoa itsetuntoasi valloittamalla aina vain uusia naisia. Moralisoida en varsinaisesti halua, mutta mietinpähän vain että onko tuo se tyydyttävin mahdollinen tapa elää, vai voisiko sittenkin olla mielekkäämpää hoitaa se omanarvontuntonsa kuntoon.

        Semmonenki ajatus tuli mieleen, että saattaisitpa olla vaikka eksäni…


      • EdesUnissa
        stellaria81 kirjoitti:

        Huh, aikamoiselta oravanpyörältä tuo sinun rakkauselämäsi kuulostaa. Vähän toisenlaista terminologiaa käyttäen sanoisin siis, että yrität paikata huonoa itsetuntoasi valloittamalla aina vain uusia naisia. Moralisoida en varsinaisesti halua, mutta mietinpähän vain että onko tuo se tyydyttävin mahdollinen tapa elää, vai voisiko sittenkin olla mielekkäämpää hoitaa se omanarvontuntonsa kuntoon.

        Semmonenki ajatus tuli mieleen, että saattaisitpa olla vaikka eksäni…

        Kirjoitin tämän vastineeksi aloittajalle, joka menetti fyysisen kiinnostuksensa naisystäväänsä ja pohtii oliko ero hyvästä naisesta järkevä. Jostakin syystä minulle aloituksen kuvauksesta jäi kuva hyvin tunteettomasta suhteesta.
        Minun suhteeni olivat tunnetta täynnä. Naisystäväni oli minulle spiidi, downeri ja pakopaikka ympäröivästä maailmasta. Minulla ei suinkaan ollut itsetunto ongelmaa, vaikka se saattoi siltä näyttää. Kysymys oli nimenomaan tuosta että kun lahjot ihmisiä, irtisanot heitä, valehtelet ja manipuloit toimittamalla väärää tietoa ja sinut palkitaan siitä, niin ei voi välttyä ajattelemasta että muutunko itse ihmisenä.
        Koska Dorian Greyn muotokuvaa jossa vain taulusta näkyy henkilön teot ei ole olemassa, niin löysin keinon peilata onko luonteeni ja olemukseni muuttunut tunteettomaksi. Sellaisena minua työssä pidettiin. Ja kun yritin todistaa mitä en olisi, niin muutuin juuri sellaiseksi, koska keinosta tulikin päämäärä.

        Mutta lopulta fiksu ihminen ymmärtää virheensä, ja korjaa ne. Niin minäkin.

        En ole exäsi. Oletan että nimimerkkisi numerot ovat syntymävuotesi. Naisystäväni ovat 4-5 vuotta vanhempia.


    • Joseitahdo

      Anna itsellesi ja omille tunteillesi aikaa eheytyä, jatkuvaan deittailuunkin vaan turtuu tunnepuolellakin, jos väkisin etsii ja asettaa kaikenlaisia vaatimuksia ihmisten suhteen. Kunhan tietää millainen itse on ja mitä arvostaa sekä millaiseen suhteeseen pystyisi. Tee niitä asioita elämässäsi mistä olet haaveillut ja nautit, yksinkin pärjää hetken. Vaikuttaa siltä, että olet jotenkin lukossa sisäisesti ja masentunut jo tuosta yliyrittämisestä. Etsi itsellesi uusia mielenkiinnon kohteita aloittamalla vaikka jokin uusi harrastus. Sieltä se uusi onni elämään tupsahtaa, kun sitä vähiten odottaa. Onko pakko...

    • Niin, ehkä on hyvä miettiä hetken aikaa mitä oikeastaan suhteeltaan haluaa. Oikeaa sielujen sympatiaa vai kaunista kuorta. Itse kallistuisin tuohon mitä exäsi kanssa koit, mielummin henkisesti hyvä olla yhdessä kuin kaunis kakku mitä katsella. Tuo henkinen hyvinvointi kun ainakin itsellä saa aikaan sen, että kumppani "puutteineen" kaikkineen näyttää silmissäni ihanalta, eikä ulkonäköseikat aiheuta ongelmaa.

