tieteeliseen laskeentaan sopiva järjestelmä

M-Kar oletko pentti nelosen nuorempi veli ?
Puheet ovat sisällöltään niin paljon toisiaan muistuttavia.

nelosen-pikkuvelikö kirjoitti:

M-Kar oletko pentti nelosen nuorempi veli ?
Puheet ovat sisällöltään niin paljon toisiaan muistuttavia.

Ei se ole, tuon pikkuveli asuu korkeasaaressa

M-Kar < Windows 10 on päätelaitteen käyttöjärjestelmä
M-Kar < Pääte on se tietokone missä on käyttöliittymä, front end. Päätelaite ajaa sitä käyttöliittymää että voi painella siihen kirjaimia ja numeroita ja kliksutella hiirellä.


Ja mikähän debian sitten on ?
debianissa ilmeisesti ei painella kirjaimia eikä numeroita saatikka kliksutella hiirellä?

tebianissaeikliksutella kirjoitti:

M-Kar < Windows 10 on päätelaitteen käyttöjärjestelmä
M-Kar < Pääte on se tietokone missä on käyttöliittymä, front end. Päätelaite ajaa sitä käyttöliittymää että voi painella siihen kirjaimia ja numeroita ja kliksutella hiirellä.


Ja mikähän debian sitten on ?
debianissa ilmeisesti ei painella kirjaimia eikä numeroita saatikka kliksutella hiirellä?

Lue lisää

Debian on oman sloganin mukaisesti "Universal operating system".

Se soveltuu päätelaitteen sekä palvelimen käyttöjärjestelmäksi. Sen lisäksi se soveltuu erittäin kevyisiin päätteisiin, reaaliaika käyttöön (sisältää reaaliaikakernelin) sekä IoT käyttöön. Nuo nykyiset kortti PC:t kun ovat usein tehty Debianin varaaan.

Debianissa on siis täysin erilainen malli kuin Windows 10:ssä, se Debian kun on semmoinen lähes joka paikkaan soveltuva käyttöjärjestelmä ja sen voi asentaa kuhunkin tilaanteeseen sopivalla asennuksella niin Windows 10 on suunnattu ja päättelaitteisiin ja sitä optimoidaan tähän käyttöön kokoajan enemmän.

Eli jos haluat itsellesi päätteen ja palvelimen, voit ajaa molemmissa Debiania mutta Microsoft tekniikalla ostetaan Windows 10 pääte ja sitten palvelin vaikka Microsoftin Azuresta. Microsoft myös ohjannut kuluttajat ja pienyritykset pois paikallisista Windows palvelimista, että nehän on lähinnä suurille organisaatioille.

jos debian on operating system niin eikä win sitten ole??????????

almakovamiete kirjoitti:

jos debian on operating system niin eikä win sitten ole??????????

Onhan se Windowsikin mutta Windows 10 on suunnattu päättelaitteisiin ja Debian soveltuu päätelaitteisiin ja palvelimiin.

Ja varmaan kannattaisi opetella kirjoittamaan;)

Ei se nyt noinkaan mene. Ensiksi pitää tietää mitä ollaan tekemässä ja sen mukaan valitaan se tekniikka.

Windows 10 on päätelaitteen järjestelmä, että se ei tietenkään tähän käy. Se riippuu ratkottavasta ongelmasta, että rinnakkaistuuko se kivasti GPU ytimille, tarviiko ratkonta kenties muistia kuinka paljon ja jne. Sitä sitten ostetaan esim. räkkiin niin paljon tavaraa kuin tarvitaan tai mikä onkaan halvinta.

Toki kannattaa laskea, että paljon se asian ratkaiseminen vie resursseja ja paljon vie aikaa, kuinka nopeasti pitää saada ratkaistua sen mukaan ostaa se kustannustehokkain laskin. Siinähän on tietysti myös kuluja mm. sähkön, laitetilojen ja jne. muodossa.

Aika tavallista muuten nykyään ostaa se laskentaresurssi palveluna jos kyse on kertaluontoisesta asiasta kun tulee silloin halvemmaksi. Tässä vähän esimerkkiä minkälaisia löytyy: https://aws.amazon.com/ec2/instance-types/

Esimerkiksi 16 GPU, 64vCPU, 732 Gt, 192Gt GPU muisti, 39936 GPU ydintä

M-Kar kirjoitti:

Ei se nyt noinkaan mene. Ensiksi pitää tietää mitä ollaan tekemässä ja sen mukaan valitaan se tekniikka.

