Jenkeissä ollaan ennätyskorkeuksissa ja yritetään vielä niistää lisänousuja. Se mikä raketoi ylös tulee myös aikanaan vauhdilla alas. Korkojen nousuun ja laajempaan voittojen kotiutukseen loppuvat pian kekkerit. Eurooppa voi vielä maalis-huhtikuussa kiriä kiinni eroa jenkkeihin. Vuoden kuluttua voi olla halpaa? Kuka viitsii enää ostaa lisää tässä nousussa?
Noususyklin huipennus
Globalbrands
63830
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Trumpin veronkevennykset ja elvytyshankkeet kaatuvat siihen, että ne pitäisi tehdä velkarahalla, eikä sitä USA riittävän halvalla tässä tilanteessa saa. Verotuksen painopistettä voi toki yrittää muuttaa tai suunnata investointeja tiettyihin hankkeisiin (vaikka sitten muuriin), mutta se ei ole sama asia kuin yleinen veronkevennys tai investointien kasvattaminen. Ei tarvitse arvata kurssien suuntaa, kunhan Trump-humalasta herätään.
Kun USA laskee, niin tekee Eurooppakin, ja Suomi. Ehkäpä vielä kertoimella, jos jenkkirahastot alkavat kotiuttaa voittoja painottaen reuna-alueilta. Euroopassa on vielä omatkin ongelmansa, poliittinen epävakaus ja pankkisektorin ratkaisemattomat ongelmat.
Toisaalta: on myös hyviä firmoja, joiden kurssit eivät ole tapissa ja joiden kanssa voi katsoa vähän seuraavan notkahduksen ylikin. Jos maailma ei ihan hajoa käsiin, teknologinen kehitys ja tuottavuuden kasvu jatkuvat, mikä luo edellytykset onnistuneille sijoituksille tulevaisuudessakin. Lähiaikoina voi kuitenkin olla jännää.
Jep jep. Voin antaa ilmaisen vinkin, että romahdusta ei tule, kun kaikki odottavat romahdusta.
Sääliksi käy.
Odottaminen ei riitä, tarvitaan uskoa. Sopulilauma vaihtaa suuntaa vasta sitten, kun aletaan uskoa, että romahdus on oikeasti käsillä. Se voi tulla milloin vain, eikä siihen tarvita mitään erityistä syytä. Myös väärät hälytykset ovat mahdollisia.
Varovainen keventää osakepainoa jo nyt. Rohkea syö rokan tai rotan.
Kerro tarkemmin mikä logiikka on logiikkasi takana. "romahdusta ei tule koska kaikki odottavat"
Isot instituutiosijoittajat ovat jo jonkin aikaa kertoneet pitävänsä poikkeuksellisen suurta (ja kallista) käteisposaa, joka maksaa menetettyinä tuottoina niin kauan kun kunnon romahdusta ei tule.
Samaa on ohjeistettu yksityisille piensijoittajille eri blogeissa siitä lähtien kun Schillerin P/E ylitti pitkän ajan keskiarvon.
Kun kaikki odottavat ostopaikkaa rahat kourassa, jokainen alennusmyynti ostetaan tyhjäksi hetkessä. Brexitin ja Trumpin voiton piti kaataa talous, mutta katso miten kävi. Lyhyt dippi ostettiin tyhjäksi hetkessä.
Romahdus tulee sitten, kun osakkeiden tuoton nähdään heikkenevän, koska silloin ei enää haeta osto- vaan myyntipaikkaa muihin omaisuuslajeihin siirtymiseksi.
Brexitin ja Trumpin jälkeistä nousua ei mielestäni voi selittää rationaalisesti, vaan kyseessä on tyylipuhdas sopuli-ilmiö. Käteispossa-teoria kaatuu siihen, että sama tilanne on ollut jo vuosikausia, mutta silti laskuja on tullut.
Ei tee mieli ostaa tai pitää osakkeita näillä hinnoilla, lukuunottamatta joitakin harvoja firmoja, joiden hinta ja kasvunäkymät antavat mahdollisuuden katsoa vähän suhdanteiden ylikin. Sitähän sijoittamisen toki pitäisi parhaimmillaan ollakin.
Osinkohuuma kannattelee nousua syksyllä ostonapille kuukauden välein kun ale alkaa.
Tänään+ostetuilla+osakkeilla+saa+osinkoa+4+%+sijoitetulle+pääomalle,+vaikka+kurssit+laskisivat.++Ei+tarvitse+muuta+kuin+odotella+seuraavaa+nousua,+joka+tulee+sitten+aikanaan.
Tuo on ihan totta ja laadukkaiden firmojen kohdalla voi katsoa suhdanteiden ylikin. Huonommilla firmoilla voi sitten ajankuluksi pelata osto- ja myyntileikkiä.
Mukana ollaan!
Salkun arvo on ikiholdarille osinkosummaan verrattuna mielenkiintoinen, mutta toisarvoinen seikka.
