Onko tämä jotain kohtalon ivaa vai mitä hemmettiä. Aloin seurustella "oikeani" kanssa 15 vuotta sitten, jolle sanoin heti aikojen alussa etten halua lapsia ja tämä vaikutti olevan hänelle ok. Vuosi sitten tämä "oikea" päätti etsiä itselleen siitosorin kysymättä minulta onko ajatukset lapsien hankintaan muuttuneet. Ja olihan ne jonkin verran ts. olin valmis lapsien hankintaan, koska rakastin tätä naista yli kaiken ja koska tiesin kuinka mahtava suhde meillä oli ollut kaikki nuo 15vuotta. Olin siis valmis uhraamaan paljon omista elämän tavoitteista, että saisin pitää tämän "oikean", mutta hänen kello oli tikittänyt jo liian kauan minun tietämättä ja kaikki meni ihan vituksi.
Erosta selvittyäni päätin, että loppuelämän omistan vai itselleni ja jollekulle uudelle "oikealle" joka ei halua myöskään lapsia ja voimme keskittyä toisiimme emmekä lapsiperheen arjen pyörittämiseen. Nyt kun selaan netin seuranhakusivustoja ja näen itseäni kiinostavan profiilikuva ja aukaisen profiilitekstin niin aina saan pettyä. 90% minua eniten ulkoisesti miellyttävistä naisista on yksinhuoltajia/äitejä ja loput 10% ilmoittaa haluavan lapsia jossakin vaiheessa. Mistä tässä on oikein kyse? Joudunko todella uhraamaan yhden elämäni tavoitteista (huolettoman elämän), jotta saan iltaisin käpertyä jonkun ihanan naisen viereen.
Ja miksi nämä kaikki kauniit äidit ovat sinkkuja/eronneita. Onko naisilla todella niin kova äityisvietti että ensin hommataan nuorena mies, joka tekee heille lapsen ja myöhemmin katsellaan mies, jonka kanssa eletään loppuelämä?
Erosta selvittyäni päätin, että loppuelämän omistan vai itselleni ja jollekulle uudelle "oikealle" joka ei halua myöskään lapsia ja voimme keskittyä toisiimme emmekä lapsiperheen arjen pyörittämiseen. Nyt kun selaan netin seuranhakusivustoja ja näen itseäni kiinostavan profiilikuva ja aukaisen profiilitekstin niin aina saan pettyä. 90% minua eniten ulkoisesti miellyttävistä naisista on yksinhuoltajia/äitejä ja loput 10% ilmoittaa haluavan lapsia jossakin vaiheessa. Mistä tässä on oikein kyse? Joudunko todella uhraamaan yhden elämäni tavoitteista (huolettoman elämän), jotta saan iltaisin käpertyä jonkun ihanan naisen viereen.
Ja miksi nämä kaikki kauniit äidit ovat sinkkuja/eronneita. Onko naisilla todella niin kova äityisvietti että ensin hommataan nuorena mies, joka tekee heille lapsen ja myöhemmin katsellaan mies, jonka kanssa eletään loppuelämä?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Sorry, minusta aivan kauhea teksti.
Pyrit määrittelemään luomakunnan uudestaan oman näköiseksesi.
Kuinka kuvittelitkaan, että pystyisit muuttamaan maailmanjärjestyksen?
Minä ymmärrän oikein hyvin että tyttöystäväsi joka oli varttunut ehkä sinulta salaa naiseksi, halusi lapsen miehen kanssa joka oli siihen valmiimpi ikäänkuin luonnostaan, ilman vääntämättä.
Et ole sinut lisääntymisen kanssa.
On todella kauheaa että kyseenalaistat vielä itsellesi täysin vieraat ja sinusta riippumattomat ihmisetkin ja heidän oikeutensa elää ihmiselle ominaista elämää.
