Harwardin ravintopyramidi suomeksi

Aasiantuntija kirjoitti:

Linkki kannattaa avata.



http://www.mdd.fi/Pages/ravinto.html

Harvardin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden ruokapyramidin, joka kertoo, mitä meidän todella tulisi syödä. Pyramidi perustuu tieteen viimeisimpiin tutkimuksiin, joita osin on tehty juuri Harvardin yliopistossa. Tätä suositusta tehtäessä ei ole tarvinnut ottaa huomioon maatalouspolitiikkaa eikä elintarviketeollisuuden intressejä. Terveellisen syömisen pyramidin on esittänyt professori, lääkäri Walter C. Willett kirjassaan Eat, Drink, and Be Healthy. The Harvard Medical School Guide to Healthy Eating. (Kirjan voi hankkia Suomessa esim. nettikirjakaupasta www.bookplus.fi ) Pyramidi löytyy myös Internetistä http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/pyramids.html

Harvardin tutkijat yhtyvät joihinkin amerikkalaisiin suosituksiin (jotka ovat pääpiirteissään samanlaisia kuin suomalaiset), asettavat joitakin kyseenalaisiksi ja ovat aktiivisesti eri mieltä monista muista. Tutkimus on osoittanut vahvoja yhteyksiä ravitsemuksen ja muiden elämän tapojen muuttamisen sekä sairauksien (kuten sydänsairaudet ja syöpä) välillä. Suuri osa kroonisista sairauksista on ennalta ehkäistävissä.

Harvardin tutkijat sanovat, että nykyiset amerikkalaiset suositukset ylikorostavat hiilihydraatteja. Lähtökohtana näyttää olevan se, että kaikki hiilihydraatit ovat hyvä ja kaikki rasvat pahoja. Täysjyvätuotteet ovat erinomaisia hiilihydraattien lähteitä, mutta muutoin tätä ryhmää ylikorostetaan. Liika puhdistettujen viljatuotteiden syönti on yhdistetty diabetekseen ja sydänsairauksiin. Täysjyvätuotteissa on kuoriosa ja alkio vielä mukana, ja niissä on valtaosa kuidusta, hivenaineista ja vitamiineista. Prosessin kuluessa jopa 80 – 90 % häviää, kun täysjyvästä tehdään valkoista leipää, pastaa, makaronia jne. Ruisleivässä on mukana enemmän täysjyvää, mutta tuotteissa on eroja, joten kannattaa katsoa tuoteselostetta.

Harvardin tutkijat kehottavat syömään jopa enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin, mitä suositukset sanovat. Meillä Suomessa tämä tarkoittanee miniminä puolta kiloa päivässä hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja juureksia. Eikä pidä ajatella vain eksoottisia ”etelän hedelmiä”, vaan on hyvä muistaa kotimaiset marjat ja juurekset. Meillä on aivan loistavia luonnonmarjoja (mustikka, puolukka, lakka, tyrnimarja jne.) sekä varsin hyvin saatavana myös viljeltyjä luomumarjoja. Pakastettuina niiden ravintoarvoista menetetään vain vähän ja ne ovat monin verroin parempia kuin (sokeroidut) marmeladit, hillot ja mehut.

Suomessa juurekset porkkanaa lukuun ottamatta alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. Kuitenkin ne ovat hyvää suomalaista perus- ja lähiruokaa. Uunissa valmistettuna vaikkapa kanan tai kalkkunan kanssa ne valmistuvat yhtä nopeasti.

Kaikki rasvat eivät ole pahoja. Trans-rasvat ja tyydyttyneet (eläin)rasvat ovat terveyden kannalta huonoja, sillä ne kohottavat veren kolesterolia ja lisäävät riskiä sairastua sydänsairauksiin. Sitä vastoin tyydyttymättömillä rasvoilla (kala- ja kasviöljyt) on päinvastainen vaikutus.

Suomalaisissa suosituksissa käsitetään yhtenä ryhmänä liha, kala ja maitovalmisteet. Nämä ovat hyviä proteiinien lähteitä, mutta ne eivät kuitenkaan ole terveyden kannalta samanarvoisia. Lisäksi ryhmästä puuttuvat kasvikunnan proteiinin lähteet eli pähkinät ja palkovilja (pavut, herneet jne.). Harvardin tutkijoiden näkemyksen mukaan punaisessa lihassa ja maitotuotteissa (maito, viilit, jugurtit ja juustot) proteiinit tulevat ”huonossa pakkauksessa”. Vähärasvaisissa maitotuotteissa on usein lisättyä sokeria, ja juustoissa sekä lihatuotteissa mukana tulee helposti paljon tyydyttymätöntä eläinrasvaa. Sen sijaan siipikarjassa (kana, kalkkuna) on huomattavasti vähemmän rasvaa (mukana hivenen myös hyviä rasvoja) ja kalassa on paljon hyviä rasvoja. Pähkinät ja palkovilja ovat kohtalaisia proteiinin lähteitä, ja sisältävät hyviä rasvoja. Pähkinöiden edullisista terveydellisistä vaikutuksista on julkaistu useita tutkimuksia arvostetuissa tiedejulkaisuissa.

Suomalaisessa ruokakolmiossa kaikki rasvat on sijoitettu vältettävien joukkoon. Kuitenkin eräiden kasvirasvojen ja kalaöljyjen terveydellisyydestä on vahvaa näyttöä. Sen takia Harvardin tutkijat suosittavat niiden käyttöä.
MDD:n suositus terveyttä edistäväksi ruokavalioksi on sama kuin Harvardin tutkijoiden.

Tässä on pyramidi kirjoittajan luvalla muokattu suomeksi:






Suositusten yhteenveto:

Liiku päivittäin vähintään hyötyliikuntaa. Pidä painosi alle painoindeksin 25 kg/m2 mieluummin tasolla 22 – 23 kg/m2.


Käytä täysjyvätuotteita, kasviöljyjä, hedelmiä, marjoja, vihanneksia, juureksia


Käytä vain harvoin punaista lihaa ja valkoista leipää, riisiä tai pastaa. (Graham- tai sekaleipä ei ole juurikaan parempaa.)


Kalaa on syytä käyttää monipuolisesti ja ainakin pari kertaa viikossa. Liharuokana kana ja kalkkuna ovat hyviä.


Palkovilja (herneet, pavut) ja pähkinät ovat suositeltavia


Maitotuotteet eivät ole välttämättömiä. Proteiineja saadaan myös muista lähteistä ja kalsiumin voi tarvittaessa ottaa myös lisäravinteena. Jos käytät maitotuotteita juustot mukaan lukien, valitse vähärasvaisia.


Vitamiini- ja hivenainetarpeen turvaamiseksi monivitamiini/hivenainepuriste on varteenotettava vaihtoehto. Laajempi lisäravinteiden käyttö on syytä perustaa laboratoriotutkimuksiin.


Puutteet ravitsemuksessa
Huonon ravitsemuksen seuraukset eivät näy viikoissa eivätkä edes kuukausissa. Mutta vuosia jatkunut epätyydyttävä ravitsemus johtaa ensin oireisiin, jotka eivät vielä ole sairauksia. Pitkään jatkuvat vajaukset johtavat puutostiloihin ja lopulta sairauksiin.

Toisaalta ravitsemuksen on tarkoitus pitää elimistön puolustuskyky ja ”varakapasiteetti” kunnossa. Jos näin ei ole, niin stressi tai ulkoiset tekijät voivat suistaa biokemialliset mekanismit raiteiltaan, joka usein ilmenee epämääräisinä oireina, mutta vielä ei ole syntynyt elimellistä vikaa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä