Keskusteluksi valtuustosta

Oili Harjula, oletko sen Suomu aloitteen tekijä? Miksi aloitetta ei ole käsitelty? Voisiko Kemijärven Yrittäjät selvittää asiata?

En tunne Harjulan aloitteita, mutta kiinnitän huomiota tuohon kysymykseen: "Miksi vaaleja yleensä käydään". Vaaleja käydään kansan edustajien valitsemiseksi. Sehän ei toimi, että kaikilta kysyttäisiin, kaikkiin asioihin mielipide, asian päättämiseksi. Mikähän olisi se kannanoton vilkkaus, kun se näissä vaaleissakin on alhainen.
Joku sanoi: Demokratia on huono vallan väline, mutta paras tiedossa olevista.

Mäen rinteet sopii tietynlaiselle matkailulle. Tasasen menon paikkoja on haettava muualta. Vaikkapa sieltä Tonkopurolta. Kunta ei ole mikään matkailutoiminnan rakentaja, vain edesauttaja, jos joku esittää idean.

Miksi asioista ei päätetä kansanäänestyksillä?

Esim Suomun asia: 1. Suomun keskus perustettava 2. Hiljainen keskus perustettava 3. Molemmat perustettava Suomulle 4. Ei kumpaakaan keskusta Suomulle

Äänestä 1 2 3 tai 4. Kansa päättäisi, ei valtuusto, joka on vain pieni osa kuntalaisia. Äänestä kuin kuntalainen

Miksi kemijärven veromaksajien pitää maksaa valtion rautatiesiltojen maalaus? Kotilapissa luki,että Pikkaraisen esityksestä on asia edennyt.
Onko kemijärvi rikastunut "pakolaisilla",niin paljon,että oikein valtion rautatiesillatkin maalataan?

Viranhaltijat vähät välittävät mitä päätöksiä valtuusto tekee, ei pane niitä täytäntöön.
Erikoinen kylä että tuollaisia viranhaltioita voi olla töissä.

Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu äärioikeistolaiseksi politiikaksi. Aate käsittää kuitenkin sekä vasemmistolaisiksi että oikeistolaisiksi miellettyjä elementtejä.

Vasemmistolaisia elementtejä ovat sääntelevä valtiovalta, työnarvon antikapitalistinen korostus ja pyrkimys rajoittaa plutokratiaa sekä koron ja ulkomaanvelan vaikutusta kansallisessa talouselämässä. Suunnitelmatalouden suuntaan Saksan kansallissosialismissa viittasivat nelivuotissuunnitelma, samoin kuin se, että vuodesta 1934 alkaen Saksa yritti saada vaihtotaseensa tasapainoon kiintiöimällä maahantuonnin ja suosimalla niitä maita, jotka vastavuoroisesti ostivat Saksasta. He käyttivät siihen tavaroiden vaihtokauppaa, jolloin rahan käyttäminen kaupankäynnissä syrjäytettiin. Filosofisesti työnarvoa korosti kansallissosialismissa keynesiläinen elvyttäminen julkiseen rakentamiseen, kuten maanrakennustöihin.

Saksalainen kansallissosialismi ilmensi myös antikirkollisuutta erityisesti katolisen kirkon ja lopulta myös koko kristinuskon vastustamisessa, koska erityisesti roomalaiskatolisen kirkon etiikka asetti rajoituksia valtiovallan käyttömahdollisuudelle epäsuosittuja väestöryhmiä vastaan. Protestanttisia kirkkoja kontrolloimaan luotiin Saksalais-kristillinen kirkko.

Kansallissosialismin oikeistolaisiin piirteisiin kuului kielteinen suhtautuminen marxilaisuuteenlähde?, jonkinasteinen markkinatalous, yksityisomistus, nationalismi ja konservatiivisten arvojen arvostaminen. Saksan ammattiliitot kiellettiin toukokuussa 1933.[5]

Käytännössä NSDAP:n äänestäjäkunta oli tyypillisesti keskiluokkaa ja vanhojen oikeistopuolueiden entisiä äänestäjiä. Saksalaiskansallinen kansanpuolue romahti natsismin nousun myötä, samoin kävi monille pienemmille keskiluokan puolueille.[6] Selkeä esimerkki natseja tukeneesta suurkapitalistista oli tehtailija Emil Kirdorf, jonka haaveena oli omistavan luokan ja valtion yhteiskomento työläisten kontrolloimiseksi.

