Vaikka Mozart oli wieniläisklassismin säveltäjä, minusta hänen suuren g-mollisinfoniansa, 40. Sinfonian, menuetti on monilla tavoin ihan kuin barokkimusiikkia. Tarkennetaan että viittaan tässä menuetissa, siihen musiikkiin, joka on kirjoitettu g-mollissa - siinähän tulee välitaite G-duurissa joka on ehkä enemmän klassismia tyylipuhtaasti, vailla barokkivaikutteita.
Mutta tuo kappaleen perusteema g-mollissa. Osaako joku sanoa mikä siitä tekee klassismin tyyliä? Siinä on barokille ominainen hemiola-rytmi, bassostemma on minusta hyvin JS.Bach-tyyppinen, sekvenssit, sävellajisuhteet, kadenssit, pidätykset kaikki kuulostavat minusta ihan ilmentävältä barokilta. Nämä ovat mielleyhtymiäni ja arvioitani, en ole musiikin ammattilainen.
Osaako joku selittää mitä wieniläisklassismin elementtejä kappaleessa on? Nimenomaan kyse on tästä mollissa kulkevasta poljennosta teoksen 3. osassa. Muitten osien tiimoilta minusta on selvää että ne ovat mallikasta aikansa tyyliä.
Mutta tuo kappaleen perusteema g-mollissa. Osaako joku sanoa mikä siitä tekee klassismin tyyliä? Siinä on barokille ominainen hemiola-rytmi, bassostemma on minusta hyvin JS.Bach-tyyppinen, sekvenssit, sävellajisuhteet, kadenssit, pidätykset kaikki kuulostavat minusta ihan ilmentävältä barokilta. Nämä ovat mielleyhtymiäni ja arvioitani, en ole musiikin ammattilainen.
Osaako joku selittää mitä wieniläisklassismin elementtejä kappaleessa on? Nimenomaan kyse on tästä mollissa kulkevasta poljennosta teoksen 3. osassa. Muitten osien tiimoilta minusta on selvää että ne ovat mallikasta aikansa tyyliä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siinä tapauksessa Mozart jalosti barokkimusiikin huippuunsa.
Nostetaanpa tämä ketju ylös.
Osaako joku vastata aloittajan kyssäriin? Mikä kappaleessa on wieniläisklassista? Voiko sen mieltää barokkimusiikiksi?
Oi-Guru, valaise meitä.
Kieltämättä barokkiviboja löytyy tästä ja mozartin myöhäisistä kappaleista muistakin! Olisi hienoa jos joku koulutettu tietäjä kertoisi tarkemmin vastausta aloittajalle.
Ehkä barokkimusiikki on jollain tavalla kuitenkin "raskaampaa", ja siitä puuttuu Mozartille tuossakin kappaleessa ominainen leikkisä melodian "vilkkaus". Barokissa on enempi kurinalaista niin melodinen kuin muodollinenkin osuus. Mutta tietenkin barokki on äärettömän luovaa musiikkia, mutta vain eri tavalla. Klassismissa ja vielä komeammin romantiikassa on luovuudella, jota taiteilija käyttää, enemmän vapaa merkitys. Vaikka sääntöjä oli Mozartinkin niskassa kosolti, kun hän otti sulkakynän käteen.
VAROITUS: edellinen on pelkkää mutua, eikä vastaa aloittajan kysymykseen. Edelleen asiantuntijalausunto uupuu keskustelusta.
Barokkimusiikki oli enemmän leipätyötä. Hilipatipippaa.
Voi hellanlestas kun olet viksu! Onko kakki holahtanut housuun?
Olisi upeaa saada tähän aloittajan kysymykseen vastaus. Missä viipyy ammattilainen, jolla kyvyt kyseinen vastaus antaa :=)
Pakko yhtyä lukuisiin palstalaisiin, jotka janoavat vastausta avaukseen. Olisi uskomattoman hieno päivä jos joku laatisi tarkan vastauksen, jota voisi pitää musiikkitieteellisesti ja -historiallisesti moitteettomana selvityksenä avauksen spekulaatiosta.
Kunpa joku kertoisi totuuden asiasta.
Voisiko joku kertoa miten asia on? Mielestäni avaaja kysyy ihan hyvän aikakausiin ja musiikin luokitteluun liittyvän kyssärin. Mikä on se asia, joka tekee "klassismia" tosta 3. osan mollijaksosta?
täytyy olla valtavat tuskat kun rääkyvät pahalla äänellä. luulis nyky lääketieteestä löytyvän apua tuohon kiekumiseen ja kollotamiseen, morfiini tuubi perseeseen ,eiköhän rääkyminen lopu. jotkut oikein matkustaa tuijottamaan kun joku pavarotti rääkyy tuskissaan =SAIRASTA.