      Kun taas ihan sama miten komea tai ulkoisesti pätevä muiden silmissä mies on, jos ei henkistä yhteyttä ole miehen kanssa ei ole silloin sitä hyvää oloa yhdessä olemisestakaan. Eikä sellainen olet kaikinpuolin komea ja edustava homma vaan toimi, kun sisältö ei viehätä.

      • "Tuo henkinen hyvinvointi kun ainakin itsellä saa aikaan sen, että kumppani "puutteineen" kaikkineen näyttää silmissäni ihanalta, eikä ulkonäköseikat aiheuta ongelmaa."

        Musta tuntuu, että AP ei ole ainakaan tarpeeksi meidän kaltainen.. Perustan väitteeni ihan jo kerrottuihin asioihin.. Ja vaikka hän väittäisi muuta, niin jo nyt kerrotut asiat eivät Vain siihen sopisi.. ;P


      • NuuskaMuikkune kirjoitti:

        "Tuo henkinen hyvinvointi kun ainakin itsellä saa aikaan sen, että kumppani "puutteineen" kaikkineen näyttää silmissäni ihanalta, eikä ulkonäköseikat aiheuta ongelmaa."

        Musta tuntuu, että AP ei ole ainakaan tarpeeksi meidän kaltainen.. Perustan väitteeni ihan jo kerrottuihin asioihin.. Ja vaikka hän väittäisi muuta, niin jo nyt kerrotut asiat eivät Vain siihen sopisi.. ;P

        Mahdollisesti hän on visuaalisempi olento, jolle se mitä näkee vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin kaikkeen mitä hän kokee tai mistä pystyy ammentamaan jotain valloittavaa. ;)

        Minäkin olen visuaalinen, mutten siinä määrin etteikö luonteeltaan ja henkisiltä ominaisuuksiltaan hyvä tyyppi, päihittäisi helposti itseään ulkoisesti näyttävämmän ja edustavamman, mutta ajatusmaailmoiltaan kanssani eri aalloilla surffaafan tyypin. :)

        On ihmisiä, joita karkeasti sanottuna voi ihailla ja ihastella ulkoisilta ominaisuuksiltaan, näyttää hyvältä ja miellyttää silmää (siinä kaikki, ei miellytä muuten) ja sitten on ne ihmiset, joita ei ihailla ja ihastella niinkään ulkoisesti (ainakaan ensinäkemältä), mutta niistä tykätään kunnolla, koska ne on huippu hienoja ihmisiä sillä ns."kehnommallakin kuorella". Kärjistäen tietysti.

        Sitten on vielä niitä, jotka tiedostaa erittäin komeiksi/kauniiksi, muttei ne kuitenkaan ole sitä omaa makua. Eikä edes varsinaisesti oman maun mukaan niin järin komeita/kauniitakaan. Komeus ja kauneus on enempi sellaista mikä säväyttää, juuri siinä ja tässä, moninaista ja monisyistä. Säväyttävät kohteet voivat olla keskenäänkin hyvin erilaisia. Se nivoutuu hyvin oleellisesti ihmisen persoonaan, varsinkin kun ihmisen persoonaa pääsee jotekin tutustumaan. Tai saa jotain vihiä millainen se persoona mahdollisesti on, mielikuva.


      • zönggö kirjoitti:

        Mahdollisesti hän on visuaalisempi olento, jolle se mitä näkee vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin kaikkeen mitä hän kokee tai mistä pystyy ammentamaan jotain valloittavaa. ;)

        Minäkin olen visuaalinen, mutten siinä määrin etteikö luonteeltaan ja henkisiltä ominaisuuksiltaan hyvä tyyppi, päihittäisi helposti itseään ulkoisesti näyttävämmän ja edustavamman, mutta ajatusmaailmoiltaan kanssani eri aalloilla surffaafan tyypin. :)

        On ihmisiä, joita karkeasti sanottuna voi ihailla ja ihastella ulkoisilta ominaisuuksiltaan, näyttää hyvältä ja miellyttää silmää (siinä kaikki, ei miellytä muuten) ja sitten on ne ihmiset, joita ei ihailla ja ihastella niinkään ulkoisesti (ainakaan ensinäkemältä), mutta niistä tykätään kunnolla, koska ne on huippu hienoja ihmisiä sillä ns."kehnommallakin kuorella". Kärjistäen tietysti.

