Noususyklin huipennus

Odottaminen ei riitä, tarvitaan uskoa. Sopulilauma vaihtaa suuntaa vasta sitten, kun aletaan uskoa, että romahdus on oikeasti käsillä. Se voi tulla milloin vain, eikä siihen tarvita mitään erityistä syytä. Myös väärät hälytykset ovat mahdollisia.

Varovainen keventää osakepainoa jo nyt. Rohkea syö rokan tai rotan.

Kerro tarkemmin mikä logiikka on logiikkasi takana. "romahdusta ei tule koska kaikki odottavat"

bluust kirjoitti:

Kerro tarkemmin mikä logiikka on logiikkasi takana. "romahdusta ei tule koska kaikki odottavat"

Isot instituutiosijoittajat ovat jo jonkin aikaa kertoneet pitävänsä poikkeuksellisen suurta (ja kallista) käteisposaa, joka maksaa menetettyinä tuottoina niin kauan kun kunnon romahdusta ei tule.

Samaa on ohjeistettu yksityisille piensijoittajille eri blogeissa siitä lähtien kun Schillerin P/E ylitti pitkän ajan keskiarvon.

Kun kaikki odottavat ostopaikkaa rahat kourassa, jokainen alennusmyynti ostetaan tyhjäksi hetkessä. Brexitin ja Trumpin voiton piti kaataa talous, mutta katso miten kävi. Lyhyt dippi ostettiin tyhjäksi hetkessä.

Romahdus tulee sitten, kun osakkeiden tuoton nähdään heikkenevän, koska silloin ei enää haeta osto- vaan myyntipaikkaa muihin omaisuuslajeihin siirtymiseksi.

E220_CDI kirjoitti:

Isot instituutiosijoittajat ovat jo jonkin aikaa kertoneet pitävänsä poikkeuksellisen suurta (ja kallista) käteisposaa, joka maksaa menetettyinä tuottoina niin kauan kun kunnon romahdusta ei tule.

Samaa on ohjeistettu yksityisille piensijoittajille eri blogeissa siitä lähtien kun Schillerin P/E ylitti pitkän ajan keskiarvon.

Kun kaikki odottavat ostopaikkaa rahat kourassa, jokainen alennusmyynti ostetaan tyhjäksi hetkessä. Brexitin ja Trumpin voiton piti kaataa talous, mutta katso miten kävi. Lyhyt dippi ostettiin tyhjäksi hetkessä.

Romahdus tulee sitten, kun osakkeiden tuoton nähdään heikkenevän, koska silloin ei enää haeta osto- vaan myyntipaikkaa muihin omaisuuslajeihin siirtymiseksi.

Lue lisää

Brexitin ja Trumpin jälkeistä nousua ei mielestäni voi selittää rationaalisesti, vaan kyseessä on tyylipuhdas sopuli-ilmiö. Käteispossa-teoria kaatuu siihen, että sama tilanne on ollut jo vuosikausia, mutta silti laskuja on tullut.

Ei tee mieli ostaa tai pitää osakkeita näillä hinnoilla, lukuunottamatta joitakin harvoja firmoja, joiden hinta ja kasvunäkymät antavat mahdollisuuden katsoa vähän suhdanteiden ylikin. Sitähän sijoittamisen toki pitäisi parhaimmillaan ollakin.

Tuo on ihan totta ja laadukkaiden firmojen kohdalla voi katsoa suhdanteiden ylikin. Huonommilla firmoilla voi sitten ajankuluksi pelata osto- ja myyntileikkiä.

Mukana ollaan!

Salkun arvo on ikiholdarille osinkosummaan verrattuna mielenkiintoinen, mutta toisarvoinen seikka.

Esim. siksi, että taloutta uhkaa ylikuumeneminen. Lisäksi keskuspankki ei yksin päätä korkotasosta, vaan ainoastaan ohjauskorosta. Erityisesti USA on siinä tilanteessa, että korot saattavat nousta, vaikka ohjauskorkoon ei koskettaisikaan. Syynä Trumpin politiikan tempoilevuus, mikä herättää epäluottamusta.

Niin, ehkä 10 vuoden päästä voi uhata ylikuumeneminen reaalitaloudessa, jos elvytystä ymmärrettäisiin lisätä. Nykyisellään jatketaan juuri ja juuri siedettävällä kasvulla ympärin maapallon.

Luultavasti on kuitenkin tyytyminen 10-15 % tuottoihin vuosittain, niin kauan kun keskuspankit pihistelevät.

Periaatteessa voisi olla noin, mutta markkinat eivät toimi noin rationaalisesti. Markkinoilla katsotaan ja spekuloidaan myös, mitä toiset sijoittajat tekevät.

Jos kurssit lähtevät yleisesti laskuun, silloin ei katsota osinkotuottoa tai verrata osakesijoituksia muihin omaisuuslajeihin, vaan yksinkertaisesti yritetään saada mahdollisimman hyvä hinta osakkeista, joiden hinta laskee ja uhkaa laskea vielä paljon lisää. Tuolileikkiä, jossa kukaan ei halua jäädä viimeiseksi. Tämä koskee siis lyhyellä tähtäimellä sijoittavia spekulantteja, joita suuri osa sijoittajista on (vaikka muuta väittävät). Fundamenttipohjalta sijoittavan ei tarvitse välittää kurssilaskusta, jos sijoituskohteen asiat ovat muuten kunnossa.

myyntilinjalla kirjoitti:

Periaatteessa voisi olla noin, mutta markkinat eivät toimi noin rationaalisesti. Markkinoilla katsotaan ja spekuloidaan myös, mitä toiset sijoittajat tekevät.

Jos kurssit lähtevät yleisesti laskuun, silloin ei katsota osinkotuottoa tai verrata osakesijoituksia muihin omaisuuslajeihin, vaan yksinkertaisesti yritetään saada mahdollisimman hyvä hinta osakkeista, joiden hinta laskee ja uhkaa laskea vielä paljon lisää. Tuolileikkiä, jossa kukaan ei halua jäädä viimeiseksi. Tämä koskee siis lyhyellä tähtäimellä sijoittavia spekulantteja, joita suuri osa sijoittajista on (vaikka muuta väittävät). Fundamenttipohjalta sijoittavan ei tarvitse välittää kurssilaskusta, jos sijoituskohteen asiat ovat muuten kunnossa.

Lue lisää

Itse sijoittelen tulevalle"eläkekkeelle"säännöllisesti.Nyt olen pienentänyt summia jonkun verran,tarkoitus on ollut ostaa aina 2-3 laskupäivän jälkeen hajautetusti.En myy rahastoja pois koska maksan myös sitten veroja luonnollisesti.Itse olen varautunut siihen että saattaa tulla lähivuosina korjausliike 30-40%,tuskin kuitenkaan niin isoa kuin lehmanin kaatumisen jälkeen.Jos ja kun korjausliike tulee silloin ostoja vaan kehiin niin saa ostohinnan keskiarvon kohdalleen.

näin_meillä kirjoitti:

Itse sijoittelen tulevalle"eläkekkeelle"säännöllisesti.Nyt olen pienentänyt summia jonkun verran,tarkoitus on ollut ostaa aina 2-3 laskupäivän jälkeen hajautetusti.En myy rahastoja pois koska maksan myös sitten veroja luonnollisesti.Itse olen varautunut siihen että saattaa tulla lähivuosina korjausliike 30-40%,tuskin kuitenkaan niin isoa kuin lehmanin kaatumisen jälkeen.Jos ja kun korjausliike tulee silloin ostoja vaan kehiin niin saa ostohinnan keskiarvon kohdalleen.

Lue lisää

Rahastot voivat olla hyviäkin, riippuu rahaston rakenteesta ja kuluista. Mahdollisimman laaja ja halpa on usein hyvä. Verot tosiaan tarvitsee maksaa vasta rahastoa myydessä (kasvuosuusrahaston tapauksessa, eli jos ei makseta tuottoa ulos ja rahasto itse sijoittaa osingot takaisin).

Minulla ei tee nyt mieli ostaa juurikaan osakkeita tai rahastoja. Ensisijainen syy ei edes ole tuleva kurssilasku (jota sitäkin veikkaan) vaan se, että osakkeet ovat yleisesti ottaen fundamenttimielessä kalliita. Jos tulokset säilyisivät nykytasollaan, osakkeet olisivat silti hintavia, ja tulokset voivat hyvin laskeakin. Nyt monet firmat ovat kuitenkin tehneet hyvää tulosta, vaikka taloudessa yleisesti ei ole suuremmin kasvua ollut. Pidän edelleen joitakin osakkeita, mutta yleisesti ottaen olen keventänyt osakepainoa.

Lehmanin jälkeinen tilanne oli poikkeuksellinen, kun koko pankkimaailma meni jäihin. Vastaavanlainen paniikki nyt edellyttäisi jotain aika isoa tapahtumaa, jota toivottavasti ei sentään tule. Olisi aika stressaavaa, jos osakkeiden arvosta sulaisi jopa 60-70% pois, vaikka firmassa ei ole mitään vikaa. Pörssillä on taipumus liioitella nousuissa ja laskuissa. Ja esim. 2015 syksyllä ja 2016 kevättalvella kursseja poljettiin aika lailla, vaikka mitään erityistä syytä ei ollut nähtävissä. Vähintään samanlainen korjausliike voi nytkin tulla milloin vain. Jos lasku jostain lähtee liikkeelle, se voi jatkua ainakin jonkin aikaa.

myyntilinjalla kirjoitti:

Rahastot voivat olla hyviäkin, riippuu rahaston rakenteesta ja kuluista. Mahdollisimman laaja ja halpa on usein hyvä. Verot tosiaan tarvitsee maksaa vasta rahastoa myydessä (kasvuosuusrahaston tapauksessa, eli jos ei makseta tuottoa ulos ja rahasto itse sijoittaa osingot takaisin).