Öm en pyri mihinkään muuhun kuin tekemään elämästäni oman näköiseni, mutta hankalaa se näköjään tulee olemaan. Eesn minä tässä nyt ihan kyllä maailmanjärjestystä ole muuttamassa, lähinnä ihmettelin miksi minun mielestä viehättävimmän näköiset naiset ovat äitejä, juuri kun heidän ei pitäisi olla. En todellakaan ole sinut lisääntymisen kanssa, haluan olla vapaa ja toisaalta säästää tätä palloa ylikansoittumiselta.
Nyt en ymmärtänyt viimeistä lausettasi. Joskus vain tuntuu kun seuraa lähipiiriä että naiset ovat pohjimmiltaan petoja, jotka käyttävät miehiä häikäilettömästi hyväkseen. Yksi mies täyttää heidän yhden tarpeen ja kun sen tehtävä on täytetty niin hankitaan toinen mies täyttämään toisia tarpeita. Toki enhän minä tunne jokaisen sinkkuäidin tarinaa, että kuka jätti ja kenet ja mistä syystä. Voihan olla että nämä upeat sinkkuäidit ovat aikoinaan rakastuneet renttuun ja renttu on sittemmin tehnyt mitä renttu tekee.
"Ja miksi nämä kaikki kauniit äidit ovat sinkkuja/eronneita. Onko naisilla todella niin kova äityisvietti että ensin hommataan nuorena mies, joka tekee heille lapsen "
Epäilemättä sinulle joutuu selittämään omia sanomisiasi ja vääntämään rautalangasta mallia.
Luepa tuo tyly, kylmä, kohteensa vähättelevä, ymmärtämätön ja loukkaava lauseesi kunnolla uudestaan. Ja jos et hoksaa käy tähänastinen elämänkoulusi uudestaan.
"Öm en pyri mihinkään muuhun kuin tekemään elämästäni oman näköiseni, mutta hankalaa se näköjään tulee olemaan."
Ja kyllä vain, pyrit tekemään myös muiden elämästä sinun näköisesi.
Aika+kauheaa+tekstiää+myöskin.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Vaikutat minusta itse pieneltä lapselta, joka haluais käpertyä itseensä ja äitinsä kainaloon. Älä hanki lapsia. Älä uhraudu. On varmasti parempi kaikille. Voi voi voi sitä Pulkkisen Jortsua, miksei sen isä käyttänyt...
Olet oikeassa olen sisimmässäni hieman pikkulapsi ja haluan oikeastaan aina ollakkin, haluan olla se joka yllyttää lapset tekemään tyhmiä asioita ja testaamaan rajojaan enkä se, joka on kieltämässä heiltä kaiken sen mikä heidän mielestään on hauskaa, vaikka siinä huuli aukeaisikin. Mutta äitini kainaloa en kaipaa. Näin se varmaan sitten on joko täytyy valita vakituinen parisuhde ja elämä lapsen kasvatuksen parissa tai yksinäisyys ja yhden illan jutut. No mutta silloin ei tarvitse kysyä muiden mielipiteitä se on sitä vapautta, ei kai se niin huono asia ole.
Kuulostat todellakin siltä ette äitiä kaipaa...
Lapsille vain on ominaista ettei niitä juuri tarvitse kehoittaa tekemään tyhmiä asioita ja testaamaan rajoja, ne tekevät sen luonnostaan. Kaikki yllyttäminen on liikaa.
Ethän sinä itsekään ole rajoja kokeillut, kun noin pidättyväinen olet luontoäidin edessä.
Lapseton elämä ei ole mahdotonta, mutta harvinaisempaa. Ne ovat lapsettomia jotka ovat ja ne eivät jotka eivät ole. Älä mene minnekään isäpuoleksi kun se ei ole sinun juttu. Olisit vain kylmä pala lasten elmässä etkä sitä äidistäkään piittaisi sellaisena kuin hän oikeasti on, ei saisi ymmärrystä.
Odota tovi ja aloita suhde vanhempana, jolloin ikäistesi naisten lapset ovat jo omillaan, ja koita siihen mennessä opetella ymmärtämään maailmanjärjestystä.
No minä todella toivon ettei kukaan koskaan kokeile rajojaan lapsen teon muodossa.
