Ammattikorkea = opisto

Ollaan koko viikko naureskeltu työkavereiden kanssa kun nää opistopellet eli ammattikorkeelaiset on rampannu meillä firmassa työpaikkahaastatteluissa. Yksikin ääliö tuli selittelemään, että amk on KORKEAKOULUTUTKINTO, jopa joo.

Naurattaa oikeen, että niille on menny ihan täydestä, että kun koulun nimi muutetaan, niin koko taso muuttuisi. Istuskelin itse 1 vuoden paikallisessa kauppaoppilaitoksessa joka just silloin muuttu amk:ksi. Yllätys yllätys, mikään ei muuttunut, koulu vaan sai hienomman nimen!

Mitä nää opisto-merkonomit sitten osaa? Ne osaa suorittaa tehtäviä: kopioida, postittaa ja laittaa lomakkeita kirjekuoriin. Mitään kovin vaikeeta niille ei kannata antaa tehtäväksi, koska silloin ne joutuis ajattelemaan ja siihenhän niitä ei oo kukaan kouluttannu!!
543328
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 54

Vanhimmat

Mitä sitten ylioppilas osaa? Muuta kuin ajatella? Harvemmin se elanto ajattelemalla tulee, etenkään jos sitä ei osaa yhdistää käytäntöön.

Äänestä
  • Jos nyt ihan tarkkaan ajatellaan, niin mitäänhän ei voi tehdä ajattelematta... Anyway, vaikka kirjoitus on provosoiva, niin tottahan se on että AMK-uudistus oli surkea. Pääasiallisena tarkoituksena oli ilmeisesti parantaa opistotason koulutuksen houkuttelevuutta ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Hanke näyttää jääneen pahasti kesken, koska, kuten kirjoittaja sanoi, monessa koulussa todellinen uudistus kohdistui vain nimeen.

    Oman kokemukseni mukaan opistokoulutus on ennenkaikkea kaiken mahdollisen riipimistä pintapuolisesti; opiskellaan hieman sitä ja hieman tätä. Tarkoituksena ilmeisesti se, että työelämä aikanaan opettaa.

    Yliopisto-opetuksessa opinnot koostuvat usein pienistä kapeaista alueista, joille syntyy asiantuntemus. Tästä syystä väittäisin, että yliopistosta valmistuneiden on helpompaa nousta suoraan koulunpenkiltä asiantuntija- tai alansa johtotehtäviin. Tämä näkyy tietenkin myös opiskeluajoissa ja palkassa.

    Totuus on myös se, että AMK ja yliopistotutkinnon arvostuksessa on yhä valovuosien ero. Tämä imagoero toki näkyy myös pyrkijöiden aineksessa, josta joku mainitsikin, lahjakkaimmat suuntaavat luonnollisesti aina yliopistolle.

    Yliopisto houkuttelee porukkaa, olivatpa he käytännön ihmisiä tai teoreetikkoja. Oman alansa voi toki valita sen mukaanonko kiinnostunut "nippelitiedosta" vai käytännöstä. On varmaan ihan eri asia opiskella kirjallisuutta kuin vaikkapa lastentarhanopettajaksi. Tästä syystä yliopistolta valmistuu sekä "lukeneita" että "duunareita".

    Viimeisenä mieleen tulee vain mieleen, että valintojen yhteydessä kannattaa pitää mielessä, etä moniin johtotehtäviin vaaditaan aina yliopistokoulutus.

    Äänestä

  • Johtavassa asemassa kirjoitti:

    Jos nyt ihan tarkkaan ajatellaan, niin mitäänhän ei voi tehdä ajattelematta... Anyway, vaikka kirjoitus on provosoiva, niin tottahan se on että AMK-uudistus oli surkea. Pääasiallisena tarkoituksena oli ilmeisesti parantaa opistotason koulutuksen houkuttelevuutta ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Hanke näyttää jääneen pahasti kesken, koska, kuten kirjoittaja sanoi, monessa koulussa todellinen uudistus kohdistui vain nimeen.

    Oman kokemukseni mukaan opistokoulutus on ennenkaikkea kaiken mahdollisen riipimistä pintapuolisesti; opiskellaan hieman sitä ja hieman tätä. Tarkoituksena ilmeisesti se, että työelämä aikanaan opettaa.

    Yliopisto-opetuksessa opinnot koostuvat usein pienistä kapeaista alueista, joille syntyy asiantuntemus. Tästä syystä väittäisin, että yliopistosta valmistuneiden on helpompaa nousta suoraan koulunpenkiltä asiantuntija- tai alansa johtotehtäviin. Tämä näkyy tietenkin myös opiskeluajoissa ja palkassa.

    Totuus on myös se, että AMK ja yliopistotutkinnon arvostuksessa on yhä valovuosien ero. Tämä imagoero toki näkyy myös pyrkijöiden aineksessa, josta joku mainitsikin, lahjakkaimmat suuntaavat luonnollisesti aina yliopistolle.

    Yliopisto houkuttelee porukkaa, olivatpa he käytännön ihmisiä tai teoreetikkoja. Oman alansa voi toki valita sen mukaanonko kiinnostunut "nippelitiedosta" vai käytännöstä. On varmaan ihan eri asia opiskella kirjallisuutta kuin vaikkapa lastentarhanopettajaksi. Tästä syystä yliopistolta valmistuu sekä "lukeneita" että "duunareita".

    Viimeisenä mieleen tulee vain mieleen, että valintojen yhteydessä kannattaa pitää mielessä, etä moniin johtotehtäviin vaaditaan aina yliopistokoulutus.

    tekemään lahjakkaasta opiskelijasta tyhmempää koulun aikana. On jokaisen oma moka jos menee aina siitä mistä aita on matalin. Kukaanhan ei kiellä opiskelemasta oma-aloitteisesti lisää jos tuntuu, että koulu on liian helppoa.

    Se, että jonkun mielestä insinöörin paperit saa helpommalla kuin jonkun alemman korkeakoulututkinnon yliopistossa on varmastikkin hyvin henkilökohtainen asia. Eikai koulutuksen tasoa voi pelkästään sillä mitata kuinka helppo loppututkinto on saavuttaa.

    Tekniikan puolen AMK-tutkinnot tarjoavat aina vahvemmat pohjatiedot teollisuuden puolen ammatteihin kuin mikään yliopistotutkinto. Enkä menisi kyllä allekirjoittamaan, että yliopistotutkinnot olisivat jotenkin erityisen arvostettuja teollisuuden puolella etenkin verrattuna insinööri-tutkintoon (Epäilen, että kirjoittajan kokemukset? ovatkin jostain muualta kuin teollisuudesta)

    Muistuupa vaan kouluajat mieleen kun nämä kaikkitietävät 'laaja matematiikka' yo:t olivat hyvin kummissaan insinööri AMK -opintojen yhteydessä kun toisilla esim. fysiikan teoriatunneilla piti oikein yrittää käyttää omia aivojaan eikä pelkällä ulkomuistilla enää pärjännytkään muualla kuin analyysien kokeissa. Labrat ja muut ammattiaineet olivatkin sitten oma lukunsa, niistä ei kannata edes puhua...Suurin osa kuitenkin onneksi tajusi omat taitonsa ennen valmistumistaan. Jostain kumman syystä stipendin saaneista kaikilla oli joku muu kuin yo-pohja.

    Ei ole kyllä vielä päivääkään harmittanut, etten aikanani valinnut yo-yliopistopohjaista opintoputkea vaikka marginaalia olisi ollut keskiarvon puolesta reippaasti. Otinkin ammatillisen tien kaikkien ihmetykseksi.

    Tarkoitukseni ei ole solvata sen enempää yo-yliopistopuolta. Se on varmaankin ihan sopiva linja "kirjaviisaalle" ihmiselle joka ei halua olla liikaa käytännön asioiden kanssa tekemisissä ja jota teollisuus työnantajana ei kiinnosta.

    Teollisuuden puolella ei yleensäkkään olla niin tarkkoja tuosta muodollisesta koulutuksesta vaan enemmän ratkaisee henkilön todelliset tiedot ja taidot. Tosin ei siitä tittelistä nyt yleensä mitään haittaakaan ole. Vanhemmat henkilöt saattavat arvostaakkin vielä maistereita pelkästään tittelin perusteella.

    Äänestä

  • Johtavassa asemassa kirjoitti:

    Jos nyt ihan tarkkaan ajatellaan, niin mitäänhän ei voi tehdä ajattelematta... Anyway, vaikka kirjoitus on provosoiva, niin tottahan se on että AMK-uudistus oli surkea. Pääasiallisena tarkoituksena oli ilmeisesti parantaa opistotason koulutuksen houkuttelevuutta ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Hanke näyttää jääneen pahasti kesken, koska, kuten kirjoittaja sanoi, monessa koulussa todellinen uudistus kohdistui vain nimeen.

    Oman kokemukseni mukaan opistokoulutus on ennenkaikkea kaiken mahdollisen riipimistä pintapuolisesti; opiskellaan hieman sitä ja hieman tätä. Tarkoituksena ilmeisesti se, että työelämä aikanaan opettaa.

    Yliopisto-opetuksessa opinnot koostuvat usein pienistä kapeaista alueista, joille syntyy asiantuntemus. Tästä syystä väittäisin, että yliopistosta valmistuneiden on helpompaa nousta suoraan koulunpenkiltä asiantuntija- tai alansa johtotehtäviin. Tämä näkyy tietenkin myös opiskeluajoissa ja palkassa.

    Totuus on myös se, että AMK ja yliopistotutkinnon arvostuksessa on yhä valovuosien ero. Tämä imagoero toki näkyy myös pyrkijöiden aineksessa, josta joku mainitsikin, lahjakkaimmat suuntaavat luonnollisesti aina yliopistolle.

