Miksi mies haluaa erota yhtäkkiä syyttä?

Olemme olleet nyt 1,5v yhdessä ja asuneet yhdessä n.vuoden todella pienessä asunnossa (46m2 yksiö tavallaan kaksio). Olemme olleet todella onnellisia ja kaikki on mennyt hyvin suhteessa ja olemme nauttineet suuresti toistemme seurasta.
Sitten tuli eteen työttömyys, minä olen ollut kohta vuoden työttömänä ja miehelläni vammautui käsi(ranne) joulukuussa, jonka seurauksena hän ollut työtön n. Puolivuotta. Käsi jouduttiin leikata, leikkaus oli vaikea. Kuitenkin nyt toipunut hyvin, sairaslomaa jäljellä 1 kk.
Pikkuhiljaa huomasin miehelläni masennuksen merkkejä, hän väsyi ja mielialat vaihteli suuresti minua kohtaan, ei saattanut poistua asunnosta 3 päivään ulos.. ja lopulta alkoi välillä torjua minua kun yritin lähestyä esim suudella, pussata tai halata. Hän vaan hoiti sen "nopeasti pois" niinku puspus äkkiä ja mee pois tyyliin.. vaik ei sitä sanonut. Itse hän ei lähes ollenkaan lähestynyt eikä tullut pissaamaan/halaamaan. Aikaisemmin suhteessa hän kosketteli kokoajan jotenkin tai hipaisi edes tai kehui minua.

Nyt meillä tapahtui ns. Kriisitilanne, olimme molemmat humalassa risteilyllä ja siellä pidimme hauskaa, kunnes baarissa huomasin että mieheni ei ollutkaan läsnä niin kuin minä pidin hauskaa. Hän pyysi että menemme hyttiin käymään. Menimme sinne ja siellä yhtäkkiä sitten tuli jotenkin tilanne, että mieheni sanoi "pitääkö suaki potkaista" ja tämän seurauksena potkaisi.. ja haukkui minut. mielestäni en ollut tehnyt tai sanonut mitään aiemmin, luulin että olimme vielä lähdössä baariin jatkamaan ja laitoin siinä hiuksia. No sitä tietenkin säikähdin ja lähdin ulos hytistä huutamaan apua. Joitakin siinä tulikin humalaisia, eivät osanneet tehdä mitään. Mieheni poistui hytistä ja sain otettua omat tavarat ja lähdin itse hakemaan toista hyttiä. Tätä en tietenkään kertonut miehelleni missä uusi hyttini on.

Seuraavana päivänä mieheni oli laittanut viestiä whatsupin kautta että
Haluaa erota jne. Ja että hän ei tiedä minusta mitään, joten lähtee kaverille juttelemaan... minulla oli datat pois käytöstä jonka vuoksi sain viestit vasta kotona.

Nyt on sitten sellainen tilanne että kun kohdattiin kotona reissun jälkeen, mies ei suostunut puhumaan ollenkaan yhtään mitään!! :O olimme pari vuorokautta ihan hiljaa eikä kumpikaan puhunut, kunnes minä aloitin keskustelun ja yritin kysyä mikä on nyt niin paha ettei voida puhua? Mies sanoo että "en tiedä pystynkö enää jatkamaan tätä suhdetta kun on tällaisia ihme riitoja.." :(
Kerran aiemmin olllut samanlainen riita humalassa jossa hän yritti lyödä vähän ja lähdin karkuun kotoa. Tulin pian kuitenkin takaisin. Tässäkään en ollut tietääkseni tehnyt mitään tai sanonut haastanut riitaa. Hän sanoi myös että ei olisi ennen koskaan naista kohtaan käynyt näin, mitä en tietenkään voi olla aivan varma.. eli oletin että häntä harmittaa nyt tuo tilanne että näin on päässyt käymään mun kanssa sitten ja että katuu tekoaan.. pyysi anteeksi ja oli pahoillaan kyllä siinä.
Minusta tuntuu todella pahalta kun hän ei kerro eikä puhu mikä on pohjimmainen syy että ei pystyisi jatkaa?? Ja miksi tämä on nyt niin elämääsuurempi asia että pitäisi muka erota?? :'( hän sanoo että hänestä tuntuu pahalta nyt ja on paha olo.. no minulla on ainakin todella paha olo,epätietoisuudesta! Enkä pysty syömään oikein mitään ja kokoajan paha olo ja vatsa sekaisin. :(

Sain hänet suostuteltua käymään keskusteluavussa yhdessä. Kävimme siellä ja siellä hän sanoi samat asiat. Että ajattelee että ero ratkaisisi tämän asian. "Ainakaan sillon ei ois enää tuommosia riitoja" sanoo hän.. lisäksi oli pahoillaan siitä, kun minä olen usein järjestänyt meille jotain "biletapahtumia" ja että niitä on liikaa aina, vaikka olen olettanut tietty että hän on halunnut myös niihin mennä. Myönnän että näitä on ollut ehkä liikaa ja sanoinkin hänelle että ne ei ole tärkeitä, olen valmis luopumaan alkoholista kokonaan, meidän suhde on tärkeämpi!!

Meidän pitäisi lisäksi muuttaa yhteiseen asumisoikeusasuntoon tämän kuun lopulla.. asia on allekirjoitettu jo. Ei voi perua.

Mikä olisi ratkaisu tällaiseen? Itse haen töitä nyt kokoajan, varmaan auttaisi että edes minulla olisi jokin rutiini enkä ole kokoajan kotona? Lisäksi ajattelin urheilla paljon, kun se on miehellenikin tärkeä asia elämässä, sitä haluaisin yhdessäkin tehdä mielummin kuin juoda!
Onhan minun pakko antaa tilaa nyt, ja en puhu näistä asioista liikaa enää,,koska hän ei puhu ollenkaan mistään. Mutta miten tämän lukon saisi auki?

Onko kellään ollut näin kummallisesti? En keksi muuta kuin, että näytän itse etten tarvi alkoholia elämääni ja urheilen, käyn salilla jne. Ja yritän olla "normaalisti" vaikka sisältä sattuukin niin helvetisti.. :'( uskon vaan ettei hän ehkä halua nähdä minua kokoajan surullisena siinä tai se tekee vaan pahaa,, että onko se vaan se aika ja omien juttujen keksiminen mitä pitää antaa?
Rakkauteni on niin suurta etten haluaisi luovuttaa tosta noin vaan, kuten hän olisi tekemässä.. <3