Kuinka voisin unohtaa...

Rekatiossaan mies on kuin minä. Hän katsoo, että asia on jo käsitelty keskustelussanne aiemmin, joten mitä siitä enempää puhumaan. "Tehtävä suoritettu."

Tuskin hänen esene muuttuu miksikään, paitsi jos tapaa sitten jonkun, joka hänen tunteisiinsa tekisi vaikutuksen sittenkin.

Et ole vain tähän vakavampaan parisuhteeseen kelpaava miehen mielestä ja olet ollut 4v. pelkkänä panopatjana ja tuo mustasukkautettomuus jo varmaan sinullekkin sen osoittaa ja voihan tuolla miehellä olla muitakin panopatjoja joista et edes tiedä....
Se joka tulella alkoi aikoinaan leikkimään kestäköön.....

Siis 4v olet roikkunut tämänlaisessa suhteessa?Eikö jo itsellekin ole tullut selväksi että ei ehkä muuta sinulta kaipaakaan kun tarpeiden tyydytystä.Luuletko että hän muuttuu ja alottaa puhtaalta pöydältä näin monen vuoden jälkeen?Millainen edellinen suhde on ollut,oliko vastaavanlainen kun sinulla nyt?Tuntuu että pitää sua varalla jos vaikka löytyisi parempi.Aika kauan olet jaksanut.:(

Roikkunut ja roikkunut.. Aluksi hankalan eroni jälkeen, halusinkin vaan hauskanpitoa, enkä ajatellut miehestä mitään muuta.. Näin meni parisen vuotta kunnes menin ja ihastuin... Joskus mies itsekin vihjaili matkasta ja talonsa laajentamisesta ym. että otapa tästä nyt sitten selvää..

Olen kuitenkin ottanut askeleen eteenpäin kun uskalsin puhua miehelle suhteesta ja tunteistani, jos hän nyt varmasti ymmärsi kaiken ja luulin jo päässeeni irti.. Välillä mietin, että miksen kelpaa miehelle vaikka seksi välillämme toimii loistavasti. Mietin, että pitäisikö minun olla rikkaampi, jotenkin pystyvämpi tai hoikempi, että kelpaisin... Niin siis olen korkeasti koulutettu nainen, omillaan toimeentuleva ja ihan viehättävä. Ehkä tällainen suhde syö itsetuntoani, olin jo niin iloinen, kun olin saanut puhuttua miehelle, nyt pitäisi vaan saada voimaa päästä hänestä kokonaan irti....

Tuskinpa johtaa enään oikeaan suhteeseen jos noin monta vuotta olette vain sekstailleet. Nytkö pitäisi ruveta kamppeita yhteen laittamaan. Tuskin minäkään uskon että johtaa oikeaan parisuhteeseen. Se joka suostuu pelkkään seksi suhteeseen ei se noin monta vuotta ota siihen että hoksaa " rakastuneensa" ja jotain muutakin olisi suhteessa. Toki kokeilla voi jos molemmat samaa mieltä. Ja toisaalta jos on noin erakko luonteeltaan eihän se sido itseään noin epävarmaan tapaukseen joka pelkkää seksiä harrastaa sen kanssa.

Mies ei halua sinua aviovaimokseen. Sinä olet täydellinen tyydyttämään hänen alapään tarpeensa, et muuta.
Hänen yläpäänsä on kykenemäton mihinkään syvällisempään; on kuin luolamies - tarvitsee vain tyon hengissä pysymiseen ja naisen tyydyttääksen suvunjatkovietin.

Onko tuo se osa jonka sinä haluat lopuksi elämääsi, on vain sinun itsesi päätettäissä.

Kiitos lisääntymisvietti hyvästä vastauksesta! Juuri näin, tämä mies on tuskin kykenevä kunnon parisuhteeseen, uskon, että hän elää koko loppuelämänsä tuolla tyylillä.. Kyllähän herra on intohimoinen, ei siitä pääse yli eikä ympäri, mutta kovin vaikeaa on syvempi kontakti henkisellä tasolla... Vielä kun osaisi unohtaa....