    Yliopisto houkuttelee porukkaa, olivatpa he käytännön ihmisiä tai teoreetikkoja. Oman alansa voi toki valita sen mukaanonko kiinnostunut "nippelitiedosta" vai käytännöstä. On varmaan ihan eri asia opiskella kirjallisuutta kuin vaikkapa lastentarhanopettajaksi. Tästä syystä yliopistolta valmistuu sekä "lukeneita" että "duunareita".

    Viimeisenä mieleen tulee vain mieleen, että valintojen yhteydessä kannattaa pitää mielessä, etä moniin johtotehtäviin vaaditaan aina yliopistokoulutus.

    Ei yliopisto kuule houkuttele niitä kaikkein lahjakkaimpia.
    Sellaisia vain jotka haluavat ehkä lukea jotain muuta.
    Meillä on kyllä ainakin tekniikan puolella täällä AMK:ssa paljon
    monen L:n kirjoittaneita joita ei kiinnosta ollenkaan opiskelu yliopistossa.
    Ja kun nyt mainitsit että opistotaso oli kaiken riipimistä pintapuolisesti; hoh hoijaa.
    Kuulepas nyt, itse olen ainakin ylpeä omasta asiantuntemuksestani. Jos en hommiani hallitsisi tulisi
    kenkää ja pian. Ja kyllä mielestäni insinöörin tutkinnollakin oma arvostuksensa löytyy.
    Töitäkään ei tarvitse hakea kun niitä tuputetaan, kunhan omat kyntensä näyttänyt.
    Johtavassa asemassa kukin tahollaan. Minäkin vaikka 23-vuotias olenkin.

    Äänestä

  • Johtavassa asemassa kirjoitti:

    Jos nyt ihan tarkkaan ajatellaan, niin mitäänhän ei voi tehdä ajattelematta... Anyway, vaikka kirjoitus on provosoiva, niin tottahan se on että AMK-uudistus oli surkea. Pääasiallisena tarkoituksena oli ilmeisesti parantaa opistotason koulutuksen houkuttelevuutta ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Hanke näyttää jääneen pahasti kesken, koska, kuten kirjoittaja sanoi, monessa koulussa todellinen uudistus kohdistui vain nimeen.

    Oman kokemukseni mukaan opistokoulutus on ennenkaikkea kaiken mahdollisen riipimistä pintapuolisesti; opiskellaan hieman sitä ja hieman tätä. Tarkoituksena ilmeisesti se, että työelämä aikanaan opettaa.

    Yliopisto-opetuksessa opinnot koostuvat usein pienistä kapeaista alueista, joille syntyy asiantuntemus. Tästä syystä väittäisin, että yliopistosta valmistuneiden on helpompaa nousta suoraan koulunpenkiltä asiantuntija- tai alansa johtotehtäviin. Tämä näkyy tietenkin myös opiskeluajoissa ja palkassa.

    Totuus on myös se, että AMK ja yliopistotutkinnon arvostuksessa on yhä valovuosien ero. Tämä imagoero toki näkyy myös pyrkijöiden aineksessa, josta joku mainitsikin, lahjakkaimmat suuntaavat luonnollisesti aina yliopistolle.

    Yliopisto houkuttelee porukkaa, olivatpa he käytännön ihmisiä tai teoreetikkoja. Oman alansa voi toki valita sen mukaanonko kiinnostunut "nippelitiedosta" vai käytännöstä. On varmaan ihan eri asia opiskella kirjallisuutta kuin vaikkapa lastentarhanopettajaksi. Tästä syystä yliopistolta valmistuu sekä "lukeneita" että "duunareita".

    Viimeisenä mieleen tulee vain mieleen, että valintojen yhteydessä kannattaa pitää mielessä, etä moniin johtotehtäviin vaaditaan aina yliopistokoulutus.

    Mitä olen kumppanin yliopisto-opiskelua seurannut, niin enneminkin siellä opiskellaan hajanaisesti ja käydään asiat läpi niin teorettiselle tasolla että hyötyä korkeintaan tutkijanhommissa. Ja mitä tulee siihen väitteeseen että yliopiston käyneenä on helppo tulla johtotehtäviin asiantunitijaorganisaatiossa, niin eipä aivan pidä paikkaansa (ainakaan teknisellä alalla). Itse olen suorittanut AMK-tutkinnon (Ins.) ja vähän työkokemusta omaneena saa noita vastavalmistuneita DI:tä ohjata papereiden kanssa suoraan kopiokoneelle ja tutustumaan kyseiseen juttuun josta oli tarkotus keskustella. Mitä siitä tulis jos tälläiset olis vielä meikäläisen esimiehiä, huh, huh !

    Äänestä

  • kj kirjoitti:

    Mitä olen kumppanin yliopisto-opiskelua seurannut, niin enneminkin siellä opiskellaan hajanaisesti ja käydään asiat läpi niin teorettiselle tasolla että hyötyä korkeintaan tutkijanhommissa. Ja mitä tulee siihen väitteeseen että yliopiston käyneenä on helppo tulla johtotehtäviin asiantunitijaorganisaatiossa, niin eipä aivan pidä paikkaansa (ainakaan teknisellä alalla). Itse olen suorittanut AMK-tutkinnon (Ins.) ja vähän työkokemusta omaneena saa noita vastavalmistuneita DI:tä ohjata papereiden kanssa suoraan kopiokoneelle ja tutustumaan kyseiseen juttuun josta oli tarkotus keskustella. Mitä siitä tulis jos tälläiset olis vielä meikäläisen esimiehiä, huh, huh !

    On täysin turhaa lässytystä väittää, että AMK-porukka tietäisi yhtään enempää asioista (teoriassa tai käytännössä) kuin yliopistosta valmistuneet. Miten ihmeessä te saisitte 1.5 - 3 vuoden opiskelussa päähänne 5-7 vuoden tiedot?? Se mitä käytännön oppimiseen tulee, niin ottakaahan ihmeessä huomioon, että me yliopistoväki käymme kesät töissä ihan niinkun tekin, moni tekee vielä lukukausien ajankin töitä siinä sivussa. Kaiken lisäksi meidän ei tarvitse aloittaa ihan pohjalta (kantaa lautoja raksalla) vaan päästään yleensä mukaan johonkin tiimiin seuraamaan asioita myös johtotasolla, laskemaan kustannuksia,yms. (sehän on meidän työtä tulevaisuudessa).

    Yliopisto opettaa ajattelemaan ja tekemään asioita monella tavalla. Sen opit ovat tuoreempia ja opetus maan parasta, koska opettajina ovat maan parhaat alansa osaajat. Ammattikoulusta riippuen opetuksen taso voi olla mitä tahansa. Olempa kuullut taopauksesta, että kolulu raksan maikka oli juoppo, joka tuli tunneille silloin kun pystyi ja opetus käytiin läpi 70-luvun opein. Miettikääpä pienessä päässänne mitä uutta esim. vesieristyksen saralla on tuon 30-vuoden aikana tapahtunut...

    Äänestä

  • Yliopistolta myös kirjoitti:

    On täysin turhaa lässytystä väittää, että AMK-porukka tietäisi yhtään enempää asioista (teoriassa tai käytännössä) kuin yliopistosta valmistuneet. Miten ihmeessä te saisitte 1.5 - 3 vuoden opiskelussa päähänne 5-7 vuoden tiedot?? Se mitä käytännön oppimiseen tulee, niin ottakaahan ihmeessä huomioon, että me yliopistoväki käymme kesät töissä ihan niinkun tekin, moni tekee vielä lukukausien ajankin töitä siinä sivussa. Kaiken lisäksi meidän ei tarvitse aloittaa ihan pohjalta (kantaa lautoja raksalla) vaan päästään yleensä mukaan johonkin tiimiin seuraamaan asioita myös johtotasolla, laskemaan kustannuksia,yms. (sehän on meidän työtä tulevaisuudessa).

    Yliopisto opettaa ajattelemaan ja tekemään asioita monella tavalla. Sen opit ovat tuoreempia ja opetus maan parasta, koska opettajina ovat maan parhaat alansa osaajat. Ammattikoulusta riippuen opetuksen taso voi olla mitä tahansa. Olempa kuullut taopauksesta, että kolulu raksan maikka oli juoppo, joka tuli tunneille silloin kun pystyi ja opetus käytiin läpi 70-luvun opein. Miettikääpä pienessä päässänne mitä uutta esim. vesieristyksen saralla on tuon 30-vuoden aikana tapahtunut...

    Eipä kuule ole paljoa omassa firmassa ainakaan
    paljon yliopiston ihmisiä asioita sotkemassa.
    Kyllä täällä teollisuudessa johto taitaa olla
    ihan teknis/kaupallis taustaista.Ja turha edes väittää
    että te paljoa pääse suunnittelupuolta sotkemaan.

    Äänestä

  • Yliopistolta myös kirjoitti:

    On täysin turhaa lässytystä väittää, että AMK-porukka tietäisi yhtään enempää asioista (teoriassa tai käytännössä) kuin yliopistosta valmistuneet. Miten ihmeessä te saisitte 1.5 - 3 vuoden opiskelussa päähänne 5-7 vuoden tiedot?? Se mitä käytännön oppimiseen tulee, niin ottakaahan ihmeessä huomioon, että me yliopistoväki käymme kesät töissä ihan niinkun tekin, moni tekee vielä lukukausien ajankin töitä siinä sivussa. Kaiken lisäksi meidän ei tarvitse aloittaa ihan pohjalta (kantaa lautoja raksalla) vaan päästään yleensä mukaan johonkin tiimiin seuraamaan asioita myös johtotasolla, laskemaan kustannuksia,yms. (sehän on meidän työtä tulevaisuudessa).

    Yliopisto opettaa ajattelemaan ja tekemään asioita monella tavalla. Sen opit ovat tuoreempia ja opetus maan parasta, koska opettajina ovat maan parhaat alansa osaajat. Ammattikoulusta riippuen opetuksen taso voi olla mitä tahansa. Olempa kuullut taopauksesta, että kolulu raksan maikka oli juoppo, joka tuli tunneille silloin kun pystyi ja opetus käytiin läpi 70-luvun opein. Miettikääpä pienessä päässänne mitä uutta esim. vesieristyksen saralla on tuon 30-vuoden aikana tapahtunut...

    No ehkä kannattaa kuitenkin erottaa ammattikorkea-ja ammattikoulu toisistansa, vaikka pääte AMK kävisi kummallekin. Opetus kuitenkin tähtää vähän eri työtehtäviin, jos et sitä satu tietämään !
    Ja tuosta opetuksesta sen verran että voiko opetus olla ylipäätäsä tuoretta missään, jos opettajat itse ovat olleet työelämässä viimeksi 20 vuotta sitten. Käsittääkseni yliopiston opettajat/professorit eivät paljon käytännön yrityselämästä ja sen työtavoista tiedä

    Äänestä

  • häh kirjoitti:

    No ehkä kannattaa kuitenkin erottaa ammattikorkea-ja ammattikoulu toisistansa, vaikka pääte AMK kävisi kummallekin. Opetus kuitenkin tähtää vähän eri työtehtäviin, jos et sitä satu tietämään !
    Ja tuosta opetuksesta sen verran että voiko opetus olla ylipäätäsä tuoretta missään, jos opettajat itse ovat olleet työelämässä viimeksi 20 vuotta sitten. Käsittääkseni yliopiston opettajat/professorit eivät paljon käytännön yrityselämästä ja sen työtavoista tiedä

    Kuinka koulutus voi olla riittävän teoreettista niin, että se myös samalla ottaa huomioon käytännössä vallitsevan todellisuuden. Olettaisin, että kärjistetysti perusajatus oppilaitoksissa (tekniikan alalla) on seuraava:
    - yliopistosta tulee akateemiset teoriaosaajat joiden ei tarvitse pähkäillä käytännön tason konkreettisten ongelmien kanssa paljoakaan
    - ammattikorkeasta (insinöörit) tulee oman ammattialansa käytännön työtehtävissä parhaiten hallitsevat ihmiset
    - teknillisistä korkeakouluista tulevat henkilöt ovat tässä jaottelussa jotakin yliopiston ja ammattikorkean väliltä (teoriapohja on tosin kaikissa aineissa vähintäänkin samalla tasolla kuin yliopistohepuilla)
    - ammattioppilaitoksista tulee "työmiehet", suorittavan portaan ammatti-ihmiset

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    Kuinka koulutus voi olla riittävän teoreettista niin, että se myös samalla ottaa huomioon käytännössä vallitsevan todellisuuden. Olettaisin, että kärjistetysti perusajatus oppilaitoksissa (tekniikan alalla) on seuraava:
    - yliopistosta tulee akateemiset teoriaosaajat joiden ei tarvitse pähkäillä käytännön tason konkreettisten ongelmien kanssa paljoakaan
    - ammattikorkeasta (insinöörit) tulee oman ammattialansa käytännön työtehtävissä parhaiten hallitsevat ihmiset
    - teknillisistä korkeakouluista tulevat henkilöt ovat tässä jaottelussa jotakin yliopiston ja ammattikorkean väliltä (teoriapohja on tosin kaikissa aineissa vähintäänkin samalla tasolla kuin yliopistohepuilla)
    - ammattioppilaitoksista tulee "työmiehet", suorittavan portaan ammatti-ihmiset

    Olis ihan kiva tietää kuinka monella täällä keskustelevalla on ylipäätänsä tietoa siitä "teoreettisesta" opiskelusta? Kuinka moni on joskus tehnyt tutkimustyötä (poislukien amk-lopputyö)? Jos on päivänkin tutustunut "tieteen tekemiseen" niin oivaltaa, ettei tutkija pysty hanskaamaan kovinkaan laajoja kokonaisuuksia, jos tutkimuksen tarkoituksena todellakin on se, että pystyy oivaltamaan jotakin todella uutta. Esim. jos minun tutkimukseni tarkoituksena on selvittää lämpökäsitellyn puun lujuusominaisuuksia, en todellakaan voi siinä sivussa selvittää betonianturan kylmänkestävyyttä! Tutkimus menee siis pieniä askelia kerrallaan.

    Tutkimustyötä tekiessä törmää tietenkin kaikenlaissen muuhunkin tietoon omalta alalta, mutta jotta voisi kehittyä todelliseksi asiantuntijaksi omalla alallaan, kannattaa perehtyä siihen kapeaan osaamisalueeseensa kunnolla. Tämän spesiaaliosaamisen voi sitten hyvällä rahalla myydä yrityksen käyttöön.

    Itse suhtaudun varauksella "kaikkien alojen erikoisasiantuntijoihin", koska sellaisia ei ole olemassakaan. Insinöörikin joutuu joskus myöntymään duunarin edessä, että tämä tuntee jonkin yksityiskohdan tekemisen paremmin - on siis oman alansa asiantuntija. Kun työelämässä tarvitaan sekä niitä suunnittelijoita, alan eteenpäin viejiä, että toisten tekemien suunnitelmien mukaan toteuttajia eli duunareita.

    Äänestä

  • tutkija kirjoitti:

    Olis ihan kiva tietää kuinka monella täällä keskustelevalla on ylipäätänsä tietoa siitä "teoreettisesta" opiskelusta? Kuinka moni on joskus tehnyt tutkimustyötä (poislukien amk-lopputyö)? Jos on päivänkin tutustunut "tieteen tekemiseen" niin oivaltaa, ettei tutkija pysty hanskaamaan kovinkaan laajoja kokonaisuuksia, jos tutkimuksen tarkoituksena todellakin on se, että pystyy oivaltamaan jotakin todella uutta. Esim. jos minun tutkimukseni tarkoituksena on selvittää lämpökäsitellyn puun lujuusominaisuuksia, en todellakaan voi siinä sivussa selvittää betonianturan kylmänkestävyyttä! Tutkimus menee siis pieniä askelia kerrallaan.

    Tutkimustyötä tekiessä törmää tietenkin kaikenlaissen muuhunkin tietoon omalta alalta, mutta jotta voisi kehittyä todelliseksi asiantuntijaksi omalla alallaan, kannattaa perehtyä siihen kapeaan osaamisalueeseensa kunnolla. Tämän spesiaaliosaamisen voi sitten hyvällä rahalla myydä yrityksen käyttöön.

    Itse suhtaudun varauksella "kaikkien alojen erikoisasiantuntijoihin", koska sellaisia ei ole olemassakaan. Insinöörikin joutuu joskus myöntymään duunarin edessä, että tämä tuntee jonkin yksityiskohdan tekemisen paremmin - on siis oman alansa asiantuntija. Kun työelämässä tarvitaan sekä niitä suunnittelijoita, alan eteenpäin viejiä, että toisten tekemien suunnitelmien mukaan toteuttajia eli duunareita.

    loppuosasta. Hyvän esim. insinöörin tunnistaa siitä, ettei hän luule olevansa kaikkitietävä vaan osaa hyödyntää myös muiden osaamista ja tietämystä joka on hankittu käytännön kautta. Tutkimustyö on hyvin suhteellinen käsite. Itse en ole koskaan harrastanut tutkimustyötä ainakaan akateemisessa mielessä. Haaveeni kylläkin olisi päästä joskus tutkimaan jotain yksittäistä ilmiötä tai asiaa päätoimisesti niin, että siitä jopa maksettaisiin...

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    loppuosasta. Hyvän esim. insinöörin tunnistaa siitä, ettei hän luule olevansa kaikkitietävä vaan osaa hyödyntää myös muiden osaamista ja tietämystä joka on hankittu käytännön kautta. Tutkimustyö on hyvin suhteellinen käsite. Itse en ole koskaan harrastanut tutkimustyötä ainakaan akateemisessa mielessä. Haaveeni kylläkin olisi päästä joskus tutkimaan jotain yksittäistä ilmiötä tai asiaa päätoimisesti niin, että siitä jopa maksettaisiin...

    Eipä inssille tainnut mennä jakeluun koko kirjoituksen pointti... No, ehkäpä sinuakin onni potkaisee ja pystyt luovimaan työelämäsi läpi työnjohtotehtävissä kasaamalla osaamis- ja suorituspaineet duunareillesi...

    Äänestä

  • tutkija kirjoitti:

    Eipä inssille tainnut mennä jakeluun koko kirjoituksen pointti... No, ehkäpä sinuakin onni potkaisee ja pystyt luovimaan työelämäsi läpi työnjohtotehtävissä kasaamalla osaamis- ja suorituspaineet duunareillesi...

    ajatuksiani tarpeeksi selkeään ja yksikäsitteiseen kirjalliseen muotoon jotta tutkijakin olisi voinut ne ymmärtää...

    Tiedoksi vaan, että en ole ollut päivääkään työnjohtotehtävissä vaan teollisuuden automaatio-, tietojärjestelmien yms. suunnittelua/kehitystä ja projektointia olen joitakin vuosia tehnyt oman yritykseni kautta elääkseni. Työtoverini tosin valittavat, että en jätä heillä mitään tehtävää koska teen itse kaiken mahdollisen pois päiväjärjestyksestä heti kuin suinkin mahdollista.

    Äänestä

Vitun ormo!!!Vähäx sulle nauretaan pelle...Buahahaa!!!

Äänestä

Viestissäsi oli toki asiaakin, mutta mikset voinut esittää asiaasi hienommin? Olet kai itsekin kauppiksen käynyt?

Ammattikorkeastahan saa alemman korkeakoulututkinnon, mikä mielestäni on väärin, sillä itse opiskelen insinööriksi ja siskoni opiskelee yliopistossa; hän joutuu tekemään tuplasti enemmän töitä opintoviikkojensa eteen! Ja ammattikorkeaan pääsee ilman ylioppilastodistusta, mikä taas on vaatimuksena yliopistoihin/korkeakouluihin, joten (ei millään pahalla kenellekään) se kyllä näkyy ainakin meidän luokalla: sellaista kakaramaista, sivistymätöntä juttua ja jopa opettajalle haistattelua (miettikää: olemme kaikki yli 24-vuotiaita!).

Valitettavan usein tradenomit luulevat olevansa vähintään ekonomin tasolla..

Äänestä
  • Kyllä yliopistoihin voi päästä ilman ylioppilastutkintoa, amiksen ja kauppiksenkin käyneet pääsevät ainakin pääsykokeisiin asti.

    Äänestä

mutta miksi kuulostat katkeralta ja kateelliselta?

Mitä itse osaat, ylioppilas?

Hyvä jos selviät edes niistä kirjekuorista ja kopioista... sinähän vain AJATTELET.

Äänestä

taas yksi tampio lisää. Ensinnäkin AMK:sta EI valmistu
merkonomeja, edes yo-sellaisia. Kaikki ovat TRADENOMEJA.
Ja toiseksi, tiesitkö muuten että nyky insinöörin tutkinto, re:entinen
opistoinsinööri, on AMK-pohjainen. Itse olen viimeistä vuotta inssiksi
lukemassa ja jo vakituisena johtavassa asemassa. Työhaastattelujakaan ei
tarvinnut paljon klaarata; ekassa paikassa heti töihin.
Uusi auto alla ja asuntoa hommaamassa. Naureskele sinä vaan partaasi kun
monet yliopiston huuhaa aineitten lukijat työttömänä tuumaavat yleviä.
Vaikka luitkin kauppiksessa ja koulu muuttui AMK:ksi olisit silti ollut
"vanhassa" systeemissä lukemassa MERKONOMIKSI!!!

Äänestä
  • Ei siellä yliopistolla huuhaa-aineita ole.. Jokainen ala on tärkeää. Joidenkin mielestä vain kunnon fyysinen työ on se mikä jotain merkitsee. Mutta fyysistä työtä ei olisi ellei joku/jotkut hoitaisi paperi-/neuvottelu- yms. asioita ja vice versa.

    Itse olen yo-merkonomi ja kohta inssi ja ajattelin jatkaa jossain vaiheessa kaupallista alaa avoimessa yliopistossa/kauppakorkeassa. Tämä tekniikan puoli kun on aika pyllystä.

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Ei siellä yliopistolla huuhaa-aineita ole.. Jokainen ala on tärkeää. Joidenkin mielestä vain kunnon fyysinen työ on se mikä jotain merkitsee. Mutta fyysistä työtä ei olisi ellei joku/jotkut hoitaisi paperi-/neuvottelu- yms. asioita ja vice versa.

    Itse olen yo-merkonomi ja kohta inssi ja ajattelin jatkaa jossain vaiheessa kaupallista alaa avoimessa yliopistossa/kauppakorkeassa. Tämä tekniikan puoli kun on aika pyllystä.

    Kannattasko ehkä mennä jo töihin, ikiopiskelija !

    Äänestä

  • oppinut kirjoitti:

    Kannattasko ehkä mennä jo töihin, ikiopiskelija !

    Siihenhän tämän koulutuksen avulla nyt pyrinkin.. ei merkonomin hommat / palkka kiinnosta..

    Asiallinen kommentti ja nätisti aiheen vierestä!

    P.S. olen koko ajan osa-aikatyössä

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Ei siellä yliopistolla huuhaa-aineita ole.. Jokainen ala on tärkeää. Joidenkin mielestä vain kunnon fyysinen työ on se mikä jotain merkitsee. Mutta fyysistä työtä ei olisi ellei joku/jotkut hoitaisi paperi-/neuvottelu- yms. asioita ja vice versa.

    Itse olen yo-merkonomi ja kohta inssi ja ajattelin jatkaa jossain vaiheessa kaupallista alaa avoimessa yliopistossa/kauppakorkeassa. Tämä tekniikan puoli kun on aika pyllystä.

    opiskelemaan tekniikkaa? Kyllä tässä toimessa aito
    innostus asiaan pitää olla että pärjää alalla.
    Kyllähän minä fyysisestä työstä pidän ei siinä mitään,
    ei sellaista kyllä tällä tutkinnolla paljoa joudu tekemään.
    Johtajamaha kasvaa eikä salilla ehdi oikein käymään.
    Mitäs alaa oikein opiskeletet? kyllä kuule tällä tasolla paperinpyörittely on tuttua sontaa.
    Sitäkin varten on kyllä sihteerit. Kohta inssi vai? Ei se kyllä siltä oikein kuulosta...

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Siihenhän tämän koulutuksen avulla nyt pyrinkin.. ei merkonomin hommat / palkka kiinnosta..

    Asiallinen kommentti ja nätisti aiheen vierestä!

    P.S. olen koko ajan osa-aikatyössä

    No mene sitten vaikka svetsariksi, jos nyt satut tietämään mitä tarkoittaa (merkonomin kielitaito ???)

    Äänestä

  • Alan A. kirjoitti:

    opiskelemaan tekniikkaa? Kyllä tässä toimessa aito
    innostus asiaan pitää olla että pärjää alalla.
    Kyllähän minä fyysisestä työstä pidän ei siinä mitään,
    ei sellaista kyllä tällä tutkinnolla paljoa joudu tekemään.
    Johtajamaha kasvaa eikä salilla ehdi oikein käymään.
    Mitäs alaa oikein opiskeletet? kyllä kuule tällä tasolla paperinpyörittely on tuttua sontaa.
    Sitäkin varten on kyllä sihteerit. Kohta inssi vai? Ei se kyllä siltä oikein kuulosta...

    Opiskelen logistiikkaa, joka ei ole muuten kovin teknistä, paitsi pakolliset fyssat ja matikat.

    Lähdin opiskelemaan inssiksi, koska minulla oli jo logistiikan tutkinto ja koska en jaksanut lukea yliopiston pääsykokeisiin eli laiskuus ajoi alalle.

    Se siitä

    Äänestä

  • mj kirjoitti:

    No mene sitten vaikka svetsariksi, jos nyt satut tietämään mitä tarkoittaa (merkonomin kielitaito ???)

    Joo, enpä tiedä mitä tarkoittaa.. enkä varmasti ole menettänyt mitään. Miksi kaikki luulevat ihmisiä, jotka eivät tunne juuri heidän päivittäin käyttämiään sanoja, auttamattomasti aivottomiksi? Et varmasti itsekään tiedä kaikkea. Sinä voisitkin olla skåbe-vahtina ja/ tarkkailla binin lämpötilaa..

    Ei merkonomin kielitaidolla mitään tee, joten siksi olenkin käynyt ensin lukion.

    Se siitä

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Opiskelen logistiikkaa, joka ei ole muuten kovin teknistä, paitsi pakolliset fyssat ja matikat.

    Lähdin opiskelemaan inssiksi, koska minulla oli jo logistiikan tutkinto ja koska en jaksanut lukea yliopiston pääsykokeisiin eli laiskuus ajoi alalle.

    Se siitä

    jos tolla asenteella lähdit tekniikkaa lukee niin
    ei ihmekään jos se sinusta tuntuu perseestä.
    Menestyminen vaatii aina innostusta asiaan, oli kyseessä
    ammatti kuin ammatti.Eli se tosiaan siitä.

    Äänestä

  • Alan A. kirjoitti:

    jos tolla asenteella lähdit tekniikkaa lukee niin
    ei ihmekään jos se sinusta tuntuu perseestä.
    Menestyminen vaatii aina innostusta asiaan, oli kyseessä
    ammatti kuin ammatti.Eli se tosiaan siitä.

    Eli, olen kiinnostunut logistiikasta, en niinkään tekniikasta. Miksi otat itseesi? Valitsin insinöörin tradenomin sijaan, koska insinöörit saavat paremmin alaa vastaavia töitä; ainakin omassa ystäväpiirissäni näin on käynyt. En voi sanoa, etteikö teknisestä osaamisesta olisi hyötyä arkielämässäkin, mutta jos ei kertakaikkiaan mene jakeluun, niin ei mene..

    En voi mitään, jos kiinnostukseni puute itse tekniikkaan loukkaa sinua; en ole koskaan tuntenut itseäni tekniikan ihmiseksi ja olen vain ylpeä, että olen suorittanut kaikki kurssini.

    En ole mielestäni huono ihminen tämän takia..? Mielestäni suurta, palavaa intohimoa alaan ei ainakaan meidän luokalla ole. Suurin osa on tullut alalle vain palkkapussin takia..

    Erittäin hauskaa kevään odottelua sinulle, sanaharkasta huolimatta

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Eli, olen kiinnostunut logistiikasta, en niinkään tekniikasta. Miksi otat itseesi? Valitsin insinöörin tradenomin sijaan, koska insinöörit saavat paremmin alaa vastaavia töitä; ainakin omassa ystäväpiirissäni näin on käynyt. En voi sanoa, etteikö teknisestä osaamisesta olisi hyötyä arkielämässäkin, mutta jos ei kertakaikkiaan mene jakeluun, niin ei mene..

    En voi mitään, jos kiinnostukseni puute itse tekniikkaan loukkaa sinua; en ole koskaan tuntenut itseäni tekniikan ihmiseksi ja olen vain ylpeä, että olen suorittanut kaikki kurssini.

    En ole mielestäni huono ihminen tämän takia..? Mielestäni suurta, palavaa intohimoa alaan ei ainakaan meidän luokalla ole. Suurin osa on tullut alalle vain palkkapussin takia..