Minulla ei tee nyt mieli ostaa juurikaan osakkeita tai rahastoja. Ensisijainen syy ei edes ole tuleva kurssilasku (jota sitäkin veikkaan) vaan se, että osakkeet ovat yleisesti ottaen fundamenttimielessä kalliita. Jos tulokset säilyisivät nykytasollaan, osakkeet olisivat silti hintavia, ja tulokset voivat hyvin laskeakin. Nyt monet firmat ovat kuitenkin tehneet hyvää tulosta, vaikka taloudessa yleisesti ei ole suuremmin kasvua ollut. Pidän edelleen joitakin osakkeita, mutta yleisesti ottaen olen keventänyt osakepainoa.

Lehmanin jälkeinen tilanne oli poikkeuksellinen, kun koko pankkimaailma meni jäihin. Vastaavanlainen paniikki nyt edellyttäisi jotain aika isoa tapahtumaa, jota toivottavasti ei sentään tule. Olisi aika stressaavaa, jos osakkeiden arvosta sulaisi jopa 60-70% pois, vaikka firmassa ei ole mitään vikaa. Pörssillä on taipumus liioitella nousuissa ja laskuissa. Ja esim. 2015 syksyllä ja 2016 kevättalvella kursseja poljettiin aika lailla, vaikka mitään erityistä syytä ei ollut nähtävissä. Vähintään samanlainen korjausliike voi nytkin tulla milloin vain. Jos lasku jostain lähtee liikkeelle, se voi jatkua ainakin jonkin aikaa.

Lue lisää

Seligson rahastomenua käyttänyt pelkästään,n.30% jenkkejä,40% suomeen,sitten on kehittyvät,lääkeyhtiöt,vähän eurooppaa ja aasiaa.näistä kehittyvät alkanut nousemaan tosi hurjasti

myyntilinjalla kirjoitti:

Rahastot voivat olla hyviäkin, riippuu rahaston rakenteesta ja kuluista. Mahdollisimman laaja ja halpa on usein hyvä. Verot tosiaan tarvitsee maksaa vasta rahastoa myydessä (kasvuosuusrahaston tapauksessa, eli jos ei makseta tuottoa ulos ja rahasto itse sijoittaa osingot takaisin).

Minulla ei tee nyt mieli ostaa juurikaan osakkeita tai rahastoja. Ensisijainen syy ei edes ole tuleva kurssilasku (jota sitäkin veikkaan) vaan se, että osakkeet ovat yleisesti ottaen fundamenttimielessä kalliita. Jos tulokset säilyisivät nykytasollaan, osakkeet olisivat silti hintavia, ja tulokset voivat hyvin laskeakin. Nyt monet firmat ovat kuitenkin tehneet hyvää tulosta, vaikka taloudessa yleisesti ei ole suuremmin kasvua ollut. Pidän edelleen joitakin osakkeita, mutta yleisesti ottaen olen keventänyt osakepainoa.

Lehmanin jälkeinen tilanne oli poikkeuksellinen, kun koko pankkimaailma meni jäihin. Vastaavanlainen paniikki nyt edellyttäisi jotain aika isoa tapahtumaa, jota toivottavasti ei sentään tule. Olisi aika stressaavaa, jos osakkeiden arvosta sulaisi jopa 60-70% pois, vaikka firmassa ei ole mitään vikaa. Pörssillä on taipumus liioitella nousuissa ja laskuissa. Ja esim. 2015 syksyllä ja 2016 kevättalvella kursseja poljettiin aika lailla, vaikka mitään erityistä syytä ei ollut nähtävissä. Vähintään samanlainen korjausliike voi nytkin tulla milloin vain. Jos lasku jostain lähtee liikkeelle, se voi jatkua ainakin jonkin aikaa.

Lue lisää

Pörssit "liiottelevat" laskut, koska valtaosa pörssissä olevasta rahasta on lainattua rahaa ja lainaaja pakottaa myymään osakkeet tappioita rajoittaakseen.

Nyt velkarahaa on rutkasti enemmän pörssissä kuin Lehmanin kaatuessa, joten vastaava paniikki on edelleen todennäköinen, kun velkarinki alkaa yskkmään.

Mutta tätä ei kannata normaalisijoittajan stressata, koska vaikka jokin kriisi olisi jo puhjennut, niin oikeat tahot myyvät ensin osakkeensa ja vasta sitten kerrotaan kaikien olevan k#sessa.

Niinpä. Eli vaikuttaa siltä,ettei nyt vaan voi romahtaa? No ok, jos yhtiöiden tulokset lähtisivät alaspäin, niin pakkohan sen olisi näkyä kursseissakin. Mutta nyt ovat tulokset nousussa.

Monella mittarilla nyt on erinomainen aika ostaa osakkeita.

omakas kirjoitti:

Niinpä. Eli vaikuttaa siltä,ettei nyt vaan voi romahtaa? No ok, jos yhtiöiden tulokset lähtisivät alaspäin, niin pakkohan sen olisi näkyä kursseissakin. Mutta nyt ovat tulokset nousussa.

Monella mittarilla nyt on erinomainen aika ostaa osakkeita.

Lue lisää

pe luvut aika korkeita,yli 30 reippaasti

näin_meillä kirjoitti:

pe luvut aika korkeita,yli 30 reippaasti

Inflaatiokorjattuina keskimääräisellä tasolla ja tulokset kasvussa.

Rahatukkoteoriaa on tarjottu selityksenä Brexitin ja Trumpin jälkeiseen outoon nousuun, mutta missä olivat nuo viisaat silloin, kun näillä tapahtumilla etukäteen peloteltiin? Tuossa on mielestäni kyse jälkeenpäin kyhätystä rationalisoinnista, jolla pyritään selittämään alunperin sattumanvaraista sopuli-ilmiötä. Joku vain lähti ostamaan ja muita lähti mukaan. Kurssit ovat niin korkealla, että 10% laskun jälkeenkään osakkeet eivät ole halpoja, eikä ostoryntäystä näin ollen voi selittää fundamenttipohjalta. On vaikea nähdä, mikä oikeasti olisi nyt paremmin kuin ennen Brexitiä ja Trumpia.

omakas kirjoitti:

Niinpä. Eli vaikuttaa siltä,ettei nyt vaan voi romahtaa? No ok, jos yhtiöiden tulokset lähtisivät alaspäin, niin pakkohan sen olisi näkyä kursseissakin. Mutta nyt ovat tulokset nousussa.

Monella mittarilla nyt on erinomainen aika ostaa osakkeita.

Lue lisää

Tuloskasvu tukee osakkeita sen verran, että isoa romahdusta tuskin tulee, mutta korkea arvostustaso yhdistettynä nouseviin korkoihin tarkoittanee sitä, ettei kurssinousulle juuri ole tilaa.

myyntilinjalla kirjoitti:

Rahatukkoteoriaa on tarjottu selityksenä Brexitin ja Trumpin jälkeiseen outoon nousuun, mutta missä olivat nuo viisaat silloin, kun näillä tapahtumilla etukäteen peloteltiin? Tuossa on mielestäni kyse jälkeenpäin kyhätystä rationalisoinnista, jolla pyritään selittämään alunperin sattumanvaraista sopuli-ilmiötä. Joku vain lähti ostamaan ja muita lähti mukaan. Kurssit ovat niin korkealla, että 10% laskun jälkeenkään osakkeet eivät ole halpoja, eikä ostoryntäystä näin ollen voi selittää fundamenttipohjalta. On vaikea nähdä, mikä oikeasti olisi nyt paremmin kuin ennen Brexitiä ja Trumpia.

Lue lisää

Tietenkin kyse on jälkikäteen tehdyistä päätelmistä. Sopuleitakin voi ymmärtää, edes jälkikäteen. Mutta nyt kun me siis olemme nähneet, että romahdukset (tai notkot) ostetaan takaisin, niin miksipä ei ostettaisi seuraavaakin romahduksenjyvästä? Pitäisi siis tulla jotain selkeästi Brexitiä ja Trumpia huonommiksi koettuja uutisia. Euroopan kannalta sellainen olisi euron sortuminen, ainakin lyhytaikaisesti, mutta USA:n markkinoille tuskin sekään olisi erityisen kohtalokasta.

Korkeaa arvostustasoa (mikä ei ole korkea inflaatiokorjattuna) ja nousevia korkoja on hoettu jo viisi vuotta, sinä aikana on tullut kymmenien prosenttien pörssituotot. Ei ole erityistä syytä sille, etteikö tuottoja tulisi jatkossakin. Jälkiviisaasti on tietenkin helppo sanoa, että vuonna 2009 olisi ollut parempi hetki sijoittaa kuin nyt, mutta kun aikakonetta meillä ei ole, niin turha haihatella. Todennäköisesti nytkin on kuitenkin ihan hyvä aika sijoittaa verrattuna vaihtoehtoihin. Merkittävää kurssinousuahan ei edes tarvita, jotta sijoittaminen kannattaisi.

Omakas kirjoitti:

Tietenkin kyse on jälkikäteen tehdyistä päätelmistä. Sopuleitakin voi ymmärtää, edes jälkikäteen. Mutta nyt kun me siis olemme nähneet, että romahdukset (tai notkot) ostetaan takaisin, niin miksipä ei ostettaisi seuraavaakin romahduksenjyvästä? Pitäisi siis tulla jotain selkeästi Brexitiä ja Trumpia huonommiksi koettuja uutisia. Euroopan kannalta sellainen olisi euron sortuminen, ainakin lyhytaikaisesti, mutta USA:n markkinoille tuskin sekään olisi erityisen kohtalokasta.

