suomi 100 - sisällissota 1918

”Ehkä Suomen valtiollakin voisi olla kanta lähihistoriamme avainkysymyksiin – -.” (Jyrki Vesikansa: Pääkirjoitus. Iltalehti 2.5.2017)

”Nuorille sukupolville vuodet 1917–18 ovat jo kaukaisia. Tapahtumat kannattaisi silti tuntea; ne tarjoavat havainto-opetusta muun muassa vihapuheen vaikutuksista. Sitä harrastettiin molemmin puolin – verisin seurauksin.” (ibid.)

Luoman artikkeli sai alkunsa Jyrki Vesikansan pääkirjoituksesta. Vesikansa kirjoitti useita mainioita artikkeleita Iltalehden erikoisnumeroon "Suomi 100 Hitler ja Suomi".
Huomautus nuorten oikeudesta saada oikea käsitys itsenäisyytemme suurista tapahtumista on oikea. Valkoinen valhe on korvaantunut huomattavsti tosiasioilla viimeisen 30 vuoden aikana. Luoman artikkeli esittää faktoja kiihkottomasti niitä taustoja vastaan jotka aikanaan vallitsivat.
Muinaisten natsijärjestöjemme perinnekerholaiset jatkavat valkoisen valheen historiaa. Vastavoimat tekevät töitä todellisen historiakehityksen tuntemuksen edistämiseksi.

Olisihan se aika jo tunnustaa kyseessä olleen kapina. Punakaartilaiset aloittivat vallankumouksen ja kapinan laillista hallitusvaltaa vastaan.
Kapinalliset hävisivät ja Suomen kansa voitti. On tietenkin ihan selvää, ettei kapina, sen aiheuttamat taistelut ja sen jälkeinen aika ole mitään pyhäkoulutoimintaa - ei kummallakaan puolella. Se lehti historiassamme olisi saanut jäädä kirjoittamatta. Siitä on kulunut jo 100v, joten oilisi kai jo aika jättää haavat ja niiden arvet repimättä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että aika pitäisi unohtaa tai haudata. Mutta sen ympärille rakentuva kiihko olisi jo loputtava.

Viimeisen 30 vuoden aikana on todellakin tullut esiin tosiasiat: Kommunismin romahtaminen toi ilmi sen aatteen mädännäisyyden. Diktaattorin, pakkovallan, valehtelun, pelon, poliittiset tuomiot, vankileirien saariston jne. Omien kansalaisten murhaamiset, Berliinin muurin, matkustuskiellot, kurjuuden, puutteen jne.
Nämä kaikki faktat olivat kiihkottomasti esillä ja lopputuloksena oli Euroopan laajuinen kommunismin hylkääminen. Missä kommunismi on voimissaan? Ei missään. Kiinassakin on markkinatalous pitkällä. Venezuelassa kansa kapinoi kommunisteja vastaan kyllästyttyään sen tuomaan jokapäiväiseen kurjuuteen ja puutteeseen.
P-Korea ei ole kommunistinen, vaan henkilöpalvontaan rakennettu diktatuuri. Kuten oli Stalinkin aikoinaan...

"Kapinalliset hävisivät ja Suomen kansa voitti."
Siinäpä sitä valkoista moskaa.

Työväenluokan kapina mutta enemmänkin vallankumous. Siinä todellinen.
Pitkään jatkunut valkoinen valhe vapaussodasta on kumottu.
Suomen itsenäisyys toteutui rauhanomaista tietä. Neuvostohallitus ja neuvostojen toimeenpaneva komitea myönsi ilman verenvuodatusta itsenäisyyden. Sen jälkeen eurooppalaiset valtiot tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
Suojeluskunnat ja punakaarti aseistautuivat pitkin vuotta 1 917. Suojeluskunnilla oli aiheessa etulyöntiasema. Suojeluskunnat hyökkäilivät ennen 27.1.1918 punaisten kimppuun. Punakaartit ja Kansanvaltuuskunta julistivat työväen vallankumouksen 27.1.1918 alkaneeksi ja vetosivat työläisiin sekä torppareihin.

