Maan vetovoima, painovoima vai mikä lie...,

Eikö ole hassu juttu että spämmäät typeriä keharijuttujasi joka viesteihin? Oletko taas runkkaamassa? Vitun tyhmä pellehomo.

Sitä ei käsitellä missään, malttanet mennä hirteen? Käsittäkseeni...tarkkaan ottaen, hassua, homo olet.

grtgrgrgtrgg kirjoitti:

Eikö ole hassu juttu että spämmäät typeriä keharijuttujasi joka viesteihin? Oletko taas runkkaamassa? Vitun tyhmä pellehomo.

Sitä ei käsitellä missään, malttanet mennä hirteen? Käsittäkseeni...tarkkaan ottaen, hassua, homo olet.

Lue lisää

Eli et ymmärtänyt yhtään mitään.

Tähän vaikutaa massa, mitä on päälläsi! Vesi on painavampaa kuin ilma
Painovoimatuntuu katoavan aika äkkiä kun ollan kauvenpana maan ytimestä. sadassa kilometrissä ei enään juurikaan ole painovoimaa.
saten kilomerrin syvässä kaivoksessa painat huomattavasti enemmän kuin pinnalla tai vuorilla.

Jos olet ollut lentokoneessa, kokeileppa jumpaa, käsin nostaa itsesi tuolista. Maassa ja Ilmassa, Tulee ihan kuoriin tuntuvaa factaa asiasta!

Ryömiäprismaan kirjoitti:

Tähän vaikutaa massa, mitä on päälläsi! Vesi on painavampaa kuin ilma
Painovoimatuntuu katoavan aika äkkiä kun ollan kauvenpana maan ytimestä. sadassa kilometrissä ei enään juurikaan ole painovoimaa.
saten kilomerrin syvässä kaivoksessa painat huomattavasti enemmän kuin pinnalla tai vuorilla.

Jos olet ollut lentokoneessa, kokeileppa jumpaa, käsin nostaa itsesi tuolista. Maassa ja Ilmassa, Tulee ihan kuoriin tuntuvaa factaa asiasta!

Lue lisää

Ja Höpsistä! :D

Kyllä. Viisi kilogrammaa painava punnus painaa vaa'alla yhtä paljon kuin viisi kiloa painava puupölkky. Otetaan mittaustilasta ilmat pois, niin molemmat painavat yli viisi kiloa, punnus vähän enemmän kuin pölkky.

ne jotka eivät archimedestaan muista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Noste

Massasta. Mitä suuremman massan kappale omaa, sitä suurempi on sen vetovoima. Vielä ei tosin tarkkaan ymmärretä miten gravitaatio itseasiassa toimii. Sen vaikutukset kyllä pystytään laskemaan hyvinkin tarkkaan.

Gravitaatio on perusvuorovaikutuksista heikoin, mutta (mahdollisesti) pisimmälle ja syvimmälle kantava voima, jonka vaikutukset tiedetään hyvin, mutta varsinaista toimintaa heikosti. Kuten muutkin perusvuorovaikutukset, myös gravitaatiota aiheuttavat massojen väliset alkeishiukkaset, joita ei gravitaation tapauksessa olla vielä löydetty, mutta joita hypoteeseissa nimetään gravitoneiksi.

Massa vetää toista puoleensa. Jos potentiaalienergiaa ei purkaudu, ei vapaudu myöskään työtä, joten sikäli gravitaation ei tarvitse "ammentaa" mistään mitään. Nostamme puntin ylös ja päästämme irti. Puntti putoaa potentiaalienergiallaan maahan, tehden työtä, mutta mehän sen alkutyön teimme, eikä gravitaatio.

Samalla tavalla miten vesi aiheuttaa painetta kupliin vedessä, tyhjiö/vakuumi/eetteri aiheuttaa painetta kupliin joita me kutsumme planeetoiksi ja tähdiksi. Planeetat ja tähdet on kuplia eetterissä, samalla tavalla miten ilmakuplat on kuplia vedessä. Planeetat on vähemmän tiheitä ja eetteri/tyhjiö on enemmän tiheä.

Luonto yrittää aina eliminoida paikkoja jotka on vähemmän tiheitä, kuten ilma vedessä tai planeetat vakuumissa, ja se aiheuttaa painetta.

Trexnonar kirjoitti:

Samalla tavalla miten vesi aiheuttaa painetta kupliin vedessä, tyhjiö/vakuumi/eetteri aiheuttaa painetta kupliin joita me kutsumme planeetoiksi ja tähdiksi. Planeetat ja tähdet on kuplia eetterissä, samalla tavalla miten ilmakuplat on kuplia vedessä. Planeetat on vähemmän tiheitä ja eetteri/tyhjiö on enemmän tiheä.

Luonto yrittää aina eliminoida paikkoja jotka on vähemmän tiheitä, kuten ilma vedessä tai planeetat vakuumissa, ja se aiheuttaa painetta.

Lue lisää

Et oo tosissasi?

Omituiselle_höpöttäjälle kirjoitti:

Et oo tosissasi?

Juu, totta kai olen.

Vähän kuin laittaisi vettä ja öljyä lasiin, ja havaitsee kuinka ne muodostavat kaksi kerrosta. Öljy jää kevyempänä siihen veden päälle kellumaan. Samoin kuin ilma jää meren päälle. Tiheyksien ero on vain paljon suurempi vedellä ja ilmalla.

en tuollaista väitettä ole kuullut, että päällään seisoisivat austraalialaiset.

lieneekö mielikuva sitten käsitteiden "ylös" ja "alas" aikaansaama? ihan samalla tavalla austraaliassa maailma esittäytyy, kuin täälläkin: ylös on ylös ja alas on alas, siis taivas ylhäällä ja maa alhaalla. ei tarvitse päällään seisoa, ellei niin halua.

maapallon ulkopolella "ylös" ja "alas" ovatkin sitten jo melko mielenkiintoiset käsitteinä, koska esim. linnunrataan nähden me esimerkiksi sijoittaudutaan "sivuttain" eli rata auringon ympäri on lähes pokittain auringon rataan linnunradan ympäri nähden.. http://4.bp.blogspot.com/-3BBS1yq7U7s/T-YBT2pwTVI/AAAAAAAAB5s/RQsap5O-VQA/s1600/Ecliptic vs Galactic Plane.png

mutta tälleen paikallisesti maapallolla, ylös ja alas ovat ihan selkeät ympäri pallon. thanks to gravity.

tai sama toisinpäin (käsitteitä "ylös" ja "alas" sotkemaan): jos menee maahan mahalleen makaamaan, on aivan yhtä oikein sanoa makaavansa maan "päällä", kuin maan "alapuolella", ellei ota huomioon yhteistä sopimusta suunnista "taivas on yläpuolella, maa alapuolella".. ;) että nääin

Painovoima:

"Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Painovoima

Noste:

"Noste on voima, joka nostaa kappaletta ylöspäin. Noste johtuu hydrostaattisen paineen erosta kappaleen eri pinnoilla. Arkhimedeen lain mukaan kappaleeseen kohdistuu ylöspäin vaikuttava voima eli noste, jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Noste

Ei ollu hirveen hankalaa löytää vastauksia.

Noste on suora seuraus painovoimasta. Vene kelluu, koska vesi on sitä raskaampaa. Se syrjäyttää vain oman massansa verran vettä, ja loput veneestä jäävät pinnan yläpuolelle. Heliumilmapallo pyrkii ylöspäin täsmälleen samasta syystä kuin tennispallo pyrkii veden alla ylöspäin. Heliumpallon syrjäyttämä ilma on sitä itseään raskaampaa. Painovoiman vetämä ilmamassa pyrkii heliumpallon alle, samoin kuin painovoiman vetämä vesimassa pyrkii venee tai sen tennispallon alle.

Ei tuohon mitään olematonta painovoimaa tarvitse sekoittaa.
Tiheämpi aine syrjäyttää kevyemmän. Ei muuta.

pillupalloapelataan kirjoitti:

Ei tuohon mitään olematonta painovoimaa tarvitse sekoittaa.
Tiheämpi aine syrjäyttää kevyemmän. Ei muuta.

Tiheämpi aine ei voisi syrjäyttää kevyempää ilman painovoimaa. Se on juurikin se painovoima mistä tuo syrjäytyminen johtuu. Ei se oikesti ole näin vaikea asia ymmärtää.