    Erittäin hauskaa kevään odottelua sinulle, sanaharkasta huolimatta

    Ei ole nimittäin kovinkaan järkevää lukea itseään insinööriksi pelkän oletetun suuren palkkapussin takia ilman kiinnostusta asiaan. "Leipäinsinöörin" palkka suhteessa opintojen määrään ei ole mielestäni mitenkään erityisen houkutteleva (riippu tietysti mihin vertaa.) Sen sijaan insinööritaustaiset henkilöt joilla on myös jotain todellista osaamista ja mielenkiintoa omaan ammattialaansa saattavat päästä etenkin yrittäjinä hyville liksoille.

    Mielestäni oikeaan perinteiseen insinööriyteen kuuluu olennaisesti vahva kiinnostus tekniikkaan ja halua tehdä asioita myös muutenkin kuin ansaitsemismielessä.

    Eihän se tietenkään kenestäkään huonompaa ihmistä tee jos tekniikka ei kiinnosta, ainoastaan huonon insinöörin...;)

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    Ei ole nimittäin kovinkaan järkevää lukea itseään insinööriksi pelkän oletetun suuren palkkapussin takia ilman kiinnostusta asiaan. "Leipäinsinöörin" palkka suhteessa opintojen määrään ei ole mielestäni mitenkään erityisen houkutteleva (riippu tietysti mihin vertaa.) Sen sijaan insinööritaustaiset henkilöt joilla on myös jotain todellista osaamista ja mielenkiintoa omaan ammattialaansa saattavat päästä etenkin yrittäjinä hyville liksoille.

    Mielestäni oikeaan perinteiseen insinööriyteen kuuluu olennaisesti vahva kiinnostus tekniikkaan ja halua tehdä asioita myös muutenkin kuin ansaitsemismielessä.

    Eihän se tietenkään kenestäkään huonompaa ihmistä tee jos tekniikka ei kiinnosta, ainoastaan huonon insinöörin...;)

    Eli, tekniikka ei varsinaisesti tuo kylmänväreitä selkäpiitaani, mutta kun on tumpelo niin on tumpelo..

    Minusta tulee siis logistiikan insinööri ja uskoisin olevani ihan yhtä hyvä insinööri kuin muutkin :). Itse en palkkapussin perässä juokse vaan halusin varmistaa paremman sijoittumisen työelämässä logistiikan puolelle. Tradenomitutkintoa en halunnut, sillä tradenomi ei paljoa merkonomista eroa, eikä heidän työnsäkään juuri eroa toisistaan.. olisi melkein pakko silloin ottaa jotain toimistotyöntekijä/sihteeri -töitä vastaan.

    Logistiikka ei ole juurikaan tekninen ala, mille me välillä nauramme luokkakaverien kanssa nauramme : muu tekniikka ja liikenne on nimike! Nämä syventävät opinnot ovat esim. yrittäjyyttä, kuljetuksia, toiminnanohjausta (siinä on hieman tekniikkaa), varaston ohjausta (tekniikkaakin mukana)..

    Meillä on tietoliikennetekniikkaakin ollut, mutta vain teoriamuodossa, elektroniikka ja fysiikan labratyöt olivat vaativampia.

    Jaahas, ja kirjoitin taas aika romaanin

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Eli, tekniikka ei varsinaisesti tuo kylmänväreitä selkäpiitaani, mutta kun on tumpelo niin on tumpelo..

    Minusta tulee siis logistiikan insinööri ja uskoisin olevani ihan yhtä hyvä insinööri kuin muutkin :). Itse en palkkapussin perässä juokse vaan halusin varmistaa paremman sijoittumisen työelämässä logistiikan puolelle. Tradenomitutkintoa en halunnut, sillä tradenomi ei paljoa merkonomista eroa, eikä heidän työnsäkään juuri eroa toisistaan.. olisi melkein pakko silloin ottaa jotain toimistotyöntekijä/sihteeri -töitä vastaan.

    Logistiikka ei ole juurikaan tekninen ala, mille me välillä nauramme luokkakaverien kanssa nauramme : muu tekniikka ja liikenne on nimike! Nämä syventävät opinnot ovat esim. yrittäjyyttä, kuljetuksia, toiminnanohjausta (siinä on hieman tekniikkaa), varaston ohjausta (tekniikkaakin mukana)..

    Meillä on tietoliikennetekniikkaakin ollut, mutta vain teoriamuodossa, elektroniikka ja fysiikan labratyöt olivat vaativampia.

    Jaahas, ja kirjoitin taas aika romaanin

    Logistiikka ei taidakkaan olla mikään kauhean perinteinen ala insinöörikoulutuksessa. Tuottaa varmaan ongelmia selitellä sukulaisille, että mitä oikein tarkkaan ottaen opiskelee.

    Noh, tietokonehommiahan minäkin sanon tekeväni, kun ei sen tarkemmin oikein kiinnosta alkaa selittelemään, ainakaan muille kuin insinöörisukulaisille.;)

    Harmi, että insinööri-nimike on kokenut aika pahan inflaation viime aikoina ainakin nuorempien keskuudessa. Olisipa valmistunut joskun 50-60 luvulla insinööriksi, olipa nimittäin verrattain iso herra siihen aikaan, ainakin mummon ja ukin juttujen perusteella... Nykyään kun tuon tittelin saa aivan liian helposti. Toista se oli teknillisen opiston aikaan. Silloin saattoi jäädä luokalleen ja kokeet oli melkeimpä pakko saada hyväksytysti läpi eka kerralla tai muuten saattoi käydä huonosti...

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    Logistiikka ei taidakkaan olla mikään kauhean perinteinen ala insinöörikoulutuksessa. Tuottaa varmaan ongelmia selitellä sukulaisille, että mitä oikein tarkkaan ottaen opiskelee.

    Noh, tietokonehommiahan minäkin sanon tekeväni, kun ei sen tarkemmin oikein kiinnosta alkaa selittelemään, ainakaan muille kuin insinöörisukulaisille.;)

    Harmi, että insinööri-nimike on kokenut aika pahan inflaation viime aikoina ainakin nuorempien keskuudessa. Olisipa valmistunut joskun 50-60 luvulla insinööriksi, olipa nimittäin verrattain iso herra siihen aikaan, ainakin mummon ja ukin juttujen perusteella... Nykyään kun tuon tittelin saa aivan liian helposti. Toista se oli teknillisen opiston aikaan. Silloin saattoi jäädä luokalleen ja kokeet oli melkeimpä pakko saada hyväksytysti läpi eka kerralla tai muuten saattoi käydä huonosti...

    Niinhän se on kokenut.. Aika moni muukin tutkinto on esim. merkonomi (isäni on laskentatoimen merkonomi ja itse olen logistiikan merkonomi..) . Olen itsekin monesti sanonut kavereilleni, etten oikeastaan kehtaa sanoa itseäni insinööriksi, kun meillä ei tuota tekniikkaa ole kuin pakollisten verran, mutta minkäs teet?

    Toivottavasti ensi vuonna valmistun enkä aiheuta häpeää ammattikunnalleni;)

    Eipä kai tässä sitte muuta; pitäisi kuunnella kuljetustalous-luentoa..

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Niinhän se on kokenut.. Aika moni muukin tutkinto on esim. merkonomi (isäni on laskentatoimen merkonomi ja itse olen logistiikan merkonomi..) . Olen itsekin monesti sanonut kavereilleni, etten oikeastaan kehtaa sanoa itseäni insinööriksi, kun meillä ei tuota tekniikkaa ole kuin pakollisten verran, mutta minkäs teet?

    Toivottavasti ensi vuonna valmistun enkä aiheuta häpeää ammattikunnalleni;)

    Eipä kai tässä sitte muuta; pitäisi kuunnella kuljetustalous-luentoa..

    mitään skitsoja tuossa ottanut. Itse vaan olen
    loppusuoralla autopuolella ja 2 ekaa vuotta kyllä
    vietimme yhdessä "rahtari" puolen kanssa.
    Teoriaa oli kyllä paljon silloin mutta kyllä silloin
    tekniikkaakin käytiin aika paljon.
    Kutsu itseäsi ylpeästi vaan insinööriksi. Onhan
    niitä olemassa tuotantotalousinsinöörejäkin.
    Onnea loppusuoralle ja toivottavasti pääset oman alasi
    hommiin. Itse olen jo vakkarina ja enään päättötyö jäljellä.

    Äänestä

Työnteon oppii sitä tekemällä, ei koulua käymällä.
Ja opettele arvostamaan niitä jotka niitä postitus ja kopiointi jutskia tekee. Jos niitä ei ois, niin säähän voisit pian joutuu itte tekee siellä työssäs jotain, muutakin kun naureskelee...

Äänestä

eli olet jopa ylioppilas ja istuskelit jopa yhden vuoden paikallisessa kauppaoppilaitoksessa, eli olet keskenjättäjä luuseri... Ymmärrät varmaan sen, että ylioppilas ei ole mikään ammatti ja lukiohan se kaikenkaikkiaan vasta vaativa paikka onkin.
Mitähän itse teet ko. firmassa...ettet vain pelkää, että menetät kopiovastaava kahvinkeittäjä duunisi????

Äänestä

toisiinsa kauppiksen joka on toisen asteen koulu josta tulee mainitsemiasi merkonomeja ja ammattikorkeakoulun joka on oikeastikin korkeakoulu ja sieltä valmistuu mm. tradenomeja! Pässi!

Äänestä
  • Ei insinöörin papereilla saa edes Kauppatieteen kandidaatin tutkintoa.

    Äänestä

  • Someone kirjoitti:

    Ei insinöörin papereilla saa edes Kauppatieteen kandidaatin tutkintoa.

    sitä paskapaperia haluaakaan.
    Tuskin se kandikaan inssin hommia saa!

