Miksi miehet ei taistele oikeuksistaan?

... jos liikenteessä, niin olen ehdottomasti kanssasi samaa mieltä....

Ja erojakin on paljon ja erilaisia...

Näin meistä äideistäkin tuntuu, mutta miesten uusien naisten silmissä me olemme häiriköitä ja niitä maailman huononmpia ihmisiä täysin ala-arvoisia.Eikä lainkaan osata kasvattaa lapsia, vaikka avioliitossa olimme maailman parhaita äitejä. Niin nopeasti meista tulee arvottomia heidän silmissä.

Erotilanteessa minusta olisi todella järkyttävää, että vieras nainen millään muotoa olisi tekemisissä minun lasteni kanssa. Aivan kuin sinustakin tuntuu pahalta jos vieras mies astuisi kuvioihin.

Siksi aviiliitossa ollaan vaikka hampaat irvessä, nyt ei tosin tarvi, mutta olen päättänyt, että yksikään vieras nainen, ei puutu minun lasteni elämään.

Näin jälkikäteen kun asiaa ajattelee niin oli ehkä nuori ja tyhmä kun ei tapellut lapsista ja lähinnä huoltajuudesta, mutta silloin ajattelu maailma oli sellainen että se on itsestään selvä että näin, mutta mitä siitä seurasi no jatkuvaa tappelua kun yritti tavalla tai toisella muuttaa asioita.

Itse en tiedä miten käytännössä prosessi etenee eli mitä asioita huomioidaan ja verrataan kun tätä huoltajuus kiistaa ruvetaan ajamaan ja monesti tuntuu että isät ajattelee enempi lapsia ja luovuttavat

tanja kirjoitti:

Näin meistä äideistäkin tuntuu, mutta miesten uusien naisten silmissä me olemme häiriköitä ja niitä maailman huononmpia ihmisiä täysin ala-arvoisia.Eikä lainkaan osata kasvattaa lapsia, vaikka avioliitossa olimme maailman parhaita äitejä. Niin nopeasti meista tulee arvottomia heidän silmissä.

Erotilanteessa minusta olisi todella järkyttävää, että vieras nainen millään muotoa olisi tekemisissä minun lasteni kanssa. Aivan kuin sinustakin tuntuu pahalta jos vieras mies astuisi kuvioihin.

Siksi aviiliitossa ollaan vaikka hampaat irvessä, nyt ei tosin tarvi, mutta olen päättänyt, että yksikään vieras nainen, ei puutu minun lasteni elämään.

Itse eronneena uusperheen äitinä kirjoituksesi herätti minussa muutaman ajatuksen eroni ajoilta ja uusperheeni syntymisen ajoilta.
Meillä on exän kanssa neljä yhteistä lasta jotka tällä hetkellä asuvat kaksi minun luonani ja kaksi exällä. Muistan kuinka pahalta minusta tuntui ajatella että lapseni viettävät aikaa exäni uuden puolison kanssa ja ehkä riemuitsevat ja ovat lähellä tätä uutta naista. Mieleni oli musta ja ajattelin todella synkkiä ajatuksia. Tänään olen surullinen siitä että lapseni eivät tule toimeen tämän naisen kanssa ollenkaan. Hän on ilkeä lapsilleni, epätasapuolinen esim ruuan suhteen yms. Kuinka paljon mukavammalta tuntuisikaan jos tämä nainen olisi lapsilleni turvallinen mukava aikuinen, johon voisi luottaa!

Omassa uusperheessäni taas mieheni exä on samalla lailla mustasukkainen lapsistaan minulle. Vanhempi lapsista mm valehtelee äidilleen kaikenlaisia asioita täällä olosta koska tietää äidin suuttuvan jos lapsella on ollut täällä hauskaa.

Kunpa me aikuiset muistaisimme että lapsemme eivät ole meidän. He ovat meillä vain sen aikaa että voimme antaa heille juuret jonnekin ja siivet pois lentämistä varten. Muistaisimme olla oikeita aikuisia kaikille lapsille. Totuus on , että jokainen rakastaa omia lapsiaan aina enemmän kuin muiden, vaikka ne olisivat sen uuden rakkaan rakkaita lapsia. Mutta se ei vie pois velvollisuutta olla joka ainoalle lapselle aikuinen, oikeudenmukainen , turvallinen ihminen. Meidän pitäisi tässäkin muistaa kohdella jokaista niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan.

Valoa kaikille!

tanja kirjoitti:

Näin meistä äideistäkin tuntuu, mutta miesten uusien naisten silmissä me olemme häiriköitä ja niitä maailman huononmpia ihmisiä täysin ala-arvoisia.Eikä lainkaan osata kasvattaa lapsia, vaikka avioliitossa olimme maailman parhaita äitejä. Niin nopeasti meista tulee arvottomia heidän silmissä.

