Ihmiset ajattelevat että äitiä muistetaan automaattisesti äitienpäivänä, vähän kuin se olisi velvollisuus,
Eihän asia ole noin yksioikoinen, juhlakalun pitää tehdä muutakin kun synnyttää lapsi ja hoivata sitä kunnes se oppii kävelemään. Äitiys on eräällä tapaa luottamustoimi, siinäkin voi epäonnistua
Itselläni ei ole ollut koko aikuiselämäni aikana minkäänlaista äitisuhdetta, ei edes hänen puhelinnumeroaan. Muistaminen olisi jo myöhäistä, äitini ei muista enää muitakaan lapsiaan.
Enimmällä osalla on hyvät välit äitiinsä, silti monet muistavat äitiään vain tottumuksesta. Miten oma suhteenne äitiinne, onko/oliko hyvät välit?
Eihän asia ole noin yksioikoinen, juhlakalun pitää tehdä muutakin kun synnyttää lapsi ja hoivata sitä kunnes se oppii kävelemään. Äitiys on eräällä tapaa luottamustoimi, siinäkin voi epäonnistua
Itselläni ei ole ollut koko aikuiselämäni aikana minkäänlaista äitisuhdetta, ei edes hänen puhelinnumeroaan. Muistaminen olisi jo myöhäistä, äitini ei muista enää muitakaan lapsiaan.
Enimmällä osalla on hyvät välit äitiinsä, silti monet muistavat äitiään vain tottumuksesta. Miten oma suhteenne äitiinne, onko/oliko hyvät välit?
Vastaukset 194
Vanhimmat
Ei valitettavasti ole. Äitini on narsisti, joka uhriutumisen kautta käyttää muita hyväksi. Ei sen kanssa voi olla väleissä, valitettavasti 🙂
Onneksi itsellä on lapsia ja saa olla erilainen äiti kuin itselläni oli 🙂
Niin, on kai niitä tuollaisiakin äitejä ja veikkaan että nykyään niitä on vielä enemmän kuin ennen, onneksi tosinon varmaan niitä parempiakin äitejä osa.
Oma exä lähti äitienpäiväksi jonkun miehen seuraan. Poika tuumas eilen kun kävi mopoaan laittamassa. Näin pojan kasvoilla inhottavan pettymyksen tunteen. Hän vaan sanoi, että kun mutsi sulle aina räkyttää vaikka mistä, niin nyt itse tekee näin... pikkuisen harmittaa lasten puolesta, mutta mikäs teet. Ei lapsi ole äitiään valinnut...
Äxällä on nyt varmaan kova tarve ja kiiire "näyttää" sulle että löytää uuden ja paremman miehen niin se nyt sitten innokkaasti ehdokkaita tapailee, lapsillehan se varmaan on raskasta kun ne tuskin näkee mitään järkeä noissa liikkeissä.
En mä usko että se mulle enää mitään näyttää...mut ehkä mä oisin toisellepäivälle sopinut menon...
Exä on vaan juuri tyypillinen narsu. Ensin se mulle räyhää olemattomista asioista...hurskastelee itse tekevänsä lasten etujen mukaan. Ja perään tekee näin...oli vaan pojallekin sanottava silmillä että olen pahoillani...käytiin mäkkisafkat ja "miehisesti" täten mentiin sen yli..
Kohta jo käytiin bigmäkit kitusissa nelitahtitekniikkaa läpi...mut paska akka... en voi muuta sanoa...tänne sen voi sanoa kun kukaan ei tiedä...vi..ttaa!
Joo, eiköhön se noin ole paras ja lapset on kuitenkin joustavia, ne kyllä varmaan selviää ja pääsee noista jutuista ylitse ajan kanssa. Sullahan ei oikeastaan muuta mahdollisuutta olekaan kuin olla se paras mahdollinen isä ja turha lähteä itse loanheittoon, fiksut lapset kyllä taitaa tietää kuka on tarinan konna hurskasteluista huolimatta.
Tyttökin kertoi into piukeena millasen jännän kortin hän on tehnyt äitille... persuus...
Nyt päässä näkyy kuva kun tyttö kysyi multa joskus, että voiko äiti muuttua, että voitas asua taas yhdessä. Ne tajuaa miks mä en oo sen kaa.