    Äänestä

  • Someone kirjoitti:

    Ei insinöörin papereilla saa edes Kauppatieteen kandidaatin tutkintoa.

    No mitä niillä tekisikään. Jos noin alkaisi spekuloimaan niin 160 opintoviikon Ins.tutkinto on ennemminkin vertailtavissa maisterin kuin kandidaatin tutkintoon.

    Äänestä

Mitä sitten? Itse olen tradenomi (atk) ja siis ammattikorkeasta valmistunut. Ja nyt teen samoja hommia samalla palkalla kuin vieressä istuvat insinöörit, datanomit ja yliopiston käyneet. Hyvinpä sain töitä. Joten mitä väliä?

Äänestä
  • väliä. Valtaosa työnantajista on kuitenkin järkeviä ja he palkkaavat ihmisiä heidän taitojensa ja näyttöjensä perusteella välittämättä tutkinnon "tasosta".

    Riippuu tietenkin ihan työstä miten paljon etua esim. insinöörin tutkinnosta on töiden suorittamisessa. Eiköhän se insinöörin tutkinto kuitenkin anna yleisesti ottaen aika paljon paremmat valmiudet kaikessa tekniikkaan liittyvässä jos saman ÄO:n omaava kaveri lukee insinööriksi tradenomin sijasta, yhtään väheksymättä tradenomeja...Tiedän kuitenkin, että on aika paljon insinöörin hommia joihin tradenomin koulutuksella ei ole asiaa. Sen sijaan tradenomin hommat kyllä koulutuksen perusteella hyvin moni insinööri pystyisi hoitamaan.
    Rohkenen kuitenkin epäillä, että jos et ole työnantajasi omistajan lähisukulainen, et taatusti saa samaa palkkaa töistäsi kuin vieressä istuva maisteri tai DI. Ja teetkö ihan samanlaista työtä loppujen lopuksi. On eri asia jos olet esim. harrastanut ohjelmointia pitempään, silloin koulutuksellasi ei oikeastaan ole mitään tekemistä asian kanssa. En tiedä tarkkaan tradenomien opinnoissa mukana olevista kursseista mutta rohkenen epäillä, että esim. tietotekniikka-alan insinööreillä on huomattavasti enemmän ohjelmointitekniikkaan liittyviä opintoja kuin tradenomeilla.

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    väliä. Valtaosa työnantajista on kuitenkin järkeviä ja he palkkaavat ihmisiä heidän taitojensa ja näyttöjensä perusteella välittämättä tutkinnon "tasosta".

    Riippuu tietenkin ihan työstä miten paljon etua esim. insinöörin tutkinnosta on töiden suorittamisessa. Eiköhän se insinöörin tutkinto kuitenkin anna yleisesti ottaen aika paljon paremmat valmiudet kaikessa tekniikkaan liittyvässä jos saman ÄO:n omaava kaveri lukee insinööriksi tradenomin sijasta, yhtään väheksymättä tradenomeja...Tiedän kuitenkin, että on aika paljon insinöörin hommia joihin tradenomin koulutuksella ei ole asiaa. Sen sijaan tradenomin hommat kyllä koulutuksen perusteella hyvin moni insinööri pystyisi hoitamaan.
    Rohkenen kuitenkin epäillä, että jos et ole työnantajasi omistajan lähisukulainen, et taatusti saa samaa palkkaa töistäsi kuin vieressä istuva maisteri tai DI. Ja teetkö ihan samanlaista työtä loppujen lopuksi. On eri asia jos olet esim. harrastanut ohjelmointia pitempään, silloin koulutuksellasi ei oikeastaan ole mitään tekemistä asian kanssa. En tiedä tarkkaan tradenomien opinnoissa mukana olevista kursseista mutta rohkenen epäillä, että esim. tietotekniikka-alan insinööreillä on huomattavasti enemmän ohjelmointitekniikkaan liittyviä opintoja kuin tradenomeilla.

    Ei insinöörit tiedä esim. yritystaloudesta tai laskentatoimesta???Pistäs vastavalmistunut insinööri laskemaan palkkoja tai perustamaan yrityksen numeroineen paperille? Ei onnistu! Sitäpaitsi..insinöörit on vaan insinöörejä joiden koulutus loppuu neljään vuoteen. Sitten vasta tulee nää DI:t jotka ehkä jotain osaa mutta kyllä tradenomit sentään ovat liki ekonomisteja joten he ne talousjutut tietää eikä mitkään insinöörit. Joten turhaa te inisette jostain inssien ylivertaisuudesta. Eihän ne tiedä edes kaiasioista mitään kuten me merkonomit tai tradenomit.

    Äänestä

  • valmistuja 2004 kirjoitti:

    Ei insinöörit tiedä esim. yritystaloudesta tai laskentatoimesta???Pistäs vastavalmistunut insinööri laskemaan palkkoja tai perustamaan yrityksen numeroineen paperille? Ei onnistu! Sitäpaitsi..insinöörit on vaan insinöörejä joiden koulutus loppuu neljään vuoteen. Sitten vasta tulee nää DI:t jotka ehkä jotain osaa mutta kyllä tradenomit sentään ovat liki ekonomisteja joten he ne talousjutut tietää eikä mitkään insinöörit. Joten turhaa te inisette jostain inssien ylivertaisuudesta. Eihän ne tiedä edes kaiasioista mitään kuten me merkonomit tai tradenomit.

    Käyppäs tutustumassa insinöörikoulutuksen kursseihin äläkä puhu potaskaa vaan sen perusteella, että satut tuntemaan yhden tai kaksi tyhmää insinööriä, itse tunnen huomattavan määrän tyhmiä merkonomeja tms. mutta en silti ajattele, että kaikki olisivat samanlaisia. Onhan Soneran johdossakin merkonomi! (ikävä kyllä...)
    Mitä luulet itse ylipäätään tietäväsi yhtään mistään käytännön yritystoimintaan liittyvästä opintojesi tuossa vaiheessa? Mitäpä luulet, onko yrittäjinä enemmän tradenomeja/merkonomeja vai insinöörejä?? Just joo, tradenomit on melkein ekonomeja ja samalla logiikalla insinöörit on jo melkein tekniikan tohtoreita...
    Itse en ole inissyt hetkeäkään inssien ylivertaisuudesta vaan puolustan omaa ammattikuntaani näitä päättömiä väitteitä vastaan joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tiedän kyllä jossain määrin mistä puhun koska itse olen käynyt ammattikoulun, teknillisen koulun ja insinööri AMK:n ja vaimokkeeni on yo-merkonomi joka JATKO-opiskeli vielä insinööriksi AMK:ssa joten ihan turha tulla selittämään yhtään mitään näiden koulutusten arvostuksesta. Se "kauppakoulu" ei todellakaan muutu pelkällä nimen muutoksella insinööritasoiseksi koulutukseksi, jokainen sen tietää. Tee vaikka katugalluppi ja kysy kumpaa tutkintoa pidetään vaativampana jos et muuten asiaa sisäistä!

    Sinänsä työuran kannalta ei ole suurta väliä oletko tradenomi vai insinööri jos vain todella jotakin osaat mutta tätähän ei tietenkään kukaan opiskelija voi ymmärtää...

    Muuten, harva insinööri on kovin halukas laskeskelemaan palkkoja tai esim. siivoamaan lattioita eikä suurimpana syynä ehkä kuitenkaan ole se, etteikö hän näistäkin hommista tarvittaessa selviäisi vaikka vitseissä tästä asiasta leikkiä lasketaankin...;)

    Eiköhän meitä kaikki tarvita, että pyörät pyörivät..Turhaa nahinaahan tämä on minunkin puoleltani mutta en itsekkään ala kirjoittelemaan päättömyyksiä tradenomikoulutuksesta ilman oikeita tietoja!

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    Käyppäs tutustumassa insinöörikoulutuksen kursseihin äläkä puhu potaskaa vaan sen perusteella, että satut tuntemaan yhden tai kaksi tyhmää insinööriä, itse tunnen huomattavan määrän tyhmiä merkonomeja tms. mutta en silti ajattele, että kaikki olisivat samanlaisia. Onhan Soneran johdossakin merkonomi! (ikävä kyllä...)
    Mitä luulet itse ylipäätään tietäväsi yhtään mistään käytännön yritystoimintaan liittyvästä opintojesi tuossa vaiheessa? Mitäpä luulet, onko yrittäjinä enemmän tradenomeja/merkonomeja vai insinöörejä?? Just joo, tradenomit on melkein ekonomeja ja samalla logiikalla insinöörit on jo melkein tekniikan tohtoreita...
    Itse en ole inissyt hetkeäkään inssien ylivertaisuudesta vaan puolustan omaa ammattikuntaani näitä päättömiä väitteitä vastaan joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tiedän kyllä jossain määrin mistä puhun koska itse olen käynyt ammattikoulun, teknillisen koulun ja insinööri AMK:n ja vaimokkeeni on yo-merkonomi joka JATKO-opiskeli vielä insinööriksi AMK:ssa joten ihan turha tulla selittämään yhtään mitään näiden koulutusten arvostuksesta. Se "kauppakoulu" ei todellakaan muutu pelkällä nimen muutoksella insinööritasoiseksi koulutukseksi, jokainen sen tietää. Tee vaikka katugalluppi ja kysy kumpaa tutkintoa pidetään vaativampana jos et muuten asiaa sisäistä!

    Sinänsä työuran kannalta ei ole suurta väliä oletko tradenomi vai insinööri jos vain todella jotakin osaat mutta tätähän ei tietenkään kukaan opiskelija voi ymmärtää...

