Sanotaanko näin että ehkä hiukan on nyt tullut ihastuttua varattuun mieheen. Tiedän, todella huono idea. Ja en todellakaan luule että hänet saisin. Mietin vain kuinka helposti sitä tavallaan itsekin on silloin "vietävissä" vähän kun toinen laittaa nättiä viestiä. Ja tietysti varatun tarkoitusperän nyt tietää aasikin.
Aloin kyllä miettiä kuinka helposti toista ihmistä voi "viedä ". laittaa nyt vähän jotain viestiä,olet kaunis plaa. Plaa plaa. Ja joka kerta sitä oikeesti jaksaa vielä luulla naiivisti että tästä voisi muka jotain tulla. En tiedä,ehkä tää omissa haaveissa elely on vaan niin kivaa että aina pitää iskeä silmät varattuihin.
Ja voitte taas haukkua mua lumpuksi,ihan miksikä tykkäätte. Huvitti vaan että vaatimattoman 5000 tuhannen viestin jälkeen se mies tokas mulle että "muuten olen rakastunut omaan naiseeni".
No näinhän näissä asioissa usein käy. Aina ei voi voittaa.
Aloin kyllä miettiä kuinka helposti toista ihmistä voi "viedä ". laittaa nyt vähän jotain viestiä,olet kaunis plaa. Plaa plaa. Ja joka kerta sitä oikeesti jaksaa vielä luulla naiivisti että tästä voisi muka jotain tulla. En tiedä,ehkä tää omissa haaveissa elely on vaan niin kivaa että aina pitää iskeä silmät varattuihin.
Ja voitte taas haukkua mua lumpuksi,ihan miksikä tykkäätte. Huvitti vaan että vaatimattoman 5000 tuhannen viestin jälkeen se mies tokas mulle että "muuten olen rakastunut omaan naiseeni".
No näinhän näissä asioissa usein käy. Aina ei voi voittaa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Suosittelen heittämään ihan faktat tiskiin verrattuna "ykkösnaiseen":
-Oletko kauniimpi
-Oletko mukavampi
-Mitä teet
-Oletko käytetympi
-Onko lapsia
Yms. Jos häviät useimmissa, unohda romanttiset kuvitelmat heti alkuun.
Juurikin noin, mutta mies voi silti kelpuuttaa sivupanoksi aloittajan.
Miltä kuulostaa jos sanon että se ei ole välttämättä yksipuolista, että vetovoima on todellista.
Pointti on siinä että joku joka on kuitenkin sitoutunut siihen omaan kumppaniinsa - vaikka tekisi harharetkiä emotionaalisella akselilla - yksinkertaisesti saa jossain vaiheessa itsensä kiinni ja valitsee rationaalisesti sen kumppaninsa koska se on oikein.
Tämä ei poista affektion todellisuutta tai niitä jo koettuja tunteita. Mitä itse tuossa tilanteessa naiselle toivoisin... että hän ihastuisi itseensä, vaikka minä en voi olla sitä tunnetta vahvistamassa.
Eikö se silloin ole henkistä pettämistä jos menee ihan viestittelemään ja näyttelee pikkasen vihjailevasti vihreää valoa? Niin eihän se silloin voi olla oikein vaikka ottaisi lopulta itseään niskasta kiinni ja palaa häntä koipien välissä oman kumppaninsa luo. Vai onko vihjailu ihan ok siihen asti että ollaa ottamassa jo housuja pois ja sitten sanotaan, että sori, rakastan omaa kumppania ja kuvitellaan tehneen jotenkin oikein?
Ja rationaalisesti valitsee kumppaninsa? Kuulostaa vähän siltä kun joku valitsee noudattaa diettiä eikä herkuttele pullalla. Et valitse kumppaniasi rakkaudesta joka sulkee toisiin viehtymisen vaan kun olet nyt kerran sitoutunut niin pakko se on käyttäytyä.
Kuulostaa että sinulla on suurempia tuntemuksia johonkin muuhun ihmiseen kun kumppaniisi. Ja emotionaalinen harharetki on vain nätti nimi- itsepetos jolla selität henkisen pettämisen itsellesi. Ihan peruskuvio miten naiset etsii uutta miestä ollessaan edellisen kanssa suhteessa."Kunhan jutellaan mukavia" kunnes ollaankin jo niin ihastuneita ettei omassa miehessä nähdä muuta kuin ne virheet. On se hyvä pitää optiot auki, eipä tarvitse kulkea vahingossa onnensa ohi.
Ei se oo pettämistä jossei laukea sisään.
Sanoisin aloittajalle, että koska kyseessä on mies niin ei jätä herkästi kumppaniaan, sillä kyseessä on varmasti vaan panohalut johon miehet pystyy ilman tunteita. Jos olisi nainen niin useat naiset tarvitsee tunteita ja nainen herkemmin lähteekin suhteista, vertaa ketkä hakee eroja. Mutta koska suhteetkin ovat miehille omistussuhteita ja miehet ovat lojaaleja toisilleen ja funtsii pelkän panon saavan muutenkin niin antaa mieluummin naisen kärsiä.
Sen olen kyllä huomannut että niillä joilla ei ole kumppania on tuo idealismi täydellistä, niin täydellistä että ihmettelen mihin kuviossa ajattelitte ihmisen sijoittaa.
Tälle peukku! 👍
Itse en koskaan sekaantuisi varattuun mieheen.
Et varmaan, mutta aina et valitettavasti tiedä sitä.
Ihanko 5000 0000 viestiä mies lähetti!
Oletko asberger kun otat kaiken kirjaimellisesti?
"Huvitti vaan että vaatimattoman 5000 tuhannen viestin jälkeen se mies tokas mulle että "muuten olen rakastunut omaan naiseeni".
No näinhän näissä asioissa usein käy. Aina ei voi voittaa."
Ehkä voit vielä voittaa, ovelana kakkosreikänä voisit lähettää sille "omalle naiselle" kuumimmat sulle lähetetyt viestit niin ehkä se lemppaa petturin sitten pihalle ja sinä saat sen kokonaan itsellesi ainakin siihen asti kun se taas löytää uuden lisäreiän käyttöönsä.
Naiset ovat luonnostaan haaremiseksuaaleja. Heille on luontaista alistua haaremia hallitsevan sulttaanin sivupanoiksi. Et mitenkään poikkea tässä muista naisista. Ihan normaalia naisen käytöstä tollainen, joten ei ole mitään hävettävää.
Äitis oli isäs sivupano kun sua teki
Varattuun sekoaminen on saastaa
Vastuu on varatulla. Hän siinä pettää, ei kakkonen
No tuohan on ihan tavallista, ihastua varattuun. Harvoin sellaiseen ihastukseen saa vastakaikua, sinä sentään olet jossain määrin sitä saanut. Varmaankin olet viehättävä nainen.
Eihän tuosta osaa yhtään sanoa, mutta voihan tuo mies varmasti kiinnostunut. Mutta vain sivusuhteena ja siten, että et aiheuta ongelmia. Vaikka nyt joutu vähän ihastuksen myötä kärsimään, niin olet tietämättäsi voinut olla todella onnekas kun säästyt noin vähillä haavereilla. Mitään pahempaa ei ehtinyt tapahtua, jossa tosissasi joutuisit todella elämään sen itsetuntoa nakertavan seikan kanssa, että varatun miehen leikkikaluna ollut (moraalinäkökulma ja se 2. sija). Ja samalla myös huomattavasti pahemmalta sydämen särkymiseltä säästyit.
Tuli oikeasti mielettömän helpottunut olo ja juurikin aloittaja sinun puolesta.
Jos suhteessa menee huonosti toisaalla niin kyllä toiset naiset/miehet alkavat kiinnostaa aivan eri tasolla. Ihminen ei ole absoluuttien olento - on suorastaan häikäisevan luontevaa alkaa katsella vaihtoehtoja.
Tämä ei tarkoita että sitoutuminen suhteeseen sinänsä murtuisi, vaan vaihtoehdot tuntuvat olevan lähempänä.
Myös perusturvallisuuteen kuuluu se että jos se parisuhde on selvästi vaakalaudalla niin selviytymisvietti ajaa etsimään uutta kumppania tai vähintäänkin selvittämään että onko se mahdollista, onko omaa viehätysvoimaa olemassakaan jos paska iskee tuulettimeen. Parisuhteissa olevat ihmiset pohjimmiltaan - jos heillä on edes välttävä suhde - pelkäävät nimittäin yksin jäämistä.
On helppoa kuvitella elämä ja ihmiset - myös itsensä - täydelliseksi tässä asiassa. Itselleni oli helvetin vaikeaa myöntää että myös minä vilkuilen sivuilleni - tässä niinsanottu "korkea moraalini" muodostuikin oikeastaan esteeksi - oli helppoa pitää itseään hyveellisenä koska oli oppinut ajattelemaan absoluuttien kautta, ja tämä moraalisen ylemmyyden aiheuttama sokeus teki sokeaksi sille kuinka itseasiassa toimikin väärin - itseoikeuttaen.
Vaihtoehdoiksi jäi joko denialismi ja itseharhautus - suora valehtelu itselle ja sen jatkaminen... tai hyväksyä itsensä, myöntää heikkoutensa ja tahraisuutensa ja tulla substanssiltaan todelliseksi - jolloin asialle voi ehkä oikeasti jotain; olemalla itsensä voi hahmottaa mitä oikeasti haluaa eli mitä oikeasti valitsee ja sitten vain antautua valinnalleen ja yrittää tehdä siitä jotain olosuhteista huolimatta vaikka täydellinen suoritus ei olekaan enää mahdollinen eikä menetetty korjattavissa.
Etkö häpeä suunnitelmaasi varastaa toisen rakas
Vain omaisuutta varastetaan. Jos koet kumppanin olevan omaisuuttasi niin minä poistun kyllä sen toisen matkaan välittömästi jos hän edes tunnustaa suvereniteettini pohjimmiltaan vapaana yksilönä.
Yleensäkään niitä "kolmansia" syyttelevät ovat kyllä heikoimpia lenkkejä, on tullut todettua.
Itse olin suhteessa ja palavasti ihastunut työkaveriini. Työkaverinikin teki erittäin selväksi, että oli kiinnostunut minusta. Henkisesti petin tyttöystävääni, koska halusin viettää aikaa tämän naisen kanssa, meillä oli todella paljon flirttiä ja yhden työporukan ryyppäysillan lopuksi melkein petin myös fyysisesti... pystyin kuitenkin hillitsemään itseäni viime tipassa ja sen jälkeen lopetin yhteydenpidon naiseen kokonaan. Hän tiesi alusta alkaen, että olin suhteessa.
Vaikka tuo kaduttaa niin en ole koskaan tuntenut olevani yhtä haluttu kuin tuolloin.
Miksi vapaa mies joka lähettelee samanlaisia viestejä saa yleensä lähinnä lähestymiskiellon? :D
Koska niissä viesteissä lukee väärä teksti.