Korkeaa arvostustasoa (mikä ei ole korkea inflaatiokorjattuna) ja nousevia korkoja on hoettu jo viisi vuotta, sinä aikana on tullut kymmenien prosenttien pörssituotot. Ei ole erityistä syytä sille, etteikö tuottoja tulisi jatkossakin. Jälkiviisaasti on tietenkin helppo sanoa, että vuonna 2009 olisi ollut parempi hetki sijoittaa kuin nyt, mutta kun aikakonetta meillä ei ole, niin turha haihatella. Todennäköisesti nytkin on kuitenkin ihan hyvä aika sijoittaa verrattuna vaihtoehtoihin. Merkittävää kurssinousuahan ei edes tarvita, jotta sijoittaminen kannattaisi.

Lue lisää

Brexit, Trump ja Italian vaalit eivät tuoneet kurssilaskua, ja ehkä maailmansota, pandemia tai asteroidikin olisivat vain buustia kursseille. "Päästiinpä noistakin epävarmuuksista" (kun pelätty asia toteutui). Toisaalta Kiinan tilanne alkoi ilman mitään erityistä syytä huolettaa sijoittajia juuri elokuussa 2015 ja aiheutti reippaan notkahduksen pidemmäksi aikaa. En vetäisi Brexitistä ym. sellaista johtopäätöstä, että selittämättömän, ilman syytäkin alkavan romahduksen vaara olisi jotenkin poistunut. Onhan nousukin tapahtunut ilman kunnollista syytä.

Euro saattaa oikeasti hajota ja Euroopan pankkisektori voi aloittaa dominopelin milloin vain. USA:ssa aletaan hiljalleen heräillä siihen todellisuuteen, että Trumpin lupaamia veronkevennyksiä tai infra-investointeja on turha odottaa ainakaan lähiaikoina ja ne saattavat peruuntua kokonaan. Maahanmuuton rajoittaminenkin osuu halpatyövoimaa tarvitsevan maan omaan nilkkaan. Kiinan velkakuplasta puhutaan, eikä järjestelmän poliittisesta tulevaisuudestakaan tiedä (jos nyt kovin vahvoissa kantimissa ollaan länsimaissakaan).

Pörssinousun loppuhuipentumalle on kuitenkin tyypillistä se, että kurssit nousevat ilman kunnollisia perusteita ja markkinoilla nähdään vain mahdollisuudet, ei riskejä. Tältä minusta nyt näyttää. Toisaalta pörssi ja reaalitalous ovat hieman epäsynkassa, kun tulokset ovat kuitenkin paranemaan päin, vaikka pörssi hulluttelee kuin viimeistä päivää.

Viime aikojen tärkein opetus tai muistutus (periaatteessa tiedossa ollut asia) on ollut mielestäni se, että tulevaisuutta on turha kovin paljon ennustella. Vaikka pystyisi arvaamaan jonkin tapahtuman, markkinareaktio ei ole arvattavissa. Kannattaa varautua siksi vähän kaikkeen: käteistä laskun varalta, osakkeita nousun jatkumisen varalta. Sen verran olen näkemystä kuitenkin ottanut, että olen keventänyt osakepainoa selvästi.

Sijoittaminen voi kannattaa ilman kurssinousuakin ja siten osinkosijoittaja ajatteleekin. Vaatii kuitenkin hyvät hermot katsella korkeasuhdanteen huipulla ostettua osaketta salkussa, kun samaa osaketta saisi reippaalla alennuksella ja osinkotuottokin saattaa notkahtaa tuloslaskun takia.

myyntilinjalla kirjoitti:

Brexit, Trump ja Italian vaalit eivät tuoneet kurssilaskua, ja ehkä maailmansota, pandemia tai asteroidikin olisivat vain buustia kursseille. "Päästiinpä noistakin epävarmuuksista" (kun pelätty asia toteutui). Toisaalta Kiinan tilanne alkoi ilman mitään erityistä syytä huolettaa sijoittajia juuri elokuussa 2015 ja aiheutti reippaan notkahduksen pidemmäksi aikaa. En vetäisi Brexitistä ym. sellaista johtopäätöstä, että selittämättömän, ilman syytäkin alkavan romahduksen vaara olisi jotenkin poistunut. Onhan nousukin tapahtunut ilman kunnollista syytä.

Euro saattaa oikeasti hajota ja Euroopan pankkisektori voi aloittaa dominopelin milloin vain. USA:ssa aletaan hiljalleen heräillä siihen todellisuuteen, että Trumpin lupaamia veronkevennyksiä tai infra-investointeja on turha odottaa ainakaan lähiaikoina ja ne saattavat peruuntua kokonaan. Maahanmuuton rajoittaminenkin osuu halpatyövoimaa tarvitsevan maan omaan nilkkaan. Kiinan velkakuplasta puhutaan, eikä järjestelmän poliittisesta tulevaisuudestakaan tiedä (jos nyt kovin vahvoissa kantimissa ollaan länsimaissakaan).

Pörssinousun loppuhuipentumalle on kuitenkin tyypillistä se, että kurssit nousevat ilman kunnollisia perusteita ja markkinoilla nähdään vain mahdollisuudet, ei riskejä. Tältä minusta nyt näyttää. Toisaalta pörssi ja reaalitalous ovat hieman epäsynkassa, kun tulokset ovat kuitenkin paranemaan päin, vaikka pörssi hulluttelee kuin viimeistä päivää.

Viime aikojen tärkein opetus tai muistutus (periaatteessa tiedossa ollut asia) on ollut mielestäni se, että tulevaisuutta on turha kovin paljon ennustella. Vaikka pystyisi arvaamaan jonkin tapahtuman, markkinareaktio ei ole arvattavissa. Kannattaa varautua siksi vähän kaikkeen: käteistä laskun varalta, osakkeita nousun jatkumisen varalta. Sen verran olen näkemystä kuitenkin ottanut, että olen keventänyt osakepainoa selvästi.

Sijoittaminen voi kannattaa ilman kurssinousuakin ja siten osinkosijoittaja ajatteleekin. Vaatii kuitenkin hyvät hermot katsella korkeasuhdanteen huipulla ostettua osaketta salkussa, kun samaa osaketta saisi reippaalla alennuksella ja osinkotuottokin saattaa notkahtaa tuloslaskun takia.

Lue lisää

Nousulle on kyllä syitä.

1. Rahan pumppaaminen markkinoille ja siihen liittyvä matala korkotaso. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heti romahtaisi, kun rahanpumppaus loppuu. Näihin liittyy myös matala inflaatio, mikä siis oikeuttaa korkeammat arvostustasot matalammillakin nimellisillä tuotoilla.

2. Yritysten tulokset ovat parantumassa.

3. Kurssit nyt vaan tuppaavat aina nousemaan ajan kanssa. Tuottavuuden jatkuva kasvukin tekee tämän, kuten myös väestönkasvu, joka edelleen jatkuu USA:ssa ja maailmalla.

4. Jos koko ajanjaksoa edellisen ison romahduksen jälkeen katsotaan, niin kurssit olivat 2009 liiankin alhaalla, joten nousunvaraa oli.

5. Trumpin verolupaukset ja sääntelynpurkutalkoot. Toisaalta Trump on luvannut myös tullimuureja, mutta ilmeisestikin markkinat hinnoittelevat ensinmainitut arvokkaammiksi, enkä minä ainakaan voi sanoa, että se väärin olisi. Sillä voi spekuloida, että jäävätkö Trumpin positiiviset lupaukset torsoiksi, mutta kyllä kai markkinat ovat tämänkin mahdollisuuden jotenkin hinnoitelleet, eikä sinulla ole asiasta markkinoita parempaa tietoa. Eräiden analyytikkojen mukaan tilanne olisi peräti se, ettei veroalea ole vielä hinnoiteltu lainkaan kursseihin eli suurin nousu olisi vasta edessäpäin.

Paljon toki riippuu, että minkä maan firmoista kyse? Jenkeistä löytyy paljon suuryhtiöitä, jotka eivät tullimuureja säiky, kun niiden liikevaihto ei tule ulkomaankaupasta. Suomesta taas ei suuria sellaisia yhtiöitä montaa löydy, joten jos tullimuureista tulee kansainvälinen ilmiö, niin Suomen tilanne on tukalampi kuin USA:n. No onneksi Suomi saattaisi onnistua lipumaan kaikkien tullimuurien ohi, kun meitä vastaan ei niin monella maalla ole mitään hampaankolossa. Tosin EU:n mukana kai mekin laittaisimme USA:n kauppasaartoon.

6. Kun katsotaan tätä "perusteetonta" kurssinousua viime vuosilta, niin ei se itse asiassa ole niin erityistä ollut. Koko maailman osakkeet (VT) nousi yli 10%/v vauhdilla viimeksi 2013. Sen jälkeiset kolme vuotta menneet noin parin reaaliprosentin tuotoilla, ei todellakaan kuulosta ylikuumenneelta kuplalta.
USA nousi viime vuonna keskimääräistä vähän parempaa 13% (reaali 9,72%) vauhtia, mutta 2015 oli 0,5% reaalituottoprosentin vuosi, joten ei sielläkään olla räjähdysmäisesti noustu muuten kuin viime kuukaudet, ja niidenkin ajalta kokonaisnousu vielä aika pientä, vaikka vauhti on huima.
USA:n ulkopuolisen maailman pörssit ovat vuoden 2013 jälkeen varsinkin reaalisesti jopa laskeneet, eivätkä sitä edeltäneetkään vuoden 2009:n takaisinpomppua lukuunottamatta mitenkään erityisiä olleet. Näissä luvuissa en nyt ottanut alkanutta vuotta huomioon.

