Juoruaminen, mies- vs. naisvaltaiset alat

Miesvaltasilla aloilla on samanlaista nokkimista mitä naisvaltaisilla aloilla. Omiin kokemuksiin pohjaten miesvaltaisilla aloilla tämä nokkiminen vain tapahtuu ronskimmin ja vähemmillä höpölöpö-puheilla.

- Työpaikalla vauhkotaan kovaan ääneen kanssatovereille kuinka työkaverin miehisyys on mitätön mikäli hän ottaa saikkua työtapaturman, sairastumisen tai perhesyyn vuoksi. Jos kuitenkin myöhästyy kun auto tarvitsi aamupakkasten takia sulatella tai oli vähän heikko olo aamusta edellispäivän ryyppäjäisten vuoksi, tämä on pätevä syy olla poissa töistä.

- Tosimies tekee töitä vaikka sydänkohtauksen kourissa ja suurimman kunnian saa jos viimeisen henkäyksen vetää 12-tuntisen työpäivän päätteeksi tulehtuneen vatsahaavan saattelemana.

- On sanatonta palvomista tietynlaisia harmaahapsisia työntenkijöitä kohtaan. Näiltä harmaahapseilta ei työnteko työpaikalla enää luonnistu koska keho on pilattu päihteillä ja roskaruualla eikä pää pelaa mm. ketjutupakoinnista johtuvien hapenpuutteen saattelemien aivovaurioiden (kuten dementia) vuoksi.
Jos tällainen työmies tulee kännissä töihin - nukkuen tai pelaten korttia puolet työajasta, on hän suojatyöpaikkansa ansainnut. Sitä ei saa arvostella tai muuten ne muutama kovaäänistä, putkiaivot omistavaa romanttisen mutta ankaran Suomi-isämmaa-fantasian pauloissa elävää, jonnekin 1930-luvulle jämähtänyttä aivopestyä yksilöä (näitä on eri-ikäisiä ja jopa naisia!) tekevät kaikkensa mustamaalatakseen tätä arvostelijaa joka tilanteessa ja jokaisella tavalla. Tietenkin kieli poskessa, onhan se kaikki pelkkää läppää, haha. Pikkupoikia aikuisten uniformuissa.

- Kahvitellessa puheenaiheina on palkka, uhkapelit ja viina. Työpaikasta saa puhua paskaa mutta missään nimessä ei saa mainita että työpaikan vuoksi kärsii. Tai jos mainitsee, tulee se pumpuloida sellaiseen mielikuvaan kuten "kärsin mielelläni, koska olen niin kunniakas uhrautuessani ja arvostettu työntekijä ja läpäläpälää".

- On pakko esittää olevansa joku merkittävä työkavereidensa silmissä. Tai ainakin uskotella itselleen, että olisi muka merkittävä. Tai ainakin antaa sellainen kuva kaikille tilanteeseen kuulumattomille henkilöille. Kärsinyt ego tarvitsee kiillotusta. Olematon itsetunto rakentuu muiden ihmisten oletuksista.

Positiivista on se ettei selän takana jakseta supista. Jos on jotain sanottavaa se sanotaan niin kovaan ääneen että kuuluu pomon kopille asti. Ehkä se on hauskaa esittää olevansa valtaapitävä kun itseä vituttaa pomon pomputtaminen. Tai vaimon pihtaaminen. Tai lasten isältään perimä huono käytös. Tai suvun ankara painostaminen. Tai vaan MTV3:sen mainoskatkot. Siitä kärsii muut työkaverit mutta ei se mitään, oma takamus on se tärkein. Kun masentaa sen saa ottaa vapaasti pois muiden selkänahasta.

Naisvaltasilla aloilla toimintatapa on erilainen. Näitä olen huomannut:

- Selän kääntyessä ovi sulkeutuu hiljalleen ja kälätyksenvivahteinen supina alkaa sillä palavalla sekunnilla. Riittää että yksi ainoa työntekijä haluaa aiheuttaa eripuraa. Hän juoruaa niin kauan ja niin monelle että löytyy joku joka ei kehtaa kieltäytyä vastaamasta. Siitä se lähtee. Pahimmillaan hän saa kerättyä koko työntekijäkaartin luokseen. Annat hänelle pikkurillin ja pian huomaat olevasi kädetön sätkynukke.

- Juorutessa löytyy pitkä lista syistä (monesti henkilökohtaisesta elämästä johtuvia) miksi työpaikka on syvältä, miksi pomo on syvältä, miksi työkaverit ovat syvältä jne. Huonelämpö on puoli astetta liian matala, ihan itse joutui kahvit laittamaan kun henkilö X joi viimeisen kupillisen, kuinka se ja se henkilö on huono työssään tai röyhtäsi ääneen tai ihan vaan koska väsyttää herätä töiden takia.

- On tärkeää olla työyhteisön silmissä ns. virhe-expertti, joka tietää kaiken paremmin kuin muut ja juoruaa kaiken vääräksi kokemansa ensimmäisenä koko työpaikalle. Tällainen juoruaja on vähän kuin työpaikan salainen ilmoitustaulu.
Sitten kun pomo tai joku asiaan kuulumaton henkilö saapuu paikalle menee juoruajan naama peruslukemille ja "työpaikkanaamio" pistetään nopeasti päälle. Halutaan esittää, että kaikki on normaalisti. Kun tilanne on ohi, juoruaminen jatkuu.

- Tämä juoruaminen harvoin johtaa mihinkään. Aina löytyy syy miksi asioita ei voi muuttaa. Yleensä se syy on pomo. Joskus taivaan tähdet ei vaan ole kohdallaan. Ikinä ei ehdi, ei edes pieniä juttuja muuttamaan omatoimisesti. Aina on joku syy miksei kykene. Aina se syy on joku muu muttei itse ja toisinaan asian ulkopuolelta. Egoismia. Tärkeillään ja narsistisesti uskotaan omaan korvaamattomuuteen "enhän minä tuommoiseen alennu, ei se ole minun hommani, minä minä minä.." Moni aikuinen nainen käyttäytyy työpaikallaan kuin pieni prinsessa.