Windows 10 on päätelaitteen järjestelmä, että se ei tietenkään tähän käy. Se riippuu ratkottavasta ongelmasta, että rinnakkaistuuko se kivasti GPU ytimille, tarviiko ratkonta kenties muistia kuinka paljon ja jne. Sitä sitten ostetaan esim. räkkiin niin paljon tavaraa kuin tarvitaan tai mikä onkaan halvinta.

Toki kannattaa laskea, että paljon se asian ratkaiseminen vie resursseja ja paljon vie aikaa, kuinka nopeasti pitää saada ratkaistua sen mukaan ostaa se kustannustehokkain laskin. Siinähän on tietysti myös kuluja mm. sähkön, laitetilojen ja jne. muodossa.

Aika tavallista muuten nykyään ostaa se laskentaresurssi palveluna jos kyse on kertaluontoisesta asiasta kun tulee silloin halvemmaksi. Tässä vähän esimerkkiä minkälaisia löytyy: https://aws.amazon.com/ec2/instance-types/

Esimerkiksi 16 GPU, 64vCPU, 732 Gt, 192Gt GPU muisti, 39936 GPU ydintä

Lue lisää

Minä en tuohon sinun hölynpölyysi viitsi lähteä vastaamaan, kun sinulta on it-puolen peruskäsitteetkin hukassa.

blädder kirjoitti:

Minä en tuohon sinun hölynpölyysi viitsi lähteä vastaamaan, kun sinulta on it-puolen peruskäsitteetkin hukassa.

Mikä peruskäsite muka on hukassa? Todista.

Kuvittelet esimerkiksi laitteen olevan pääte, jos valmistaja on päättänyt jakaa jotain sen päivitystä verkon yli.

blädder kirjoitti:

Kuvittelet esimerkiksi laitteen olevan pääte, jos valmistaja on päättänyt jakaa jotain sen päivitystä verkon yli.

En ole sanonut tuollaista enkä tuollaisia kuvittele.

Pääte on se tietokone missä on käyttöliittymä, front end. Päätelaite ajaa sitä käyttöliittymää että voi painella siihen kirjaimia ja numeroita ja kliksutella hiirellä.

Tämä on aika eri juttu kuin se palvelin missä on sitten tietokannat, taustaprosessointi yms. Palvelimessahan ei normaalisti ole mitään työpöytäympäristöä.

M-Kar kirjoitti:

Ei se nyt noinkaan mene. Ensiksi pitää tietää mitä ollaan tekemässä ja sen mukaan valitaan se tekniikka.

Windows 10 on päätelaitteen järjestelmä, että se ei tietenkään tähän käy. Se riippuu ratkottavasta ongelmasta, että rinnakkaistuuko se kivasti GPU ytimille, tarviiko ratkonta kenties muistia kuinka paljon ja jne. Sitä sitten ostetaan esim. räkkiin niin paljon tavaraa kuin tarvitaan tai mikä onkaan halvinta.

Toki kannattaa laskea, että paljon se asian ratkaiseminen vie resursseja ja paljon vie aikaa, kuinka nopeasti pitää saada ratkaistua sen mukaan ostaa se kustannustehokkain laskin. Siinähän on tietysti myös kuluja mm. sähkön, laitetilojen ja jne. muodossa.

Aika tavallista muuten nykyään ostaa se laskentaresurssi palveluna jos kyse on kertaluontoisesta asiasta kun tulee silloin halvemmaksi. Tässä vähän esimerkkiä minkälaisia löytyy: https://aws.amazon.com/ec2/instance-types/

Esimerkiksi 16 GPU, 64vCPU, 732 Gt, 192Gt GPU muisti, 39936 GPU ydintä

Lue lisää

Boinc toimii ja säikeistyy Win 10:ssä oikein hyvin myös näytönohjaimille. Boinc itsessään on hyvä projekti, ja sen kokonaislaskentateho ylittää maailman tehokkaimmmat superkoneet, ja siihen voi antaa koneensa resursseja silloin kun itselle sopii.
Kone ei siitä nokkiinsa ota, jos sillä käyttää Boincia vakiokelloilla ja kunnollisella jäähdytyksellä. Tosin sähköä palaa melko paljon jos koneessa on vaikka 8-10 ytiminen prosessori ja pari tehokasta GPU:ta

Pöytäkoneet kestävät kyllä, mutta miten mahtaa olla läppärien kanssa. Niissä usein annetaan raudan käydä aika kuumana metelin pitämiseksi minimissään ja kuinka mahtaa akku kestää jatkuvaa käyttöä ja lataamista.