Voidaanko Euroopassa edes nostaa kunnolla korkoja 2018-2019, koska jenkkien talous on kohta ohittanut nousukauden ja he voivat jarruttaa nostoja tai laskea uudestaan korkoja parin vuoden sisällä jos taantuma iskee?
Miksi mikään keskuspankki nostaisi korkoja, kun markkinat toimivat nyt erittäin hyvin?
Esim. siksi, että taloutta uhkaa ylikuumeneminen. Lisäksi keskuspankki ei yksin päätä korkotasosta, vaan ainoastaan ohjauskorosta. Erityisesti USA on siinä tilanteessa, että korot saattavat nousta, vaikka ohjauskorkoon ei koskettaisikaan. Syynä Trumpin politiikan tempoilevuus, mikä herättää epäluottamusta.
Niin,+ehkä+10+vuoden+päästä+voi+uhata+ylikuumeneminen+reaalitaloudessa,+jos+elvytystä+ymmärrettäisiin+lisätä.+Nykyisellään+jatketaan+juuri+ja+juuri+siedettävällä+kasvulla+ympärin+maapallon.
Maalaisjärki kehottaa myymään, ei tästä ainakaan enää 2018 puolella nousta!
markkinat nousee tasan niin kauan kun ei ole parempia tuottoja tiedossa....kuten kulta,kiinteistöt,öljy,korko.....ainut joka vois nousta on öljy
Periaatteessa voisi olla noin, mutta markkinat eivät toimi noin rationaalisesti. Markkinoilla katsotaan ja spekuloidaan myös, mitä toiset sijoittajat tekevät.
Jos kurssit lähtevät yleisesti laskuun, silloin ei katsota osinkotuottoa tai verrata osakesijoituksia muihin omaisuuslajeihin, vaan yksinkertaisesti yritetään saada mahdollisimman hyvä hinta osakkeista, joiden hinta laskee ja uhkaa laskea vielä paljon lisää. Tuolileikkiä, jossa kukaan ei halua jäädä viimeiseksi. Tämä koskee siis lyhyellä tähtäimellä sijoittavia spekulantteja, joita suuri osa sijoittajista on (vaikka muuta väittävät). Fundamenttipohjalta sijoittavan ei tarvitse välittää kurssilaskusta, jos sijoituskohteen asiat ovat muuten kunnossa.
Itse+sijoittelen+tulevalle"eläkekkeelle"säännöllisesti.Nyt+olen+pienentänyt+summia+jonkun+verran,tarkoitus+on+ollut+ostaa+aina+2-3+laskupäivän+jälkeen+hajautetusti.En+myy+rahastoja+pois+koska+maksan+myös+sitten+veroja+luonnollisesti.Itse+olen+varautunut+siihen+että+saattaa+tulla+lähivuosina+korjausliike+30-40%,tuskin+kuitenkaan+niin+isoa+kuin+lehmanin+kaatumisen+jälkeen.Jos+ja+kun+korjausliike+tulee+silloin+ostoja+vaan+kehiin+niin+saa+ostohinnan+keskiarvon+kohdalleen.
Rahastot+voivat+olla+hyviäkin,+riippuu+rahaston+rakenteesta+ja+kuluista.+Mahdollisimman+laaja+ja+halpa+on+usein+hyvä.+Verot+tosiaan+tarvitsee+maksaa+vasta+rahastoa+myydessä+(kasvuosuusrahaston+tapauksessa,+eli+jos+ei+makseta+tuottoa+ulos+ja+rahasto+itse+sijoittaa+osingot+takaisin).
Seligson+rahastomenua+käyttänyt+pelkästään,n.30%+jenkkejä,40%+suomeen,sitten+on+kehittyvät,lääkeyhtiöt,vähän+eurooppaa+ja+aasiaa.näistä+kehittyvät+alkanut+nousemaan+tosi+hurjasti
Pörssit "liiottelevat" laskut, koska valtaosa pörssissä olevasta rahasta on lainattua rahaa ja lainaaja pakottaa myymään osakkeet tappioita rajoittaakseen.
Nyt velkarahaa on rutkasti enemmän pörssissä kuin Lehmanin kaatuessa, joten vastaava paniikki on edelleen todennäköinen, kun velkarinki alkaa yskkmään.
Mutta tätä ei kannata normaalisijoittajan stressata, koska vaikka jokin kriisi olisi jo puhjennut, niin oikeat tahot myyvät ensin osakkeensa ja vasta sitten kerrotaan kaikien olevan k#sessa.
Koko maailma odottaa mustaa joutsenta rahatukko kourassa. Institutionaaliset sijoittajatkin pitävät kallista suurta käteispositiota korjausliikkeen varalta.
Seurauksen näimme viime vuonna Brexitin ja Trumpin jälkeen. Lupaavasti alkanut lasku ostettiin tyhjäksi parissa päivässä.