        Sitten on vielä niitä, jotka tiedostaa erittäin komeiksi/kauniiksi, muttei ne kuitenkaan ole sitä omaa makua. Eikä edes varsinaisesti oman maun mukaan niin järin komeita/kauniitakaan. Komeus ja kauneus on enempi sellaista mikä säväyttää, juuri siinä ja tässä, moninaista ja monisyistä. Säväyttävät kohteet voivat olla keskenäänkin hyvin erilaisia. Se nivoutuu hyvin oleellisesti ihmisen persoonaan, varsinkin kun ihmisen persoonaa pääsee jotekin tutustumaan. Tai saa jotain vihiä millainen se persoona mahdollisesti on, mielikuva.

        Noh, mullakin menee jotenkin noin.. Ja esim. jonkun olemus, eleet, ilmeet jne. vaikuttaa myös, joskus Aikast paljonkin.. ;P

        Mut joo.. Hieman tässä huomaa, että ainakin pientä kyynisyyden/pessimistisyyden peikkoa on pohdinnat itselle tuottanut näihin rakkaus ja seurustelu juttuihin jne.. SuojaMuurikin taitaa kohta olla sellainen LabyRintti, että saa olla aika Guru, että sen suorittaa läpi.. ;D

        Voi olla toisaalta ihan hyväkin juttu, ettei sitä kauhean helpolla ainakaan mikään väärä luulisi selvittävän.. Mut toisaalta se voi olla kohta jo liian haastava ja vaivanloinen Oikeanlaisellekin, jos se ei sitä jo ole.. Sitä mä tässä just hieman pohdinkin, että jotain sillekin, ehkä pitäisi tehdä.. Mut se onkin helpommin sanottu, kuin tehty.. ;P

        Tällä hetkellä vaikeustaso voi olla jo liian kova, varsinkin jos ja kun sopivalla voi herkästi olla omat vastineensa vastassa.. Aikast hankala juttu.. Eks ookki?.. ;D

        Noh, kai se siitä.. Ja parempi Yksin, kuin väärässä suhteessa vääränlaisen yksilön kanssa.. ;P


      • NuuskaMuikkune kirjoitti:

        Noh, mullakin menee jotenkin noin.. Ja esim. jonkun olemus, eleet, ilmeet jne. vaikuttaa myös, joskus Aikast paljonkin.. ;P

        Mut joo.. Hieman tässä huomaa, että ainakin pientä kyynisyyden/pessimistisyyden peikkoa on pohdinnat itselle tuottanut näihin rakkaus ja seurustelu juttuihin jne.. SuojaMuurikin taitaa kohta olla sellainen LabyRintti, että saa olla aika Guru, että sen suorittaa läpi.. ;D

        Voi olla toisaalta ihan hyväkin juttu, ettei sitä kauhean helpolla ainakaan mikään väärä luulisi selvittävän.. Mut toisaalta se voi olla kohta jo liian haastava ja vaivanloinen Oikeanlaisellekin, jos se ei sitä jo ole.. Sitä mä tässä just hieman pohdinkin, että jotain sillekin, ehkä pitäisi tehdä.. Mut se onkin helpommin sanottu, kuin tehty.. ;P

        Tällä hetkellä vaikeustaso voi olla jo liian kova, varsinkin jos ja kun sopivalla voi herkästi olla omat vastineensa vastassa.. Aikast hankala juttu.. Eks ookki?.. ;D

        Noh, kai se siitä.. Ja parempi Yksin, kuin väärässä suhteessa vääränlaisen yksilön kanssa.. ;P

        Kun nyt rehellisesti tuumailet, niin rehellisesti vastaan että saatat olla aika kova pala purtavaksi. Mutta toisaalta, kuka on sisukas sissi ja ei pelästy labyrinttiäsi, voi hyvinkin jaksaa etsiä tiensä perille asti. :)

        Hankala juttu toki, joskin asioilla on tapana lutviutua kun ei liikaa höngätä päälle. Sopiva vaihde silmässä edeten.