Rautalangasta kirjoitti:

Tiheämpi aine ei voisi syrjäyttää kevyempää ilman painovoimaa. Se on juurikin se painovoima mistä tuo syrjäytyminen johtuu. Ei se oikesti ole näin vaikea asia ymmärtää.

Painovoima on yleisessä suhteellisuusteoriassa näennäisvoima, siis sitä ei ole olemassa. Vain aika-avaruuden kaarevuus on todellista.

Klassisessa mekaniikassa asiaa yksinkertaistetaan kuvittelemalla virheellisesti painovoima todelliseksi, ja olettamalla aika-avaruus kaareutumattomaksi.

selitätkö mikä se kaari siellä avaruudessa on(!)OK

Miten ne aurinko ja kuu ja planeetat siellä taivaalla sitten roikkuu?

Aurinkoa sietää pohtia.
Meille opetetaan että se vain palaa eikä sen energia lopu nyt kai miljoonaan vuoteen.
Aivan mahdoton yhtälö. Kyllä se on aivan jotain muuta kuin mitä meille kerrotaan.

Sama on Maapallon sisuksen kanssa. Sulaa rautaa tästä ikuisuuteen? Herra varjele mitä paskaa.

KohtaOtetaanMollikkaa kirjoitti:

Aurinkoa sietää pohtia.
Meille opetetaan että se vain palaa eikä sen energia lopu nyt kai miljoonaan vuoteen.
Aivan mahdoton yhtälö. Kyllä se on aivan jotain muuta kuin mitä meille kerrotaan.

Sama on Maapallon sisuksen kanssa. Sulaa rautaa tästä ikuisuuteen? Herra varjele mitä paskaa.

Lue lisää

Pitäisi vain ymmärtää se auringon oikea koko ja luonne. Ei se ole mikään pikku pallukka tuossa muutaman tuhannen kilometrin päässä.
Auringolla on massaa n. 333000 kertaa enemmän kuin maapallolla, ja vaikka se fuusioi satoja miljoonia tonneja vetyä joka sekunti, muuttaen sitä heliumiksi, niin silti se jaksaa jatkaa tuota hommaa vielä viitisen miljardia vuotta. Ei suinkaan vain miljoonaa.

Jep. Pitää ymmärtää taustalla vaikuttava fysiikka niin ei tartte ihmetellä suuria lukuja.

Liekehtivä pallo oli se miten suuri tahansa ei voi palaa miljoonaa tai 5 miljardia (!) vuotta!
Ajatelkaa nyt omalla päällänne hyvät ihmiset!

AivopesuniAlkaaHaihtua kirjoitti:

Liekehtivä pallo oli se miten suuri tahansa ei voi palaa miljoonaa tai 5 miljardia (!) vuotta!
Ajatelkaa nyt omalla päällänne hyvät ihmiset!

Ajattelet ilmeisesti jollain päälläsi, joten havainnollista nyt miksei Aurinko pala vielä 5 miljardia vuotta. Kuvaako tuo käyttämäsi huutomerkki sulkuviivojen välissä persuasi, aivolohkojasi, vai sekä että?

AivopesuniAlkaaHaihtua kirjoitti:

Liekehtivä pallo oli se miten suuri tahansa ei voi palaa miljoonaa tai 5 miljardia (!) vuotta!
Ajatelkaa nyt omalla päällänne hyvät ihmiset!

Eihän se aurinko pala. Siinä tapahtuu ydinreaktio, joka on miljoonia kertoja tehokkaampaa kuin palaminen. Maapallon ikä on n. 4,5 miljardia vuotta, joten taitaisi olla aika mahdoton, jos Aurinko ei "palaisi" miljardeja vuosia.

PelleMikäPelle kirjoitti:

Eihän se aurinko pala. Siinä tapahtuu ydinreaktio, joka on miljoonia kertoja tehokkaampaa kuin palaminen. Maapallon ikä on n. 4,5 miljardia vuotta, joten taitaisi olla aika mahdoton, jos Aurinko ei "palaisi" miljardeja vuosia.

Lue lisää

Nimierkki AivopesuniAlkaaHaihtua tietää tulitikun. Auringossa tapahtuu fuusioreaktio, sen hyötysuhde on vielä monta kertaa parempi kuin ydinreaktion ja energiaa riittää käytännössä loputtomasti.