Niinpä. Eli vaikuttaa siltä,ettei nyt vaan voi romahtaa? No ok, jos yhtiöiden tulokset lähtisivät alaspäin, niin pakkohan sen olisi näkyä kursseissakin. Mutta nyt ovat tulokset nousussa.
Monella mittarilla nyt on erinomainen aika ostaa osakkeita.
pe luvut aika korkeita,yli 30 reippaasti
Inflaatiokorjattuina keskimääräisellä tasolla ja tulokset kasvussa.
Rahatukkoteoriaa+on+tarjottu+selityksenä+Brexitin+ja+Trumpin+jälkeiseen+outoon+nousuun,+mutta+missä+olivat+nuo+viisaat+silloin,+kun+näillä+tapahtumilla+etukäteen+peloteltiin?+Tuossa+on+mielestäni+kyse+jälkeenpäin+kyhätystä+rationalisoinnista,+jolla+pyritään+selittämään+alunperin+sattumanvaraista+sopuli-ilmiötä.+Joku+vain+lähti+ostamaan+ja+muita+lähti+mukaan.+Kurssit+ovat+niin+korkealla,+että+10%+laskun+jälkeenkään+osakkeet+eivät+ole+halpoja,+eikä+ostoryntäystä+näin+ollen+voi+selittää+fundamenttipohjalta.+On+vaikea+nähdä,+mikä+oikeasti+olisi+nyt+paremmin+kuin+ennen+Brexitiä+ja+Trumpia.
Tuloskasvu tukee osakkeita sen verran, että isoa romahdusta tuskin tulee, mutta korkea arvostustaso yhdistettynä nouseviin korkoihin tarkoittanee sitä, ettei kurssinousulle juuri ole tilaa.
Tietenkin kyse on jälkikäteen tehdyistä päätelmistä. Sopuleitakin voi ymmärtää, edes jälkikäteen. Mutta nyt kun me siis olemme nähneet, että romahdukset (tai notkot) ostetaan takaisin, niin miksipä ei ostettaisi seuraavaakin romahduksenjyvästä? Pitäisi siis tulla jotain selkeästi Brexitiä ja Trumpia huonommiksi koettuja uutisia. Euroopan kannalta sellainen olisi euron sortuminen, ainakin lyhytaikaisesti, mutta USA:n markkinoille tuskin sekään olisi erityisen kohtalokasta.
Korkeaa arvostustasoa (mikä ei ole korkea inflaatiokorjattuna) ja nousevia korkoja on hoettu jo viisi vuotta, sinä aikana on tullut kymmenien prosenttien pörssituotot. Ei ole erityistä syytä sille, etteikö tuottoja tulisi jatkossakin. Jälkiviisaasti on tietenkin helppo sanoa, että vuonna 2009 olisi ollut parempi hetki sijoittaa kuin nyt, mutta kun aikakonetta meillä ei ole, niin turha haihatella. Todennäköisesti nytkin on kuitenkin ihan hyvä aika sijoittaa verrattuna vaihtoehtoihin. Merkittävää kurssinousuahan ei edes tarvita, jotta sijoittaminen kannattaisi.
Brexit, Trump ja Italian vaalit eivät tuoneet kurssilaskua, ja ehkä maailmansota, pandemia tai asteroidikin olisivat vain buustia kursseille. "Päästiinpä noistakin epävarmuuksista" (kun pelätty asia toteutui). Toisaalta Kiinan tilanne alkoi ilman mitään erityistä syytä huolettaa sijoittajia juuri elokuussa 2015 ja aiheutti reippaan notkahduksen pidemmäksi aikaa. En vetäisi Brexitistä ym. sellaista johtopäätöstä, että selittämättömän, ilman syytäkin alkavan romahduksen vaara olisi jotenkin poistunut. Onhan nousukin tapahtunut ilman kunnollista syytä.
Euro saattaa oikeasti hajota ja Euroopan pankkisektori voi aloittaa dominopelin milloin vain. USA:ssa aletaan hiljalleen heräillä siihen todellisuuteen, että Trumpin lupaamia veronkevennyksiä tai infra-investointeja on turha odottaa ainakaan lähiaikoina ja ne saattavat peruuntua kokonaan. Maahanmuuton rajoittaminenkin osuu halpatyövoimaa tarvitsevan maan omaan nilkkaan. Kiinan velkakuplasta puhutaan, eikä järjestelmän poliittisesta tulevaisuudestakaan tiedä (jos nyt kovin vahvoissa kantimissa ollaan länsimaissakaan).
Pörssinousun loppuhuipentumalle on kuitenkin tyypillistä se, että kurssit nousevat ilman kunnollisia perusteita ja markkinoilla nähdään vain mahdollisuudet, ei riskejä. Tältä minusta nyt näyttää. Toisaalta pörssi ja reaalitalous ovat hieman epäsynkassa, kun tulokset ovat kuitenkin paranemaan päin, vaikka pörssi hulluttelee kuin viimeistä päivää.
Viime aikojen tärkein opetus tai muistutus (periaatteessa tiedossa ollut asia) on ollut mielestäni se, että tulevaisuutta on turha kovin paljon ennustella. Vaikka pystyisi arvaamaan jonkin tapahtuman, markkinareaktio ei ole arvattavissa. Kannattaa varautua siksi vähän kaikkeen: käteistä laskun varalta, osakkeita nousun jatkumisen varalta. Sen verran olen näkemystä kuitenkin ottanut, että olen keventänyt osakepainoa selvästi.
Sijoittaminen voi kannattaa ilman kurssinousuakin ja siten osinkosijoittaja ajatteleekin. Vaatii kuitenkin hyvät hermot katsella korkeasuhdanteen huipulla ostettua osaketta salkussa, kun samaa osaketta saisi reippaalla alennuksella ja osinkotuottokin saattaa notkahtaa tuloslaskun takia.
Nousulle+on+kyllä+syitä.
"Eräiden analyytikkojen mukaan tilanne olisi peräti se, ettei veroalea ole vielä hinnoiteltu lainkaan kursseihin eli suurin nousu olisi vasta edessäpäin."
Jäin vain miettimään, mitä kursseihin on sitten hinnoiteltu, kun ne pelkillä puheilla ovat nousseet. Yritysten positiivinen tuloskehitys ei ole Trumpin ansiota, vaan on ollut meneillään jo aiemmin. Lienevätkö nuo mainitut samoja analyytikoita, jotka kehottivat myymään salkun tyhjäksi vuoden 2016 alussa?
Näihin olen kyllä tottunut: kun kurssit ovat pohjamudissa, analyytikot laskevat ennusteitaan ja kehoittavat myymään, ja sama toisin päin, kun ollaan huipulla.
Trumpin lupausten lässähtäminen on helppo nähdä, eikä siihen kristallipalloa tarvita: katso ympärillesi ja mieti, kuka USA:lle suostuu lainaamaan ja millä korolla. Sillä budjettivajetta kasvattamalla tuo pitäisi rajoittaa. Sitä en kuitenkaan ala arvailemaan, miten markkinat reagoivat. Ehkä nousu vielä jatkuukin, ja on minulla myös osakkeita sitä varten. Jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee. Minä kevennän osakepainoa.
No sehän on selvä, ettei analyytikon sanalla suurta arvoa ole, kuten ei ole kyllä kenenkään muunkaan. Tai jos jonkun sanalla pitäisikin olla iso painoarvo, niin sitä ei oikeastaan ennalta voi tietää.
Samahan se on, että kenen ansiota positiivinen tuloskehitys on, se nostaa kursseja joka tapauksessa.
Kyllä USA:lle aina suostutaan lainaamaan ja vaikkei suostuttaisikaan, niin onhan heillä oma keskuspankkinsa. Korkotasot tietenkin voivat nousta liian koviksi, jotta kaikkia Trumpin lupauksia voitaisiin toteuttaa. Mutta ei tämäkään mitään salatiedettä ole, vaan lähtökohtaisesti markkinat ovat hinnoitelleet kurssit sen mukaan, etteivät kaikki Trumpin suunnitelmat toteudu kuin tanssi.
Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä.
USA on budjettivajeensa kanssa porskuttanut ikuisuudet ja tullee meidän elinikämme loppuun saakka niin tekemään. Hyvä niin.
Minä lisäisin ehdottomasti osakepainoa, kunhan nyt vaan saan järjesteltyä lisäysmahdollisuudet.
"Kyllä USA:lle aina suostutaan lainaamaan ja vaikkei suostuttaisikaan, niin onhan heillä oma keskuspankkinsa."
Setelirahoitus tästä vielä puuttuisi. Sillekin instrumentille voi olla paikkansa pahassa lamassa, mutta nythän USA:n taloudella menee melko hyvin ja työllisyyskin on hyvä.
"Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä."
Mitenkäs tämä näin päin kääntyi? Korkea korkotaso nimenomaan kertoo lainaajien haluttomuudesta lainata ja siinä, että he näkevät sijoituskohteessa riskiä. Henkilökohtaisella tasolla voi toki luottaa USA:han tai mihin haluaa, eikä maa varmasti ole asemaansa täysin menettämässä, vaikka kahjon presidentin johdolla katkoo välejään eri puolille maailmaa.
"Minä lisäisin ehdottomasti osakepainoa, kunhan nyt vaan saan järjesteltyä lisäysmahdollisuudet."
Minä taas varaan käteistä nimenomaan siksi, ettei tarvitsisi tehdä mitään temppuja sitten, jos kurssit laskevat ja tekee mieli lisätä.
""Tällä hetkellähän USA:n valtionlainojen korot ovat huomattavasti korkeammat kuin useimpien vai jopa kaikkien euromaiden ja kyllä minä ainakin ennemmin uskon USA:han kuin euromaihin, eli jos jommalle kummalle lainaisin, niin valinta olisi selvä."
Mitenkäs tämä näin päin kääntyi? Korkea korkotaso nimenomaan kertoo lainaajien haluttomuudesta lainata ja siinä, että he näkevät sijoituskohteessa riskiä. "
Puhuin itsestäni. Näen USA:ssa huomattavasti vähemmän riskiä kuin Euroopassa.
Korkotasoon vaikuttaa riskin lisäksi maan keskuspankin korkolinjaus, USA:ssa kun taloudella menee vahvemmin, on korkokin korkeammalla, jotta talouden ylikuumenemista ehkäistäisiin. Ei USA vs. Eurooppa korkotasoista siis voi päätellä, että USA:han liittyisi kovempia riskejä. Sitten voisi, jos alueilla olisi sama keskuspankki ja sama ohjauskorko.
Kun valtionlainan riskeistä puhutaan, niin vaikka kuinka kahjo Trump olisi, niin tuskinpa nyt sentään onnistuu USA:ta konkurssiin ja lainanmaksukyvyttömyyteen ajamaa. Huomioidaan kuitenkin, että Japanilla on valtionvelkaa noin kaksinkertaisesti suhteessa bkt:hen, eikä Japanin talous ole oikeastaan kasvanut kohta 30 vuoteen. Ja alemmalla korolla kuin USA:lla.
USA:n pienemmistä riskeistä kertovat myös USA:n pörssin suuremmat P/E:t.
Siinähän lisäät käteistä, ja varmaan sanomattakin tiedät, ettei se mitään tuota.
Kyllä käteinen tuottaa, mielenrauhaa :) Pointti on sopiva osakepaino.
Jos on liiaksi kiinni osakkeissa, katsoo kursseja pelonsekaisin tuntein "ei kai vaan ole laskenut?". Jos liian vähän, katsoo kärsimättömänä "vieläkö vaan nousee, laskisi jo!". Minulle käy kumpi vaan, vaikka myönnän, että sopiva korjausliike alaspäin olisi hieman mieluisampi.
Tuosta Japanin tilanteesta vielä, että siellähän velka on lähes täysin kotimaista. Jenkkien säästämisinto ei ole samaa luokkaa, joten ulkomaista velkaa tarvitaan.
Minusta salkun allokaatiot pitäisi tehdä niin, ettei tarvitse miettiä kurssinousuja ja laskuja. Eli että salkku tuottaisi läpi syklien hyvin tai ei ainakaan romahtaisi suhteessa tuottoon missään tilanteessa liikaa. Tähän on ainakin historiallisesti päässyt parhaiten sijoittamalla korkoihin.
Valitettavasti kuitenkin vaikuttaa siltä, että mahdollisuuksia vielä parempaan tuottoon olisi, nimittäin momentumia käyttäen. Sehän taas siis edellyttää kurssien seuraamista, mutta jos sitä varten luo tarkat säännöt itselleen, niin ei tarvitse märehtiä, että onko laskenut liikaa vai liian vähän? Sen kun katsoo "sääntökirjastaan", että onko nyt aika toimia vai ei? Vähemmän stressiä, perustellumpi strategia ja todennäköisesti parempi lopputulos kuin mutulla arvuutellen.
Erinomaisia tuloksia momentumilla on ainakin historiallisesti saatu jo melko vähäiselläkin vaivalla, kerran kuukaudessa tilanteen tarkistaminen on riittänyt, eikä suinkaan joka tarkistuskerralla ole aihetta toimenpiteisiin. Liian nopea reagoiminen on monesti tuottanut huonomman tuloksen kuin rauhallinen, hidas ja vähän työtä vaativa tapa.
ja siis oikeastaan missään tilanteessa ei käteiselle ole salkussa sijaa. No ok, momentumia soveltaessa joskus harvoin voisi olla, jos sekä osakkeet, että korot sekä mahdollisesti mukaan otettu kulta sojoittavat alaspäin. Lähes aina kuitenkin edes joku noista on noususuunnassa, joten käteistä ei tarvita koskaan.
Finanssikriisissä 2008-2009 kyllä kaikki sijoitukset menettivät arvoaan roimasti ja sama tulee tapahtumaan myös seuraavassa kriisissä.
Olen aina ihmetellyt tätä puhetta kullasta turvasatamana, kun katsoo sen käyttäytymistä "oikeissa" kriiseissä. Toki kulta on pomppinut viime vuosina spekulatiivisesti, mutta kun pee osuu tuulettimeen, niin senkin hinta tippuu kuin kivi.
Ei aina. Joissain kriiseissä kullan arvo on noussut. Eli kyllä se tuo enemmän turvaa kuin mitkään osakkeet, tai sanotaanko, että tuo todennäköisemmin turvaa, mutta ei sen varaan silti kannata laskea, on suuri mahdollisuus, että se romahtaa osakkeiden mukana.
Bondit ovat tuoneet turvaa lähes idioottivarmasti.
Niin+ja+osakkeillakin+on+eroa,+parhaiden+defensiivisien+alojen+osakkeet+menettivät+2008+arvostaan+n.25%,+kun+taas+riskisimpien+alojen+osakkeet+yli+60%.
Kulta on idioottisijoitus, johon en sijoittaisi missään olosuhteissa. Se ei tuota mitään, sillä ei tee oikeastaan mitään ja sen säilyttämisestä on vain kuluja, kun pitää huolehtia, ettei kukaan sitä varasta. Ennemmin vaikka säilykelihaa, jos niin tiukka paikka tulee.
Bondit ovat ihan ok niin kauan kuin korot eivät isommin nouse. En ostaisi pitkiä lainoja tällä hetkellä ollenkaan, lyhyet ovat turvallisempia, mutta ne eivät juuri säästötilin tuotosta eroa. Bondeja voisi ostaa sitten, kun korkotaso on ylempänä. High yeild -lainoissa taas ottaa liikkeellelaskijariskiä ja arvo saattaa vaihdella voimakkaasti. Mieluummin omistan hyvän firman osakkeita kuin huonomman firman lainoja, vaikka molempien arvo voi vaihdella.
Bondeissa on kyse negatiivisesta korrelaatiosta, ei tuotoista tai riskeistä.
Kullalla itse tarkoitan kaivosyhtiöitä, jotka oletettavasti pitkällä välillä tuottavat siinä missä muutkin yhtiöt, mutta jälleen heikommalla korrelaatiolla markkinan kanssa.
Mutta on se kulta itsessäänkin sentään huomattavasti fiksumpi ja tuottavampi sijoitus kuin käteinen.
os+on+liiaksi+kiinni+osakkeissa,+katsoo+kursseja+pelonsekaisin+tuntein+"ei+kai+vaan+ole+laskenut?".+Jos+liian+vähän,+katsoo+kärsimättömänä+"vieläkö+vaan+nousee,+laskisi+jo!".+Minulle+käy+kumpi+vaan,+vaikka+myönnän,+että+sopiva+korjausliike+alaspäin+olisi+hieman+mieluisampi."
Kultaa pitää ostaa todella hyvinä aikoina esim. 15 vuotta sitten. Huonoina aikoina on myöhäistä. Trump kupla puhkeaa lähiaikoina. Tämä viikko voi olla viimeinen mahdollisuus myydä. Sitten on edessä kuplien kupla pelastuskupla.
Faktaa on hyvä jopa loistava aika kotiuttaa osakevoittoja, parasta hetkeä vaikea saada osumaan. Markkinoilla on pelottavan odottava tunnelma. Löytyykö superuutisia kursseja nostattamaan vai kääntyykö trendi vaakatasoon ja laskuun? USA:n työttömyystilanteen kehitys kielii huipusta, parantamisen vara nykyisestä on olematon?
Alla+pari+artikkelia+100%sti+täyttä+asiaa+ja+loogisin+faktoin+pragmattisesti+perusteltuna.
Vastoin pelikirjaa perinnön kerralla all-in OMXH indeksiin juuri ennen suurinta romahdusta 80 vuoteen kaatanut pääsi osingot takaisin sijoittaen omilleen jo 2014. Järkineuvon ajallisesta hajautuksesta uskonut huipulla aloittanut pari vuotta aiemmin.
Eihän yksi 5 vuotta ole salkun iässä edes yhtä tyypillistä pörssisykliä.
Jos tarkoitus ei ole myydä perintöä, vaan syödä vain tuotot (tai sijoittaa ne takaisin), silloin hyvän yrityksen osingon määrä kiinnostaa sen arvoa enemmän ja osinko laskee arvoa harvemmin ja vähemmän.
Mutta+vaikka+tulisi+alas+90%+niin+tulee+jossain+vaiheessa+taas+korkeammalle+kuin+koskaan+ennen.+Pahimmillaan+siihen+menee+20+vuotta,+mutta+voi+tapahtua+paljon+nopeammassakin+ajassa.+Silloin+1932+eteenpäin+nousua+hidasti+maailmansota+joka+sattui+väliin.+Osakkeet+ovat+tuottaneet+100+vuoden+jaksolla+KESKIMÄÄRIN+6,7%+per+vuosi,+välillä+nousten+enemmän+ja+välillä+laskien+vähän.+Eli+jos+pidät+rahojasi+osakkeissa+50+vuotta,+niin+todennäköisesti+voit+lopulta+laskea+voittaneesi+keskimäärin+5-7%+per+vuosi+vaikka+välillä+olisi+ollutkin+tappiollista.
USA:n veroale antaa vielä viimeisen nousun 2018 alkuvuodesta?
Mitään merkittävää veroalea USA ei pysty toteuttamaan, siihen ei yksinkertaisesti ole varaa. Saa nähdä, saavatko yhtään mitään aikaiseksi sillä rintamalla. Toisaalta eivät markkinat ole välittäneet, vaikka Trumpin aiemmat lupauksetkin ovat lässähtäneet yksi toisensa jälkeen. Nyt näkyy markkinatunnelma olevan se, että kurssit nousevat riippumatta siitä, mitä tapahtuu. Aikanaan tämä kääntyy, muttei välttämättä ihan heti. Varovainen sijoittaja varautuu laskuun jo nyt, (uhka)rohkea katsoo pelin loppuun asti. Sen voi joka tapauksessa sanoa varmuudella, että kurssit ovat todella korkealla, eikä nyt ainakaan ole täysin väärä aika myydä osakkeita. Sen sijaan voi olla täysin väärä aika ostaa, mutta tämänkin näkee vasta jälkeenpäin.
Joo, tullee nousua vielä 2018 alkuvuodesta ja jopa kesään asti. Ei tässä hätäillä kannata myyntien kanssa. Osa porukasta jäänyt jo vuosi takaperin pois ja voi olla, että joutuvat odottelemaan melko kauan, että pääsevät taas mukaan.
Esimerkiksi+Dow’n+kohdalla+tilanne+on+nyt+se,+että+saisi+tippua+20%+ennen+kuin+oltaisiin+vuodentakaisella+tasolla.+Jos+ensi+kesänä+alkaa+rommi,+ja+sitä+ennen+vielä+10%+nousua+ja+lasketaan+mukaan+osingot,+kaupankäyntikulut+ja+verot,+niin+täytyy+tulla+lähes+50%+rommi,+että+vuosi+sitten+kyydistä+jäänyt+edes+näkee+junaa.+Eikä+todennäköisesti+uskalla+kyytiin+oikealla+hetkellä+silloinkaan.
Osakkeita kannattaisi ostaa silloin, kun ne ovat halpoja ja kaikki näyttää huonolta - ja myydä silloin, kun ne ovat kalliita ja kaikki näyttää hyvältä. Kaikki periaatteessa tietävät tämän, mutta silti useimmat sijoittajat toimivat täsmälleen päinvastoin. En ymmärrä ollenkaan.
Ehkäpä toimivampi periaate onkin, että osakkeita kannattaa ostaa aina?
Jonkunlaista painotusvaihtelua voisi olla aiheellista tehdä arvostustasojen mukaan. Toisaalta taas momentumillakin on saanut hyviä tuottoja ja momentumin sekä volatiliteetin yhdistäminen painotusreseptiksi määräisi nyt satsaamaan aivan täysillä. Näin vahvaa ja ennenkaikkea tasaista nousua ei ole juuri koskaan nähty.
Itse olen tutkinut, että tuo momentum volatiliteetti olisi historiallisesti toiminut hienosti, mutta enpä muistaakseni ole kokeillut samaan kaavaan esimerkiksi P/E - lukujen yhdistämistä. Täytyypä kokeilla jaksaessa ja ehtiessä..
Tosin arvostuskertoimistakin sen verran, että inflaation huomioiminen laskee nykyiset P/E:t maltillisemmiksi ja inflaation huomioiva P/E on ennustekykyisempi kuin normaali tai CAPE. Edelleen arvostuskertoimet kohtuullistuvat, kun katsotaan viimeisten vuosikymmenien keskiarvoja, eikä jostain sadan vuoden takaa. Ja Shillerin P/E tosiaan laskee ihan vaan odottamalla pari vuotta, kun 2008 tippuu pois.
Toisaalta voimakkaasti syklisten (esim. terästeollisuus) P/E on usein hämäävän matala silloin, kun ollaan korkeasuhdanteessa, koska vaikka kurssit ovat nousseet, tulokset ovat nousseet vielä enemmän. Siten matala P/E niiden kohdalla kertoo hyvän ostosauman sijaan paremminkin siitä, että meneillään on ehkä 1-2 vuotta kymmenestä, joiden aikana firma tekee hyvää tulosta, kun taas suhdannepohjassa on odotettavissa vuosien kyntämistä ja surkeaakin surkeampia tuloksia. P/E toimii paremmin tasaisempien firmojen kohdalla. Syklisten arvioimiseen parempia tunnuslukuja ovat P/B ja P/S, tietenkin toimiala pitää tuntea ja ottaa huomioon arvioissa. P/B toimii erityisen hyvin koko pörssin tasolla ja tällä hetkellä kertoo korkeasta arvostustasosta, tosin vuoden 2007 huipussa Helsingin pörssin mediaani P/B on ollut vielä hieman korkeampi.
Yksi ohjenuora minulla sijoittamisessa ja muussakin elämässä on se, ettei todennäköisyyttä vastaan kannata pelata. Nyt on todennäköisesti parempi aika myydä kuin ostaa, joten myyn, tosin en ihan koko salkkua tyhjäksi. Osta ja pidä on yksi mahdollinen strategia sekin, mutta ei siinäkään järjen käyttö ostojen suhteen ole kiellettyä.
Mielenkiintoista uuttakin ajateltavaa. Terästeollisuus näemmä yleisemminkin noussut 2016 alkuvuoden aallonpohjasta huimasti. Toisaalta kurssi on samalla tasolla kuin ennen tuota 2016 notkoa jo oli vuosia sitten. P/E tällä terästeollisuus etf:llä kuitenkin vain 14 eli pitäisikö tästä nyt päätellä, ettei olla suhdannehuipulla?
https://www.vaneck.com/etf/equity/slx/portfolio-analytics/
Eikun sori, just päinvastoin. Matalan luvun piti kertoa suhdannehuipusta eli täsmää teoriasi kanssa..
Siis juuri päinvastoin , eli kun pe alhainen, niin nyt oltaisiin huipulla, kuten sanoit..
Veroale saa aikaan vielä nousua, mutta entäs sen jälkeen 2019...
Nousun eväitä ei ole ollut pitkään aikaan, tai tavallaan on jotain, mutta kurssit on aikoja sitten hinnoiteltu etukenossa sisältämään todella paljon hyvää, jolle ei pidemmän päälle voi olla katetta. En ihmettelisi sitäkään, että Trumpin verouudistus otetaan vastaan uudistuksen sisällöstä riippumatta "sell the news" -tyyliin eli kurssilaskulla, kun epävarmuus, ja samalla epämääräiset toiveet paremmasta tulevaisuudesta haihtuvat.
Seeking+Alphaan+kirjoitteleva,+pitkään+nousua+povannut+Avi+Gilbur+sanoo+kuukausia+kestävän+laskun+alkavan+piakkoin.+Kyseessä+ei+siis+ole+mikään+ikirommari,+joten+tiettyä+painoarvoa+sanoilleen+annettava.+Avi+viittaa+sijoittajasentimenttiin+ja+siihen,+että+nyt+alkaa+kaikki+raha+olla+pörssissä,+joten+uutta+ei+tule+mistään.
Pörssi ei kuitenkaan ole täysin irti reaalitaloudesta, vaikka joskus siltäkin tuntuu. Vuonna 1996 internet alkoi todella tehdä tuloaan, mikä kai myös nosti tuottavuutta (en tosin voi väittää faktana) tai ainakin herätti toiveita tuottavuuden kasvusta. Nyt on vaikea nähdä, että samanlainen teknologis-taloudellinen murros olisi meneillään, vaikka esim. robotiikka, tekoäly ja datan hyödyntäminen ovatkin olleet paljon esillä. Netin tuominen ihmisten taskuunkin alkaa olla pitkälti valmista, joten sieltäkään suurta tuottavuusloikkaa tuskin enää kannattaa toivoa. Näidenkin asioiden takia siis lasku tuntuisi todennäköisemmältä kuin nousun jatkuminen, mutta toisaalta pörssi on jollain tapaa paradoksaalisessa tilassa ja ikäviä yllätyksiä on seurannut nousu. Seuraako sitten myönteisiä yllätyksiä lasku, vai vielä suurempi nousu?
Tätä juuri tänään ajattelin ja mutuilin, että 1996 olivat kyseessä vasta lupaukset ja tulevaisuudenodotukset, jotka sitten romahtivat vuorostaan liiankin alas ja ovat vasta viime vuosina alkaneet realisoitumaan.
Ihan noin bkt:eita katsoenkin nettivallankumous on tähän asti mielestäni vaikuttanut ihmeen vähän, kasvukäyrät eivät ole kiihtyneet, vaan ennemmin laantuneet, vaikka tiedon saatavuus ja käsittelytavat ovat parantuneet huimasti.
Niinpä näkisin siis edelleen netin ja muun tietotekniikan kautta olevan mahdollisuuksia huomattavaan kasvuun, kunhan odotukset vaan lopulta täyttyvät ja ihmiset täysin sopeutuvat uuteen aikaan, ottaen hyödyt irti täysimääräisesti.
Yhtenä esimerkkinä juuri robotisaation vapauttama ihmistyö autojen rateissa, niin ammattilaisina kuin omia autoja ajaessaankin, lähivuosikymmeninä jää keskimäärin jopa tunti päivässä enemmän aikaa olla tuottava. Etätöiden ja / tai häviävien työmatka-aikojen vuoksi vielä enemmän. Noh, suurimmalta osin nuo tunnit kuluvat salkkareita katsoen, mutta väkisin sieltä jotain jää viivan allekin.
Voi se tosiaan niinkin olla, että jostain syystä sitä netin räjähdysmäisesti kasvattamaa taloutta ei koskaan nähdäkään, että netin vaikutukset tulijat jo, eikä enempää ole luvassa.