    Muuten, harva insinööri on kovin halukas laskeskelemaan palkkoja tai esim. siivoamaan lattioita eikä suurimpana syynä ehkä kuitenkaan ole se, etteikö hän näistäkin hommista tarvittaessa selviäisi vaikka vitseissä tästä asiasta leikkiä lasketaankin...;)

    Eiköhän meitä kaikki tarvita, että pyörät pyörivät..Turhaa nahinaahan tämä on minunkin puoleltani mutta en itsekkään ala kirjoittelemaan päättömyyksiä tradenomikoulutuksesta ilman oikeita tietoja!

    Kylläpoäs paljon jaksat nähä vaivaa siitä, onko inssit vai tradenomit parempia.Hmm...laitas se inssi pankkia johtamaan, tai yrityksen johtoon tms. vähän vaativampaan.
    Inssin koulutukseen menee nääs 4 vuotta eli sama kuin tradenomin koulutukseen. Kumpaisellekkin on oma osaamisalueensa, joista toinen ei takuulla tiedä mitään. Muuten varmaan jokainen kävis inssi-tradenomi yhdistelmän. Tradenomien ei välttämättä tarviikan tietään mitään tekniikasta, te hoidatte sen homman. Eiköhän tärkeintä oo hallita molemmat kotimaiset, englanti ja venäjä sekä saksa. Ehdottomasti tietojenkäsittely mukana ja yritystalous jne. Eikä mun tosiaankaan tarvii lähtee tutkimaan minkään inssin kurssikapasiteetia, kun se ei vähääkän kiinnosta. Mullon omat alueet ja sillä siisti. Pidä nuo lapselliset kuvitelmat itelläs okei? Piste.

    Äänestä

  • valmistuja kirjoitti:

    Kylläpoäs paljon jaksat nähä vaivaa siitä, onko inssit vai tradenomit parempia.Hmm...laitas se inssi pankkia johtamaan, tai yrityksen johtoon tms. vähän vaativampaan.
    Inssin koulutukseen menee nääs 4 vuotta eli sama kuin tradenomin koulutukseen. Kumpaisellekkin on oma osaamisalueensa, joista toinen ei takuulla tiedä mitään. Muuten varmaan jokainen kävis inssi-tradenomi yhdistelmän. Tradenomien ei välttämättä tarviikan tietään mitään tekniikasta, te hoidatte sen homman. Eiköhän tärkeintä oo hallita molemmat kotimaiset, englanti ja venäjä sekä saksa. Ehdottomasti tietojenkäsittely mukana ja yritystalous jne. Eikä mun tosiaankaan tarvii lähtee tutkimaan minkään inssin kurssikapasiteetia, kun se ei vähääkän kiinnosta. Mullon omat alueet ja sillä siisti. Pidä nuo lapselliset kuvitelmat itelläs okei? Piste.

    kertomissani asioissa? Itse kerroin vaan omakohtaisesti huomaamiani ja tietämiäni faktoja..

    Äänestä

  • valmistuja kirjoitti:

    Kylläpoäs paljon jaksat nähä vaivaa siitä, onko inssit vai tradenomit parempia.Hmm...laitas se inssi pankkia johtamaan, tai yrityksen johtoon tms. vähän vaativampaan.
    Inssin koulutukseen menee nääs 4 vuotta eli sama kuin tradenomin koulutukseen. Kumpaisellekkin on oma osaamisalueensa, joista toinen ei takuulla tiedä mitään. Muuten varmaan jokainen kävis inssi-tradenomi yhdistelmän. Tradenomien ei välttämättä tarviikan tietään mitään tekniikasta, te hoidatte sen homman. Eiköhän tärkeintä oo hallita molemmat kotimaiset, englanti ja venäjä sekä saksa. Ehdottomasti tietojenkäsittely mukana ja yritystalous jne. Eikä mun tosiaankaan tarvii lähtee tutkimaan minkään inssin kurssikapasiteetia, kun se ei vähääkän kiinnosta. Mullon omat alueet ja sillä siisti. Pidä nuo lapselliset kuvitelmat itelläs okei? Piste.

    Empä koe näkeväni kovinkaan paljon vaivaa kirjoittaessani omia näkemyksiäni eri koulutuspohjien eroista. Jaksat sinäkin vielä jatkaa tuota samaa juttua. Sanon edelleen, että käy tutustumassa insinöörien koulutusohjelmiin ennekuin jatkat noita juttujasi äläkä muodosta käsitystäsi pelkästään mutu-pohjalta. Kaikki insinöörit eivät todellakaan ole mitään koodinvääntäjä-nörttejä sen enempää kuin merkonomit/tradenomit kaupan kassoja... Oletko muuten kuullut sellaisesta insinööritutkinnosta kuin tuotantotalousinsinööri? Omat lapselliset kuvitelmani kuitenkin perustuvat ehkäpä hieman laaja-alaisempiin tietoihin tästä aihepiiristä kuin jonkun tradenomi-opiskelijan. On tietysti hyvä, että jokainen arvostaa omaa koulutushaaraansa mutta ei pelkästään sen perusteella pitäisi muita ammattikuntia alkaa painamaan maanrakoon. Tiedän, että tradenomi-tutkinto antaa hyvät perusvalmiudet kaikkeen taloudelliseen toimintaan liittyviin työtehtäviin enkä ole tätä kyseenalaistanut hetkeäkään. Aloin vaan väittämään vastaan omia päättömiä käsityksiäsi insinöörikoulutuksesta. (myönsitkin jo tosin ettet siitä yhtään mitään oikeasti tiedä, ihmettelen vain kuinka jaksat noinkin ahkerasti sitten kertoa omia näkemyksiäsi insinöörikoulutuksesta.)
    Luuletko tosiaan ettei insinöörit opiskele yritystalouteen liittyviä asioita ja kieliä??

    Äänestä

  • valmistuja 2004 kirjoitti:

    Ei insinöörit tiedä esim. yritystaloudesta tai laskentatoimesta???Pistäs vastavalmistunut insinööri laskemaan palkkoja tai perustamaan yrityksen numeroineen paperille? Ei onnistu! Sitäpaitsi..insinöörit on vaan insinöörejä joiden koulutus loppuu neljään vuoteen. Sitten vasta tulee nää DI:t jotka ehkä jotain osaa mutta kyllä tradenomit sentään ovat liki ekonomisteja joten he ne talousjutut tietää eikä mitkään insinöörit. Joten turhaa te inisette jostain inssien ylivertaisuudesta. Eihän ne tiedä edes kaiasioista mitään kuten me merkonomit tai tradenomit.

    Kenenköhän luulisit laativan osastojen tulevia budjetteja.
    Kyllä se päällikkötittelin toimenpiteisiin kuuluu ja
    moni päällikkö on teknistaustaista.
    Avaisit sinäkin päätäsi sitten kun olet itse työelämään tutustunut.
    Kyllä tuolla nuo paskahommat hoitaa nuo sihteerityttöset jotka monet
    taitavat olla tradenomejakin.

    Äänestä

  • valmistuja 2004 kirjoitti:

    Ei insinöörit tiedä esim. yritystaloudesta tai laskentatoimesta???Pistäs vastavalmistunut insinööri laskemaan palkkoja tai perustamaan yrityksen numeroineen paperille? Ei onnistu! Sitäpaitsi..insinöörit on vaan insinöörejä joiden koulutus loppuu neljään vuoteen. Sitten vasta tulee nää DI:t jotka ehkä jotain osaa mutta kyllä tradenomit sentään ovat liki ekonomisteja joten he ne talousjutut tietää eikä mitkään insinöörit. Joten turhaa te inisette jostain inssien ylivertaisuudesta. Eihän ne tiedä edes kaiasioista mitään kuten me merkonomit tai tradenomit.

    Ei insinöörin tarvitse laske palkkoja!!!!!! Se ei kuulu toimenkuvaan. Et voi vertailla noilla asioilla kahta eri tutkintoa toisiinsa. Kyllä meillä on yritystaloutta, markkinointia yms., mutta huomattavasti vähemmän kuin teillä: meistä ei katsos tule laskentatoimen/merkkinoinnin työläisiä.. Me keskitymme aineisiin, joihin erikoistumme, kuten varmasti myös te teette?
    Eikö se tradenominkin tutkinto kestä 4 vuotta?

    Tradenomikaan ei valitettavasti ole ekonomi; ekonomit tekevät enemmän työtä opintoviikkojensa eteen: siinä missä tradenomit lukevat esim. kirjan yhteen 2 ov:n arvoiseen tenttiin, ekonomit joutuvat lukemaan kaksi, joista toinen tai molemmat vieraalla kielellä.. tai jotain vastaavaa. En halua mollata, mutta miksi tradenomit luulevat olevansa ekonomeja?

    Äänestä

  • Milla kirjoitti:

    Ei insinöörin tarvitse laske palkkoja!!!!!! Se ei kuulu toimenkuvaan. Et voi vertailla noilla asioilla kahta eri tutkintoa toisiinsa. Kyllä meillä on yritystaloutta, markkinointia yms., mutta huomattavasti vähemmän kuin teillä: meistä ei katsos tule laskentatoimen/merkkinoinnin työläisiä.. Me keskitymme aineisiin, joihin erikoistumme, kuten varmasti myös te teette?
    Eikö se tradenominkin tutkinto kestä 4 vuotta?

    Tradenomikaan ei valitettavasti ole ekonomi; ekonomit tekevät enemmän työtä opintoviikkojensa eteen: siinä missä tradenomit lukevat esim. kirjan yhteen 2 ov:n arvoiseen tenttiin, ekonomit joutuvat lukemaan kaksi, joista toinen tai molemmat vieraalla kielellä.. tai jotain vastaavaa. En halua mollata, mutta miksi tradenomit luulevat olevansa ekonomeja?