Pyyhis kirjoitti:

Boinc toimii ja säikeistyy Win 10:ssä oikein hyvin myös näytönohjaimille. Boinc itsessään on hyvä projekti, ja sen kokonaislaskentateho ylittää maailman tehokkaimmmat superkoneet, ja siihen voi antaa koneensa resursseja silloin kun itselle sopii.
Kone ei siitä nokkiinsa ota, jos sillä käyttää Boincia vakiokelloilla ja kunnollisella jäähdytyksellä. Tosin sähköä palaa melko paljon jos koneessa on vaikka 8-10 ytiminen prosessori ja pari tehokasta GPU:ta

Lue lisää

Boinc on tehty siihen, että voidaan maailmalla olevien koneiden joutoaika lahjoittaa laskentaprojekteihin.

Varsinainen laskentakone ei siis mitään Windows 10:ä, ne maailmalla olevat joutoaikaa käyttävät koneet voi sitä olla.

Ja silloin kun jaetaan joutoaikaa niin ei sitä mitoitusta tehdä minkään muun kuin käyttöliittymän mukaan ja Boincille annetaan se mikä jää yli.

M-Kar kirjoitti:

Boinc on tehty siihen, että voidaan maailmalla olevien koneiden joutoaika lahjoittaa laskentaprojekteihin.

Varsinainen laskentakone ei siis mitään Windows 10:ä, ne maailmalla olevat joutoaikaa käyttävät koneet voi sitä olla.

Ja silloin kun jaetaan joutoaikaa niin ei sitä mitoitusta tehdä minkään muun kuin käyttöliittymän mukaan ja Boincille annetaan se mikä jää yli.

Lue lisää

Joka tapauksessa tuota joutoaikaa on niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Varsinainen tieteellinen laskenta tehdään tietysti sen projektin puitteissa mihin on osallistunut.

Boicilla voi osallistua kymmeniin erilaisiin projekteihin, ja varmasti sillä tehty esityö nopeuttaa tutkijoiden työtä.

Nykyään lähes kaikissa koneissa on moniydinprosessoreja, niin Boincille voi osoittaa vaikkapa puolet ytimistä, tai tietyn määrän koko prosessoriajasta, jolloin sitä voi ajaa aina kun kone on päällä muun toiminnan häiriintymättä.

Pyyhis kirjoitti:

Joka tapauksessa tuota joutoaikaa on niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää. Varsinainen tieteellinen laskenta tehdään tietysti sen projektin puitteissa mihin on osallistunut.

Boicilla voi osallistua kymmeniin erilaisiin projekteihin, ja varmasti sillä tehty esityö nopeuttaa tutkijoiden työtä.

Nykyään lähes kaikissa koneissa on moniydinprosessoreja, niin Boincille voi osoittaa vaikkapa puolet ytimistä, tai tietyn määrän koko prosessoriajasta, jolloin sitä voi ajaa aina kun kone on päällä muun toiminnan häiriintymättä.

Lue lisää

"Joka tapauksessa tuota joutoaikaa on niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää."

Missään mobiililaitteessa, läppärit mukaanlukien, ei kannata. Ihan vaan siksi kun jatkuvasti täydellä kuormalla pöhöttävät vehkeet aika ennätysnopeasti pilaavat akun tai lisääntynyt jäähdytyksen tarve kerää pölyt läppärin sisuksiin.

Pöytäkoneista en ole varma. Heikko energiatehokkuus vähän ongelma, että käytännössä kyse olisi vain siitä, että tällä tavalla saadaan laskenta ulkoistettua vapaaehtoistoiminnaksi. Tutkijat saa siis laskettua jotain käyttämättä itse paljoa rahaa.

Koska homma on ei ole erityisen tehokasta niin parhaiten saa eurot käytettyä tällä tavalla kun mitoittaa _omien tarpeiden_ mukaan ja jättää sille Boincille idlen.

M-Kar kirjoitti:

"Joka tapauksessa tuota joutoaikaa on niin paljon, että sitä kannattaa hyödyntää."

Missään mobiililaitteessa, läppärit mukaanlukien, ei kannata. Ihan vaan siksi kun jatkuvasti täydellä kuormalla pöhöttävät vehkeet aika ennätysnopeasti pilaavat akun tai lisääntynyt jäähdytyksen tarve kerää pölyt läppärin sisuksiin.