Tosin näistä nousuprosenteista romahduksen povaaminen ei aina onnistu, joskus romahdus tullut maltillisienkin kasvuvuosien päätteeksi. Toisinaan taas, kuten IT-kupla, huikean kasvun päätteeksi. Ainakaan IT-kuplaan verrattavaa kasvua tässä nyt siis ei olla nähty.

7. Minusta markkinoilla nähdään vain riskejä - tai ainakin tämä väite on oikeampi kuin päinvastainen.
Kaikki media ja foorumit ovat täynnä nimenomaan sinun mielipidettäsi toistelevia kommentteja kohta tulevasta romahduksesta ja vertauksista IT-kuplaan. Varman tai edes todennäköisen nousun varaan povaavia on huomattavasti vähemmän. Tosin pörssin volatiliteetista, tuottoprosenteista ja VIX:stä päätellen sijoittajat ovat luottavaisia, jostain syystä tämä luottamuksen ilmapiiri ei kyllä mediassa ja somessa näy. Median osalta kyseessä tosin se, etteivät vasuritoimittelijat taloudesta mitään ymmärrä, ehkäpä he ovat sitten onnistuneet lietsomaan paniikkia someenkin? Valitettavasti tämä paniikinlietsonta voi johtaa siihen romahdukseen, vaikkei mitään reaalitalouden syytä sille olisikaan. Tai ainakin paniikinlietsonta voi antaa romahdukselle lisää vauhtia. Minusta kaikkien sijoittajien kannattaisi nyt tosiaan ymmärtää se, ettei keskiverrolla paniikkia lietsovalla kommaritoimittelijalla ole mitään ymmärrystä raha-asioista. Asiantuntevia taloustoimittajiakin voi jostain löytää, mutta ei oikeastaan Suomesta, vaan täytyy käydä ulkomaisilla sivustoilla.

8. Ainakin erään uutisen mukaan instituutioiden ja suursijoittajien käteispositiot ovat edelleen suurempia kuin keskimäärin, joten kasvunvaraa tulee sieltäkin, kunhan hitaimmatkin tajuavat, ettei se rommi taaskaan iskenyt.

Käteiseen en usko oikeastaan pätkääkään, mutta jos on ollut jotain rahaa vaativia hankintoja odottelemassa, niin saattaisihan tässä nyt olla hyvä aika tyhjentää salkkua niiden tekemiseksi. Ellei sitten osta halvalla lainalla, jos sellaista tarjotaan. Itse tuli ostettua auto salkkua tyhjentämällä, mutta nyt reilua kuukautta myöhemmin näkee pörssistä, että se autokaupan 5%/v korko olisikin tässä tilanteessa ollut edullinen.. Noh, riskiä ei voi aina maksimoida, sillä se tie vie lopulta varmaan tuhoon.

Turvaverkkona itse uskon edelleen korkosijoituksiin ja momentumiin. Eli alan jarruttelemaan sitten, kun näkyy merkkejä alkavasta laskusta ja kovemmasta volatiliteetista. Tällä hetkellä painetaan velkavipukaasua pohjaan.

omakas kirjoitti:

Nousulle on kyllä syitä.

1. Rahan pumppaaminen markkinoille ja siihen liittyvä matala korkotaso. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heti romahtaisi, kun rahanpumppaus loppuu. Näihin liittyy myös matala inflaatio, mikä siis oikeuttaa korkeammat arvostustasot matalammillakin nimellisillä tuotoilla.

2. Yritysten tulokset ovat parantumassa.

3. Kurssit nyt vaan tuppaavat aina nousemaan ajan kanssa. Tuottavuuden jatkuva kasvukin tekee tämän, kuten myös väestönkasvu, joka edelleen jatkuu USA:ssa ja maailmalla.

4. Jos koko ajanjaksoa edellisen ison romahduksen jälkeen katsotaan, niin kurssit olivat 2009 liiankin alhaalla, joten nousunvaraa oli.

5. Trumpin verolupaukset ja sääntelynpurkutalkoot. Toisaalta Trump on luvannut myös tullimuureja, mutta ilmeisestikin markkinat hinnoittelevat ensinmainitut arvokkaammiksi, enkä minä ainakaan voi sanoa, että se väärin olisi. Sillä voi spekuloida, että jäävätkö Trumpin positiiviset lupaukset torsoiksi, mutta kyllä kai markkinat ovat tämänkin mahdollisuuden jotenkin hinnoitelleet, eikä sinulla ole asiasta markkinoita parempaa tietoa. Eräiden analyytikkojen mukaan tilanne olisi peräti se, ettei veroalea ole vielä hinnoiteltu lainkaan kursseihin eli suurin nousu olisi vasta edessäpäin.

Paljon toki riippuu, että minkä maan firmoista kyse? Jenkeistä löytyy paljon suuryhtiöitä, jotka eivät tullimuureja säiky, kun niiden liikevaihto ei tule ulkomaankaupasta. Suomesta taas ei suuria sellaisia yhtiöitä montaa löydy, joten jos tullimuureista tulee kansainvälinen ilmiö, niin Suomen tilanne on tukalampi kuin USA:n. No onneksi Suomi saattaisi onnistua lipumaan kaikkien tullimuurien ohi, kun meitä vastaan ei niin monella maalla ole mitään hampaankolossa. Tosin EU:n mukana kai mekin laittaisimme USA:n kauppasaartoon.

6. Kun katsotaan tätä "perusteetonta" kurssinousua viime vuosilta, niin ei se itse asiassa ole niin erityistä ollut. Koko maailman osakkeet (VT) nousi yli 10%/v vauhdilla viimeksi 2013. Sen jälkeiset kolme vuotta menneet noin parin reaaliprosentin tuotoilla, ei todellakaan kuulosta ylikuumenneelta kuplalta.
USA nousi viime vuonna keskimääräistä vähän parempaa 13% (reaali 9,72%) vauhtia, mutta 2015 oli 0,5% reaalituottoprosentin vuosi, joten ei sielläkään olla räjähdysmäisesti noustu muuten kuin viime kuukaudet, ja niidenkin ajalta kokonaisnousu vielä aika pientä, vaikka vauhti on huima.
USA:n ulkopuolisen maailman pörssit ovat vuoden 2013 jälkeen varsinkin reaalisesti jopa laskeneet, eivätkä sitä edeltäneetkään vuoden 2009:n takaisinpomppua lukuunottamatta mitenkään erityisiä olleet. Näissä luvuissa en nyt ottanut alkanutta vuotta huomioon.

Tosin näistä nousuprosenteista romahduksen povaaminen ei aina onnistu, joskus romahdus tullut maltillisienkin kasvuvuosien päätteeksi. Toisinaan taas, kuten IT-kupla, huikean kasvun päätteeksi. Ainakaan IT-kuplaan verrattavaa kasvua tässä nyt siis ei olla nähty.

7. Minusta markkinoilla nähdään vain riskejä - tai ainakin tämä väite on oikeampi kuin päinvastainen.
Kaikki media ja foorumit ovat täynnä nimenomaan sinun mielipidettäsi toistelevia kommentteja kohta tulevasta romahduksesta ja vertauksista IT-kuplaan. Varman tai edes todennäköisen nousun varaan povaavia on huomattavasti vähemmän. Tosin pörssin volatiliteetista, tuottoprosenteista ja VIX:stä päätellen sijoittajat ovat luottavaisia, jostain syystä tämä luottamuksen ilmapiiri ei kyllä mediassa ja somessa näy. Median osalta kyseessä tosin se, etteivät vasuritoimittelijat taloudesta mitään ymmärrä, ehkäpä he ovat sitten onnistuneet lietsomaan paniikkia someenkin? Valitettavasti tämä paniikinlietsonta voi johtaa siihen romahdukseen, vaikkei mitään reaalitalouden syytä sille olisikaan. Tai ainakin paniikinlietsonta voi antaa romahdukselle lisää vauhtia. Minusta kaikkien sijoittajien kannattaisi nyt tosiaan ymmärtää se, ettei keskiverrolla paniikkia lietsovalla kommaritoimittelijalla ole mitään ymmärrystä raha-asioista. Asiantuntevia taloustoimittajiakin voi jostain löytää, mutta ei oikeastaan Suomesta, vaan täytyy käydä ulkomaisilla sivustoilla.

8. Ainakin erään uutisen mukaan instituutioiden ja suursijoittajien käteispositiot ovat edelleen suurempia kuin keskimäärin, joten kasvunvaraa tulee sieltäkin, kunhan hitaimmatkin tajuavat, ettei se rommi taaskaan iskenyt.

Käteiseen en usko oikeastaan pätkääkään, mutta jos on ollut jotain rahaa vaativia hankintoja odottelemassa, niin saattaisihan tässä nyt olla hyvä aika tyhjentää salkkua niiden tekemiseksi. Ellei sitten osta halvalla lainalla, jos sellaista tarjotaan. Itse tuli ostettua auto salkkua tyhjentämällä, mutta nyt reilua kuukautta myöhemmin näkee pörssistä, että se autokaupan 5%/v korko olisikin tässä tilanteessa ollut edullinen.. Noh, riskiä ei voi aina maksimoida, sillä se tie vie lopulta varmaan tuhoon.

Turvaverkkona itse uskon edelleen korkosijoituksiin ja momentumiin. Eli alan jarruttelemaan sitten, kun näkyy merkkejä alkavasta laskusta ja kovemmasta volatiliteetista. Tällä hetkellä painetaan velkavipukaasua pohjaan.

Lue lisää

"Eräiden analyytikkojen mukaan tilanne olisi peräti se, ettei veroalea ole vielä hinnoiteltu lainkaan kursseihin eli suurin nousu olisi vasta edessäpäin."

