Olin viime kesänä rullismarathonilla n.40km. Nyt kiinnostaisi kokeilla 100km, mutta mutta..tuntuu aika rankalta matkalta? Peruskunto pitäisi olla aika huipussaan. Miten olette treenanneet?
Olen treenannut KilpapyöräilyKisoja varten 6krt/vko: Spinning, Bodypump,Sali,Juoksu jne. Jaloissa pitäisi olla jonkun verran voimaa jo..Joten mahtaako rahkeet riittää moiseen matkaan?
Vinkkejä kaivataan:) ps.Olen naispuolinen, joten onko siinä 100km matkassa ollut pelkkiä miehiä? =) niin ja ajattelin hankkia matkaluistimet..Eikö niillä ole "kevyempää" luistella?
Olen treenannut KilpapyöräilyKisoja varten 6krt/vko: Spinning, Bodypump,Sali,Juoksu jne. Jaloissa pitäisi olla jonkun verran voimaa jo..Joten mahtaako rahkeet riittää moiseen matkaan?
Vinkkejä kaivataan:) ps.Olen naispuolinen, joten onko siinä 100km matkassa ollut pelkkiä miehiä? =) niin ja ajattelin hankkia matkaluistimet..Eikö niillä ole "kevyempää" luistella?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miltä 40 km tuntui? Voit kuvitella luistelevasi sen 2,5 kertaisesti... tuntuuko jo ajatuskin rankalta? Jos 40 kilsaa luistelet kahteen tuntiin, satanen vaatii vähintään 5 tuntia. Ei matka vaan vauhtihan se "tappaa" . 40 kilsan matka menee lihaksissa olevilla energiavaroilla, mutta 100 km:n matka vaatii suorituksen aikaista energiavarojen täydennystä.
Harjoittelussa tulisi olla pitkäkestoista (yli 2 h) matalalla sykkeellä olevaa harjoittelua paljon. 100 km:n luistelu ei ole voimalaji, vaan kestävyysurheilua!
Ainakin viime kesän Tampere-rulliksella oli ollut useampikin nainen 100 km:n lenkillä.
Mitä tarkoitat matkaluistimilla? Ns. pikaluistin -tyyppiset, erittäin matalavartiset luistimet voivat 100 km:n matkalla olla kovin rasittavat nilkoille. Muista että uudet luistimet vaativat jalan totuttamista kenkiin.
Kirjoitin tämän jo tuolla aiemmin, mutta tässä tämä vielä.
Olen vasta vanhempana( 49 ) innostunut rullaluisteluun , olen nyt kahtena vuonna peräkkäin luistellut noin 3000 km jotka tulevat Suomen kauniissa kesässä tosi helpolla.
Voin sanoa että nuorella hyväkuntoisella 42 km on pelkkä saunalenkki.
Määrätietoinen harjoittelu tuo varmemmin tuoloksia kuin äkillinen ryntäily.
Olen itsekkin nuorena harjoitellu liian kovilla sykkeillä, tällaisten reenien jälkeen olo tuntuu tosi raskaalta ja palautuminen vie paljon aikaa.
Eli noin 3 kertaa viikossa noin 1,5-2h kestävä matala syke lenkki iästä riippuen 120-140.
ja kerran viikossa 0,5h maximaalista vauhti leikkitelyä.
Lisäksi kannataa tutustua kehon sokeri varastojen täydentämiseen ( tankkaukseen ) myös lenkin jälkeen.
Myös luistelun aikana kannattaa tankata sokereita.
Hyviä kilometrejä ja hymyä huuleen!
ps.viime vuonna 100 km luisteli nainen nopeimmin!
Pogostan luistelu Ilomantsissa on pisimmillään 100 km.Luistelin viimekesänä sen.Olihan siinä loppumatkassa kestämistä.Ensikesänä uudelleen. Kyllä noilla harjoitusmäärillä matka sujuu. Vauhti ratkaisee.