Pöytäkoneista en ole varma. Heikko energiatehokkuus vähän ongelma, että käytännössä kyse olisi vain siitä, että tällä tavalla saadaan laskenta ulkoistettua vapaaehtoistoiminnaksi. Tutkijat saa siis laskettua jotain käyttämättä itse paljoa rahaa.

Koska homma on ei ole erityisen tehokasta niin parhaiten saa eurot käytettyä tällä tavalla kun mitoittaa _omien tarpeiden_ mukaan ja jättää sille Boincille idlen.

Lue lisää

Ei kai millään puhtaasti akkukäyttöisellä vehkeellä olekaan järkeä Boincia ajaa.

"Pöytäkoneista en ole varma. Heikko energiatehokkuus vähän ongelma, että käytännössä kyse olisi vain siitä, että tällä tavalla saadaan laskenta ulkoistettua vapaaehtoistoiminnaksi. Tutkijat saa siis laskettua jotain käyttämättä itse paljoa rahaa."

Nimenomaan se vapaaehtoisuushan tässä on se juttu. Monia kiinnostaa ja he kokevat tärkeiksi Boinc projeteissa tehtävät asiat, oli se sitten SETI, syövän tutkimus, astronomia yms. ja sen takia haluavat osallistua.

Pyyhis kirjoitti:

Ei kai millään puhtaasti akkukäyttöisellä vehkeellä olekaan järkeä Boincia ajaa.

"Pöytäkoneista en ole varma. Heikko energiatehokkuus vähän ongelma, että käytännössä kyse olisi vain siitä, että tällä tavalla saadaan laskenta ulkoistettua vapaaehtoistoiminnaksi. Tutkijat saa siis laskettua jotain käyttämättä itse paljoa rahaa."

Nimenomaan se vapaaehtoisuushan tässä on se juttu. Monia kiinnostaa ja he kokevat tärkeiksi Boinc projeteissa tehtävät asiat, oli se sitten SETI, syövän tutkimus, astronomia yms. ja sen takia haluavat osallistua.

Lue lisää

Niinno, suurin osa kotikoneista vaan on sitä mobiilia.

Vain pöytäkoneiden tai palvelimien omistajat voi tuota ajatella tekevänsä, mutta siis ajatus on vähän se, että tätä varten ei käydä enää investoimaan mitään vaan käytetään olemassa olevan laitteen idle aikaa laskentaan ja maksetaan sähkölaskut. Laite on toki kannattavinta ostaa vain omien tarpeiden mukaan hävikin minimoiseksi. Ekologisessa mielessä kannattaa tietysti satsata energiatehokkuuteen, että menee sitten sinne konesalin puolelle ja maksaa vaikka Amazonille että laskee siellä sitä Boincia.

Jos nyt ihan suoraan haluaa osallistua ja investoida niin varmaan helpoin tapa olisi rahoittaa suoraan sitä tutkimusta, että voi tehdä laskentaa sitten kunnon laskimilla.

Boinc ei kuitenkaan ole mikään erityisen tehokas tapa laskea. Se on vain halpaa tutkijoille jos saadaan vapaaehtoistyönä muut kuluttamaan laitteitaan joutoajalla ja sähköään.

Tavallisesti laskimet on tehty viimevuosina niin, että on valittu sen hetkinen uusin Ubuntu LTS ja siinä sitten pysytty ja sama joka nodessa.

En näe mitä hyötyä Gentoo voisi tarjota kun se on epävakaa ja heikommin testattu. Ennemmin vaikka se Debian tai CentOS.

Riippuu vähän monta wattia tietokoneesi osat vie sähköä täydellä kuormalla ja minkä hintaista sähköä ostat.

Tarkistin. Näkyy olevan Gentoossa pakettien versiot muuttuneet uudemmiksi stablessa.

Mistäs voin saada Gentoon haluttua versiota niin, että siellä stablessa ei paketit muutu uudemmaksi viiteen vuoteen ja saavat silti turvapäivitykset? Gentoo näyttää havaintojen perusteella olevan "versioton" rolling release kuin että olisi Debianin tapaan jäädytetty esim. Debian 7, 8 9 jne. julkaisuihin.

M-Kar kirjoitti:

Tarkistin. Näkyy olevan Gentoossa pakettien versiot muuttuneet uudemmiksi stablessa.

