Ymmärrättekö sen naiset? Ette varmaanymmärrä ätmiydestä mitään koska ette joudu koskaan elämään yksin.
Ätmin elämä on todella tylsää
ätminki
28481
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Entä sitten? On munkin elämä tällä hetkellä todella tylsää ja yksinäistä, ja on ollut jo pitkään! Mutta tiedän että siitä on turha valittaa, koska saa olla kiitollinen siitä että on säilynyt terveenä, ei ole päätynyt pyörätuoliin, kuuroutunut, sokeutunut tai muutoin vakavasti vammautunut yms. Saati että ei joudu näkemään nälkää tai asumaan kadulla!
Osin varmasti tämän tylsyyden ja yksinäisyyden takia kieltämättä on tullut sitä nettiseksiseuranhakua harkittua, joten kyllähän sillä yksinäisyydellä ja tylsistymiselläkin on rajansa, mutta... Täytyy sanoa että toisaalta ennemmin vaikka "kärsin" yksinäisyydestä ja tylsyydestä kuin makaan väärän miehen kanssa!
Niin enhän eläkään yksin, koska asun lapseni kanssa. Miestä en elämääni kaipaa, siihen ei ole mitään tarvetta. En ole kokenut mitään vikaa yksin olemisessa vaan päinvastoin.
Lapsi tarvitsee isää. Olet itsekäs ja vajaaälyinen feministi. Lapsestasi kasvaa aivopesty ja tyhmä ihminen.
Aivan varmasti et elätä omilla, itse ansaitsemillasi rahoilla lastasi. Tarvitset lapsen isän tai muiden ihmisten rahoja lapsesi elättämiseen.
Et ole mikään itsenäinen, vaan yksinkertainen nainen.
Sinä voit meuhkata niin paljon kuin haluat, teksteistäsi paistaa katkeruus ja pahaolo johon toivottavasti olet hakenut apua. Itse tunnen yksinhuoltajia niin miehiä kuin naisia, joiden lapset ovat menestyviä ja saaneet hyvän kodin.
Hae apua itsellesi ja myös niille tuntemillesi yksinhuoltajille.
Juuri tuolla tavalla ne lapset yleensä yrittävät kompensoida sitä toisen aikuisen puuttumista. Se ei tarkoita sitä, etteikö sisäisesti sattuisi, että se toinen vanhempi on jäänyt tuntematta, joko siksi että se kuoli, lähti itse katsomatta taakseen, tai hänet vieraannutettiin etävanhemmasta.
En mitä tarvitse apua. Nykyään feministit pitävät sitä jotenkin hienona asiana ettei lapsi saa nähdä koskaan isäänsä.
Kurpalle aina löytyy joku puliukko panoksi
Naisten elämä ei voi olla koskaan tylsää. Nainen saa aina juttuseuraa miehestä vaikka. Nainen saa helposti kavereita ihan taviksena.
Ai helposti kavereita? Olin koko teini-ikäni varsin yksinäinen, minulla oli ainoastaan yksi kaveri ja hänenkin paras kaverinsa oli joku muu kuin minä. Vasta 20-vuotiaana muutettuani hetkeksi muille maille löysin nykyisen parhaan kaveriporukkani ja samalla siis ensimmäisen varsinaisen kaveriporukan (niitähän oli Suomessa ollut vain se yksi teini-iän kaveri). Teiniajan kaveriin on välit menneet kokonaan joten nykyisin olen taas useimmiten ilman kavereiden seuraa, toki noihin ulkomaisiin parhaisiin kavereihini pidän säännöllisesti whatsappilla yhteyttä mutta näkemään ei kovin usein oikein pääse.
Voi se olla tylsää, kun toiset ihmiset eivät ole se lääke millä sen tylsyyden poistaa. Yleensä päinvastoin, toisten ihmisten kanssa vasta tylsää onkin, omassa seurassa taas ei oikeen koskaan. :)
Siksi minäkään en haali itselleni kavereita, vaikka tiedän että saisin halutessani varmasti aika montakin kaveria. Osaan olla sosiaalinen ja luoda suhteita ihmisiin, en vain jaksa ja halua ylläpitää niitä. Joten en haali semmoista elämääni, mitä ilman pärjään hyvin ja eivät ne toiset ihmisetkään mitään tekisi minulla, joka en heihin jaksaisi olla tarpeeksi yhteydessä. kaikilla on näin asiat apremmin, kuin että väkisin koittas jotain mikä ei vaan onnistu.