Varmasti noilla treeni määrillä jaksat.. Itse luistelin viime kesänä 100km ja tuntui aika kevyeltä.. Mä treenann talvisin 3 krt kuntosalilla, muutamat juoksu lenkit, jääkiekkoo 3krt ja pesistä kerran viikossa ja kesäsin aina melkein kaksi kertaa päivässä treenit. Olen aktiivisesti luistellut 3 kokonaista kesää ja niissä kertynyt yli 9000 km ja viime kesänä 3500 km.
Matkaluistimet varmasti paremmat pitkille matkoille, mutta kyllä ihan tavallisillakin pärjää..
Matkaluistimet ovat ehdottomat pitkille, suorille matkoille. Kaupunkikruisailuun kelpaa monenlaiset pelit. Mahdollisimman isot ja kovat pyörät, koko voi olla 84-100mm, rullia viis tai isopyöräisissä neljä. Matkaluistin ei kerää asfaltilta tärinöitä. Ne ovat turvallisemmat, koska ne pyyhkäisevät kevyesti pienten kuoppien ja halkeamien yli. Ero rosoisella asfaltilla luisteluun on kuin yöllä ja päivällä verrattuna tavallisiin nelipyöräisiin. Meno on pehmeämpää ja tasaisempaa. Pidemmän kiskon ansiosta potku on vakaa ja tukeva. Jalan koko voima kohdistuu asfalttiin. Matkaluistimissa on usein panostettu kengän ja kiskon rakenteeseen ja materiaaleihin pitkiä matkoja silmällä pitäen. Kenkä voi olla normaalia matalampi. Matalassa kengässä nilkka toimii paremmin, voi esim. liutella luistinta sopivasti. Jos on luistellut paljon, nilkkojen pitäisi hyvinkin kestää. Näin se vain on.
Kannattaa ostaa heti vähän paremmat. Seuraavana kesänä voi tehdä mieli parempia luistimia. Ei kuitenkaan kannata kokeilla liian erikoisia luistimia. Itse olin tyytyväinen toissa vuonna hankkimiini K2 Mod 10,5 luistimiin, joissa on 3kpl 80mm pyöriä edessä ja 2kpl 84mm pyöriä takana 7000 sarjan alumiinikiskossa. Kenkä on hieman normaalia matalampi ja niissä erittäin hyvä nauhakiinnitys joka sitoo jalan tiiviisti ja todella tukevasti kenkään. Kengät saattoi irroittaa kiskoista ja vaihtaa toisenlaisiin. Viime kesänä innostuin tilaamaan Skates.comista puoleen hintaan (pari vuotta vanha malli) erittäin matalat täysin jalanmuotoiseksi muovailtavat K2 Mod X kengät, joilla potkua voi vielä saattaa nilkalla ja liussa (tuplapotku) voi käyttää hyväksi pyörien molempia kantteja. Potku tehostuu lisäksi, koska niissä ei ole myötenantavaa pehmustusta. Jalan tuntuma asfalttiin on erinomainen. Luistin on kuin jalan välitön jatke. Kiinnitin uudet kengät Mod 10.5 kiskoihin helposti kahdella ruuvilla. Nilkkani eivät kyllä väsyneet tai kipeytyneet missään vaiheessa.
Ainoa ongelma syntyi viime kesänä kun halusin ostaa Hyperin Performance Grip pyörät. Pyöriä joutui hankkimaan hankalasti kahdenkokoisina. Ensin Intersportissa tarjottiin pakkauksia joista olisi jäänyt ylimääräisiä rullia. Maahantuoja kuitenkin jousti ja myi rullat kappaleittain. Nyt tuntuu, että erikokoisista rullista ei ole ollut suurempaa hyötyä. Joskus K2 tekee turhia kokeiluja.