Mistäs voin saada Gentoon haluttua versiota niin, että siellä stablessa ei paketit muutu uudemmaksi viiteen vuoteen ja saavat silti turvapäivitykset? Gentoo näyttää havaintojen perusteella olevan "versioton" rolling release kuin että olisi Debianin tapaan jäädytetty esim. Debian 7, 8 9 jne. julkaisuihin.

Lue lisää

glsa-check on työkalu tietoturvaan. Kertoo paketit joissa ongelmia tietoturvan suhteen. https://wiki.gentoo.org/wiki/Security_Handbook/Staying_up-to-date.

Toki paketit poistuva/päivittyvät ajan mittaan. Ratkaisuna voi pitää omaa paikallista overlaytä.
https://wiki.gentoo.org/wiki/Custom_repository
Tuonne voi pistää niitä paketteja/versioita talteen joiden haluaa säilyvän vaikka tekee emerge --sync. Tekstipohjaisia ebuildeja on myös helppo muuttaa tai jopa tehdä itse. Voi muuttaa esim gitillä haettavaa kehitysversiota tai haaraa. Jos haluaa vielä käyttää/säilyttää esim KDE 4 niin sekin löytyy vielä overlaysta. Pitää vain maskata paketinhallinnasta uudemmat plasma paketit niin KDE ei päivity. Paketinhallintaa voi säätää monilla tavoilla https://wiki.gentoo.org/wiki//etc/portage
Vaikuttaa monimutkaiselta, mutta oletuksilla pärjää pitkälle. valmiita profiileja löytyy KDE:lle, perustyöpöydelle, selinux, ... https://wiki.gentoo.org/wiki/Profile_(Portage)
Jos ei ole mieleistä voi tehdä tietysti omansa.

Gentoon wiki ja Security Handbook on hyvä luettavaa muillekin Linux käyttäjille.

Mikko_Tku kirjoitti:

glsa-check on työkalu tietoturvaan. Kertoo paketit joissa ongelmia tietoturvan suhteen. https://wiki.gentoo.org/wiki/Security_Handbook/Staying_up-to-date.

Toki paketit poistuva/päivittyvät ajan mittaan. Ratkaisuna voi pitää omaa paikallista overlaytä.
https://wiki.gentoo.org/wiki/Custom_repository
Tuonne voi pistää niitä paketteja/versioita talteen joiden haluaa säilyvän vaikka tekee emerge --sync. Tekstipohjaisia ebuildeja on myös helppo muuttaa tai jopa tehdä itse. Voi muuttaa esim gitillä haettavaa kehitysversiota tai haaraa. Jos haluaa vielä käyttää/säilyttää esim KDE 4 niin sekin löytyy vielä overlaysta. Pitää vain maskata paketinhallinnasta uudemmat plasma paketit niin KDE ei päivity. Paketinhallintaa voi säätää monilla tavoilla https://wiki.gentoo.org/wiki//etc/portage
Vaikuttaa monimutkaiselta, mutta oletuksilla pärjää pitkälle. valmiita profiileja löytyy KDE:lle, perustyöpöydelle, selinux, ... https://wiki.gentoo.org/wiki/Profile_(Portage)
Jos ei ole mieleistä voi tehdä tietysti omansa.

Gentoon wiki ja Security Handbook on hyvä luettavaa muillekin Linux käyttäjille.

Lue lisää

Tiedän Gentoon Security handbookin hyväksi mutta tämä nyt ei varsinaisesti ratkaise sitä ongelmaa, että Gentoosta ei ole julkaistu vakaata versiota.

Se vakaus kun on sitä, että pysyy vuosikausia muuttumattomana mutta samat versiot saavat turvapäivitykset vuosikausien ajan. Tuollaiselle alustalle on hyvä tehdä ohjelmia kun tietää, että sitä ei paskota rikki muutoksilla ja eri käyttäjillä on niitä samoja julkaisuja, esim. Debian 7 tai 8.

M-Kar kirjoitti:

Tiedän Gentoon Security handbookin hyväksi mutta tämä nyt ei varsinaisesti ratkaise sitä ongelmaa, että Gentoosta ei ole julkaistu vakaata versiota.

Se vakaus kun on sitä, että pysyy vuosikausia muuttumattomana mutta samat versiot saavat turvapäivitykset vuosikausien ajan. Tuollaiselle alustalle on hyvä tehdä ohjelmia kun tietää, että sitä ei paskota rikki muutoksilla ja eri käyttäjillä on niitä samoja julkaisuja, esim. Debian 7 tai 8.