Tuossa olet väärässä että olisin vain kylmä pala lasten elämässä. Minä pidän lapsista ja minusta on mahtava katsoa lähipiirin lasten touhuamista/sekoilua/kasvua ja pelata ja touhuta heidän kanssaan mutta en halua katsoa sitä 24/7.
Olen kova ihastumaan ja pelkään ja vihaan eroja yli kaiken. Se että minä ihastun naiseen ja joudun hänestä eroamaan on jo minulle todella kova paikka. Se että minä ihastuisin naiseen ja "ihastuisin" hänen lapsiin ja joutuisin eroamaan heistä olisi todennäköisesti jo aivan liikaa. Yksinäisen aikuisen ihmisen voin unohtaa ja sulkea pois elämästäni, koska häneen minulla ei ole mitään pakollista syytä pitää yhteyttä. Mutta jos naisella on lapsi, joka tutustuu minuun, pitää minua ehkä jopa isänään niin silloin en voisi sulkea eron jälkeen tätä naista pois elämästäni, kun joutuisin olemaan häneen kokoajan yhteydessä tämän lapsen kautta. En ole sitoutumiskammoinen olen erokammoinen.
Mutta minusta on hauskaa, että ajattelet että on olemassa jokin maailmanjärjestys, ikään kuin joku kaava jota kaikkien täytyy noudattaa, ilman että siihen voisi omalla ajattelulla ja toiminnalla tehdä muutosta. Eläinmaailmassa nuin aikalailla varmasti on mutta että vielä 2000- luvulla ihmisilläkin vaikka kaikki ylikansoittumisen haitat tunnetaan.
Se maailmanjärjestys on toiminut moitteettomasti (joskus liiankin hyvin, niinkuin olet huomannutkin) homo habiliksesta saakka, n. 2 miljoonaa vuotta. Mihin se juuri eilen olisi kadonnut?
"No minä todella toivon ettei kukaan koskaan kokeile rajojaan lapsen teon muodossa."
Vai vielä toivot!?
Kuules, kun vähän vartut vielä niin saatat muuttaa sinäkin tuosta mieltäsi. Noin minäkin nuorena ajattelin ennenkuin tuli sellainen mies joka osasi ottaa luulot minultakin pois...
Se on kuule aika luonnollista että rakastuu ja siinä sitten unohtuu ne aiemmat periaatteet usein. Uskon että rakkaus on tarkoitettu voimaksi jolla voimalla sitten huolehditaan paitsi parisuhde, myös lapset ja niiden kasvatus.
Onhan+siinä+nyt+tietty+ideaa+odottaa,+että+ikäisten+lapset+ovat+omillaan+toki.+Ainakin+saa+nuoremman+ja+freesimmän+daamin+heistä.+Ja+voi+vielä+tehdä+lapsiakin+reilummin.
"lähinnä ihmettelin miksi minun mielestä viehättävimmän näköiset naiset ovat äitejä, juuri kun heidän ei pitäisi olla."
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Apua. Suojele luoja sinulta näitä naisia ja heidän lapsiaan.
Aamen
Aamenesi menee hukkaan ei sitä kukaan kuule, minäkin vain luin.
Sitä paitsi ymmärsit lauseen tahallasi väärin. En tarkoittanut sitä että nämä mielestäni kauniit sinkkuäidit eivät saisi olla äitejä, tottakai he saavat olla. Vaan tarkoitin että ne naiset, jotka viehättävät minua eniten niin heidän tulisi olla lapsettomia.
Rukoilen sinun sielusi puolesta sunnuntaimessussa.
No+ovathan+ne+20%+naisista+lapsettomia+vielä+50-vuotiaanakin,+joten+ongelmaa+ei+ole.+Nuoremmissa+on+vielä+paljon+enämmän+lapsettomia+ja+varmalla+todennäköisyydellä,+että+yhä+useampi+myös+sellaisena+pysyy.
Ikävä tosiasia (siis sinun kannaltasi ikävä) nyt vaan on että suurin osa naisista edelleen haluaa lapsia.