Olen itse huomannut, että mitä pidemmäksi ajaksi suhteeseen jumiutuu, sitä hankalampi siitä on päästä eroon. Vaikka suhde olisi alkuunkin ollut jossain mielessä epätyydyttävä. Eli parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas.

Vaihda puhelinnumero ja sähköpostiosoitteesi. Ole hetki itseksesi. Kumppaneita tulee ja kumppaneita menee. Annat tilaa uudelle kun luovut vanhasta. Siitäkin huolimatta, että alkuun tuntuisi tyhjältä.

Minä en oikein ymmärrä miksi et vaan nai tätä erakkoa ja etsi varsinaista puolisoa muualta. Jos olet todellakin toimeentuleva ihan ok nainen niin en kyllä edes ripustautuisi noin erakkomaiseen tyyppiin. Eihän sellainen pysty älykkään naisen päivittäistä henkistä tarvetta täyttämään - vai pystyykö muka.

Sattumalta tänne kurkkasin ja huomasin vastauksesi... Juuri näin eli olen edelleen paneskellut erakon kanssa ja tosiaan verkot on vesillä myös muualla..

Samaa tuossa mietin, että osaisikohan tämä mies olla edes elokuvissa tai ihmisten ilmoilla naisen kanssa, varmaan aika jäykkää olisi... Mies on kyllä niin lukossa kun olla ja voi, jotenkin käy myös sääliksi tätä miestä...

Niin ja minulla on opinnot ihan loppusuoralla, toisinaan mies on vähän ihmeissään pitkästä opiskeluajastani, eikä tunnu ollenkaan ymmärtävän, että joudun työn ja opintojen takia vielä hetken asumaan paikkakunnalla missä en juurikaan viihdy, kun exän takia tänne muinoin muutin... Ollaan kyllä aika eri planeetoilta....

Okei, meinasin juuri kysyä, että mikset voi muodostaa parisuhdetta tämän naisen kanssa, jonka kanssa sinulla on seksisuhde, mutta kerroitkin tuossa lopussa, että nainenkaan ei halua enempää.

Mitä tuohon sattumiseen tulee, niin on ihan siinä rajoilla tuntuuko pahalta, joka kerta kun mies on ollut luonani maailmani pyörähtää hetkeksi päälaelleen ja olen ihan tuskissani ikävästä ja muusta, mutta toki tämä menee muutamassa päivässä yleensä ohi...

Toisaalta vähän harmittaa, kun menin avautumaan tunteistani miehelle, jotenkin miehen käytös on ehkä muuttunut, hän ei ehkä ole enää niin huomioiva kuin aiemmin tai no en nyt voi varmaksi sanoa, kun vasta muutaman kerran ollaan keskustelun jälkeen nähty. Sitten jos pysyvästi mies muuttuu kylmemmäksi, niin tuskin pystyn enää jatkamaan, koska sehän alkaa olla sitten jo lähes hyväksikäyttöä miehen osalta...

Välillä mietin, että pitäisikö vielä yrittää miestä johonkin yhteiseen puuhaan siis vaikka elokuviin, jos homma lähtisi jotenkin siitä etenemään.. Toisaalta toivon, että löytäisin jonkun toisen kokonaan uuden miehen ja voisin unohtaa tämän miehen... Harmittaa vaan kovasti, jos tämä nykyinen panosuhde olisi voinut johtaa johonkin, mutta kyllä siihen ollut kaikki mahdollisuudet miehelläkin, joten se on sitten vaan voi, voi, kun päätän lopullisesti katkaista suhteen.....

Tuo on kyllä niin totta eipä ole ollut juurikaan tarvetta yhden illan juttuihin ja olen voinut valita muista miehistä ne, jotka ovat aidosti minusta kiinnostuneita, eivätkä vaan seksin perässä eli on tässä suhteessa jotain hyvääkin....