      • hyvätjahuonotpuolensa

        Samaa mieltä, kyllä henkinen hyvinvointi suhteessa puolintoisin on kaikkein tärkeintä ja silloin intohimokin puhkeaa herkemmin kukkaan eikä siinä ajatella toinen toisensa erilaisuutta, vaan se hyväksytään. Kaikkea tässä elämässä ei voi kuitenkaan saada eikä hyväksyäkään ja elämässä joutuu tekemään valintoja, mutta hyväksymällä itsessään epätäydellisyyden antaa myös mahdollisuuden toisen osapuolen olla samankaltainen sellainen. Jokaisessa ihmisessä on...


      • zönggö kirjoitti:

        Kun nyt rehellisesti tuumailet, niin rehellisesti vastaan että saatat olla aika kova pala purtavaksi. Mutta toisaalta, kuka on sisukas sissi ja ei pelästy labyrinttiäsi, voi hyvinkin jaksaa etsiä tiensä perille asti. :)

        Hankala juttu toki, joskin asioilla on tapana lutviutua kun ei liikaa höngätä päälle. Sopiva vaihde silmässä edeten.

        Juuh.. Uskoisin, että Labyrintti helpottaa automaattisesti vaikeustasoaan sitä enemmän mitä oikeanlaisemmalta toinen tuntuu.. ;P

        Rakkaus ja Rakas tulee jos on tullakseen, jos ei niin näin oli tarkoitettu.. Näin mä aattelen.. Eikä tartte mainita, että mitä kaikkea Psykologista höttöä tuo(kin) voi sisältää.. Ja luultavasti sisältääkin.. Tällä hetkellä on parempi, etten kajoa tuohon aatokseen sen syvemmin, kun se maistuu Niin Hyvältä.. ;D


      • hyvätjahuonotpuolensa kirjoitti:

        Samaa mieltä, kyllä henkinen hyvinvointi suhteessa puolintoisin on kaikkein tärkeintä ja silloin intohimokin puhkeaa herkemmin kukkaan eikä siinä ajatella toinen toisensa erilaisuutta, vaan se hyväksytään. Kaikkea tässä elämässä ei voi kuitenkaan saada eikä hyväksyäkään ja elämässä joutuu tekemään valintoja, mutta hyväksymällä itsessään epätäydellisyyden antaa myös mahdollisuuden toisen osapuolen olla samankaltainen sellainen. Jokaisessa ihmisessä on...

        Jotkut etsii/hakee/tarvitsee enemmänkin erillaista, kuin itse on.. Jotkut taas ei.. Vaan mahdollisimman SamanKaltaista.. ;P

        PääAsia on, että se on Täysin oma valinta, eikä toista yritetä huijata, sumuttaa, vedättää, manipuloida jne., eikä myöskään yritetä Feikata toiselle muuta kuin oikeasti on.. ;P

        Noh.. Jos noin toimittaisiin, niin moni näistä itsestään erillaisia metsästävistä Yksilöistä ei onnistuisi niin usein siinä "metsästyksessään".. ;P

        Ja jos noin joku taas toimii, niin toivoisin, että eivät onnistuisi yrityksessään vaan saisivat Just päinvastaisen "saaliikseen", kuin yrittivät saada.. Vähintään samanlaisen jos ei jopa.. ;D

        Mun mielestä tässä ajattelumallissani ei ole mitään ilkeää tai "pahaa".. Jos jonkun mielestä on, niin suosittelen katsomaan peiliin.. ;P


    • laihuustekeerakkautta

      Miksi aloittaja alunperinkään aloitti minkäänlaista suhdetta, tiesi nyt kuitenkin mitä sai? Oli kiinnostunut vai väkisinkö suhteeseen joutui? Kun naisella aina on ollut ongelmia painonsa kanssa (mitähän sekin tarkoittaa? voi tarkoittaa kuvitteellista sataa grammaa tai sataa kiloa) niin miksi mies lopulta käänsi asian siten, että "tuki" muuttui vaatimukseks? Sitähän se on, jos tavallaan uhataan ja toteutetaan suhteen lopettaminen sen vuoksi, varmaan olisi eronnut myös jos toinen sairastuisi, tai kohtaisi jotakin ei toivottua. VIehätys yllätysyllätys yhtäkkiä vain loppuu.