Ei auta muu kuin jatkaa etsimistä ja toivoa että löytyy se sinua viehättävä nainen, joka ei halua lapsia, ja tietysti hänenkin täytyy viehättyä sinusta.
Mahdollista se toki on, tiedän omasta kokemuksestani. Olen nainen joka ei ole koskaan halunnut lapsia. 32-vuotiaana kohtasin miehen joka oli kaikinpuolin minulle juuri se oikea, mukaan lukien se että hänkään ei halunnut lapsia. Yhdessä olemme olleet kohta 20 vuotta ja lapsettomuus tuntuu edelleen oikealta valinnalta.
Onnea etsintään myös sinulle!
Kun et vain puhuisi luikuria.
Joillakin on tapana esittää kiiltävää pintaa totuutena.
En puhu luikuria. Miksi ihmeessä puhuisin? Ei kai ole niin outoa että tässä maailmassa voisi olla kaksi ihmistä jotka ovat täysin onnellisia lapettomina, jotka eivät ole koskaan halunneet lapsia, ja joilla oli suuri onni löytää toisensa?
Voin täysin rehellisesti sanoa että näiden lähes 20 vuoden aikana minulle ei ole yhtään ainoaa kertaa tullut tunnetta "Voi kun meilläkin olisi lapsia". Miehestäni en tietenkään voi varmasti sanoa koska kukaan ei näe toisen ajatuksia - mutta jos hänelle jostain kumman syystä iskisi äkillinen tarve jatkaa sukuaan niin hänen kohdallaanhan se on vielä mahdollista - jättää minut ja etsii nuoremman naisen. Jos niin käy niin se on sitten hänen päätöksensä. Minkäänlaisia merkkejä siitä ei ole kyllä ollut joten enpä asiaa murehdi.
On se aika outoa. Enkä odotakaan että myöntäisit puhuvasi luikuria.
Mikä nyt on outoa ? Itse elin 27 vuotta puolisoni kanssa ilman lapsia. Minulla on mahdollisuus lapsia, jos haluan.
Tietenkin voi elää lapsettomana. Elämästään lapsettomana voi myös nauttia. Pariskunta voi nauttia toistensa seurasta vaikkei heillä olekaan yhteisiä lapsia.
Son noin.
Mutta sitten on niitä jotka kiillottaa pinnan ja liimaa sen päälle. Understand? Päälleliimattua. Kuten tuollainen "täysin onnelliset". Phah. Parisuhde ei tee kenestäkään täysin onnellista enkä usko muutenkaan, että kukaan on täysin onnellinen.
Uskokoon ken tahtoo.
Kun sanoin "täysin onnellisia" tarkoitin että olemme täysin onnellisia ilman lapsia. Onnellisuutemme ei siis ole mitenkään vähentynyt lapsettomuuden takia. Miten olisikaan, kun kyse on vapaaehtoisesta valinnasta. Ne jotka ovat tahtomattaan lapsettomia ovat sitten täysin eri asia.
En minäkään usko että kukaan on "täysin onnellinen" sinällään, oli sitten parisuhteessa tai ei. Jokaisellahan jotain ongelmia on.
Tosin nyt kun mietin asiaa vielä tarkemmin niin meillä on kyllä ollut poikkeuksellisen "charmed life" kun vertaa monien parisuhteiden ongelmiin. 20 vuoden aikana ei ole ollut minkäänlaisia rahaongelmia (kun molemmilla on todella hyväpalkkainen pysyvä työpaikka ei rahaa tarvitse miettiä juurikaan), ei uskottomuutta (ainakaan minun puoleltani, kuten sanottu toisen pään sisään ei näe joten mieheni puolesta en voi vannoa mutta hyvin yllättänyt olisin), ei minkäänlaista väkivaltaa, ei alkoholiongelmia, ei terveysongelmia (ei fyysisiä eikä psyykkisiä). Tykkäämme samoista asioista ja jaamme paljon yhteisiä mielenkiinnon kohteita joten menoistakaan ei tule mitään erimielisyyttä. En muista milloin meillä olisi ollut minkäänlaista riitaa; siitä täytyy olla vuosia. Meillä on yksiinkäyvä huumorintaju ja nauramme paljon.
