Yksipuoliset ihastumiset

Juurikin noin, mutta mies voi silti kelpuuttaa sivupanoksi aloittajan.

Eikö se silloin ole henkistä pettämistä jos menee ihan viestittelemään ja näyttelee pikkasen vihjailevasti vihreää valoa? Niin eihän se silloin voi olla oikein vaikka ottaisi lopulta itseään niskasta kiinni ja palaa häntä koipien välissä oman kumppaninsa luo. Vai onko vihjailu ihan ok siihen asti että ollaa ottamassa jo housuja pois ja sitten sanotaan, että sori, rakastan omaa kumppania ja kuvitellaan tehneen jotenkin oikein?

Ja rationaalisesti valitsee kumppaninsa? Kuulostaa vähän siltä kun joku valitsee noudattaa diettiä eikä herkuttele pullalla. Et valitse kumppaniasi rakkaudesta joka sulkee toisiin viehtymisen vaan kun olet nyt kerran sitoutunut niin pakko se on käyttäytyä.

Kuulostaa että sinulla on suurempia tuntemuksia johonkin muuhun ihmiseen kun kumppaniisi. Ja emotionaalinen harharetki on vain nätti nimi- itsepetos jolla selität henkisen pettämisen itsellesi. Ihan peruskuvio miten naiset etsii uutta miestä ollessaan edellisen kanssa suhteessa."Kunhan jutellaan mukavia" kunnes ollaankin jo niin ihastuneita ettei omassa miehessä nähdä muuta kuin ne virheet. On se hyvä pitää optiot auki, eipä tarvitse kulkea vahingossa onnensa ohi.

nähtyjuttu kirjoitti:

Eikö se silloin ole henkistä pettämistä jos menee ihan viestittelemään ja näyttelee pikkasen vihjailevasti vihreää valoa? Niin eihän se silloin voi olla oikein vaikka ottaisi lopulta itseään niskasta kiinni ja palaa häntä koipien välissä oman kumppaninsa luo. Vai onko vihjailu ihan ok siihen asti että ollaa ottamassa jo housuja pois ja sitten sanotaan, että sori, rakastan omaa kumppania ja kuvitellaan tehneen jotenkin oikein?

Ja rationaalisesti valitsee kumppaninsa? Kuulostaa vähän siltä kun joku valitsee noudattaa diettiä eikä herkuttele pullalla. Et valitse kumppaniasi rakkaudesta joka sulkee toisiin viehtymisen vaan kun olet nyt kerran sitoutunut niin pakko se on käyttäytyä.

Kuulostaa että sinulla on suurempia tuntemuksia johonkin muuhun ihmiseen kun kumppaniisi. Ja emotionaalinen harharetki on vain nätti nimi- itsepetos jolla selität henkisen pettämisen itsellesi. Ihan peruskuvio miten naiset etsii uutta miestä ollessaan edellisen kanssa suhteessa."Kunhan jutellaan mukavia" kunnes ollaankin jo niin ihastuneita ettei omassa miehessä nähdä muuta kuin ne virheet. On se hyvä pitää optiot auki, eipä tarvitse kulkea vahingossa onnensa ohi.

Lue lisää

Ei se oo pettämistä jossei laukea sisään.

Sanoisin aloittajalle, että koska kyseessä on mies niin ei jätä herkästi kumppaniaan, sillä kyseessä on varmasti vaan panohalut johon miehet pystyy ilman tunteita. Jos olisi nainen niin useat naiset tarvitsee tunteita ja nainen herkemmin lähteekin suhteista, vertaa ketkä hakee eroja. Mutta koska suhteetkin ovat miehille omistussuhteita ja miehet ovat lojaaleja toisilleen ja funtsii pelkän panon saavan muutenkin niin antaa mieluummin naisen kärsiä.

nähtyjuttu kirjoitti:

Eikö se silloin ole henkistä pettämistä jos menee ihan viestittelemään ja näyttelee pikkasen vihjailevasti vihreää valoa? Niin eihän se silloin voi olla oikein vaikka ottaisi lopulta itseään niskasta kiinni ja palaa häntä koipien välissä oman kumppaninsa luo. Vai onko vihjailu ihan ok siihen asti että ollaa ottamassa jo housuja pois ja sitten sanotaan, että sori, rakastan omaa kumppania ja kuvitellaan tehneen jotenkin oikein?