Aurinko menettää massaa about 5.5 miljoonas tonnia joka sekuntti....tämä tarkoittaa sitä että aurino menettää seuraavan 5 miljardin vuoden aikana massaa 0.034%. auringon massasta kertoose jotain että vaikka fotonilla kestää 8minuuttia lentää meidän silmään auringosta menee fotoonilla tuhansia vuosia päästä auringon painovoima kaivosta

oliko Aurinko ensin kivikasa, kuten Maa ja missä vaiheessa se sitten syttyi(!)OK
Lasketaanko Auringon ikä syttymishetkestä vai mistä.

ceitti kirjoitti:

oliko Aurinko ensin kivikasa, kuten Maa ja missä vaiheessa se sitten syttyi(!)OK
Lasketaanko Auringon ikä syttymishetkestä vai mistä.

Ei ollut. Se oli jupiterin tapainen kaasupallo joka vuosimiljoonien saatossa gravitaatiollaan keräsi tarpeeksi massaa, ja lopulta omasi riittävän paineen fuusioreaktion tapahtumiseen sen ytimessä.

oiskoon tuo kuitenkin sillai, että ensin kaasuista syntyi Aurinko ja sitten se perkeleellisellä vetovoimallaan keräsi ympärilleen kiviroinaa sun muuta paskaa, kun seilasi sieltä galaksin tähtisynnyttämöstä tänne linnunradan elämänvyöhykkeelle, josta syntyi Maa ja ihminen.

Juju onkin siinä, että painovoima vetää KAIKKEA ainetta kohti Maapallon keskipistettä, myös ilmaa. Heliumpallo on sitä vastaavaa ilmamassaa kevyempi, joten heliumpallo pyrkii maan tasalla ylöspäin.

Kollimaattori kirjoitti:

Juju onkin siinä, että painovoima vetää KAIKKEA ainetta kohti Maapallon keskipistettä, myös ilmaa. Heliumpallo on sitä vastaavaa ilmamassaa kevyempi, joten heliumpallo pyrkii maan tasalla ylöspäin.

Lue lisää

Hups, piti tietysti kirjoittaa "...sitä vastaavaa ilmamäärää kevyempi..."

Sori lapsus.

Kaikkein tehokkaimmin nousisi tämmöinen teoreettinen "ilmapallo" jonka sisällä on tyhjiö. Tuommoista ei tietenkään voi valmistaa, koska se ei rakenteellisesti toimisi. Ilmakehän paine rusentaisi hökötyksen heti kasaan, eikä se enää syrjäyttäisi massaansa suurempaa määrää ilmaa. Vielä ei ole tarpeeksi vahvaa ja kevyttä materiaalia jolla tuommoisen voisi valmistaa.

Nostestete kirjoitti:

Kaikkein tehokkaimmin nousisi tämmöinen teoreettinen "ilmapallo" jonka sisällä on tyhjiö. Tuommoista ei tietenkään voi valmistaa, koska se ei rakenteellisesti toimisi. Ilmakehän paine rusentaisi hökötyksen heti kasaan, eikä se enää syrjäyttäisi massaansa suurempaa määrää ilmaa. Vielä ei ole tarpeeksi vahvaa ja kevyttä materiaalia jolla tuommoisen voisi valmistaa.

Lue lisää

Tulevaisuuden materiaalitekniikka saattaa mahdollistaa esim. keraamisen äärimmäisen ohutseinäisen pallon, joka itse asiassa tulisi sitä lujemmaksi, mitä kovempaa sitä puristettaisiin kokoon, vähän kuin lasi, mutta kertaluokkia hurjempana tavarana.

Varmasti näitäkin materiaalilaboratorioissa ympäri maailman pohditaan ja tutkitaan.

Kollimaattori kirjoitti:

Juju onkin siinä, että painovoima vetää KAIKKEA ainetta kohti Maapallon keskipistettä, myös ilmaa. Heliumpallo on sitä vastaavaa ilmamassaa kevyempi, joten heliumpallo pyrkii maan tasalla ylöspäin.

Lue lisää

Joo nimenomaan kaikkea ainetta, myös ilmaa ja heliumia. En ymmärrä miksi sinäkin haluat painottaa sitä. Eikö painovoiman mukaan kaikki aine olekaan saman arvoisesti liikkumassa kohti maan keskustaa? Arkimeedeen laki ei sen pohjalta sovi painovoimaan.

Kollimaattori kirjoitti:

Tulevaisuuden materiaalitekniikka saattaa mahdollistaa esim. keraamisen äärimmäisen ohutseinäisen pallon, joka itse asiassa tulisi sitä lujemmaksi, mitä kovempaa sitä puristettaisiin kokoon, vähän kuin lasi, mutta kertaluokkia hurjempana tavarana.

Varmasti näitäkin materiaalilaboratorioissa ympäri maailman pohditaan ja tutkitaan.

Lue lisää

Tuommoisen valmistus luultavasti onnsituisi kaikkein parhaiten kiertoradalla joskus tulevaisuudessa. Painottomuus ja tyhjiö itse tuotantolaitoksessa olisivat luultavasti etuja.

Polariz kirjoitti:

Joo nimenomaan kaikkea ainetta, myös ilmaa ja heliumia. En ymmärrä miksi sinäkin haluat painottaa sitä. Eikö painovoiman mukaan kaikki aine olekaan saman arvoisesti liikkumassa kohti maan keskustaa? Arkimeedeen laki ei sen pohjalta sovi painovoimaan.

Lue lisää

Kirjoitit aivan kuin pitäisit ilmaa aineettomana. Ehdottaisin, että kirjoittaisit ajatelmasi huolellisemmin.

Polariz kirjoitti:

Joo nimenomaan kaikkea ainetta, myös ilmaa ja heliumia. En ymmärrä miksi sinäkin haluat painottaa sitä. Eikö painovoiman mukaan kaikki aine olekaan saman arvoisesti liikkumassa kohti maan keskustaa? Arkimeedeen laki ei sen pohjalta sovi painovoimaan.

Lue lisää

Klimppi lyijyä painaa enemmän kuin saman kokoinen alumiinimöykky. Sama asia.

houiuh67 kirjoitti:

Tuommoisen valmistus luultavasti onnsituisi kaikkein parhaiten kiertoradalla joskus tulevaisuudessa. Painottomuus ja tyhjiö itse tuotantolaitoksessa olisivat luultavasti etuja.

Lue lisää

Mahdollisesti. Tulikin kirjoituksestasi mieleen, että äärimmäisen ohutseinäinen ns. "superkristallipallo" olisi luultavasti mahdollista tehdä ainoastaan painottomassa tilassa puhaltamalla.

Kollimaattori kirjoitti:

Mahdollisesti. Tulikin kirjoituksestasi mieleen, että äärimmäisen ohutseinäinen ns. "superkristallipallo" olisi luultavasti mahdollista tehdä ainoastaan painottomassa tilassa puhaltamalla.

Lue lisää

Nopeasti mietittynä niin siitä saisi täysin pyöreän. Puhallukseen käytetty kaasukin voisi silloin tiheydeltään olla minimaalinen, ja jäädä pallon sisään. Ei olisi tyhjiö, mutta lähellä kuitenkin.

houiuh67 kirjoitti:

Nopeasti mietittynä niin siitä saisi täysin pyöreän. Puhallukseen käytetty kaasukin voisi silloin tiheydeltään olla minimaalinen, ja jäädä pallon sisään. Ei olisi tyhjiö, mutta lähellä kuitenkin.

Lue lisää

Ajatellaanpa, kuinka kovaa puristusta jo tuore kanamuna kestää. Tasaisella otteella saa rutistaa aivan pirusti, mutta pienikin epätasapaino, l. tyhjöpallon tapauksessa poikkeama täydellisestä pallosta tai seinämänpaksuuden poikkeama aiheuttaa heti räsähdyksen.

Tavallinen hehkulamppu, mutta miljoona kertaa suurempi...

semmosta unta näin että on sylinteri jonka toinen pää ummessa. Sisällä mäntä pohjassa. Välykset osien välillä sellaiset, että ilmaa ei pääse väliin. Männän ulos vetäminen olisi maanpinnalla aika työlästä, mutta jos hässäkkä vietäisiin avaruuteen tyhjiöön, niin putoaisiko mäntä itsestään ulos kun vähän ravistelisi?

