Heips, ajattelin kirjoittaa tänne nyt saadakseni käsiteltyä ajatuksiani.
Olen nyt täysi-ikäisyyttä hipova miehen alku, jonka elämä on ollut sangen traagista. Kykenen tiivistämään sen yhteen sanaan: Yksinäisyys.
Aloitettakoon tiivistämällä elämäntarinani: Olin käytännössä koko peruskoulun ajan koulukiusattu, ja minulle tehtiin hyvin selväksi, etten kuulunut joukkoon. Ystäviä ei ollut lainkaan. Alakoulussa olleen kiusaamisen vuoksi menetin luottamukseni ihmisiin, sekä opettajiin auktoriteetteina. Lukuisista yrityksistä huolimatta koulu ei kyennyt tekemään mitään asialle.
Yläkouluun mennessä ehdin elää hetken siinä uskossa, että kyseessä voisi olla uusi alku. Tämä oli kuitenkin harhaa, sillä jo muutaman päivän sisällä yläkoulun aloittamisesta kiusaaminen jatkui. Tällä kertaa se vain toteutettiin huomaamattomammassa muodossa, enkä jaksanut enää yrittää tehdä asialle mitään alakoulun kokemuksien vuoksi.
Yhdeksännellä luokalla aloin viettämään aikaa läheisellä nuorisotalolla, ja erinäisten vaiheiden kautta onnistuin yllättävää kyllä ystävystymään erään siellä oleilleen tytön kanssa. Ajan kuluessa hänestä kasvoi minulle elämäni tärkein henkilö, ja koin vihdoinkin olevani onnellinen.
Valitettavasti lukion aloittamisvuoden talvena aloin kärsiä ahdistuksesta ja masennuksesta. Hain tukea ystävältäni, ja hän yritti tukea parhaan kykynsä mukaan. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan riittänyt, mutta kieltäydyin silti jääräpäisesti hakemasta apua.
Lopulta, oman kokemukseni mukaan, tämä alkoi hiertää välejämme liikaa ja yhteydenpitomme väheni vähenemistään. Henkilö pysyi minulle kuitenkin yhtä tärkeänä kuin aiemmin, suorastaan riippuvuuden kohteena, ja hänen suojelemisekseen päädyin katkaisemaan välit häneen ja muihin tutustumiini ihmisiin nuorisotalolta. Käytännössä vain katosin sanomatta sanaakaan.
Aikaa kului, eikä kukaan kysynyt yhdelläkään viestillä minulta katoamisestani. Muutaman kuukauden kuluttua aloin kuitenkin katua, etten sanonut sanaakaan kadotessani. Pistin viestiä entiselle ystävälleni selittääkseni tekoani, sillä pelkäsin erityisesti satuttaneeni häntä. Kuitenkin valehtelin taustalla olleeksi syyksi uuden alun hakemisen, sillä uskoin yhä erossaolon olevan parempi kaikille.
Lopulta kuitenkin aloin aidosti kokea ikävää häntä kohtaan, ja yritin muutamien ihmisten kehotuksesta lähettää viestiä hänelle korjatakseni tilanteen. Valitettavasti sillat olivat ilmeisesti liian pahasti palaneet ollakseen korjattavissa. Hetkeen en tuntenut itsessäni voimakasta reaktiota tapahtuneeseen, mutta päivien edetessä aloin tuntea voimistuvaa kaipuuta ja surua, joka jatkuu vielä tähänkin päivän saakka.
Nyt koen oloni todella yksinäiseksi, sillä vaikka ympärilläni on kavereita, he tuntuvat minulle kovin merkityksettömiltä. En kuitenkaan saa jostain syystä aikaiseksi uusien ystävyyssuhteiden muodostamista, enkä tiedä miten edetä asiassa.
Osaako joku neuvoa?
Yön yksinäinen susi
14
395
Vastaukset
Hei
Olen todella pahoillani puolestasi.
Itselläni on aina ollut sama. Ihmiset ovat niin lähellä, mutta niin kaukana ja en ole koskaan oikein saanut tarttumapintaa heihin. Alakoulussa minua kiusattiin aina lailla, mutta kaikki käännettiin aina minun omaksi syyksi ja minua syytettiin epäsosiaalisuudesta.
Yläkoulu alkoi puolestaan paremmin ja nyt olen ihan tyytyväinen, ainakin perusasiat ovat hyvin, mutta voisivathan nekin olla paremmin.
Olin aluksi monien ihmisten kanssa, mutta sitten kaikki alkoivat etääntymään minusta ja lopuksi kukaan ei enää ollutkaan kiinnostunut minusta. Yritin mennä mukaan, mutta portit suljettiin täysin. Kuitenkin alakoulun kokemusten perusteella en ottanut sitä niin kovin sydämeeni, mutta olin kuitenkin hieman alakuloinen.
Nyt oma yläkouluni on loppumassa ja siirryn lukiota kohti. Odotukseni eivät ole mitenkään hirveän korkealla, mutta katsotaan sitten.
Voimia sinulle ja onnea elämääsi!
Ps. jos kaipaat vertaistukea niin laita sähköpostia, osoite löytyy profiilisivultani.Anteeksi, huomasin, että pyysit neuvoja ja itse vain jatkoin omiani.
Uusien ihmissuhteiden luomisessa on hyvä tietää oma "menneisyys", koska jos sen unohtaa, siitä saattaa tulla uusia ongelmia.
Minä itse yritin mennä puhumaan ihmisille aluksi ihan arkipäiväisistä asioista, kuten läksyistä ja kouluhommista. Kun olin puhunut jonkin aikaa niistä saattoi mennä vähitellen muihinkin asioihin. Näin loin yhden omista ystävyyssuhteista, mutta sekin on nyt vähän jäissä.
