Useita vuosia samassa firmassa viettäneenä, olen vasta viime aikoina havahtunut, että töihin meno ei enää kiinnosta, koska tietyt naamat ovat alkaneet ahdistaa. Pelkään tilanteita, että joudun kommunikoimaan muutaman tietyn henkilön kanssa työasioissa, mutta yhtä lailla kahvipöydässäkin. Olen aina ollut iloinen ja puhelias, mutta näiden henkilöiden seurassa olen aina väärässä/tyhmä ja suurin rikokseni on varmasti olla nainen työpaikalla, jossa on vain miehiä. Saan kuulla jatkuvasti vihjailuja seksielämästäni tyyliin "kannattaisi teidänkin miehen kanssa kokeille sellaista, voisi Reino tykätä hehhehh" ja taannoin työpisteelleni oli tuotu alastonmieskalenteri saatesanoilla "vähän miestä sille feministille". Feministin leiman taisin saada, kun otin kerran rohkeasti puheeksi sen, ettei mielestäni sovinistiset vitsi kuulu työpaikalle. Tähän minulle vastattiin, että "Jos et ymmärrä mikä niissä vitseissä on hauskaa, niin sinun pitää lähteä tilastotiedon kurssille. Ne vitsithän perustuu siihen, että ne ovat keskimäärin totta"
Alkaa ärsyttää kuunnella miten minä en naisena voi osata peruuttaa peräkärryä tai pitää "oikeista" elokuvista, kun me naisethan vaan katsomme pelkkä "hömppää". Pukeutumistanihan näistä miehistä vasta hauskaa onkin kommentoida. Milloin minulla on painonnostovyö(leveä vyö) ja milloin yritän olla joku muka-clint-eastwood kun kehtasin laittaa ponchon. Saatan olla myös liian hienosti pukeutunut, jos tulen töihin hameessa tai "onkos se pyykkipäivä?" jos tulen hupparissa. Vittuilua joka asiasta. Kun näistä olen ystävilleni puhunut, ovat monet sanoneet, että ei ole normaalia tällainen. Jotkut sanovat, että pelkkää vitsailua, pitää ymmärtää. Itsehän pitkään ajattelin, että olen vaan nyt vähän herkkä ja ei saa loukkaantua, että pitäisi yrittää olla yksi jätkistä. Mutta miksi?? Miksi minun pitäisi olla yksi jätkistä, kun en ole!
Alkaa ärsyttää kuunnella miten minä en naisena voi osata peruuttaa peräkärryä tai pitää "oikeista" elokuvista, kun me naisethan vaan katsomme pelkkä "hömppää". Pukeutumistanihan näistä miehistä vasta hauskaa onkin kommentoida. Milloin minulla on painonnostovyö(leveä vyö) ja milloin yritän olla joku muka-clint-eastwood kun kehtasin laittaa ponchon. Saatan olla myös liian hienosti pukeutunut, jos tulen töihin hameessa tai "onkos se pyykkipäivä?" jos tulen hupparissa. Vittuilua joka asiasta. Kun näistä olen ystävilleni puhunut, ovat monet sanoneet, että ei ole normaalia tällainen. Jotkut sanovat, että pelkkää vitsailua, pitää ymmärtää. Itsehän pitkään ajattelin, että olen vaan nyt vähän herkkä ja ei saa loukkaantua, että pitäisi yrittää olla yksi jätkistä. Mutta miksi?? Miksi minun pitäisi olla yksi jätkistä, kun en ole!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sairas työyhteisö, siinä ei tarvitse olla kuin yksi tai kaksi vatipäätä niin jo on kaikilla täysi vitutus jatkuvasti päällä ja kun tätä jatkuu vuosia tai jopa vuosikymmeniä niin kyllä varmasti jälki jää omaankin nuppiin.
Vaihda työpakkaa tai jätä työelämä niin hermo lepää.
Myönnän miessukupuolen edustajana ihan omakohtaisenkin kokemukseni perusteella, että valtaosa miehistä ovat loppujen lopuksi aivan täydellisiä tolloja ja umpeloita, mutta kyllähän noita on riittämiin myös naissukupuolenkin edustajistossa -- ei selvästikään kuitenkaan niin paljon, kuin miesten keskuudessa.
Lähde pois sieltä. Ei sinun tuollaista p*skaa tarvitse sietää missään, kun eivät osaa kanssatyöntekijät käyttäytyä sivistyneesti.
Otapa asia ihan kunnolla puheeksi. Itsellä työkohteissa on tietyn alan puitteissa joko liki tai täysin pelkästään miehiä, kun menen tuurauksia tekemään. Mutta- näissäpä onkin nollatoleranssi sukupuoleen perustuvaan kiusaamiseen.
Ei sun tarvitse kestää tuollaista kiusaamista työpaikalla. Suosittelen kertomaan asiasta suoraan esimiehellesi, tai jos kiusaajasi on sinun esimies niin kerro siitä hänen esimiehelleen. Kyllä työpaikkakiusaamisessa pitää olla nolla toleranssi, että sen huomaa äkkiä kuinka huono ja negatiivinen ilmapiiri on sellaisessa työpaikassa jossa on kiusaamista.