Vapaussotamyytin ironia.
Vaasan hallitus takavarikoi alueensa venäläisten aseet mutta kieltäytyi kotiuttamasta punaisten alueen halki venäläisiä sotilaita pois maasta. Kansanvaltuuskunta kotiutti alueensa lähes tyhjäksi venäläisestä sotaväestä.
Svinhufvudin hallitus julisti tammikuun alussa suojeluskunnat Suomen armeijaksi ja se tarkoitti kapitalisluokan vallananastusta.
Sota oli vallankumoussotaa ja jonka viimeisenä sytykkeenä voidaan pitää porvareiden päätöstä luokka-armeijan perustamisesta.

Luoman artikkelissa tuodaan oikein esiin yhteiskunnalliset epäkohdat ja sen, että porvarit kaadattivat Pietarissa jokaisen uudistusesityksen työväen tai torppareiden työehtoihin.

Venäjältä oli muutamia vapaaehtoisia punaisten puolella. Valkoisilla oli ylipäällikkönä venäläinen kenraali ja tukku muita upseereita, ruotsalaisia ja viimein 2 saksalaista ammattisotilasdivisioonaa. Valkoisilla oli mahtava tuki ulkomaiden porvareilta mutta punaisten apu muutamssa vapaaehtoisessa ja vähäisessä määrässä aseita. Valkoiset sotivat Venäjän sotilailta saaduilla aseilla.

Vaasan senaatin julistus vapaussodasta Mannerheimin päiväkäskynä 16.5.1918 on valheellinen.
Valtiomuodoksikin tuli Kansanvaltuuskunnan päätös tasavaltaisesta valtiomuodosta vastoin Svinhufvudin kapitalistiluokan ylivaltaa kuninkaan nimissä. Tosin myöhemmin Suomen porvaristo fasistisoitui mutta sitä aihetta on käsitelty jo useassa viestiketjussa.
1918 sota oli luokkasotaa ja vallankumoussotaa.

Venäjän hallitus eli Kansankomissaarien neuvosto, puheenjohtajanaan Vl. Uljanov (Lenin), antoi Suomen itsenäisyyttä koskevan tunnustusesityksen hieman ennen vuodenvaihdetta (31. joulukuuta 1917 eli juliaanisen kalenterin mukaan 18. joulukuuta). (Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun 14.2.1918.) Yleisvenäläinen työläis- ja sotilasedustajien neuvoston toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi esityksen 4.1.1918 (22.12.1917). Tämän jälkeen Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden 4. tammikuuta 1918, Saksa 6. tammikuuta sekä Tanska ja Norja 10. tammikuuta. (Suomen sisällissotaa seuranneen saksalaissuuntauksen päätyttyä ja ensimmäisten itsenäisyyden ajan eduskuntavaalien jälkeen Suomen itsenäisyyden tunnustivat Britannia, 6.5.1919, ja Yhdysvallat 7.5.1919.)

Näitä tapahtumia ennen Svinhufvud haetutti itsenäisyyttä läntisiltä siirtomaavalloilta, jotka sanoivat että hakemus tulee kohdistaa emämaahan. Samoin esittivät Norja. Tanska ja Ruotsi.
Vielä Pietarissa Svinhufvud osoitti itsenäisyyspyynnön ei-valtiolliselle elimelle. Kun hän "löysi" päästään neuvostojen hallituksen, vastaus tuli samana päivänä myönteisenä.
Myöhemmin seurannut sota oli työläisten kannalta vallankumoussotaa. Porvareiden kanalta se oli sotaa porvarillisen diktatuurin pystyttämiseksi.

Kokoomus järjestää ulkopolitiikassa sotatilannetta. Kokoomuksen edustajan Timothy Kestrelin puheenvuoro paljastava:
"Suomen ulkoinen turvallisuus lepää viiden pilarin varassa. Niitä ovat uskottava itsenäinen puolustus, Euroopan unionin yhteinen puolustus, puolustusyhteistyö Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa, yhteistyö Naton kanssa, ja läheiset suhteet Yhdysvaltoihin. Mitkään näistä eivät ole toisiaan pois sulkevia vaan ne täydentävät, ja jopa mahdollistavat toisiaan."