Suhteessamme ei myöskään ole nalkutusta, toisen mitätöintiä, eikä vittuilua (joskus täytyy todella hämmästellä miten rumasti joissain suhteissa kohdellaan toista - en kertakaikkiaan käsitä sellaista).
Jos tämä sitten on päälleliimattua kiillotusta jonkun mielestä niin sitten on. Totuus se kuitenkin on, ja sen tiedän itse parhaiten.
Juu, mut muutenkin on kilokaupalla otsikoita, että kaikki lapsettomat (parit) ovat onnellisempia ja miten raha-asiat sujuvat paremmin jne.
Aivan sama kun täälläkin jotenkin nuo lapselliset haluavat eroon tai luulevat "pääsevänsä eroon" keskenkasvuisista lapsistaan jo parikymppisinä.
Ei tunnu sekään vanhemmuus heille onnellisuutta, kun lapsilisät loppuvat.
Ennen nämä lapset korkeintaan karkasivat esim. alkoholistien ja muistakin perheistä varsin nuorina ja muutenkin esim. maaseudulta oli pakko muuttaa opiskelemaan kauas muualle. LIian suuri köyhä perhe oli syy muuttoon myös usein, kun työllisyys oli taattua vielä kaupungeissa tai Ruotsissa viimeistään....
Jotenkin harhaisina "nämä äitylit ja isylit" myös sitten luulevat olevansa onnellisempia lapsettomina vanhoina hylättyinä johonkin laitokseen... Sitten olisi taas jo mukavaa, että vieraantuneet lapset edes "kävisivät".
Ette jostain syystä kaipaa kummatkaan syvyyttä ja jatkuvuutta jota lapset toisivat elämäänne.
Mikäpä minä sitä olen arvostelemaan. Saattaisihan se sitä paitsi rikkoa teidän onneanne jos hypoteettinen lapsenne sairastuisi ja kun ne todella tekevät lovia talousmenoihin kun lapsilisät ei kaikkea kata...
En pysty samaistumaan teihin. Minulle liian pinnallista.
Onko sudeetti renki miehesi kun ilmestyy peräkanaa sinun kanssasi kirjoittamaan?
-raha-asiat sujuvat paremmin
-lapselliset haluavat eroon tai luulevat "pääsevänsä eroon" keskenkasvuisista lapsistaan jo parikymppisinä.
-Ei tunnu sekään vanhemmuus heille onnellisuutta, kun lapsilisät loppuvat.
-karkasivat esim. alkoholistien ja muistakin perheistä varsin nuorina ja muutenkin -maaseudulta oli pakko muuttaa opiskelemaan kauas muualle.
-LIian suuri köyhä perhe
-harhaisina "nämä äitylit ja isylit"
-lapsettomina vanhoina hylättyinä johonkin laitokseen
-vieraantuneet lapset
Saat tyydytyksesi arvostelemalla muita ja maalaamalla kauhukuvia.
Sinulle Ei.mahdotonta on muuten erittäin tärkeää että kiiltävä pintanne näkyy ja kuuluu, koskapa et salli siinä roiskahtanutta pilkkuakaan edes ventovieraille näkyvän tällaisella palstalla, jossa keskustellaan nettideittaamisesta.
Kieltämättä tuon yhden nettideittaajan aloitus lietsoi minussa sarkasmia,jonka hän hyvin oivalsikin.
Mutta ei savua ilman tulta ja leikissä on usein toinen puoli tottakin, -sinulle se ei kuitenkaan riitä...
Ja täällä netissä voi sitäpaitsi väittää ihan mitä vain...
En lukenut koko ketjua.. Ajetellaan nyt, että olit parisuhteessa ikävuodet 20-35..
Toki tällä hetkellä monet ikäluokkasi naiset ovat "lapsellisia" tai haluavat lapsia. Mitä ihmeellistä tuossa on?