Opin kuitenkin sen, ettei kaikkea pidä kertoa heti. Itse sorruin kertoilemaan liikaa asioita itsestäni ja elämästäni, ja muut iskivät heti niihin. Vaikka pintapuolinen puhuminen vaikuttaa typerältä, se on mielestäni parhain tapa aloittaa mitään.
Myös maine seuraa sitkeästi ja sen muuttaminen on todella hankalaa. Vaikka hankalan epäsosiaalisen ihmisen maine on leimattu minuun en yritä käytökselläni "torjua" sitä, vaan käyttäydyn aivan normaalisti. Sanoisinkin, ettei itseään kannata laittaa maineen tai muun arvosteltavaksi, vaan luoda itselleän se maine minkä itse tahtoisi. Yritän olla ystävällinen ja avulias kaikille ja jotkut ovat jo todenneetkin, että taidankin olla ihan mukava ihminen.
Usein sanotaan, että ole sellainen muille kuin haluaisit muiden olevan itsellesi, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa, ainakaan minun mielestäni. Vaikka on kuinka kiltti ihminen tahansa, aina muut löytävät jotakin haukuttavaa sinussa.
En yhtään tiedä auttoivatko nämä, mutta toivottavasti edes vähäsen.
- Tyly12345
Kiusaaminen on kyllä kurja juttu ja se muuttaa ihmistä. Itse koin kiusaamista ylä- sekä ala-asteella, mutta en enää lukiossa. Kyse ei ollut siitä kiinni etteikö minulla kavereita silloin olisi ollut. Olin ala-asteelta aina 8.luokalle asti sosiaalinen ja iloinen, mutta tämä kiusaaminen muutti lopulta olemukseni täysin. Minulle kasvoi ns. kova kuori. En hymyile enää ja viihdyn parhaiten omissa oloissani. Enkä näytä tunteitani. Tämä kova kuori on taas osaltaan mahdollistanut sen ettei minua enää kiusata, kuinka monella tekee mieli mennä härnäämään huppupäistä jätkää, jolla on tyly ilme kasvoillaan? Vastaus on ettei montaakaan. En enää näytä eleilläni jos olen iloinen tai surullinen, aina sama tyly ilme kasvoillani.
Jaksamista sinulle ja toivon, että saisit asian ratkaistua.- Tyly12345
Tässä ollaan jo päästy eteenpäin, pointtini oli vain se, että kiusaaminen muuttaa ihmistä.
Tyly12345 kirjoitti:
Tässä ollaan jo päästy eteenpäin, pointtini oli vain se, että kiusaaminen muuttaa ihmistä.
Se on totta, muutuin kyllä itsekin, vaikken olisi halunnut.
- 17.v.poika
Mullakin on kovat kiusaamistaustat. Siit et oo ollu helppoo päästä yli. Oon Minecraftis tavannu hyvii ihmisii joille oon onnistunu avautuu. Sun pitäis vaan löytää joku harrastus tai jotaan. Joku mist löydät kavereita ja ystäviä. Mut kyl netissäkin voi avautua. Pitää löytää vaan luotettava ihminen.
Mut tsemppii ja toivotan onnea elämässä. Toivon et sun elämä kääntyy viel hyväks!- 17.v.poika
Paljon kiitoksia ja sitä samaa :) Hyvä ku palstoille on ilmaantunut lisää viisaita ihmisiä, niitä tarvitaan, arvostan suuresti hyvää käytöstäsi. Noin hyvää käytöstä harvoin näkee. Ja kiva ku oot samaa mieltä :)
Ja oli vähän teknisiä ongelmia, olisin vastannut muuten jo eilen :D 17.v.poika kirjoitti:
Paljon kiitoksia ja sitä samaa :) Hyvä ku palstoille on ilmaantunut lisää viisaita ihmisiä, niitä tarvitaan, arvostan suuresti hyvää käytöstäsi. Noin hyvää käytöstä harvoin näkee. Ja kiva ku oot samaa mieltä :)
Ja oli vähän teknisiä ongelmia, olisin vastannut muuten jo eilen :DKiitos sinulle, olen todella iloinen!
Hieno kertomus.
Ainoa oikea tie miehelle tuossa tilanteessa on
1. Menet peilin eteen ja tunnustat realiteetit. Haistatat paskat mielessäsi kaikille ja kaikelle. Toivotat peilissä olevan miehen tervetulleeksi (itsesi) ja pyydät häneltä anteeksi - tästä lähtien hän on elämäsi ykkös henkilö.
2. Menet sänkyyn makaamaan ja menet sisälle itseesi. Menet sisälle sydämesi temppeliin ja häädät sieltä ulos kaikki ihmiset joita olet elämässäsi kerännyt, ja joiden katseista välität. Kutsut sydämmeesi hengen nimeltä Raivo. Kun raivon henki on saapunut, niin hän opettaa sinulle tien miehyyteen. Pura raivon antamaa energiaa itsesi kehittämiseen, koska vapailla markkinoilla ainoa tapa saada parempaa vastinetta tuotteeleen on parantaa tuotettaan. Mene kuntosalille, nosta puntteja, opiskele, mene töihin, tienaa rahaa, opiskele sijoittamista ja ennen kaikkea rakenna suunnitelma maailman valloitamiseen ja kuoleman voittamiseen.
Kun olet saanut nämä vaiheet valmiiksi, niin sinusta on tullut varakas määrätietoinen vahva mies jonka jaloissa maailma makaa. Toivotan sinulle hyvää matkaa matkallasi hiehuuteen.- 16poika
Onks sul kikkiä, ig tai snäppiä?
Oon 16v poika Helsingistä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo747274Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per583143- 342370
Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto261932- 201908
- 131877
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus131602- 181569
- 521568
- 101559