Lue lisää

"Se vakaus kun on sitä, että pysyy vuosikausia muuttumattomana mutta samat versiot saavat turvapäivitykset vuosikausien ajan."
Itsellä tulee kohta 10 v. täyteen Gentoon toimiessa VDR:n pyörittäjänä. En muista, että olisi kaatunut. Raudan vaihtuessa tietysti omat ongelmansa. Muuten olisi Debian, mutta kun asensin ei siihen ollut kaikkea saatavilla. Gentoo käyttää vieläkin OpenRC:tä joka on helppo säädettävä. Debian on siirtynyt Systemd. Samoin Ubuntu jossa oli Upstart. Tuollaiset muutokset aiheuttavat vaivaa ja uuden opettelua. Jos on vaivalla tehnyt/muutellut käynnistysprosesseja ne menee uusiksi. Eräs jakelu siirtyi systemd käyttäjäksi, mutta monet palvelut jäivät päivittämättä. Siinä sitten sai miettiä mitenkäs tämä nyt käynnistetään kun googlekaan ei oikein osunut.

Itse pidän Gentoota Ubuntua vakaampana. Ubuntussa kyllä hyvä kielituki ja on hyvä työpöytäkäytössä. Kaipaan kyllä, että sen voisi asentaa ilman grubbia. Samoin ärsyttää
samba, skanneri, bluetooth, ym palvelut. joista osa turhia. Olisi kiva jos voisi valita haluamansa .Gentoossa voi asentaa vain tarvitsemansa mikä lisää tietoturvaa.

Mikko_Tku kirjoitti:

"Se vakaus kun on sitä, että pysyy vuosikausia muuttumattomana mutta samat versiot saavat turvapäivitykset vuosikausien ajan."
Itsellä tulee kohta 10 v. täyteen Gentoon toimiessa VDR:n pyörittäjänä. En muista, että olisi kaatunut. Raudan vaihtuessa tietysti omat ongelmansa. Muuten olisi Debian, mutta kun asensin ei siihen ollut kaikkea saatavilla. Gentoo käyttää vieläkin OpenRC:tä joka on helppo säädettävä. Debian on siirtynyt Systemd. Samoin Ubuntu jossa oli Upstart. Tuollaiset muutokset aiheuttavat vaivaa ja uuden opettelua. Jos on vaivalla tehnyt/muutellut käynnistysprosesseja ne menee uusiksi. Eräs jakelu siirtyi systemd käyttäjäksi, mutta monet palvelut jäivät päivittämättä. Siinä sitten sai miettiä mitenkäs tämä nyt käynnistetään kun googlekaan ei oikein osunut.

Itse pidän Gentoota Ubuntua vakaampana. Ubuntussa kyllä hyvä kielituki ja on hyvä työpöytäkäytössä. Kaipaan kyllä, että sen voisi asentaa ilman grubbia. Samoin ärsyttää
samba, skanneri, bluetooth, ym palvelut. joista osa turhia. Olisi kiva jos voisi valita haluamansa .Gentoossa voi asentaa vain tarvitsemansa mikä lisää tietoturvaa.

Lue lisää

"Itsellä tulee kohta 10 v. täyteen Gentoon toimiessa VDR:n pyörittäjänä. En muista, että olisi kaatunut."

Kaatumisilla ei ole mitään tekemistä vakauden kanssa. Vakaus on sitä, että sinun Gentoossa on vaikka nyt kaikki palikat samaa versiota kuin 10v sitten kun asensit jostain vuoden 2007 asennusmedialta mutta on kuitenkin päivitetty turvapäivityksin.

Tähän se ollut esim. CentOS 5:lla joka just meni vanhaksi. Se ei paljoa muuttunut mutta vikoja korjattiin turvapäivityksiä paikattiin. Sitten jos asensi .rpm paketista ohjelman silloin joskus aikoinaan niin se toiminut kaiken aikaa vaikka käyttistä olisi päivitelty, eikä sen ohjelman versiota ole tarvinnut muuttaa.

"Itse pidän Gentoota Ubuntua vakaampana."

Ei tämä mikään mielipide asia ole kun Gentoossa on edelleenkin versiot muuttuneet paketeissa kun sitä on päivitetty. Ubuntun julkaisut pysyvät 5v muuttumattomina.