      Ilmiselvästi miestä on imarrellut, että nainen uhrautuisi hänen vuokseen, nostaako se miehen itsetuntoa jos ylipainoinen lopultakin muuttuu muka anorektiseksi malliksi? Tosin näin ei käy kuin toiveajattelussa.
      Ehkä naisella oli intressi hoikentua, mutta lopulta vaikuttaa siltä, että se muuttui miehen vaatimukseksi ja ehdoksi. Mitä se tukeminen sitten on ollut, kuulostaa sanana paremmalta, mutta varmaan on melkoista painostusta lopulta ollut, koska mies on kääntänyt hoikkumisen suhteen edellytykseksi, vaikka alunperinkään nainen ei hoikka ole ollut.

      Mieshän siinä silloin haluaa toista muuttaa samalla kun mainostaa, miten sai itse olla oma itsensä. Kyynisen kuuloista logiikkaa, mutta kyynisesti tilanteessa on käynyt. Harmi, että joitakin huomio jalostaa, toisia pilaa ja hänen saama huomio selkeästi vain on tuonut huonoja asioita miehestä esiin. Selkeä tapahtumienkulkuhan tuo on, aivan ennustettava.. Kukapa ei arvaisi, mitä seuraavaksi tapahtuu.

      Lisäksi jos nainen nyt syystä tai toisesta sattuisi laihtumaan, tuskin voisi enää miestä arvostaa. Nämä on näitä sarjassa "tosirakkautta siihen saakka, kunnes saa lapsen / sairastuu / köyhtyy / joutuu työttömäksi / leikkaa hiuksensa / tai vaikka lihoo minkä hyvänsä syyn vuoksi.
      Mikseipä vihkikaavankin voisi muuttaa niin, että tahdotko rakastaa isompana tai pienempänä / kipeänä tai terveenä? / lapsilla tai lapsettomana jne..
      Seuraavakin nainen varmaan ihailee miestä, joka on jättänyt edellisen, koska ei nyt vain sattunut painoindeksi sittenkään passaamaan vaikka kuinka "tuki".

      • "varmaan olisi eronnut myös jos toinen sairastuisi, tai kohtaisi jotakin ei toivottua. VIehätys yllätysyllätys yhtäkkiä vain loppuu."

        Hyvin sanottu tämä.. Koko kommenttisi oli muutenkin täyttä asiaa.. ;P

        Tutulta kuulostat.. PalstaTutulta.. =).. Tai sitten on taas joku Yhtä Fiksu ilmaantunut kommentoimaan.. ;P


    • Noita viisastuvia miehiä, "pelkään" omassa suhteessani. Itse olen valinnut naiseni luonteen perusteella ja bonuksena on, että hän on myös sievä, mutta ei mikään missi/malli/fitness typy

      Villi arvaukseni on, että kun vuosia vierähtää, niin miehet, jotka ovat valinneet kumppanikseen turhamaisen pakkelipimun tajuavatkin, että ei saa.*tana. Tämänkö kanssa pitäisi eläkkeellä katsoa 30 vuotta toisiamme ja kuunnella se ainaista mäkätystä. Silloin oman kumppanini kaltaisilla naisilla on kysyntää.

    • Karvamuna-

      Jätin naisen kerran koska se alkoi polttaa tupakkaa.

    • Miesten_tapoja

      Niin, en ymmärrä tätä että naiset haukutaan nirsoiksi. Nettikirjoitusten perusteella miehet ovat sekä ylimielisiä että nirsoja, ja sitten tulee katkeruus...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4796
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      201
      2581
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1687
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      29
      1635
    5. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      24
      1477
    6. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      29
      1405
    7. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1227
    8. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      148
      1104
    9. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      8
      984
    10. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      962
    Aihe