Lisäkysymys: Voiko tyhjiössä olla alipainetta ja jos on, niin miten sitä mitataan. Mäntäsysteemillähän sitä tyhjiötä saisi suurennettua vaikka kuinka.

Onko luonnossa missään tyhjiöitä?

ceitti kirjoitti:

semmosta unta näin että on sylinteri jonka toinen pää ummessa. Sisällä mäntä pohjassa. Välykset osien välillä sellaiset, että ilmaa ei pääse väliin. Männän ulos vetäminen olisi maanpinnalla aika työlästä, mutta jos hässäkkä vietäisiin avaruuteen tyhjiöön, niin putoaisiko mäntä itsestään ulos kun vähän ravistelisi?

Lisäkysymys: Voiko tyhjiössä olla alipainetta ja jos on, niin miten sitä mitataan. Mäntäsysteemillähän sitä tyhjiötä saisi suurennettua vaikka kuinka.

Onko luonnossa missään tyhjiöitä?

Lue lisää

Avaruudessa on täydellisempi tyhjiö kuin mikään Maan päällä aikaansaatu. Jos säteilyä ja kenttiä ei lasketa, voidaan pienen tilavuuden alueella puhua täydellisestä tyhjiöstä. Avaruudessakin on keskimäärin yksi vetyatomi kuutiometrissä ja sen lisäksi voi olla alkeishiukkaisia.
Tyhjiössä ei voi olla erillistä alipainetta.

saisiko vaikka kollimaattorilta vastauksen tuohon unijuttuun(!)OK

Kollimaattori on nyt evoluutiopalstalla puolustamassa homoja yhtä valkoista lihaa syövää ja pystyssä kusevaa heterokarjua vastaan.

ei täällä näköjään mihinkään kysymyksiin saa vastauksia. Olevinaan vielä tiedepalsta.

jos nuin pinnassa on tuollaisia paineita, niin mitä mahtaa olla syvemmällä keskustassa(!)OK

Paine lienee eri asia kuin painovoima. Maapallon keskustassa painovoima lienee miinusmerkkinen, kun kaikki massa on ympärillä. Painovoima se kuitenkin on mikä atomia vetää sinne kohti keskustaa.

Ei nyt tullut asiallista vastausta siihen Auringon painoon, mitä kyselin viime viikolla. Sehän nimittäin vaikuttaa aika ratkasevasti Maan kiertorataan. Siihenkään ei tullut vastausta kun kyselin että laajeneeko Linnunrata vai onko se luhistumassa keskustan mustaan aukkoon.

Vittu että pitää olla tyhmää porukkaa täällä. Mihinkään ei osata vastata mitään. Kysy mitä tahansa, niin ei vittu muuta tuu ku joku S24 ääliö vaan rupee vittuilemaan. On tää perkele ihme tiedepalsta(!)OK

ceitti kirjoitti:

jos nuin pinnassa on tuollaisia paineita, niin mitä mahtaa olla syvemmällä keskustassa(!)OK

Paine lienee eri asia kuin painovoima. Maapallon keskustassa painovoima lienee miinusmerkkinen, kun kaikki massa on ympärillä. Painovoima se kuitenkin on mikä atomia vetää sinne kohti keskustaa.

Ei nyt tullut asiallista vastausta siihen Auringon painoon, mitä kyselin viime viikolla. Sehän nimittäin vaikuttaa aika ratkasevasti Maan kiertorataan. Siihenkään ei tullut vastausta kun kyselin että laajeneeko Linnunrata vai onko se luhistumassa keskustan mustaan aukkoon.

Vittu että pitää olla tyhmää porukkaa täällä. Mihinkään ei osata vastata mitään. Kysy mitä tahansa, niin ei vittu muuta tuu ku joku S24 ääliö vaan rupee vittuilemaan. On tää perkele ihme tiedepalsta(!)OK

Lue lisää

Nuo asiat näet itse vaikka Wikipediasta. On ilmiselvää trollausta, jos sellaisia perusasioita täältä kyselee - eikä sitten ole uskovinaan, jos joku haksahtaa vastaamaan.