Tai+mitä+ihmeellistä+olisi,+että+ei+haluaisi+lapsia+?+++
Mutta ei toki kirjoittaja itse väittänytkään olevansa juuri nuoren aikuisuuden ylittävä.
Vaan yhteiskunnan tila se ei monia huoleta, koska lapsettomuus maalataan yksilölliseksi vapaaksi päätöksenteoksi. Onhan se mahdollista estää ja nauttia silti elämästä, kun näkee nämä kaikki uhkaavat vaarat kun työttömyys on jokaiselle tuttu vähintään ystävän tai naapurin kautta. Kuka sitä pelko perxxeessä jaksaa lastentekoa ainakaan suunnitella?
Vaan yhteiskunnan tila se ei monia huoleta, koska yksinhuoltajuus ja lapset muutoinkin maalataan yksilölliseksi vapaaksi päätöksenteoksi. "Onhan se mahdollista estää ja nauttia silti elämästä, kun näkee nämä kaikki uhkaavat vaarat kun työttömyys on jokaiselle tuttu vähintään ystävän tai naapurin kautta. Kuka sitä pelko perxxeessä jaksaa lastentekoa ainakaan suunnitella?"
Kyllä sitä yhteiskunnan tilaa varmasti katsotaan jossain muuallakin kuin Kiinassa. Varmasti Suomessa silmään pistää hillitön yksinhuoltajien määrä lastenhankintaa harkitessa. Toisaalta nykyään eniten lapsettomia myös ovat vailla koulutusta olevat naiset taloudelliseen turvaan viitatessasi. Sama näyttäytyy miesten osalta. Samaan aikaan osalla alimmin koulutetuista naisista on eniten lapsia.
Lapsettomien osuus on kasvanut tasaisesti mitä nuoremmista ikäluokista on kyse.
Toki koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet ja paremmat ehkäisymenetelmät on otettu käyttöön viime vuosikymmeninä.
http://www.vaestoliitto.fi/@Bin/2426818/Lapsettomat ja 3 lasta naiset koulutusaste 2004 ja 2009.gif
Kun köyhyys tulee ovesta sisään menee rakkaus ikkunasta ulos...
Mutta onpa tehty johtopäätös jos sitä tilastoa on katsottu. Eli suomalaiset koulutusten ja työelämän oravanpyörässä miehet ja naiset valmiina tarpeentullen muuttamaan paikkakuntaa ja muuttamaan erilleen.
Maahanmuuttajia laskeskellaan sillä silmällä että voisivatko ne täyttää vajeen. Nehän hengenvaaraa paetessaan sitoutuvat elämään köyhyydessä ja kasvattamaan lapsensa herranpelkoon ja nuhteeseen...
Mikäpä tässä on työtä paiskiessa ja rahan perässä juostessa. Hiki tuppaa tulemaan, kuolaimet on piukalla ja pohkeista puristaa, mutta pääasia että saa veroa maksaa eikä tarvitse tukia hekea.
Eikä se mitään vaikka seuraava sukupolvi ei meikäläistä muistuta, pääasia että on saatu elätettyä. Nuorena en vielä tuollaista meinannut vaan ihan omista haaveilin mutta haaveeksi jäi. Eikä tässä ole vielä minun mielipidettä kukaan kysynyt.
Minulla aivan sama juttu kun aloittajalla,en halua lapsia ja kesti kauan löytää vastaava nainen mutta löytyihän se viimein ja oltu jo kauan naimisissa ja nyt yli 5 kymppisiä ollaan.Nuorempana kun tyttökaverit alkoivat lapsista puhua ei muuta kun pihalle ja vaihtoon.
Kyllä sä voit mun puolesta kuolla yksin ilman sitä perhettä kun aika sustakin jättää.
Harvojen lapsistakaan on enää turvaa ikääntyessä Suomessa, kun kostavat kaiketi jotain kohteluaan ulkoruokinnassa. Nykyisin se toinen tai kolmas vaimokin voi jo jättää, jos joutuu vain sydänleikkaukseen eikä edes hoitolaitokseen, jonne pistää kuitenkin virumaan.