Ei ole vaikea arvata, että Suomen vihollinen on mahtava koska sitä vastaan tulee järjestää puolen maailman sotavoimat.
Kokoomuksen ulkopolitiikka näkee pelkästään aseeet, sotavoiman. Se on asettanut lähialueen sotatilaan ja jossa Suomi olisi "jälleen" ajopuu.
Kokoomuslainen asetti rintamat ja sotatilan. Ei sanaakaan mitä todellinen turvallisuus on. Siis sitä että kansojen välinen vapaa tavaranvaihto on ensisijainen.
Tällaista tekstiä itsenäisyyden 100 v juhlavuotena.

Näyttää yhä selvemmältä, että sosiaaliturvan leikkaukset ja palkkojen alentamispuheet ovat rahaston keruuta asevarustelua varten.

Sodanlietsoja Kestrelin artikkeli.
http://timothykestrel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236589-satavuotias-suomi-on-turvallisuuden-tuottaja

Meillä 1918 keväällä tapahtuneen kansalaissodan syy on sama kuin yleensäkin kansan kapinoinneissa sekä vallakumouksissa, kansa kaipaa lisää köyhyyttä ja kurjuutta muttei saa sitä mielestään tarpeeksi. Mäntän paperitehtaalla 1914 käynyt englantilainen paperinostaja sanoi nähdessään työläisten laudoista ja pahvista kyhätyt kurjat asumukset että "meillä koiristakin pidetään parempaa huolta kuin teillä työläisistä", tämä sai paperitehtaan johdon lupaamaan että työläisten oloja kurjistetaan ensitilassa lisää. Eli jokainen maamme 1900-luvun alkupuolen historiaa tutkinut tajuaa että meillä köyhät ja vähävaraiset yksinkertaisesti kyllästyivät luokkayhteiskuntaan joka oli liian demokraattinen ja tasapuolinen heille, he halusivat lisää kurjuutta ja köyhyyttä ja siksi alkoivat kapinoimaan heille liikaa etuuksia jakavaa sekä heitä muutenkin hellivää eliittiä vastaan. Jos olette samaa mieltä kuin minä niin älkää ottako mitään kantaa väitteeseeni.

Linkistä:
Vuoden 1918 alkaessa kansa oli pitkään vallinneen sääty-yhteiskuntajärjestelmän seurauksena jakautunut kahtia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Jakoa voi kuvata sellaisilla vastakohtaisuuksilla kuin säätyläiset vastaan rahvas, itsenäinen väestö vastaan epäitsenäinen väestö, omistava väestö vastaan ei-omistava väestö ja niin edelleen. Elintason erot väestöryhmien välillä olivat kasvaneet 1800-luvun lopulta lähtien.

Vasta toisen maailmansodan jälkeen työväestö onnistui saamaan edistyksellisiä uudistuksia aikaan. Toisaalta kapitalistiluokka joutui myöntämään työläisille laajemmat toimintaoikeudet.
Tämä aika voidaan jakaa kahtia. Niin kauan kuin rauhantilaa jatkui eikä Suomi lähtenyt lännen sotaliittoihin, tuotanto ja elintaso kohosivat. Sen jälkeen kun natoyhteistyöseikkailu alkoi tuotanto kasvoi edelleen mutta elinolosuhteiden kehitys pysähtyi ja jopa taantui. Nyt sosiaaliturvaa leikataan rajusti. Valtion budjetti sidotaan mittaviin asehankintohin lähivuosiksi.