Hitler totesi 1930 yksiselitteisesti Otto Strasserille: ”Kapitalistit ovat saavuttaneet asemansa kyvykkyydellään, ja tämän valinnan perusteella, joka osoittaa että he ovat ylempää rotua, heillä on oikeus johtaa.”[7]

Kansallissosialismi kieltäytyi myös vapaakauppaliberalismille tyypillisestä internationalismista. Kansallissosialismi Saksassa korosti saksalaista kansallisuutta valtakunnankansleri Bismarckin tapaan: saksalainen oli jokainen saksalaisen kulttuurin piirissä oleva riippumatta siitä, missä saksalaisista valtiosta hän asuu, ja siitä, asuuko hän ensinkään saksalaisessa valtiossa. Saksalaisia vähemmistöjä oli monissa valtioissa, kuten Puolassa, Romaniassa ja Neuvostoliitossa niin sanotut Volgan saksalaiset, jotka olivat muuttaneet Venäjän keisarikuntaan Katariina II Suuren ajoista alkaen.

Saksalainen kansallissosialismi korosti sosialistisia piirteitään ja sosiaalisen vallankumouksen luonnettaan pitkien puukkojen yöhön saakka, jolloin Wehrmachtin salliessa ja SS:n tuella murhattiin muun muassa SA:n johto, jossa oli ajatuksia siitä, että SA:sta tulisi Saksan valtakunnan armeija. SA:n johdossa oli myös vasemmistokansallissosialisteja, joilla oli sosialistisia ajatuksia. Käytännössä Saksa kääntyi tielle, jossa suurteollisuuteen tukeutuen maata varusteltiin valmiiksi Ranskan ja Neuvostoliiton vastaiseen sotaan ja jossa kansallinen yksityinen suuromistus tuki kansallissosialistista valtiota ja sen puoluetta samoin kuin armeija.


Mein Kampfin ranskankielinen käännös vuodelta 1934.
Kansallissosialismin ideologia pohjautui esimerkiksi Georges Sorelin, Arthur de Gobineaun, Houston Stewart Chamberlainin, Herbert Spencerin, Friedrich Nietzschen, Heinrich von Treitschken, Henri Bergsonin ja Alfred Rosenbergin ajatuksiin. Kuitenkin esimerkiksi Nietzschen ja kansallissosialismin välinen yhteys on monimutkainen. Toiset katsovat kansallissosialistisen aatemaailman saaneen vaikutteita Nietzschen ajatuksista, toiset katsovat kansallissosialistien vain käyttäneen Nietzchen kirjoituksia ja käsitteitä ja antaneen niille haluamansa merkityksen propagandatarkoituksessa, mikä onnistui erityisesti Nietzschen ajatusten yleisestä vaikeaselkoisuudesta.

Kansallissosialismin aatteesta kertoo lähinnä Adolf Hitlerin kirja Taisteluni. Hitler kirjoittaa siinä kehittäneensä poliittiset oppinsa tarkkaillessaan Itävalta-Unkarin keisarikunnan käytäntöjä. Syntyperäisenä itävaltalaisena Hitler oli tarkkaillut hallinnon politiikkaa ja havainnut, että kielellinen ja kansallinen hajanaisuus hajotti keisarikuntaa. Lisäksi hän näki demokratian haitallisena, koska se antoi valtaa hallinnolle vihamielisten vähemmistöjen käsiin.

Diktatuuri tarkoittaa yhden henkilön tai pienen eliitin voimakkaaseen valtaan perustuvaa valtiomuotoa. Diktatuurissa valta keskittyy niin sanotulle diktaattorille, joka voi itsevaltaisesti sanella yhteiskunnassa noudatettavat toimintatavat. Termiä diktatuuri käytetään valtioista, joiden valtionpäiden valtaa ei lainkaan rajoiteta eli valtionpäämiehellä on rajoittamaton valta. Diktatuuri on autoritarismin laji. Diktatuuri on kuitenkin eri asia kuin itsevaltius, despotismi tai tyrannia.

Diktatuurille on ominaista poliittisen opposition tukahduttaminen sekä sananvapauden ja muiden perinteisten demokraattisten vapauksien rajoittaminen.[1]

Diktatuuri on tehokas ja päätöksenteoltaan selkeä valtiomuoto ja se muodostaa yleisesti vastakohdan demokratialle. Diktaattorilla voi kuitenkin olla laaja kannatus kansalaisten keskuudessa, vaikka vaihtoehtoja ei olisi saatavilla, ja diktaattori voi työskennellä yhteiskunnan ja kansalaisten hyväksi. Diktatuurin etu voi olla se, että se estää tehokkaasti keskimääräistä huonompien ehdokkaiden johtajiksi tulon[2].

1900-luvun Euroopan diktatoristen hallitusmuotojen edustajista kuuluisimpia ovat olleet natsi-Saksa ja Adolf Hitler, Italia ja Benito Mussolini, Espanja ja Francisco Franco sekä Neuvostoliitto ja Josif Stalin. Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti henkilöpalvonnan luominen ja yleisesti niitä pidetään myös tyrannimaisina. Diktatuuriin kuuluu usein diktaattorin valta-aseman jatkumisen varmistamista ja poliittisen vastustuksen tukahduttamista. Diktatuurissa ei ole välttämättä poliittisia puolueita ja diktatuuri voi saada alkunsa poliittisten puolueiden lakkauttamisesta; toisaalta diktatuurissa voi olla yksi puolue ja muut puolueet on lakkautettu, jolloin ainoan puolueen johtaja voi saada diktaattorin aseman. Diktatuuri voi myös saada alkunsa sotilasvallankaappauksesta, jolloin vallankaappauksen johtaja saa vallankumouksen yhteydessä diktaattorin aseman.

Modernina aikana diktatuuri on usein ollut köyhien tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. Toisen maailmansodan jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/keskustan-valtakunta-kertomus-rahasta-vallasta-ja-korruptiosta/

Korruptiosta vapaita maita ei ole. Tämä pätee myös Suomeen, vaikka Suomea pidetään yhtenä vähiten korruptoituneista maista maailmassa.

Suomalaiset harvoin törmäävät korruptioon arjessaan, sillä katutason korruptiota esiintyy maassamme vain vähän. Katutason korruptio liittyy ihmisten perustarpeisiin: se voi tarkoittaa esimerkiksi lahjusta, jolla pyritään varmistamaan potilaalle kunnollinen sairaalahoito.

Silti myös Suomessa korruptiota tavataan kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja monilla eri aloilla. Tutkimusten mukaan korruptiota ja sen riskejä esiintyy erityisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten välisessä toiminnassa.

https://www.youtube.com/watch?v=vk71XeaF8hs&fbclid=IwAR2o2VTQzhiZhznwxP3yWlTKm2LFlMqq8bFZKdW7bH0KbtpWcOLKKO91iWs

Veekmas
1,51 t. tilaajaa

Veekmas-tiehöyliin on saatavana lisävarusteena lumistop eli karheenkokooja, joka estää lumen purkautumisen teiden liittymiin. Lumistopin käyttö on hydraulisesti ohjattu eikä sen käyttö hidasta tien höyläystä.

Kemijärvellä on paljon tontin omistajia ja vuokraajia.
On "rikollista" toimintaa työntää lumet (talvella)tieltä toisten tontille.
Nykyaikaisilla kalustoilla se on näin yksinkertaista siirtää lumet sinne minne ne kuuluukin.
Laki kieltää esim.pelastustietä ei saa tukkia.

Iloinen talo Kemijärvelle niin lähtee käyrät nousuun!

Montako puuseeeta Tonkopurolla?
Valkoinen wessapaperi on kiellettävä,se on rasistista.
Pitää olla;väri,värille.