Toivoisin neuvoja surusta selvinneiltä. Miten surun kanssa mennään eteenpäin, kun itkua riittää joka asian ja muiston yhteydessä loputtomiin. Puolisoni oli nuoruuden rakkaus, liki lapsuudesta saakka oltu yhdessä, virallisesti yli 53 vuotta. Hän oli maailman tärkein ihmien minulle alusta loppuun saakka.
Suru ja kaipaus
Selviytyykö
253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Surun kanssa oppii elämään. Se muuttaa muotoaan. Kanna sitä ihmistä sydämessäsi, niin minäkin teen. Pysyy mukana ainiaan.
Tästä voin minä ja muut ottaa opiksi että ei jäädä kaiveleen sellasta mtiä ei voi saada vaan mennään eteenpäin ja etsitään se tärkeä.
En kyllä osaa neuvoa aloittajaa kun ei ole kokemusta noin pitkästä suhteesta.
Surusta mitä on ollut olen selvinnyt vaan suremalla ja yrittäny ettei pantta tunteitaan vaan antaa tulla ulos vaan, ainahan se ei ole helppoa.
Voimia aloittajalle