Ja rationaalisesti valitsee kumppaninsa? Kuulostaa vähän siltä kun joku valitsee noudattaa diettiä eikä herkuttele pullalla. Et valitse kumppaniasi rakkaudesta joka sulkee toisiin viehtymisen vaan kun olet nyt kerran sitoutunut niin pakko se on käyttäytyä.

Kuulostaa että sinulla on suurempia tuntemuksia johonkin muuhun ihmiseen kun kumppaniisi. Ja emotionaalinen harharetki on vain nätti nimi- itsepetos jolla selität henkisen pettämisen itsellesi. Ihan peruskuvio miten naiset etsii uutta miestä ollessaan edellisen kanssa suhteessa."Kunhan jutellaan mukavia" kunnes ollaankin jo niin ihastuneita ettei omassa miehessä nähdä muuta kuin ne virheet. On se hyvä pitää optiot auki, eipä tarvitse kulkea vahingossa onnensa ohi.

Lue lisää

Sen olen kyllä huomannut että niillä joilla ei ole kumppania on tuo idealismi täydellistä, niin täydellistä että ihmettelen mihin kuviossa ajattelitte ihmisen sijoittaa.

FJKwenfjknwejknjdfsdf kirjoitti:

Sen olen kyllä huomannut että niillä joilla ei ole kumppania on tuo idealismi täydellistä, niin täydellistä että ihmettelen mihin kuviossa ajattelitte ihmisen sijoittaa.

Tälle peukku! 👍

Et varmaan, mutta aina et valitettavasti tiedä sitä.

Oletko asberger kun otat kaiken kirjaimellisesti?

Äitis oli isäs sivupano kun sua teki

Vastuu on varatulla. Hän siinä pettää, ei kakkonen

Jos suhteessa menee huonosti toisaalla niin kyllä toiset naiset/miehet alkavat kiinnostaa aivan eri tasolla. Ihminen ei ole absoluuttien olento - on suorastaan häikäisevan luontevaa alkaa katsella vaihtoehtoja.

Tämä ei tarkoita että sitoutuminen suhteeseen sinänsä murtuisi, vaan vaihtoehdot tuntuvat olevan lähempänä.

Myös perusturvallisuuteen kuuluu se että jos se parisuhde on selvästi vaakalaudalla niin selviytymisvietti ajaa etsimään uutta kumppania tai vähintäänkin selvittämään että onko se mahdollista, onko omaa viehätysvoimaa olemassakaan jos paska iskee tuulettimeen. Parisuhteissa olevat ihmiset pohjimmiltaan - jos heillä on edes välttävä suhde - pelkäävät nimittäin yksin jäämistä.

On helppoa kuvitella elämä ja ihmiset - myös itsensä - täydelliseksi tässä asiassa. Itselleni oli helvetin vaikeaa myöntää että myös minä vilkuilen sivuilleni - tässä niinsanottu "korkea moraalini" muodostuikin oikeastaan esteeksi - oli helppoa pitää itseään hyveellisenä koska oli oppinut ajattelemaan absoluuttien kautta, ja tämä moraalisen ylemmyyden aiheuttama sokeus teki sokeaksi sille kuinka itseasiassa toimikin väärin - itseoikeuttaen.

Vaihtoehdoiksi jäi joko denialismi ja itseharhautus - suora valehtelu itselle ja sen jatkaminen... tai hyväksyä itsensä, myöntää heikkoutensa ja tahraisuutensa ja tulla substanssiltaan todelliseksi - jolloin asialle voi ehkä oikeasti jotain; olemalla itsensä voi hahmottaa mitä oikeasti haluaa eli mitä oikeasti valitsee ja sitten vain antautua valinnalleen ja yrittää tehdä siitä jotain olosuhteista huolimatta vaikka täydellinen suoritus ei olekaan enää mahdollinen eikä menetetty korjattavissa.

Vain omaisuutta varastetaan. Jos koet kumppanin olevan omaisuuttasi niin minä poistun kyllä sen toisen matkaan välittömästi jos hän edes tunnustaa suvereniteettini pohjimmiltaan vapaana yksilönä.

Yleensäkään niitä "kolmansia" syyttelevät ovat kyllä heikoimpia lenkkejä, on tullut todettua.

Koska niissä viesteissä lukee väärä teksti.