Jäin vain miettimään, mitä kursseihin on sitten hinnoiteltu, kun ne pelkillä puheilla ovat nousseet. Yritysten positiivinen tuloskehitys ei ole Trumpin ansiota, vaan on ollut meneillään jo aiemmin. Lienevätkö nuo mainitut samoja analyytikoita, jotka kehottivat myymään salkun tyhjäksi vuoden 2016 alussa?

Näihin olen kyllä tottunut: kun kurssit ovat pohjamudissa, analyytikot laskevat ennusteitaan ja kehoittavat myymään, ja sama toisin päin, kun ollaan huipulla.

Trumpin lupausten lässähtäminen on helppo nähdä, eikä siihen kristallipalloa tarvita: katso ympärillesi ja mieti, kuka USA:lle suostuu lainaamaan ja millä korolla. Sillä budjettivajetta kasvattamalla tuo pitäisi rajoittaa. Sitä en kuitenkaan ala arvailemaan, miten markkinat reagoivat. Ehkä nousu vielä jatkuukin, ja on minulla myös osakkeita sitä varten. Jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee. Minä kevennän osakepainoa.

myyntilinjalla kirjoitti:

"Eräiden analyytikkojen mukaan tilanne olisi peräti se, ettei veroalea ole vielä hinnoiteltu lainkaan kursseihin eli suurin nousu olisi vasta edessäpäin."

Jäin vain miettimään, mitä kursseihin on sitten hinnoiteltu, kun ne pelkillä puheilla ovat nousseet. Yritysten positiivinen tuloskehitys ei ole Trumpin ansiota, vaan on ollut meneillään jo aiemmin. Lienevätkö nuo mainitut samoja analyytikoita, jotka kehottivat myymään salkun tyhjäksi vuoden 2016 alussa?

Näihin olen kyllä tottunut: kun kurssit ovat pohjamudissa, analyytikot laskevat ennusteitaan ja kehoittavat myymään, ja sama toisin päin, kun ollaan huipulla.

Trumpin lupausten lässähtäminen on helppo nähdä, eikä siihen kristallipalloa tarvita: katso ympärillesi ja mieti, kuka USA:lle suostuu lainaamaan ja millä korolla. Sillä budjettivajetta kasvattamalla tuo pitäisi rajoittaa. Sitä en kuitenkaan ala arvailemaan, miten markkinat reagoivat. Ehkä nousu vielä jatkuukin, ja on minulla myös osakkeita sitä varten. Jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee. Minä kevennän osakepainoa.

Lue lisää

No sehän on selvä, ettei analyytikon sanalla suurta arvoa ole, kuten ei ole kyllä kenenkään muunkaan. Tai jos jonkun sanalla pitäisikin olla iso painoarvo, niin sitä ei oikeastaan ennalta voi tietää.
Samahan se on, että kenen ansiota positiivinen tuloskehitys on, se nostaa kursseja joka tapauksessa.

Kyllä USA:lle aina suostutaan lainaamaan ja vaikkei suostuttaisikaan, niin onhan heillä oma keskuspankkinsa. Korkotasot tietenkin voivat nousta liian koviksi, jotta kaikkia Trumpin lupauksia voitaisiin toteuttaa. Mutta ei tämäkään mitään salatiedettä ole, vaan lähtökohtaisesti markkinat ovat hinnoitelleet kurssit sen mukaan, etteivät kaikki Trumpin suunnitelmat toteudu kuin tanssi.
Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä.
USA on budjettivajeensa kanssa porskuttanut ikuisuudet ja tullee meidän elinikämme loppuun saakka niin tekemään. Hyvä niin.

Minä lisäisin ehdottomasti osakepainoa, kunhan nyt vaan saan järjesteltyä lisäysmahdollisuudet.

Omakas kirjoitti:

No sehän on selvä, ettei analyytikon sanalla suurta arvoa ole, kuten ei ole kyllä kenenkään muunkaan. Tai jos jonkun sanalla pitäisikin olla iso painoarvo, niin sitä ei oikeastaan ennalta voi tietää.
Samahan se on, että kenen ansiota positiivinen tuloskehitys on, se nostaa kursseja joka tapauksessa.

Kyllä USA:lle aina suostutaan lainaamaan ja vaikkei suostuttaisikaan, niin onhan heillä oma keskuspankkinsa. Korkotasot tietenkin voivat nousta liian koviksi, jotta kaikkia Trumpin lupauksia voitaisiin toteuttaa. Mutta ei tämäkään mitään salatiedettä ole, vaan lähtökohtaisesti markkinat ovat hinnoitelleet kurssit sen mukaan, etteivät kaikki Trumpin suunnitelmat toteudu kuin tanssi.
Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä.
USA on budjettivajeensa kanssa porskuttanut ikuisuudet ja tullee meidän elinikämme loppuun saakka niin tekemään. Hyvä niin.

Minä lisäisin ehdottomasti osakepainoa, kunhan nyt vaan saan järjesteltyä lisäysmahdollisuudet.

Lue lisää

"Kyllä USA:lle aina suostutaan lainaamaan ja vaikkei suostuttaisikaan, niin onhan heillä oma keskuspankkinsa."

Setelirahoitus tästä vielä puuttuisi. Sillekin instrumentille voi olla paikkansa pahassa lamassa, mutta nythän USA:n taloudella menee melko hyvin ja työllisyyskin on hyvä.

"Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä."

Mitenkäs tämä näin päin kääntyi? Korkea korkotaso nimenomaan kertoo lainaajien haluttomuudesta lainata ja siinä, että he näkevät sijoituskohteessa riskiä. Henkilökohtaisella tasolla voi toki luottaa USA:han tai mihin haluaa, eikä maa varmasti ole asemaansa täysin menettämässä, vaikka kahjon presidentin johdolla katkoo välejään eri puolille maailmaa.

"Minä lisäisin ehdottomasti osakepainoa, kunhan nyt vaan saan järjesteltyä lisäysmahdollisuudet."

Minä taas varaan käteistä nimenomaan siksi, ettei tarvitsisi tehdä mitään temppuja sitten, jos kurssit laskevat ja tekee mieli lisätä.

myyntilinjalla kirjoitti:

"Kyllä USA:lle aina suostutaan lainaamaan ja vaikkei suostuttaisikaan, niin onhan heillä oma keskuspankkinsa."

Setelirahoitus tästä vielä puuttuisi. Sillekin instrumentille voi olla paikkansa pahassa lamassa, mutta nythän USA:n taloudella menee melko hyvin ja työllisyyskin on hyvä.

"Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä."

Mitenkäs tämä näin päin kääntyi? Korkea korkotaso nimenomaan kertoo lainaajien haluttomuudesta lainata ja siinä, että he näkevät sijoituskohteessa riskiä. Henkilökohtaisella tasolla voi toki luottaa USA:han tai mihin haluaa, eikä maa varmasti ole asemaansa täysin menettämässä, vaikka kahjon presidentin johdolla katkoo välejään eri puolille maailmaa.

"Minä lisäisin ehdottomasti osakepainoa, kunhan nyt vaan saan järjesteltyä lisäysmahdollisuudet."

Minä taas varaan käteistä nimenomaan siksi, ettei tarvitsisi tehdä mitään temppuja sitten, jos kurssit laskevat ja tekee mieli lisätä.

Lue lisää

""Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä."

Mitenkäs tämä näin päin kääntyi? Korkea korkotaso nimenomaan kertoo lainaajien haluttomuudesta lainata ja siinä, että he näkevät sijoituskohteessa riskiä. "

Puhuin itsestäni. Näen USA:ssa huomattavasti vähemmän riskiä kuin Euroopassa.
Korkotasoon vaikuttaa riskin lisäksi maan keskuspankin korkolinjaus, USA:ssa kun taloudella menee vahvemmin, on korkokin korkeammalla, jotta talouden ylikuumenemista ehkäistäisiin. Ei USA vs. Eurooppa korkotasoista siis voi päätellä, että USA:han liittyisi kovempia riskejä. Sitten voisi, jos alueilla olisi sama keskuspankki ja sama ohjauskorko.
Kun valtionlainan riskeistä puhutaan, niin vaikka kuinka kahjo Trump olisi, niin tuskinpa nyt sentään onnistuu USA:ta konkurssiin ja lainanmaksukyvyttömyyteen ajamaa. Huomioidaan kuitenkin, että Japanilla on valtionvelkaa noin kaksinkertaisesti suhteessa bkt:hen, eikä Japanin talous ole oikeastaan kasvanut kohta 30 vuoteen. Ja alemmalla korolla kuin USA:lla.

USA:n pienemmistä riskeistä kertovat myös USA:n pörssin suuremmat P/E:t.

Siinähän lisäät käteistä, ja varmaan sanomattakin tiedät, ettei se mitään tuota.

Omakas kirjoitti:

""Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä."

Mitenkäs tämä näin päin kääntyi? Korkea korkotaso nimenomaan kertoo lainaajien haluttomuudesta lainata ja siinä, että he näkevät sijoituskohteessa riskiä. "

Puhuin itsestäni. Näen USA:ssa huomattavasti vähemmän riskiä kuin Euroopassa.
Korkotasoon vaikuttaa riskin lisäksi maan keskuspankin korkolinjaus, USA:ssa kun taloudella menee vahvemmin, on korkokin korkeammalla, jotta talouden ylikuumenemista ehkäistäisiin. Ei USA vs. Eurooppa korkotasoista siis voi päätellä, että USA:han liittyisi kovempia riskejä. Sitten voisi, jos alueilla olisi sama keskuspankki ja sama ohjauskorko.
Kun valtionlainan riskeistä puhutaan, niin vaikka kuinka kahjo Trump olisi, niin tuskinpa nyt sentään onnistuu USA:ta konkurssiin ja lainanmaksukyvyttömyyteen ajamaa. Huomioidaan kuitenkin, että Japanilla on valtionvelkaa noin kaksinkertaisesti suhteessa bkt:hen, eikä Japanin talous ole oikeastaan kasvanut kohta 30 vuoteen. Ja alemmalla korolla kuin USA:lla.