    Pitääkö teille kangesta rueta vääntämään kun ei rautalanka riitä?? En oo hetkeekään väittänyt että tradenomit olisivat ekonomeja. Mutta aika lähelle.
    Mä puolestani lopetan tän jonninjoutavan jankutuksen kun te vähäjärkiset ette osaa lukea äidinkieltä.
    Pitäkää hyvänänne nämäkin keskustelut..jokainen kannattaa vaan omaa näkemystään, ja viisas kun olen, en ala tyhmien kanssa keskustelemaan tämän pidemmälle. Kiitos kuitenkin näkemyksistänne.

    Äänestä

  • valmistuja kirjoitti:

    Pitääkö teille kangesta rueta vääntämään kun ei rautalanka riitä?? En oo hetkeekään väittänyt että tradenomit olisivat ekonomeja. Mutta aika lähelle.
    Mä puolestani lopetan tän jonninjoutavan jankutuksen kun te vähäjärkiset ette osaa lukea äidinkieltä.
    Pitäkää hyvänänne nämäkin keskustelut..jokainen kannattaa vaan omaa näkemystään, ja viisas kun olen, en ala tyhmien kanssa keskustelemaan tämän pidemmälle. Kiitos kuitenkin näkemyksistänne.

    Mistäs moinen purkaus? Itsehän sanasodan aloitit..

    Et kuitenkaan viitsinyt kommentoida sitä, mitä sanoin tradenomien ja insinöörien ammatillisista eroista.

    Luin kyllä viestisi ja huomasin kyllä, että sanoit tradenomien olevan lähes (vaikkakin kyllä erittäin kaukana) ekonomeja, mutta niin moni tradenomi tosiaan luulee olevansa samalla pallilla ekonomien kanssa, että minun oli pakko kommentoida. Varmasti omalla luokallasikin näitä ihmisiä löytyy; entisessä työpaikassani ainakin oli pari tällaista..

    Miksi aina täytyy lähteä haukkumislinjalle..

    Äänestä

  • valmistuja 2004 kirjoitti:

    Ei insinöörit tiedä esim. yritystaloudesta tai laskentatoimesta???Pistäs vastavalmistunut insinööri laskemaan palkkoja tai perustamaan yrityksen numeroineen paperille? Ei onnistu! Sitäpaitsi..insinöörit on vaan insinöörejä joiden koulutus loppuu neljään vuoteen. Sitten vasta tulee nää DI:t jotka ehkä jotain osaa mutta kyllä tradenomit sentään ovat liki ekonomisteja joten he ne talousjutut tietää eikä mitkään insinöörit. Joten turhaa te inisette jostain inssien ylivertaisuudesta. Eihän ne tiedä edes kaiasioista mitään kuten me merkonomit tai tradenomit.

    Ekonomistit lukevat yliopistossa kansantaloustiedettä. Kansantaloustiedettä lukeneet eivät laske palkkoja, eivätkä muuten varmaan KTMtkaan...

    Äänestä

  • valmistuja kirjoitti:

    Kylläpoäs paljon jaksat nähä vaivaa siitä, onko inssit vai tradenomit parempia.Hmm...laitas se inssi pankkia johtamaan, tai yrityksen johtoon tms. vähän vaativampaan.
    Inssin koulutukseen menee nääs 4 vuotta eli sama kuin tradenomin koulutukseen. Kumpaisellekkin on oma osaamisalueensa, joista toinen ei takuulla tiedä mitään. Muuten varmaan jokainen kävis inssi-tradenomi yhdistelmän. Tradenomien ei välttämättä tarviikan tietään mitään tekniikasta, te hoidatte sen homman. Eiköhän tärkeintä oo hallita molemmat kotimaiset, englanti ja venäjä sekä saksa. Ehdottomasti tietojenkäsittely mukana ja yritystalous jne. Eikä mun tosiaankaan tarvii lähtee tutkimaan minkään inssin kurssikapasiteetia, kun se ei vähääkän kiinnosta. Mullon omat alueet ja sillä siisti. Pidä nuo lapselliset kuvitelmat itelläs okei? Piste.

    Pitäs kai teidän tietää että tradenomikoulutus on laajuudeltaan 140ov - 3.5v ja ins (amk) 160ov - 4v. Mutta pointti tosiaan siihen että nehän on täysin erialan kouluja. Mutta tekniikkaa puolustan senverran, että tradenomi kykene johtamaan pankkia, tai edes yritystä yhtään sen paremmin kuin inssi... Ne hommat pitää jättää niille jotka osaa.

    Äänestä

Ei voi kun nauraa. Taas joku juntti kommentoi asioita, mistä ei mitään tajua. Voin omakohtaisesti sanoa, että yo:n jälkeen 1995 valitsemani kouluvaihtoehto oli erittäin kannattava tie. Kävin kauppiksen (eli talouden ja hallinnon koulutusohjelman) ja suoritin koko homman kolmessa ja puolessa vuodessa loppuun. Tuloksena nämä kuuluisat tradenomin paperit. Lopputulema: Ei penniäkään opintolainaa (sain mm. palkalliset työharjoittelut ja duuninteko onnistui hyvin sivussa kun opinnot ei rajoittaneet), vakioduunin sain heti ja tällä hetkellä olen projektipäällikkönä suuressa hankinta- ja logistiikka-alan yrityksessä ja teen samoja hommia kuin kollegani esim.DI ja KTM. Liksaa saan n. 3000 Eur/kk tulospalkkaus. Mitähän hyötyä olisi ollut valita "akateeminen" tie? Sähän voit viisaana jätkänä kertoa?! Kyllä menestyminen on toki ihmisestä kiinni ja omista meriiteistä, mutta näillä papereilla ei tarvi kummiskaan ihan persettä pyyhkiä. Se on varma.

Äänestä
  • Luuletko, että edustat jotain keskivertotradenomia/merkonomia töittesi puolesta. Sinä olet ilmeisesti huomattavasti keskivertoa pätevämpi tradenomi/merkonomi ja olisit hyvin todennäköisesti yhtä hyvissä hommisssa riippumatta koulutuksestasi.

    Itse valmistuin amk-insinööriksi 5 vuotta sitten ja tällä hetkellä tienaan teollisuuden suunnittelu/projektointihommista n. 30 000 mk/kk omassa yrityksessäni mutta en silti ajattele, että se olisi mitenkään erityisen tyypillistä saman koulutaustan omaavalle keskivertoinsinöörille...

    Eli ei se koulutus vaan pätevyys, ahkeruus ja tuuri.

    Äänestä

  • Susta on varmaan tullut ihan kiva tradenomi ja oot edennyt omin eväin. Mullakin on kaveri joka ei oo koskaan kuluttannu muut kuin peruskoulunpenkkiä ja sekin oli markkinointipäällikkönä yhdessä suurehkossa kans.väl. firmassa. MUTTA MUTTA sitten kävikin niin, että firma myytiin ulkolaiselle yrityskonsernille ja lopputili napsahti käteen. Kaverilla oli aika hemmetin vaikeeta löytää uutta paikkaa, koska se oli koko ikänsä ollut täsmälleen yhdenlaisissa tehtävissä eikä osaamista jossakin toisessa tehtävässä voitu todentaa millään. Koulutustakaan ei ollut, paitsi elämäkoulu...

    Toiseksi kannattaa pitää mielessä, että on paikkoja joihin vaaditaan korkea-asteen tutkinto. Harvassa suuryrityksessä on opisto-pellejä johtotehtävissä, vaikka niitä juoksupoikina ja pikkupomoina onkin. Valtionhallinnon johtajapaikoillekaan ei oo asiaa tradenomina. Ja sitten vielä se imago-kysymys- onhan eroa olla ekonomi tai tardenomi, vai kuinka?

    Kolmas ikävä homma tradenomeilla on se, että tradenomilla on tradenomin leima. Tradenomin voi aina korvata toisella tradenomilla. Ja niitähän riittää! Vanha pomoni oli yo-merkonomi, joka korvattiin "nuorekkaammalla" merkonomilla. Maailma kun on täynnä opistoasteen kauppatieteilijöitä.

    Eh he hee, en voi muuta kuin nauraa tolle opintolaina hässäkälle, luuletko tosiaan, että korkeakouluopiskelijat ei kävis duunissa ja hankkis rahaa opiskeluaikana?! Meille se on helppoa, koska on tää akateeminen vapaus opiskella omaan tahtiin eli jos päättää hankkia oman kämpän opiskeluaikana niin voi tehdä enemmän duunia ja maksaa lainaa pois. Lisäks duunipaikan irtoaminen on melko näppärää koska hyväpalkkaiset osa-aikaduunit napsahtaa kuin manulle illallinen.

    Menisit säkin vaan kauppakorkeeseen, ni ei tarttis pätee täällä.

    ps. koska sun projekti loppuu?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ylioppilas kirjoitti:

Ollaan koko viikko naureskeltu työkavereiden kanssa kun nää opistopellet eli ammattikorkeelaiset on rampannu meillä firmassa työpaikkahaastatteluissa. Yksikin ääliö tuli selittelemään, että amk on KORKEAKOULUTUTKINTO, jopa joo.

Naurattaa oikeen, että niille on menny ihan täydestä, että kun koulun nimi muutetaan, niin koko taso muuttuisi. Istuskelin itse 1 vuoden paikallisessa kauppaoppilaitoksessa joka just silloin muuttu amk:ksi. Yllätys yllätys, mikään ei muuttunut, koulu vaan sai hienomman nimen!

Mitä nää opisto-merkonomit sitten osaa? Ne osaa suorittaa tehtäviä: kopioida, postittaa ja laittaa lomakkeita kirjekuoriin. Mitään kovin vaikeeta niille ei kannata antaa tehtäväksi, koska silloin ne joutuis ajattelemaan ja siihenhän niitä ei oo kukaan kouluttannu!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu