Elämä heittää kummallisesti. Olen tuntenut sut jo vuosia ja olen ajatellut, että olet minulle mukava ja kiva työkaveri. Nyt vuosien jälkeen on ihastunut sinuun. Ollaan juteltu paljon ja mitä enemmän annat itsestäsi ja avaudut sitä varmemmaksi tulen, että meidän olisi oikeastikin hyvä yhdessä. Tiedän, että pidät minusta. En kuitenkaan tiedä miten paljon ja missä merkityksessä. Olet kohta viisikymppinen ja varmasti mietit monia asioita minun elämässäni laskelmoivasti. Uskon kuitenkin, että arvostat sosiaalista, iloista luonnettani ja pidät myös hyvänä, että olen omillani toimeentuleva. Oletkin joskus pohtinut onko meillä siviilissä yhteisiä ystäviä. Ei taida juurikaan olla. Itse tutustun uusiin ihmisiin helposti, joten älä murehdi ;) Tuntuu, että välillä näytät tunteesi niin, että sokeakin alkaa ne näkemään. Välillä vetäydyt, miksi?
En ole koskaan tuntenut tälläistä fyysistä vetovoimaa ketään kohtaan. Pienikin kosketuksesi saa iholleni tuhansia muurahaisia. Sun silmäsi ovat kauniit ja syvät. Välillä näen niissä pieniä kipinöitä, kun katsot minua. Myös väsyneiltä ne näyttävät joskus. Voi, kun saisin sinut hoivattavakseni ja saisin helliä ja tukea, huolehtia. Ei sinun kaikkea tarvitse jaksaa. Teet töitä niin paljon. Työstäsi tuleva korvaus taitaa tällä hetkellä mennä sinulta itseltäsi osaksi ohi. Se on niin väärin. Ei se ole rakkautta. Vaikutat määrötietoiselta ehkä jopa vähän pököltä, mutta se lisää haastetta ja viehättävyyttäsi. Viikolla uskon, että kosketuksestamme tunsit saman, kuin minä. Minä jäin haluamaan lisää, vaativampana kosketuksena. Olisin halunnut puhua sinulle näistä tunteistani, mutta olen liian arka näissä jutuissa. Olen niitä naisia, jotka eivät uskalla, kuin flirttailla ja antaa ymmärtää. Toivon niin, että saisin tuntea spontaanisti kätesi niskassani, ohjaisit selkäni seinää vasten. Katsoisit silmiini niin läheltä, että tuntisin hengityksesi huulillani ja suutelisit. Ensin kokeillen, tutkien varovasti. Hetkessä vaativammin kätesi poskellani. Älä kysy tai pohdi. Toimi! Pyörit mun ajatuksissani liian usein. Haluan sua ja sinut. Tahdon antaa meille mahdollisuuden. Helppoa se ei tulisi kaikille olemaan, mutta uskon, että sun jämäkkyys, mun pehmeys ja yhteinen huumorimme saavat asiat hoitumaan. Uskon, että sinäkin olet miettinyt minua ja mahdollisuutta meille. Tiedän myös, että kun et ole enää 20V poika, harkitset ja punnitset asioita tarkemmin. Näin minäkin teen. Anna ajatuksillesi valtaa ja mieti mitä meillä voisi olla? Elämä ei ole ikuista ja en haluaisi päästää tätä tunnetta ohi. Tässä on jotain suurta, joka ponnahtaa välillemme aina uudestaan ja uudestaan. Yksin en voi korttia kääntää. Käännä se minun kanssani.
Tämä on tavallaan kirje sinulle, jota en voi lähettää. Laitan sen tänne purkaakseni itseäni ja siinä toivossa jos lukisit sen. Jos tämä olisi ihan sattumalta se kanava jossa käyt, kun on tylsää. Tunnistaisit itsesi tumma silmälasipäinen mies. Saisit rohkeuden tarttua ja "olla vähän raju"... jos haluat minua/ minut oikeasti.
Elämä voisi vastuista ja arjesta huolimatta olla mukavaa ja hauskaa! Anna mun näyttää miten paljon haluan ja välitän.
En ole koskaan tuntenut tälläistä fyysistä vetovoimaa ketään kohtaan. Pienikin kosketuksesi saa iholleni tuhansia muurahaisia. Sun silmäsi ovat kauniit ja syvät. Välillä näen niissä pieniä kipinöitä, kun katsot minua. Myös väsyneiltä ne näyttävät joskus. Voi, kun saisin sinut hoivattavakseni ja saisin helliä ja tukea, huolehtia. Ei sinun kaikkea tarvitse jaksaa. Teet töitä niin paljon. Työstäsi tuleva korvaus taitaa tällä hetkellä mennä sinulta itseltäsi osaksi ohi. Se on niin väärin. Ei se ole rakkautta. Vaikutat määrötietoiselta ehkä jopa vähän pököltä, mutta se lisää haastetta ja viehättävyyttäsi. Viikolla uskon, että kosketuksestamme tunsit saman, kuin minä. Minä jäin haluamaan lisää, vaativampana kosketuksena. Olisin halunnut puhua sinulle näistä tunteistani, mutta olen liian arka näissä jutuissa. Olen niitä naisia, jotka eivät uskalla, kuin flirttailla ja antaa ymmärtää. Toivon niin, että saisin tuntea spontaanisti kätesi niskassani, ohjaisit selkäni seinää vasten. Katsoisit silmiini niin läheltä, että tuntisin hengityksesi huulillani ja suutelisit. Ensin kokeillen, tutkien varovasti. Hetkessä vaativammin kätesi poskellani. Älä kysy tai pohdi. Toimi! Pyörit mun ajatuksissani liian usein. Haluan sua ja sinut. Tahdon antaa meille mahdollisuuden. Helppoa se ei tulisi kaikille olemaan, mutta uskon, että sun jämäkkyys, mun pehmeys ja yhteinen huumorimme saavat asiat hoitumaan. Uskon, että sinäkin olet miettinyt minua ja mahdollisuutta meille. Tiedän myös, että kun et ole enää 20V poika, harkitset ja punnitset asioita tarkemmin. Näin minäkin teen. Anna ajatuksillesi valtaa ja mieti mitä meillä voisi olla? Elämä ei ole ikuista ja en haluaisi päästää tätä tunnetta ohi. Tässä on jotain suurta, joka ponnahtaa välillemme aina uudestaan ja uudestaan. Yksin en voi korttia kääntää. Käännä se minun kanssani.
Tämä on tavallaan kirje sinulle, jota en voi lähettää. Laitan sen tänne purkaakseni itseäni ja siinä toivossa jos lukisit sen. Jos tämä olisi ihan sattumalta se kanava jossa käyt, kun on tylsää. Tunnistaisit itsesi tumma silmälasipäinen mies. Saisit rohkeuden tarttua ja "olla vähän raju"... jos haluat minua/ minut oikeasti.
Elämä voisi vastuista ja arjesta huolimatta olla mukavaa ja hauskaa! Anna mun näyttää miten paljon haluan ja välitän.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaunis. Ajatteleva. Tunteikas. Hellä. Välittävä. Onnellinen mies, joka tämän tunnistaa.
Ihanasti kirjoitettu ja niin paljon samanlaista kuin minun tilanteessa.
Kaipaan myös joka päivä erästä varttunutta miestä.
Häiritsemään jää tuollainen moneen osuva kirjoitus, mutta se taitaakin olla tarkoitus että jokainen lukija kokee sekoavansa uskosta toiveista ja unelmista, jos se olisikin minulle kirjoitettu.
Mutta ei se ei ole minulle eikä sinulle, ehkä hänelle, sille kolmannelle persoonalle joka tätä kirjottaessa alottajalla mielessä.
Minusta teksti sisältää aika monta tunnistetta? Nainen on nuorempi, ovat samassa paikassa töissä, nainen vastaa ja flirttailee miehelle, mies on tumma hiuksinen, ilmeisesti jo miehen iässä eli arvio 40 minimissään luultavimmin jo 50. Kirjoittajakaan ei voi olla enää kovin nuori. Nainen TODELLA OSAA KIRJOITTAA! Miehellä on silmälasit. Miksi "olla vähän raju" on heittomerkeissä? Viikolla on selkeästi ollut jonkin asteisia kosketuksia. Heillä on ilmeisesti hauskaa yhdessä =samanlainen huumorintaju. Nainen kokee, että miestä ei arvosteta nykytilassaan esim. Kotona työmäärästä, taloudellisesti tarpeeksi. Mies ansaitsisi naisen mielestä enemmän itselleen. Heidän tilanteensa on jatkunut pitkään naisen mielestä, koska ponnahtaa aina esille uudestaan eli voi olla jo vuosia ollut jotain kipinää ja taasen rauhoittuvat. Nämä tunnisteet minä naisena tuolta löysin. UPEA KIRJOITUS eli jos olet hän ja tunnistat itsesi. Puhelin käteen ja soittamaan. Tekstissä on välittämistä niin paljon, että harvoin saamme sellaista tuntea.
Uskon myös, että tuosta voi tunnistaa itsensä. Tunteikas kirjoitelma.
Ihqu! Hellää ja ymmärtävää puhetta. I like! Jos oisin tuo mies haluisin sut hoivaamaan. Tsemii sulle!
Arvostavaa tekstiä! Poikkeuksellinen nainen nyt näppäimistöllä. Yleensä me miehet ollaan vaan pakollinen paha ja kukkaro. Taitaa olla varakas muidu.