USA:n pienemmistä riskeistä kertovat myös USA:n pörssin suuremmat P/E:t.

Siinähän lisäät käteistä, ja varmaan sanomattakin tiedät, ettei se mitään tuota.

Lue lisää

Kyllä käteinen tuottaa, mielenrauhaa :) Pointti on sopiva osakepaino.

Jos on liiaksi kiinni osakkeissa, katsoo kursseja pelonsekaisin tuntein "ei kai vaan ole laskenut?". Jos liian vähän, katsoo kärsimättömänä "vieläkö vaan nousee, laskisi jo!". Minulle käy kumpi vaan, vaikka myönnän, että sopiva korjausliike alaspäin olisi hieman mieluisampi.

Tuosta Japanin tilanteesta vielä, että siellähän velka on lähes täysin kotimaista. Jenkkien säästämisinto ei ole samaa luokkaa, joten ulkomaista velkaa tarvitaan.

myyntilinjalla kirjoitti:

Kyllä käteinen tuottaa, mielenrauhaa :) Pointti on sopiva osakepaino.

Jos on liiaksi kiinni osakkeissa, katsoo kursseja pelonsekaisin tuntein "ei kai vaan ole laskenut?". Jos liian vähän, katsoo kärsimättömänä "vieläkö vaan nousee, laskisi jo!". Minulle käy kumpi vaan, vaikka myönnän, että sopiva korjausliike alaspäin olisi hieman mieluisampi.

Tuosta Japanin tilanteesta vielä, että siellähän velka on lähes täysin kotimaista. Jenkkien säästämisinto ei ole samaa luokkaa, joten ulkomaista velkaa tarvitaan.

Lue lisää

Minusta salkun allokaatiot pitäisi tehdä niin, ettei tarvitse miettiä kurssinousuja ja laskuja. Eli että salkku tuottaisi läpi syklien hyvin tai ei ainakaan romahtaisi suhteessa tuottoon missään tilanteessa liikaa. Tähän on ainakin historiallisesti päässyt parhaiten sijoittamalla korkoihin.

Valitettavasti kuitenkin vaikuttaa siltä, että mahdollisuuksia vielä parempaan tuottoon olisi, nimittäin momentumia käyttäen. Sehän taas siis edellyttää kurssien seuraamista, mutta jos sitä varten luo tarkat säännöt itselleen, niin ei tarvitse märehtiä, että onko laskenut liikaa vai liian vähän? Sen kun katsoo "sääntökirjastaan", että onko nyt aika toimia vai ei? Vähemmän stressiä, perustellumpi strategia ja todennäköisesti parempi lopputulos kuin mutulla arvuutellen.
Erinomaisia tuloksia momentumilla on ainakin historiallisesti saatu jo melko vähäiselläkin vaivalla, kerran kuukaudessa tilanteen tarkistaminen on riittänyt, eikä suinkaan joka tarkistuskerralla ole aihetta toimenpiteisiin. Liian nopea reagoiminen on monesti tuottanut huonomman tuloksen kuin rauhallinen, hidas ja vähän työtä vaativa tapa.

Omakas kirjoitti:

Minusta salkun allokaatiot pitäisi tehdä niin, ettei tarvitse miettiä kurssinousuja ja laskuja. Eli että salkku tuottaisi läpi syklien hyvin tai ei ainakaan romahtaisi suhteessa tuottoon missään tilanteessa liikaa. Tähän on ainakin historiallisesti päässyt parhaiten sijoittamalla korkoihin.

Valitettavasti kuitenkin vaikuttaa siltä, että mahdollisuuksia vielä parempaan tuottoon olisi, nimittäin momentumia käyttäen. Sehän taas siis edellyttää kurssien seuraamista, mutta jos sitä varten luo tarkat säännöt itselleen, niin ei tarvitse märehtiä, että onko laskenut liikaa vai liian vähän? Sen kun katsoo "sääntökirjastaan", että onko nyt aika toimia vai ei? Vähemmän stressiä, perustellumpi strategia ja todennäköisesti parempi lopputulos kuin mutulla arvuutellen.
Erinomaisia tuloksia momentumilla on ainakin historiallisesti saatu jo melko vähäiselläkin vaivalla, kerran kuukaudessa tilanteen tarkistaminen on riittänyt, eikä suinkaan joka tarkistuskerralla ole aihetta toimenpiteisiin. Liian nopea reagoiminen on monesti tuottanut huonomman tuloksen kuin rauhallinen, hidas ja vähän työtä vaativa tapa.

Lue lisää

ja siis oikeastaan missään tilanteessa ei käteiselle ole salkussa sijaa. No ok, momentumia soveltaessa joskus harvoin voisi olla, jos sekä osakkeet, että korot sekä mahdollisesti mukaan otettu kulta sojoittavat alaspäin. Lähes aina kuitenkin edes joku noista on noususuunnassa, joten käteistä ei tarvita koskaan.

Finanssikriisissä 2008-2009 kyllä kaikki sijoitukset menettivät arvoaan roimasti ja sama tulee tapahtumaan myös seuraavassa kriisissä.

Olen aina ihmetellyt tätä puhetta kullasta turvasatamana, kun katsoo sen käyttäytymistä "oikeissa" kriiseissä. Toki kulta on pomppinut viime vuosina spekulatiivisesti, mutta kun pee osuu tuulettimeen, niin senkin hinta tippuu kuin kivi.

no-risk-no-reward kirjoitti:

Finanssikriisissä 2008-2009 kyllä kaikki sijoitukset menettivät arvoaan roimasti ja sama tulee tapahtumaan myös seuraavassa kriisissä.

Olen aina ihmetellyt tätä puhetta kullasta turvasatamana, kun katsoo sen käyttäytymistä "oikeissa" kriiseissä. Toki kulta on pomppinut viime vuosina spekulatiivisesti, mutta kun pee osuu tuulettimeen, niin senkin hinta tippuu kuin kivi.

Lue lisää

Ei aina. Joissain kriiseissä kullan arvo on noussut. Eli kyllä se tuo enemmän turvaa kuin mitkään osakkeet, tai sanotaanko, että tuo todennäköisemmin turvaa, mutta ei sen varaan silti kannata laskea, on suuri mahdollisuus, että se romahtaa osakkeiden mukana.

Bondit ovat tuoneet turvaa lähes idioottivarmasti.

no-risk-no-reward kirjoitti:

Finanssikriisissä 2008-2009 kyllä kaikki sijoitukset menettivät arvoaan roimasti ja sama tulee tapahtumaan myös seuraavassa kriisissä.

Olen aina ihmetellyt tätä puhetta kullasta turvasatamana, kun katsoo sen käyttäytymistä "oikeissa" kriiseissä. Toki kulta on pomppinut viime vuosina spekulatiivisesti, mutta kun pee osuu tuulettimeen, niin senkin hinta tippuu kuin kivi.

Lue lisää

Niin ja osakkeillakin on eroa, parhaiden defensiivisien alojen osakkeet menettivät 2008 arvostaan n.25%, kun taas riskisimpien alojen osakkeet yli 60%.

no-risk-no-reward kirjoitti:

Finanssikriisissä 2008-2009 kyllä kaikki sijoitukset menettivät arvoaan roimasti ja sama tulee tapahtumaan myös seuraavassa kriisissä.

Olen aina ihmetellyt tätä puhetta kullasta turvasatamana, kun katsoo sen käyttäytymistä "oikeissa" kriiseissä. Toki kulta on pomppinut viime vuosina spekulatiivisesti, mutta kun pee osuu tuulettimeen, niin senkin hinta tippuu kuin kivi.

Lue lisää

Kulta on idioottisijoitus, johon en sijoittaisi missään olosuhteissa. Se ei tuota mitään, sillä ei tee oikeastaan mitään ja sen säilyttämisestä on vain kuluja, kun pitää huolehtia, ettei kukaan sitä varasta. Ennemmin vaikka säilykelihaa, jos niin tiukka paikka tulee.

Bondit ovat ihan ok niin kauan kuin korot eivät isommin nouse. En ostaisi pitkiä lainoja tällä hetkellä ollenkaan, lyhyet ovat turvallisempia, mutta ne eivät juuri säästötilin tuotosta eroa. Bondeja voisi ostaa sitten, kun korkotaso on ylempänä. High yeild -lainoissa taas ottaa liikkeellelaskijariskiä ja arvo saattaa vaihdella voimakkaasti. Mieluummin omistan hyvän firman osakkeita kuin huonomman firman lainoja, vaikka molempien arvo voi vaihdella.

myyntilinjalla kirjoitti:

Kulta on idioottisijoitus, johon en sijoittaisi missään olosuhteissa. Se ei tuota mitään, sillä ei tee oikeastaan mitään ja sen säilyttämisestä on vain kuluja, kun pitää huolehtia, ettei kukaan sitä varasta. Ennemmin vaikka säilykelihaa, jos niin tiukka paikka tulee.

Bondit ovat ihan ok niin kauan kuin korot eivät isommin nouse. En ostaisi pitkiä lainoja tällä hetkellä ollenkaan, lyhyet ovat turvallisempia, mutta ne eivät juuri säästötilin tuotosta eroa. Bondeja voisi ostaa sitten, kun korkotaso on ylempänä. High yeild -lainoissa taas ottaa liikkeellelaskijariskiä ja arvo saattaa vaihdella voimakkaasti. Mieluummin omistan hyvän firman osakkeita kuin huonomman firman lainoja, vaikka molempien arvo voi vaihdella.

Lue lisää

Bondeissa on kyse negatiivisesta korrelaatiosta, ei tuotoista tai riskeistä.

Kullalla itse tarkoitan kaivosyhtiöitä, jotka oletettavasti pitkällä välillä tuottavat siinä missä muutkin yhtiöt, mutta jälleen heikommalla korrelaatiolla markkinan kanssa.

Mutta on se kulta itsessäänkin sentään huomattavasti fiksumpi ja tuottavampi sijoitus kuin käteinen.

myyntilinjalla kirjoitti:

Kyllä käteinen tuottaa, mielenrauhaa :) Pointti on sopiva osakepaino.

Jos on liiaksi kiinni osakkeissa, katsoo kursseja pelonsekaisin tuntein "ei kai vaan ole laskenut?". Jos liian vähän, katsoo kärsimättömänä "vieläkö vaan nousee, laskisi jo!". Minulle käy kumpi vaan, vaikka myönnän, että sopiva korjausliike alaspäin olisi hieman mieluisampi.

Tuosta Japanin tilanteesta vielä, että siellähän velka on lähes täysin kotimaista. Jenkkien säästämisinto ei ole samaa luokkaa, joten ulkomaista velkaa tarvitaan.

Lue lisää

os on liiaksi kiinni osakkeissa, katsoo kursseja pelonsekaisin tuntein "ei kai vaan ole laskenut?". Jos liian vähän, katsoo kärsimättömänä "vieläkö vaan nousee, laskisi jo!". Minulle käy kumpi vaan, vaikka myönnän, että sopiva korjausliike alaspäin olisi hieman mieluisampi."

Riippuu varmaan sijoittamisen filosofiasta. Jos sijoittaa "by and hold" periaatteella hyviin osingonmaksajiin, niin osakkeen sen hetkisellä arvolla ei ole juuri mitään merkitystä. Tämä siksi, että hetkellisen arvon putoamisen jälkeen hyvän yhtiön osakkeen kurssi palautuu nopeasti ja vielä siitäkin yli. Kasvuosakkeet taas jää laahaamaan alhaiseen tason pidempään.

Se vasta mielesätni on stressaavaa pitää rahapottia tilillä ja kytätä että alkaisi jo se romahdus. Sitten alkaa kyttäysi koska ollaan pohjilla. Ei, miellumin aikahajautan. En myy nyt ja pidän 4-6% osinkotuoton (tai siis sijoitan sen takaisin). Ja jos romahtaa, niin ostan sitten taas lisää. katostaan 20 vuoden päästä kannataako tämä filosofia.

omakas kirjoitti:

Bondeissa on kyse negatiivisesta korrelaatiosta, ei tuotoista tai riskeistä.

Kullalla itse tarkoitan kaivosyhtiöitä, jotka oletettavasti pitkällä välillä tuottavat siinä missä muutkin yhtiöt, mutta jälleen heikommalla korrelaatiolla markkinan kanssa.

Mutta on se kulta itsessäänkin sentään huomattavasti fiksumpi ja tuottavampi sijoitus kuin käteinen.

Lue lisää

Kultaa pitää ostaa todella hyvinä aikoina esim. 15 vuotta sitten. Huonoina aikoina on myöhäistä. Trump kupla puhkeaa lähiaikoina. Tämä viikko voi olla viimeinen mahdollisuus myydä. Sitten on edessä kuplien kupla pelastuskupla.

Vastoin pelikirjaa perinnön kerralla all-in OMXH indeksiin juuri ennen suurinta romahdusta 80 vuoteen kaatanut pääsi osingot takaisin sijoittaen omilleen jo 2014. Järkineuvon ajallisesta hajautuksesta uskonut huipulla aloittanut pari vuotta aiemmin.
Eihän yksi 5 vuotta ole salkun iässä edes yhtä tyypillistä pörssisykliä.

Jos tarkoitus ei ole myydä perintöä, vaan syödä vain tuotot (tai sijoittaa ne takaisin), silloin hyvän yrityksen osingon määrä kiinnostaa sen arvoa enemmän ja osinko laskee arvoa harvemmin ja vähemmän.

Mitään merkittävää veroalea USA ei pysty toteuttamaan, siihen ei yksinkertaisesti ole varaa. Saa nähdä, saavatko yhtään mitään aikaiseksi sillä rintamalla. Toisaalta eivät markkinat ole välittäneet, vaikka Trumpin aiemmat lupauksetkin ovat lässähtäneet yksi toisensa jälkeen. Nyt näkyy markkinatunnelma olevan se, että kurssit nousevat riippumatta siitä, mitä tapahtuu. Aikanaan tämä kääntyy, muttei välttämättä ihan heti. Varovainen sijoittaja varautuu laskuun jo nyt, (uhka)rohkea katsoo pelin loppuun asti. Sen voi joka tapauksessa sanoa varmuudella, että kurssit ovat todella korkealla, eikä nyt ainakaan ole täysin väärä aika myydä osakkeita. Sen sijaan voi olla täysin väärä aika ostaa, mutta tämänkin näkee vasta jälkeenpäin.

Esimerkiksi Dow’n kohdalla tilanne on nyt se, että saisi tippua 20% ennen kuin oltaisiin vuodentakaisella tasolla. Jos ensi kesänä alkaa rommi, ja sitä ennen vielä 10% nousua ja lasketaan mukaan osingot, kaupankäyntikulut ja verot, niin täytyy tulla lähes 50% rommi, että vuosi sitten kyydistä jäänyt edes näkee junaa. Eikä todennäköisesti uskalla kyytiin oikealla hetkellä silloinkaan.

Mikä katalinta, pian finanssikriisin poikkeusvuodet jäävät pois Shillerin P/E:stä eli vaikkei mikään muu muuttuisi, niin Shillerin mukaan osakkeet muuttuisivat halvemmiksi.

Omakas kirjoitti:

Esimerkiksi Dow’n kohdalla tilanne on nyt se, että saisi tippua 20% ennen kuin oltaisiin vuodentakaisella tasolla. Jos ensi kesänä alkaa rommi, ja sitä ennen vielä 10% nousua ja lasketaan mukaan osingot, kaupankäyntikulut ja verot, niin täytyy tulla lähes 50% rommi, että vuosi sitten kyydistä jäänyt edes näkee junaa. Eikä todennäköisesti uskalla kyytiin oikealla hetkellä silloinkaan.

Mikä katalinta, pian finanssikriisin poikkeusvuodet jäävät pois Shillerin P/E:stä eli vaikkei mikään muu muuttuisi, niin Shillerin mukaan osakkeet muuttuisivat halvemmiksi.

Lue lisää

Osakkeita kannattaisi ostaa silloin, kun ne ovat halpoja ja kaikki näyttää huonolta - ja myydä silloin, kun ne ovat kalliita ja kaikki näyttää hyvältä. Kaikki periaatteessa tietävät tämän, mutta silti useimmat sijoittajat toimivat täsmälleen päinvastoin. En ymmärrä ollenkaan.

minultavoiostaa kirjoitti:

Osakkeita kannattaisi ostaa silloin, kun ne ovat halpoja ja kaikki näyttää huonolta - ja myydä silloin, kun ne ovat kalliita ja kaikki näyttää hyvältä. Kaikki periaatteessa tietävät tämän, mutta silti useimmat sijoittajat toimivat täsmälleen päinvastoin. En ymmärrä ollenkaan.

Lue lisää

Ehkäpä toimivampi periaate onkin, että osakkeita kannattaa ostaa aina?

Jonkunlaista painotusvaihtelua voisi olla aiheellista tehdä arvostustasojen mukaan. Toisaalta taas momentumillakin on saanut hyviä tuottoja ja momentumin sekä volatiliteetin yhdistäminen painotusreseptiksi määräisi nyt satsaamaan aivan täysillä. Näin vahvaa ja ennenkaikkea tasaista nousua ei ole juuri koskaan nähty.

Itse olen tutkinut, että tuo momentum volatiliteetti olisi historiallisesti toiminut hienosti, mutta enpä muistaakseni ole kokeillut samaan kaavaan esimerkiksi P/E - lukujen yhdistämistä. Täytyypä kokeilla jaksaessa ja ehtiessä..
Tosin arvostuskertoimistakin sen verran, että inflaation huomioiminen laskee nykyiset P/E:t maltillisemmiksi ja inflaation huomioiva P/E on ennustekykyisempi kuin normaali tai CAPE. Edelleen arvostuskertoimet kohtuullistuvat, kun katsotaan viimeisten vuosikymmenien keskiarvoja, eikä jostain sadan vuoden takaa. Ja Shillerin P/E tosiaan laskee ihan vaan odottamalla pari vuotta, kun 2008 tippuu pois.

Omakas kirjoitti:

Ehkäpä toimivampi periaate onkin, että osakkeita kannattaa ostaa aina?

Jonkunlaista painotusvaihtelua voisi olla aiheellista tehdä arvostustasojen mukaan. Toisaalta taas momentumillakin on saanut hyviä tuottoja ja momentumin sekä volatiliteetin yhdistäminen painotusreseptiksi määräisi nyt satsaamaan aivan täysillä. Näin vahvaa ja ennenkaikkea tasaista nousua ei ole juuri koskaan nähty.

Itse olen tutkinut, että tuo momentum volatiliteetti olisi historiallisesti toiminut hienosti, mutta enpä muistaakseni ole kokeillut samaan kaavaan esimerkiksi P/E - lukujen yhdistämistä. Täytyypä kokeilla jaksaessa ja ehtiessä..
Tosin arvostuskertoimistakin sen verran, että inflaation huomioiminen laskee nykyiset P/E:t maltillisemmiksi ja inflaation huomioiva P/E on ennustekykyisempi kuin normaali tai CAPE. Edelleen arvostuskertoimet kohtuullistuvat, kun katsotaan viimeisten vuosikymmenien keskiarvoja, eikä jostain sadan vuoden takaa. Ja Shillerin P/E tosiaan laskee ihan vaan odottamalla pari vuotta, kun 2008 tippuu pois.

Lue lisää

Toisaalta voimakkaasti syklisten (esim. terästeollisuus) P/E on usein hämäävän matala silloin, kun ollaan korkeasuhdanteessa, koska vaikka kurssit ovat nousseet, tulokset ovat nousseet vielä enemmän. Siten matala P/E niiden kohdalla kertoo hyvän ostosauman sijaan paremminkin siitä, että meneillään on ehkä 1-2 vuotta kymmenestä, joiden aikana firma tekee hyvää tulosta, kun taas suhdannepohjassa on odotettavissa vuosien kyntämistä ja surkeaakin surkeampia tuloksia. P/E toimii paremmin tasaisempien firmojen kohdalla. Syklisten arvioimiseen parempia tunnuslukuja ovat P/B ja P/S, tietenkin toimiala pitää tuntea ja ottaa huomioon arvioissa. P/B toimii erityisen hyvin koko pörssin tasolla ja tällä hetkellä kertoo korkeasta arvostustasosta, tosin vuoden 2007 huipussa Helsingin pörssin mediaani P/B on ollut vielä hieman korkeampi.

Yksi ohjenuora minulla sijoittamisessa ja muussakin elämässä on se, ettei todennäköisyyttä vastaan kannata pelata. Nyt on todennäköisesti parempi aika myydä kuin ostaa, joten myyn, tosin en ihan koko salkkua tyhjäksi. Osta ja pidä on yksi mahdollinen strategia sekin, mutta ei siinäkään järjen käyttö ostojen suhteen ole kiellettyä.

minultavoiostaa kirjoitti:

Toisaalta voimakkaasti syklisten (esim. terästeollisuus) P/E on usein hämäävän matala silloin, kun ollaan korkeasuhdanteessa, koska vaikka kurssit ovat nousseet, tulokset ovat nousseet vielä enemmän. Siten matala P/E niiden kohdalla kertoo hyvän ostosauman sijaan paremminkin siitä, että meneillään on ehkä 1-2 vuotta kymmenestä, joiden aikana firma tekee hyvää tulosta, kun taas suhdannepohjassa on odotettavissa vuosien kyntämistä ja surkeaakin surkeampia tuloksia. P/E toimii paremmin tasaisempien firmojen kohdalla. Syklisten arvioimiseen parempia tunnuslukuja ovat P/B ja P/S, tietenkin toimiala pitää tuntea ja ottaa huomioon arvioissa. P/B toimii erityisen hyvin koko pörssin tasolla ja tällä hetkellä kertoo korkeasta arvostustasosta, tosin vuoden 2007 huipussa Helsingin pörssin mediaani P/B on ollut vielä hieman korkeampi.

Yksi ohjenuora minulla sijoittamisessa ja muussakin elämässä on se, ettei todennäköisyyttä vastaan kannata pelata. Nyt on todennäköisesti parempi aika myydä kuin ostaa, joten myyn, tosin en ihan koko salkkua tyhjäksi. Osta ja pidä on yksi mahdollinen strategia sekin, mutta ei siinäkään järjen käyttö ostojen suhteen ole kiellettyä.

Lue lisää

Mielenkiintoista uuttakin ajateltavaa. Terästeollisuus näemmä yleisemminkin noussut 2016 alkuvuoden aallonpohjasta huimasti. Toisaalta kurssi on samalla tasolla kuin ennen tuota 2016 notkoa jo oli vuosia sitten. P/E tällä terästeollisuus etf:llä kuitenkin vain 14 eli pitäisikö tästä nyt päätellä, ettei olla suhdannehuipulla?

https://www.vaneck.com/etf/equity/slx/portfolio-analytics/

Omakas kirjoitti:

Mielenkiintoista uuttakin ajateltavaa. Terästeollisuus näemmä yleisemminkin noussut 2016 alkuvuoden aallonpohjasta huimasti. Toisaalta kurssi on samalla tasolla kuin ennen tuota 2016 notkoa jo oli vuosia sitten. P/E tällä terästeollisuus etf:llä kuitenkin vain 14 eli pitäisikö tästä nyt päätellä, ettei olla suhdannehuipulla?

https://www.vaneck.com/etf/equity/slx/portfolio-analytics/

Lue lisää

Eikun sori, just päinvastoin. Matalan luvun piti kertoa suhdannehuipusta eli täsmää teoriasi kanssa..

Omakas kirjoitti:

Mielenkiintoista uuttakin ajateltavaa. Terästeollisuus näemmä yleisemminkin noussut 2016 alkuvuoden aallonpohjasta huimasti. Toisaalta kurssi on samalla tasolla kuin ennen tuota 2016 notkoa jo oli vuosia sitten. P/E tällä terästeollisuus etf:llä kuitenkin vain 14 eli pitäisikö tästä nyt päätellä, ettei olla suhdannehuipulla?

https://www.vaneck.com/etf/equity/slx/portfolio-analytics/

Lue lisää

Siis juuri päinvastoin , eli kun pe alhainen, niin nyt oltaisiin huipulla, kuten sanoit..

Nousun eväitä ei ole ollut pitkään aikaan, tai tavallaan on jotain, mutta kurssit on aikoja sitten hinnoiteltu etukenossa sisältämään todella paljon hyvää, jolle ei pidemmän päälle voi olla katetta. En ihmettelisi sitäkään, että Trumpin verouudistus otetaan vastaan uudistuksen sisällöstä riippumatta "sell the news" -tyyliin eli kurssilaskulla, kun epävarmuus, ja samalla epämääräiset toiveet paremmasta tulevaisuudesta haihtuvat.

Pörssi ei kuitenkaan ole täysin irti reaalitaloudesta, vaikka joskus siltäkin tuntuu. Vuonna 1996 internet alkoi todella tehdä tuloaan, mikä kai myös nosti tuottavuutta (en tosin voi väittää faktana) tai ainakin herätti toiveita tuottavuuden kasvusta. Nyt on vaikea nähdä, että samanlainen teknologis-taloudellinen murros olisi meneillään, vaikka esim. robotiikka, tekoäly ja datan hyödyntäminen ovatkin olleet paljon esillä. Netin tuominen ihmisten taskuunkin alkaa olla pitkälti valmista, joten sieltäkään suurta tuottavuusloikkaa tuskin enää kannattaa toivoa. Näidenkin asioiden takia siis lasku tuntuisi todennäköisemmältä kuin nousun jatkuminen, mutta toisaalta pörssi on jollain tapaa paradoksaalisessa tilassa ja ikäviä yllätyksiä on seurannut nousu. Seuraako sitten myönteisiä yllätyksiä lasku, vai vielä suurempi nousu?

minultavoiostaa kirjoitti:

Pörssi ei kuitenkaan ole täysin irti reaalitaloudesta, vaikka joskus siltäkin tuntuu. Vuonna 1996 internet alkoi todella tehdä tuloaan, mikä kai myös nosti tuottavuutta (en tosin voi väittää faktana) tai ainakin herätti toiveita tuottavuuden kasvusta. Nyt on vaikea nähdä, että samanlainen teknologis-taloudellinen murros olisi meneillään, vaikka esim. robotiikka, tekoäly ja datan hyödyntäminen ovatkin olleet paljon esillä. Netin tuominen ihmisten taskuunkin alkaa olla pitkälti valmista, joten sieltäkään suurta tuottavuusloikkaa tuskin enää kannattaa toivoa. Näidenkin asioiden takia siis lasku tuntuisi todennäköisemmältä kuin nousun jatkuminen, mutta toisaalta pörssi on jollain tapaa paradoksaalisessa tilassa ja ikäviä yllätyksiä on seurannut nousu. Seuraako sitten myönteisiä yllätyksiä lasku, vai vielä suurempi nousu?

Lue lisää

Tätä juuri tänään ajattelin ja mutuilin, että 1996 olivat kyseessä vasta lupaukset ja tulevaisuudenodotukset, jotka sitten romahtivat vuorostaan liiankin alas ja ovat vasta viime vuosina alkaneet realisoitumaan.
Ihan noin bkt:eita katsoenkin nettivallankumous on tähän asti mielestäni vaikuttanut ihmeen vähän, kasvukäyrät eivät ole kiihtyneet, vaan ennemmin laantuneet, vaikka tiedon saatavuus ja käsittelytavat ovat parantuneet huimasti.
Niinpä näkisin siis edelleen netin ja muun tietotekniikan kautta olevan mahdollisuuksia huomattavaan kasvuun, kunhan odotukset vaan lopulta täyttyvät ja ihmiset täysin sopeutuvat uuteen aikaan, ottaen hyödyt irti täysimääräisesti.
Yhtenä esimerkkinä juuri robotisaation vapauttama ihmistyö autojen rateissa, niin ammattilaisina kuin omia autoja ajaessaankin, lähivuosikymmeninä jää keskimäärin jopa tunti päivässä enemmän aikaa olla tuottava. Etätöiden ja / tai häviävien työmatka-aikojen vuoksi vielä enemmän. Noh, suurimmalta osin nuo tunnit kuluvat salkkareita katsoen, mutta väkisin sieltä jotain jää viivan allekin.

Voi se tosiaan niinkin olla, että jostain syystä sitä netin räjähdysmäisesti kasvattamaa taloutta ei koskaan nähdäkään, että netin vaikutukset tulijat jo, eikä enempää ole luvassa.