Hyper Performance Grip osoittautui erinomaiseksi rullaksi kovuudeltaan 85A eli aika kova pyörä mutta pitää kuitenkin hyvin alustassa. Hämmästyttävän hyvä pyörä, tosin melko kallis. Eniten minua on hämmästyttänyt rullan lujuus. Luistelin pyörillä ehkä puoli kesää ja kuluma oli vain 2mm, vaikka käytin rullia myös järrutukseen takana laahaamalla (ns. T-jarrutus), koska poistin jarrupalan turhana. Laakereina käytän Swiss Bearing-laakereita. Niissä ei ole ABEC luokitusta koska se on turha teollisuuskäyttöön tarkoitettu mutta rullaluistelussa käyttökelvoton luokitus. Laakereissa ei ole myöskään irrallisia pölysuojia ja senvuoksi ne voi puhdistaa usein ja helposti. Kestävät ja äärimmäisen hyvin rullaavat laakerit. Hintaa niillekin löytyi yli 100 euroa.
Ja mitä hyötyä tästä kaikesta? Tampere Rulliksessa aikani parani viime kesänä verrattuna edelliseen toin tunnilla. Totta! Tosin lisäsin selvästi talviharjoittelua, rappuharjoittelua ja punttitreenejä erityisesti ja lisäksi jääluistelua, pyöräilyä ja uintia. Keväästä lähtien luistelin n. 20-40km lenkkejä ja pari kertaa 50 km. Lisäksi otin käyttöön ensimmäistä kertaa intervalliharjoittelun, jotka korvaavat luistelulenkkejä, mutta mahdollistavat tehon lisäämisen. Yleensäkin vuosi vuodelta olen lisännyt harjoittelua. Uudet luistimet olen hankkinut noin joka toinen vuosi, viimeisimmät taitavat olla jo kuudennet.
Muuten viime vuonna kovimman ajan Tampere Rulliksen pisimmällä lenkillä 100 km:llä luisteli Mari Kaivanto hieman alle 4 tuntia (vaikka ei kilpailu ollutkaan). Mari voitti muutama vuosi sitten New Yorkin naisten 100 km:n maratonin. Kova mimmi. Ja taitaa olla Suomen mestarikin.
Tuohon "Jos on luistellut paljon, nilkkojen pitäisi hyvinkin kestää. Näin se vain on."
Lisäisin vielä, että asiaa auttaa myös se että opettelee kunnollisen tasapainoisen luistelutekniikan. Tällöin nilkkoihin ei edes kohdistu sen kummallisempia paineita kuin kävellessäkään. Yleensäkin luistimen reunoihin tukeutuminen aiheuttaa myös hiertymiä pitkällä matkalla, joten siitä pitäisi jo tästäkin syystä päästä eroon.
Veikkaisimpa että Mari olisi pistänyt vielä vauhdikkaammin tuon satasen jos olisi ollut kyse kilpailusta. Noin pitkillä matkoilla Marille saa hakea vastusta jo hieman ettäämmältäkin!
Hei!
Lueskelin tuossa viestejä rullaluistelusta.
Onhan se Mari Kaivanto maailmaluokan menijä rullaluistimilla.
Kolmisen vuotta sitten oltiin Kokkolassa luistelemassa 20 km ja Mari luisteli täyttä päätä
sellaisten miesten kuin Mika Poutala ja Jarmo Valtonen kanssa samaa vauhtia ensimmäisen kympin ja toistakin kympin kierrosta vielä melko lopulle samassa letkassa.Itse sippasin toisen kympin alun jälkeen ja jäin kyydistä.
Olet oikeassa. Luistelutekniikka on kaiken a ja o eli mitä pitempi matka sitä enemmän hyötyä hyvästä tekniikasta.Mutta tietenkin myös kuntoa vaaditaan. hyvällä tekniikalla voi kyllä huonompikuntoinen kaveri voittaa parempikuntoisen rullaluistelussa.
Hyviä luistelukelejä odotellaan......
katso sivulta www.timosiltanen.k-netti.nu vinkkejä.