Erotilanteessa minusta olisi todella järkyttävää, että vieras nainen millään muotoa olisi tekemisissä minun lasteni kanssa. Aivan kuin sinustakin tuntuu pahalta jos vieras mies astuisi kuvioihin.

Siksi aviiliitossa ollaan vaikka hampaat irvessä, nyt ei tosin tarvi, mutta olen päättänyt, että yksikään vieras nainen, ei puutu minun lasteni elämään.

meillä on exsän kanssa 4vuotias tyttö ja en ole nähnyt tytärtäni eron jälkeen vuoteen ja exsä vaihtanut puhelin numeron ja hän seurustelee uuden mihen kanssa joka hakkaa häntä ja odotaa tälle lasta meillä on yhteis huoltajuus ja kun olen yritänyt kysyä tytärtäni hoitoon minulle niin tämä uusi mies uhkasi tappaa minut ja hakkasi exsän ja oli sanonut exsälle että hän ei saa antaa lasta minulle tai tappaa exsäni olen käynyt asian ajajan luona ja nytten tässä on odotettu vuoden verran oikeuden eteen pääsyä mutta mikään ei näytä onnistuvan esäni on sanonut minulle että en ole muutenkaan nähnyt lastani vuoteen niin miksi näkisin nyttenkään ja on kieltänyt lähettämästä kirjeitä ja sanonut että kyllä näät lapsesi sitten kun se täytää 18

tanja kirjoitti:

Näin meistä äideistäkin tuntuu, mutta miesten uusien naisten silmissä me olemme häiriköitä ja niitä maailman huononmpia ihmisiä täysin ala-arvoisia.Eikä lainkaan osata kasvattaa lapsia, vaikka avioliitossa olimme maailman parhaita äitejä. Niin nopeasti meista tulee arvottomia heidän silmissä.

Erotilanteessa minusta olisi todella järkyttävää, että vieras nainen millään muotoa olisi tekemisissä minun lasteni kanssa. Aivan kuin sinustakin tuntuu pahalta jos vieras mies astuisi kuvioihin.

Siksi aviiliitossa ollaan vaikka hampaat irvessä, nyt ei tosin tarvi, mutta olen päättänyt, että yksikään vieras nainen, ei puutu minun lasteni elämään.

kyllä meillä nyksä ja eksä tulevat "kylmän-asiallisen-viileästi" juttuun kun ymmärtävät ettei känääminen ja riitley vahingoita ketään muita kuin soppaan osattomia lapsia...

Tolkkua peliin, ja omat tunteet taka-alalle... potkitaan sitten vaikka säkkiä salilla...

gonzo kirjoitti:

meillä on exsän kanssa 4vuotias tyttö ja en ole nähnyt tytärtäni eron jälkeen vuoteen ja exsä vaihtanut puhelin numeron ja hän seurustelee uuden mihen kanssa joka hakkaa häntä ja odotaa tälle lasta meillä on yhteis huoltajuus ja kun olen yritänyt kysyä tytärtäni hoitoon minulle niin tämä uusi mies uhkasi tappaa minut ja hakkasi exsän ja oli sanonut exsälle että hän ei saa antaa lasta minulle tai tappaa exsäni olen käynyt asian ajajan luona ja nytten tässä on odotettu vuoden verran oikeuden eteen pääsyä mutta mikään ei näytä onnistuvan esäni on sanonut minulle että en ole muutenkaan nähnyt lastani vuoteen niin miksi näkisin nyttenkään ja on kieltänyt lähettämästä kirjeitä ja sanonut että kyllä näät lapsesi sitten kun se täytää 18

no kannattaisiko olla yhteydessä lastensuojeluun ja hankkia pesäpallomaila ... täältä mitään muuta kättäpidempää turha odottaa.

UPDATE_6389154 kirjoitti:

no kannattaisiko olla yhteydessä lastensuojeluun ja hankkia pesäpallomaila ... täältä mitään muuta kättäpidempää turha odottaa.

Ns. lastensuojelu ei auta kuin äitiä. On aivan turha väittää mitään muuta. Pesäpallomailaa käyttämällä pääsee aivan varmasti eroon lapsistaan, vaikkei edes varsinaisesti uhkaisi sillä ketään. Kyllä siinä on sosuilla riemu katossa, kun "väkivaltaista" isää viedään taas putkaan. No, sieltähän sitä saa sitten soitella "väkivaltalinjalle". Kyllä tuo naisasiamies M36 on todella sinisilmäinen eikä näytä oppivan mitään.