Suosittelisin suoraan kirjoittajallle tutustuen ulkomaista vaimoa, joka ei ole vielä päässyt täysin suomettumaan. Ulkonäön voi valita myös aivan vapaasti.
Paitsi että ne ulkomaalaisetkin vaimot haluaa niitä lapsia...
ei töihiin.
Tietenkin sinun ikäluokastasi valtaosa on äitejä, tai haluavat pian tulla äideiksi. Miksikö? Koska se on osa elämää. Siis se, että haluaa perheen, haluaa olla vanhempi, haluaa kokea ja tuntea lastensa kasvun jne. Se on lukuisille naisille (ja miehille) merkityksellisin sisältö ja haave elämässä.
Sinun on varmasti hyvin vaikea löytää naiste, joka ei halua lasta, mutta on kuitenkin ulkoisesti ja luonteeltaan sinua viehättävä.
Itse olen 36v nainen. Kahden lapsen äiti ja yhden lapsen äitipuoli. Minun varsin laajasta ystäväverkostani löytyy myös muutama lapseton nainen. Heistä myös muutama sinkku. Kaikista lapsettomista tuntemistani naisista vain YKSI ei halua lapsia. (Muut joko etsivät epätoivoisena sitä oikeaa miestä, tai kärsivät parisuhteessa lapsettomuudesta.) Tämä yksi ainoa ei ole koskaan halunnut lapsia, ja pisti piuhat poikki jo vuosia sitten. Hänkin tosin parisuhteessa, ja veikkaan että huomattavan ylipainonsa, iho-ongelmansa ja hippimäisen pukeutumistyylinsä takia hän ei viehättäisi sinua.
Että onnea vaan etsintään... Minun mielestäni siinä ei ole mitään väärää, ettet lapsia halua, mutta täytyy sinun tiedostaa, että olet poikkeus. Kaltaisia ei paljoa ole, ja naisissa vielä vähemmän kuin miehissä.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta kai se tavallaan on kohtalon ivaa. Mutta sama juttu se on aika monen muunkin kohdalla, että niitä toiveiden mukaisia kumppaneita ei ihan hirveän helposti putkahtele eteen. Kyllä sellaisiakin naisia on, jotka eivät halua lapsia, mutta sinä et vaan vielä ole löytänyt sitä itsellesi sopivaa.
Tietysti voisit harkita sitäkin, että hyväksyisit vaikka myöhäiseen teini-ikään ehtineet lapset - se on tietysti ärsyttävä ikä, mutta jos ette ihan heti muuta yhteen kuitenkaan, niin lapsi ehtii kasvaa ja kenties jopa muuttaa omilleen. Olisi se mahdollinen vaihtoehto? En tosin huomannut, kerroitko ikääsi, eli saattaisiko samanikäisillä naisilla olla jo melkein aikuisia lapsia. Mutta jos, niin se voisi edes hiukan laajentaa hakukenttää.
Itselläni on lapsi - ja olen sinkku - mutta ymmärrän toki sen, että kaikki eivät halua sellaista kumppania, jolla on lapsia. Monella niitä kuitenkin on. Joskus käy niinkin, että jos livenä tutustuu kiinnostavaan ihmiseen, rakastuu tähän lapsista huolimatta - mutta nettideittailussa se on ehkä vähän eri juttu. Tosin mitä vanhemmista deittailijoista on kyse, sitä enemmän ihmiset ovat muutenkin "jämähtäneet" omaan elämäntyyliinsä - nuoret opvat joustavampia, kun vasta hakevat itsekin omaa tapaansa elää. Yli kolmekymppisillä saattaa olla jo paljon asioita, joista ei haluta luopua. Sitten täytyy vaan osata tehdä kompromissejä - tai sitten etsiä joku muu.
Mutta onnea etsintää! Kyllä lapseton, kivannäköinen nainen on ihan mahdollista löytää. On niitä omassa ystäväpiirissänikin.
Olet liian nirso. On ne ei-niin-kauhean-nätit naisetkin ihan kivoja kun niihin tutustuu paremmin.