Naiselle "vain yksi kaveri teini-ikäinä, vasta 20-vuotiaana löysin kaveriporukan" on yksinäisyyttä.
Vertaapa tuota tilannetta siihen, että teini-ikäisenä ei ollut yhtään ystävää, ja "kaveriporukkaa" ei ole löytynyt vielä kolmekymppisenäkään, niin sitten aletaan olemaan yksinäisyyden ytimessä. Tämä on arkipäivää monelle miehelle.
Ätmien elämä on yksinäistä ilman rakkautta.
Ätmin elämä yksinäistä ilman pillu, pillu kanssa olisi jotain tekemistä.
Se on oma vika jos on tylsää.
Itse nautin tylsästä elämästä, syy tälle on historiassa jossa ei-tylsiä asioita on ollut niin paljon että osaa arvostaa sitä että koko ajan ei ole perskarvat tulessa tai mafia kaapissa.
Kun olitte nuoria ja tyhmiä niin kai edes kokeilitte huumeita tai varastelitte liikennemerkkejä joilla koristelitte opiskelijakämppänne?
En, mutta vieläkin ihmettelen mistä opeiskelijaluukkuni parvekkeelle seitsemänteen kerrokseen ilmestyi betoniporsas.
En väitä ymmärtäväni muuta, kuin sen osuuden miltä tuntuu jäädä ulkopuoliseksi. Tai olla syrjitty erilaisuuden vuoksi. Kaikki muu sinun tai kohtalotoveriesi elämästä on vain aavistus mielessäni, joten en ymmärrä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Mä taas viihdyn hyvin yksinäni, enkä tarvitse seuraa ollakseni onnellinen. Mutta toki ilman rakkautta(ni) minäkin olisin puolikas siitä mitä nyt.
Sinua rakastaa korkeintaan joku puoli-ihminen, johon olet joutunut tyytymään näiltä palstoilta.
Olen eri mieltä. Minusta se on erittäinkin kokonainen ja hyvä ihminen. :)
Tyytyminen ei ole vaihtoehto.
Unohdit myös vanhempieni ja lasteni rakkauden, sekä omat rakakuden tunteeni. Mitä silläkään olisi väliä, jos minua rakastettaisiin jos en itse kykenisi tuntemaan mitään?
Parempi yksin kun jonkun hullun naisen kanssa joka ajaa miehen itsemurhaan
Mulla on ongelma, että en kaipaa kovin suurta joukkoa ihmisiä ympärilleni, mutta ihmiset yleensä pitävät minusta ja osaan luoda jotenkin kaverisuhteita. Tai siis olisihan se kiva olla kaikkien kaveri, mutta kun ei vaan jaksa pitää sitten yhteyttä jos ei ole mitään "luonnollista" yhteyttä muu kuin esim. netti
Sama ongelma. :)
Tylsää on kun ei saa pillua
Elämä on tosiaan hyvin yllätyksetöntä. Nuorena oli ilmassa usein odotuksen tuntua - maailma saattoi tuoda eteen kaikenlaista, hyvää ja huonoa. Huonoja asioita voi edelleen tapahtua itsestä riippumatta, kuten läheisten kuolemia, sairauksia, tapaturmia, taloudellisia takaiskuja. En keksi yhtäkään hyvää asiaa joka voisi "vain tapahtua".
Naisseuran saaminen on täysin omista tekemisistä kiinni - siitä asiasta on yllätyksellisyys ja lumous haihtunut jo kauan sitten. Elämä menee niitä uria pitkin jotka on itselleen rutiineilla tampannut. Poiketakin voi halutessaan, mutta itsensä yllättäminen on aika surullinen yritys.
Eikö teillä ole edes kavereita? Seksin tarpeeseen taas auttaa jos on terveet kädet niin silläkin hommat hoituu. Moni mies on yksin, mutta ei silti moiti jatkuvasti naisia. Ihme valittavia urpoja täällä.
Mikä on ätmi?
Ätmi on mies jota kukaan ei rakasta