linkistä:
Yhteiskunnallinen jakautuminen johti sisäpoliittiseen valtataisteluun. Sodan syntyyn vaikuttivat vuonna 1914 alkanut ensimmäinen maailmansota, Venäjän lokakuun vallankumous vuonna 1917 sekä elintarvike- ja työttömyyskriisi ja niistä johtuneet levottomuudet. Työolojen ja paikallisdemokratian ongelmat, muun muassa työaikalainsäädäntö sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puuttuminen kunnallisvaaleissa aiheuttivat teollisuudessa ja maataloudessa lakkoja, jotka liittyivät lopulta taisteluun valtiovallasta. Kun eri valtaryhmien yhteisesti hyväksymää järjestyksenpitovoimaa ei Suomessa maaliskuusta 1917 lähtien ollut, yhteiskunnan ylempi kerros alkoi perustaa omia järjestyskuntia, myöhemmin suojeluskuntia, ja työväestö omia järjestyskaartejaan, myöhemmin punakaarteja. Sodan syttyminen oli lopulta väistämätöntä.
......
Arvio on oikeansuuntainen. Yhteiskunnalliset ongelmat ja kysymys vallasta johtivat sisällissotaan. Porvaristohan ryhtyi rakentamaan omaa armeijaansa ns. jääkäriliikkeen suojissa vuosia ennen punakaarteja.
Työväestö alkoi perustaa punakaarteja vuoden 1917 loppupuolella (mittavammin).
Kun porvarillinen senaatti vahvisti suojeluskunnat Suomen armeijaksi tammikuun alussa 1918, se oli samaa kuin sodan julistus.
Taustalla työväen muistissa oli, että porvarit estivät kaikki sosiaaliset uudistukset ja tarvittaessa tsaarin hallinnon tuella. Porvarit tukeutuivat tsaariin ja toimivat sen tuella työläisten oikeuksien edistymistä vastaan.

1918 alkuvuoden sota ei ollut vapaussota itsenäisyydestä. Se oli vallankumouksellinen sota, taistelu tietyn yhteiskuntaluokan vallasta, punakapina tai kansalaissota. Punaisten Kansanvaltuuskunnan esittämä parlamentaarinen valtiomuoto lopulta voitti - paradoksi vailla vertaa.
Tosin porvarit tuhlasivat parlamentarismin pikkuhiljaa fasismille ja joka temppu maksoi kansalle valtavat kärsimykset.

"Venäjän lisäksi keisarillinen Saksa oli toinen ulkovalta, jonka suurvaltapoliittiset intressit vaikuttivat tapahtumiin Suomessa jääkäriliikkeen ja Itä-Eurooppaan kohdistuvien valtaussuunnitelmien vuoksi. Suomen suuriruhtinaskunnassa lähinnä ’aktivistit’ suunnittelivat Suomen irrottamista Venäjän alaisuudesta saksalaisten avulla."

Tässä on suomalaisen fasismin organisatoriset ja aatteelliset juuret. Aktivistit olivat terroristinen liike, joka ei kaihtanut murhiakaan. Sen piirissä syntyi suursuomiaate. Kansallisuustutkimus suunnattiin valloitushaaveiden tarpeisiin.
Liitto Saksaan muodostui samaten ja sai huipennuksen 1918 saksalaisten divisioonien vyöryessä valkoisten kutsumana Etelä-Suomeen. Kun Venäjällä voitti työväen vallankumous, suomalaisen porvariston oli helppo sitoutua 30 luvulla natsien valloitustavoitteisiin.

Voidaan aiheellisesti kysyä, eikö natsit oppineet suojeluskunnilta keskitysleiriperiaatteen. Viime vuosisadan ensimmäiset mittavat keskitysleirit perustettiin Suomeen suojeluskuntahallinnon toimesta. Natsit vain laajensivat vangittavia väestöryhmiä ja veivät juutalaisten kohdalla tuhoamisen teollisuustuotantomaiseksi.

Vuoden 1918 sodan on katsottu alkaneen punaisten sotatoimien osalta 27. tammikuuta kello 23 ja valkoisten toimien osalta 28. tammikuuta kello 03.00. Sotaa lähentelevää toimintaa oli kuitenkin esiintynyt jo aikaisemmin, erityisesti Karjalassa.
Viipurissa kamppailu punaisten ja valkoisten välillä alkoi 19. tammikuuta punaisten etsiessä aseita paikallisen suojeluskunnan varastoista. Karjalan maalaispitäjistä lähti 21. tammikuuta noin 600 suojeluskuntamiehen maalaispataljoona kohti Viipuria, missä se seuraavana päivänä miehitti Viipurin rautatieaseman, mutta joutui lopulta perääntymään Venäjänsaareen.
....
Aktivisti Paavo Susitaival (os.Siven) oli yksi suojeluskuntalaisten järjestäjä sotatoimissa. Susitaival nähdään Lapuan Liikkeessä ja Mäntsälän kapinassa.
Vastakkain oli porvarien yksipuolisesti armeijaksi julistettu Suojeluskuntajärjestö kapitalistiluokan puolesta ja Punakaarti työväenluokan puolesta.
Punaartilaisten suuri enemmistö muodostui työläisistä mutta mukana oli myös torppareita.
Kansalaissota oli yhteiskuntaluokkien välinen sota ja siten on oikeutettua sanoa sitä luokkasodaksi.

Kansanvaltuuskunnan julistus 29. tammikuuta 1918 vahvistaa punaisten puolella olleen kysymys yhteiskunnallisesta vallankumouksesta. Ei mistään tavallisesta kapinasta ja hallituksen vaihtamisesta toiseen vaan yhteiskuntajärjestelmän muuttamisesta sosialistisen kehityksen uomaan.


”Suomen työmiehet, kansalaiset!

Jos teidän tahtonne on se, että meidän on yhdessä muodostettavan Työväen Pääneuvoston kanssa astuttava tällä kohtalokkaalla hetkellä täyttämään maan vallankumoushallituksen tehtäviä, niin tahdomme ne tehtävät horjumatta täyttää voimaimme mukaan. Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistoveri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin valtava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmiehen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapautuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mutta jos tahdotte, toverit, toisia miehiä vallankumoushallituksen tehtäviä täyttämään, niin sanokaa se millä hetkellä tahansa yhteisten järjestöjemme kokousten kautta ja heti on jokainen meistä valmis siirtämään ohjat kenelle te määräätte.

Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme. Se on sosialistinen ohjelma.

Me uskomme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä olevat ottelut kuinka vaikeita tahansa. Ja tällöin on joka tapauksessa paljon voitettu, niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien hyväksi. Ei ainoastaan ole torjuttu synkkiä vaaroja, vaan myös vallattu elämän kohoamisen tärkeät perusehdot.

Meidän mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä kertakaikkiaan loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalla. Veroja ja rasituksia on siirrettävä vähävaraisten hartioilta riistäjäin kannettavaksi.

Vanhain ja työkyvyttömäin vakuutus alettava käytännössä jo ennen kuin varsinainen vakuutuslaki ehtii tulla säädetyksi. Kansanvalistusasiain johdosta on hävitettävä taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti vapautettava kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvemmältä on käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi. Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuus- ja kauppapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, mutta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.

Tällä tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava herkeämättä eteenpäin sosialistisen kumouksen tietä. Se voi kumousaikana tapahtua ainoastaan vallankumouksellisten säännösten kautta, joita vallankumouksen valtaelimet antavat ja joiden toimeenpanosta pääasiassa vallankumouksellinen kansa itse, omine järjestöineen huolen pitää.

Suomen porvarien hallitus astui julkeasti taantumuksellisen valtiokaappauksen tielle. Nyt on Suomen työväenluokka vuorostaan käyttävä vallankumouksen oikeuttaan, yhteiskunnallisen edistyksen palvelukseen.

Porvarit tahtoivat ’lujaa järjestysvaltaa’, tahtoivat sitä omien pyyteittensä pönkäksi. Nyt tulkoon tähän maahan luja järjestysvalta, mutta köyhälistön turvaksi, sorrettujen avuksi!

Tämä on meidän kantamme. Ainoastaan tekomme saattavat osoittaa, mitä aikaansaadaan. Me emme ole enempää kuin tekään, lähteneet vallankumoukseen leikin vuoksi, vaan syvästä vakaumuksesta, että ainoastaan siinä on Suomen työtätekevän kansan pelastus, ja että sen eteen on uhrattava mitä ikinä vaaditaan.

Mutta sanokaamme samalla suoraan: teistä itsestänne, vallankumoukselliset työläistoverit, riippuu nyt kaikkein enimmin, kuinka isoja tuloksia aikaansaadaan. Ei mikään valtuuskunta voi omin päin todellista olojen kumousta tehdä. Siihen kykenee vain kansa itse suurten järjestöjensä avulla.

Voimaa ja yksimielisyyttä nyt kysytään! Suuria uhrauksia ja uupumattomuutta! Niistä riippuu nyt Suomen työväenluokan voitto.”
............
Porvarillinen senaatti suoritti valtiokaappauksen, kuten julistuksessa sanotaan. Se siirsi valtiovallan Suojeluskuntajärjestölle ennen 27.1.1918. Päätös oli avoin sodanjulistus.

Jos nyt sen verran tarkennetaan että kapinan aloitti sosialidemokraatit. SKP perustettiin vasta 1918 vuoden lopussa Leninin Venäjällä. Suomalaisten teloituksia Neuvostoliitossa auttoivat, siis suomalaiset kommunistit ilmiantoivat Venäjälle tulleita unelman rakentajia. Kymmeniä tuhansia suomalaisia, pääasiassa sosialisteja katosi Stalinin puhdistuksissa. Tämä on totuus. Kommunisteilla on ”kunnia” ilmiannoista ei kapinasta 1918.
Tämä vain sen takia koska asiat tahtovat aina sekoittua.

Persuloisen kirjoitus poikkeaa normaaliin tapaan aiheesta.
Suomen sisällissodassa ei harjoitettu Stalinin vainoja, koska ne tapahtuivat toisessa valtiossa parikymmnentä vuotta myöhemmin vuosina 1936 - 1939.
SKP:n perustaminen Venäjällä ja Stalinin hallinnon vainot eivät nekään liity toisiinsa.

Suomi Saksan vasallina vuonna 1918

Marjaliisa Hentilä ja Seppo Hentilä ovat tehneet mittavan tutkimuksen alkaen Saksan vaikutuksesta Suomen sisällissodassa ja Saksan tappioon I maailmansodassa.
Tutkimus: "Saksalainen Suomi 1918" ( 2016), 432 sivua.

Tutkimus tulee toimestani eduskuntavaalien jälkeen palstalla käsiteltäväksi ellei joku muu ehdi ensin.
Tutkimus lähtee yksityiskohtaisesta tapahtumien kulusta vuoden 1917 puolelta kehityksenä, joka johti saksalaiseen interventioon maahamme.
Porvarillinen senaatti (hallitus) kutsui maahamme Saksan valioarmeijan 2 divisoonaa ja jotka saatiin ulos vasta tappion kohdatessa Saksan maailmansodassa.
Kirja kertoo trillerimäisesti tapahtumasta toiseen monimutkaisen tapahtumaketjun. Kannattaa lukea.
Varoitus: Kirjassa tulee dokumentoidusti esiin totuus julkisesti esitettyjen valkoisten valheiden alta.
Ohessa tulee esiin perustavia seikkoja sisällissodan tapahtumista.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004886668.html

Saksa toi jo kesällä 1917 sotatarvikkeita Vaasaan Pohjanmaan suojeluskuntalaisille.
Svinhufvud kinusi vuoden loppupuolella ja luokkasodan alettua Saksasta aseita ja sotilaita hintaa kysymättä. Porvaristo valmistautui aseellisen diktatuurin pystyttämiseen. Siitä tuli pahempi. Suomi joutui 1918 täysin Saksan vasalliksi. Saksa määräsi, Svinhufvudin kabinetti pokkuroi.
Teollisuuskapitalistit järjestivät ensimmäisen sotaretken Itä-Karjalaan 1918 alkutalvesta. Sotaretkiä itään valkoinen Suomi järjesti vuoteen 1921 saakka.
Aktivistit keksivät suursuomi-aatteen. Suojeluskunnat esiintyivät suomalaisen fasismin perusjuurena. Valtiollinen fasismi vei isänmaan saksalaisen fasismin liittolaiseksi tuhoisin seurauksin.

Lenin etunenässä Venäjän bolshevikit painostivat ja aseistivat Suomen sosialidemokraatteja yhtymään maailmanvallankumoukseen, joka oli tuohon aikaan sekä toivottu että pikaisesti odotettavissa oleva bolshevikkien ideologiassa.

Vai olettaako joku vakavissaan, että Leninin kaltainen kiivailija ja fanaattinen vallankumouksellinen olisi tyytynyt pienen naapurivaltion porvarilliseen hallitukseen ja valtiomuotoon pelkästään tyynesti ja rauhanomaista rinnakkaineloa rakennellen?


"Suomalaiset toverit alkoivat tässä vaiheessa todella harmittaa Leniniä. Pelkkää puhetta Helsingissä ilman tekoja. Lenin piti vuoden 1918 alussa muutaman päivän loman Terijoella ja merkitsi työtehtäviinsä artikkelin aiheesta "Pikkuporvariston loismaisuus ja suomalaisten sosialidemokraattien petos".
Viikkoa myöhemmin Tukholman sosialistinen pormestari Carl Lindhagen kävi tervehtimässä Leniniä Smolnassa ja sai kuulla, että "suomalaiset sosialidemokraatit ovat pettureita . . . he eivät halua tehdä vallankumousta vaikka se on heidän velvollisuutensa".

Lähde: Lasse Lehtinen, Risto Volanen: 1918 : Kuinka vallankumous levisi Suomeen. 2018. s. 158.

https://www.finna.fi/Record/selma.415048

"Aseiden toimituksesta sovittiin suomalaisten kanssa, ja 20. tammikuuta Lenin antoi virallisen käskyn: "Suomen proletariaattia varten aseita: noin 10 000 kivääriä panoksineen, noin 10 kolmen tuuman tykkiä ammuksineen." Jatkossa seurasi vielä 25 000 kivääriä. Jos Smilga opastaisi yhtä tehokkaasti toimintaan kuin Trotski Pietarissa, sen pitäisi riittää suurimpiin kaupunkeihin ja se taas koko maahan. Suomalaiset toverit ja Smilga lähtivät Helsinkiin ja mukana meni myös rohkaisuja."

Lähde: Sama, s. 164.

Venäjän bolsevikeilla oli tietysti oma lehmä ojassa sillä punaisille onnistuneen kumouksen jälkeen Moskova olisi saanut Suomen takaisin, kuten suunnitelmat olivat jo itsenäisyys taktisista syistä tunnustettaessa.

"Polvinen korosti, että ”Suomen itsenäisyyden tunnustaminen ei ollut itsetarkoitus, vaan ensisijaisesti välikappale sosialistisen vallankumouksen toteuttamisen helpottamiseksi maassa”. ”…(Lenin) oli vakuuttunut, että jos yhteiskunnallinen vallankumous saataisiin aikaan Suomessa, uusi hallitus palaisi takaisin Venäjän yhteyteen muodostaen federaation sen kanssa”."

https://www.verkkouutiset.fi/lenin-tunnusti-suomen-itsenaisyyden-ja-nama-olivat-hanen-syynsa/

Neuvosto-Venäjä olisi antanut paljon enemmän aseita kuin muutama tuhat kivääriä mutta ei kyennyt kun omassa maassa valkoiset porvarit nostivat asellista vastarintaa.
Suojeluskuntajärjestö sai moninkertaisesti aseita valkoisilta venäläisiltä, Saksasta sekä sotavoimaa Ruotsista ja Tanskasta. Saksasta valkoiset porvarit saivat lisäksi kaksi ammattisotilaiden divisioonaa sotatoimiin.
Porvarien saama ulkoinen sotatuki oli monikymmenkertainen punaisiin nähden. Luokkasodan jälkeen porvaristomme toimi yhdessä valkoisten venäläisten kanssa ns. heimosodissaan sekä Virossa ja Latviassa. Venäläisporvarien sotapäälliköt johtivat armeijoitaan Helsingistä käsin. Näistä seikoista valkoinen sen aikuinen sotakirjallisuus vaikenee visusti.

Suomesta piti tulla Saksan provinssi, kuningas oli jo valmiina.
Saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentaja (Suomen ylipäällikkö) piti vapautusmarssin huhtikuussa Helsingissä, ennen kuin Mannerhein päästettiin Helsinkiin. Mannerhein piti vasta 16 toukokuuta 1918 vapautusparaatiin.
Saksa hävisi sodan ja Suomi joutui siten itse tulemaan toimeen omin voimin.

Nyt olemme Ruotsin ja USA:n provinssi, salarakas. EU sanelee säännöt, - luottoluokittajat kyttää joka kolikon. - Että silleen.

Mikäli Neuvosto-Venäjän/Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin suunnitelmat Suomen itsenäisyyden lakkauttamisesta ja oman diktatuurinsa orjaksi alistamisesta olisivat onnistuneet, me olisimme nyt osa Luoteis-Venäjää ja Putinin diktatuuria.
Meidän tervejärkisten onneksi noin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan Suomi on itsenäinen valtio ja Euroopan Unionin arvostettu jäsen, jolla on tiiviit suhteet myös Yhdysvaltoihin ja sotilasliitto-Natoon.

Sehän on tietysti käynyt selväksi, että kommunisteja ja muita Putinin peppupaapojia ei moinen miellytä, sillä heidän mielestään Suomen tulisi olla YYA-ajan tapaan edelleen Moskovan ohjauksessa.

Timolle Espoosta.
Oikea Timo Espoosta taipui seteliselkärankaiseksi ja ollut ministeriuran jälkeen pimennossa.

Kirjoitit loistavasti ja oikein isänmaamme itsenäistymisen. Neuvostohallitus hyväksyi sen ehdoitta. Muiden valtioiden tunnustukset seurasivat perässä. Suomi ei tarvinnut itsenäistyäkseen sotaa.

Toisin kävi toisen maailmansodan jälkeen kun natomaiden siirtomaat julistautuivat yksi toisensa jälkeen itsenäiseksi. Valtaa pitävä natomaa aloitti sodan "kapinoivaa" kansaa vastaan. Toiset natomaat hyväksyivät toistensa sodat itsenäistyvää maata kohtaan. Nato toimii piru takapiruna ryöstettävistä maistaan kiinni.
Sitä en tässä tiedä miten natomaista itsenäistyneet valtiot nimittivät itsenäistymispäivänsä. Joko oman julistuksen perusteella tai silloin kun natomaa tunnusti siirtomaansa itsenäisyyden.

Jos Suomessa oikeasti nimitettäisiin oma julistus itsenäistymiseksi sen tulisi olla heinäkuussa 1917, jolloin eduskunta sääti valtalain. Johtavat porvarit matkustivat lain säätämisen jälkeen välittömästi Pietariin Venäjän pääministeri Kerenskin luo ja vaativat itsenäisyysjulistuksen peruuttamista. Porvari Kerenski suostui Suomen porvareiden pyyntöön ja esti itsenäisyyden. Venäjän porvarivalta tuskin olisi koskaan hyväksynyt Suomen itsenäisyyttä.
Neuvosto-Venäjä salli Suomen eron Venäjästä ehdoitta.

Oiotaanpa Partacuksen pahimpia valehteluja.

Neuvosto-Venäjä kyllä tunnusti Suomen itsenäisyyden, mutta vain taktisista syistä, kuten Polvinen ja Lehtinen&Volanen tutkimuksista selviää, perimmäisen tarkoituksen oltua Suomen vallankumous, johon sosialidemokraatteja painostettiin ja aseistettiin, ja jonka onnistuessa Suomi olisi liitetty takaisin Neuvosto-Venäjään.

Pari vuosikymmentä myöhemmin Vladimir Leninin bolsevikkitoveri ja hallinnon jäsen Josif Stalin leipoi Suomesta vallankumousyrityksen epäonnistumisen jälkeen Neuvosto-Venäjälle paenneesta Otto Ville Kuusisesta, jolle Lenin antoi lisänimen Suomensyöjä, "Suomen" uuden hallituksen pääministerin, joka sitten kutsui puna-armeijan miehittämään oikean Suomen, päämäärän oltua Suur-Neuvostoliitto, Suomi siihen pakkoliitettynä.

Suomalaiset kommunistit palvovat Otto "Suomensyöjä" Kuusista edelleen pylväspyhimyksenään, moton ollessa: Eteen päin Otto Ville Kuusisen viitoittamaa tietä!
Otto "Suomensyöjän" tienviitta osoitti 80 vuotta sitten Suomelle Neuvostoliiton kommunismidikatuurin orjuutta, ja vain järkähtämättömät maamme puolustajat kykenivät tuon katastrofin estämään.

Se oli siis jo toinen kerta kun Kremlin kommunismidiktatuuri yritti Suomen itsenäisyyden lakkauttamista, jälleen epäonnistuen, ja tuokos se kyrsii kommunismidiktatuurin puuhasteiljoita edellen.

"Neuvosto-Venäjä kyllä tunnusti Suomen itsenäisyyden,"
Aivan oikein. Muiden valtioiden tunnustuksia tuli perässä. Näinhän tapahtumat kulkivat.