Toivottavasti niistä ei tuu katkeria ihmisiä...😣
Niin siis eipä tässä muuta voi kun tukea miten pystyy. Harmittaa vaan. Jotenkin tälläsinä hetkinä tuntuu kuin olisin hylänyt lapset...jättänyt ne tuollasen noita-akan huostaan.... mutta jos olisin yhä siinä, olisin joku juoppo tai muuten sekaisin ja paskana.....
Ahaa, pertillä siis oli onneton lapsuus kun äiti hylkäsi? Selittäisikö tuo mahdollisesti omaa narsismiasi ja naisvihaa, sitä että naiset ovat sinulle "vitunkatotelineitä" niin kuin siinä yhdessä ketjussa meuhkasit? nyttemminhän olet välillä mennyt jopa valkoritaroinnin puolelle mutta se varmaankin on vain hyötymistarkoituksessa, ovelan narsistin keino hankkia liittolaisia?
Mulla on hyvät välit äitiini, en juurikaan muista kukkasilla mutta käyn auttelemassa erilaisissa asioissa pitkin vuotta, se on vähän konkreettisempaa kuin pariin kertaan per vuosi hankitut teennäiset kukkamuistamiset.
Ei ketään ole hylätty ja mun sisaruksillani on hyvät välit äitiinsä. Kyseessä on eräänlainen varotoimenpide.
Kun nyt sun ja muiden ätmien juttuja lukee, niin enhän minä mitenkään naisvihamielinen ole. Näkemykseni eivät ehkä avaudu ikisinkuille, mutta parisuhteissa eläneille miehille ne ovat tutumpia.
Ahaa siis sisaruksilla on hyvät välit. Mikä siis tekee pertistä erilaisen lapsen? Olitko mahdollisesti hankalampi ja jääräpäisempi jo pienenä niin että jäit ulkopuoliseksi vai olisiko mahdollisesti syy välirikkoon sinussa? Äitiä varmaan monesti harmittanut kun se pertti on niin hankala.
Pertistä tekee erilaisen lapsen ainoastaan järkähtämättömyys, totesin vain yhtenä päivänä etten pidä perheen ilmapiiristä ja valitsen itselleni seuran muualta.
Oikeastaan ongelmana on isäni johon muillakaan ei ole hyviä välejä. Minä en kaivannut äitini selityksiä isäni tempauksista ja totesin ettei rikollisen kumppanin todistuksilla ole painoarvoa. Sisarukseni ymmärtävät tekoni, mutta pitävät yhteyksiä äitiinsä.
Ahaa eli pertti siis on jännämiehen jälkeläinen? Eikö tuo nyt kuitenkin ole aika jyrkkää ja kovaa käytöstä äitiäsi kohtaan kun hän on vain yrittänyt luovia siinä välissä? Tavallaan on tullut moninkertaisesti rngaistuksi kun on ensin saanut huonon miehen ja sitten vielä lapsetkin joista ainakin yksi kääntänyt selkänsä. Aika kovalta rangaistukselta kuulostaa näin äkkiä tarkemmin taustoja tuntematta.
Olen alkoholistin jälkeläinen, ei siinä ollut mitään jännää.
Eikä tuollaisessa suhteessa kuulu luovia, siitä pitää lähteä.
Petyit äitiisi siis 😞 Että hän valitsi isäsi puolen. Hait välittämistä ja hyväksyntää, mutta hän ei asettunut sun puolelle. Se on varmaan kurjaa tunne. Oon pahoillani puolestasi, mutta oot iso poika jo ja välillä fiksukin. Kai ymmärrät, että lapsena olet tärkeä äidillesi. Hänhän sinua kantoi, pyllyäsi pesi, ruokkii ja hellii lapsuudessa. Minusta on epäreilua äitiäsi kohtaan, että asetat häntä sellaiseen asemaan, että hän olisi rikollisen kaveri 😞
Ei hän valinnut isäni puolta, hän valitsi selitysten puolen.
Ja kyllä hän on rikollisen kaveri, hän mahdollisti touhujjen jatkumisen.
No joo, olet kyllä oikeassa tuosta lähtemisestä mutta ehkäpä äitisi ei uskaltanut/osannut ja siksi on kärsinyt paljon, ihan riittävästi ja sitten kun siihen vielä tulee se että oma lapsi hylkää niin kova on osa äidilläsi. Jos olisit tuntenut armoa sensijaan että olet kova periaatteen mies olisi vähän helpompaa ehkä ollut kaikille. Se yksi narskukaverini on aikalailla samantyyppinen ihminen kuin sinä ja ainakin se tekee ihan eniten juuri itselleen hallaa olemalla periaatteissaan joustamaton.
Oletko miettinyt sitä, miksi äitisi selitti ha miksi teki näin kuin teki ja jatkoi?
Aika yksisilmäistä. Aika pitkään, oliskohan ollut 80-luvulle saakka, avioeroissa etsittiin syyllinen. Lapset jäi syytömälle. Todennäköisesti sun mutsis halus varmistaa toiminnallaan sen, ettet jää isäsi hoiviin.
Painu nyt jo vittuun räksyttämästä!
Minä olen yllättynyt sun kommentistasi, sinähän olet palstan kovimpia naisten arvostelijoita siitä että naiset antavat "jännämiesten" kohdella itseään ja lapsiaan huonosti.
Alkoholismi sairastuttaa läheisetkin, se pilaa ilmapiirin ja nimenomaan raittiilla aikuisella on vastuu katkaista kierre. Siitä olen ehdoton.
Mitä tulee ystäväsi tapaan tehdä hallaa itselleen joustamattomuudellaan, niin tuotahan voi tapahtua. Minulle taas asioiden katsominen läpi sormien olisi huonoin vaihtoehto.
Isäni olisi ollut syyllinen jokaiseen syytekohtaan. Ihan jokaiseen.
"Alkoholismi sairastuttaa läheisetkin, se pilaa ilmapiirin ja nimenomaan raittiilla aikuisella on vastuu katkaista kierre. Siitä olen ehdoton."
Vastuu on yksin alkoholistin.
"Kai ymmärrät, että lapsena olet tärkeä äidillesi. Hänhän sinua kantoi, pyllyäsi pesi, ruokkii ja hellii lapsuudessa"
Aivan järkyttävä olettama jonkun ventovieraan elämästä ja tässä tapauksessa useamman. Mistä ...helvetistä sä voit tietää onko jonkun äiti pitänyt lastaan tärkeänä ja hellinyt tätä? Ja toi "kai ymmärrät", käsittämätön syyllistävä aloitus. Jepa-jepa.
Ehkä se on yllättävää äkkiä ajatellen mutta minun neuvot nimenomaan koskevat sitä että naisen tulisi/tulee lähteä ja tästä varmaankin ollaan samaa mieltä. Sinun äitisi ei kuitenkaan lähtenyt mikä toki on huonosti & tyhmästi toimittu mutta kun kerran tapahtunut on jo tapahtunut niin sillehän ei mitään enää vuosien päästä voi äitisikään, siksi voisi olla jo anteeksiannon paikka sinun puolelta kun olet kuitenkin se vahvempi yksilö.
Saako kysyä Minkäikäinen oot?
En osaa vastata kysymykseen "miksi".
Osaan vain näin äitienpäivänä sanoa että äitinä kenenkään ei pitäisi toimia niin.
Sun silmissäsi varmasti, kun olet noin ehdoton ja mustavalkoinen, mutta oikeus tarvitsee todisteet. Siltikin lapset olis voinut mennä "puoliksi", osa äidille ja osa isälle.
En ole kenenkään arvioitavana tai terapoitavana, joten valitsen kysymykset joihin vastaan.
Minuun liittyvät kysymykset ovat se raja, niihin en vastaa.
No jokaiselle äidille lapsi on tärkeä. Törkeä tai ei, voit huonosti ja se näkee palstalla...
Ok. Miten haluat. Olet ärtynyt. Se on Ok 🙂
Kaikki todisteet oli olemassa, siitä ei ole nyt eikä ollut tuolloinkaan epäselvyyttä.
Isäni ei olisi edes riidellyt lapsista.
En ole ärtynyt, lähinnä huvittunut.
Ei niin. Mä tiedän mistä puhut. Erittäin hyvin. Itse olen miettinyt ja tulin tulokseen, ettei äitini osannut toimia toisin. Ei siitä voi syyttää siitä. En pidä yhteyttä, mutten ole vihainen sille. Koen ettei voi kauhalla vaatia, jos lusikalla annettu.
Isäsi siis oli alkoholisti? Äitisi luultavasti oli sitten läheisriippuvainen... eli niinkuin minä?
Jos minulle ei olisi siunaantunut työtä, missä oli välillä mahdollisuus miettiä elämää monta tuntia päivässä, en varmaan kertoisi näitä juttuja tässä näin. Jos minulla pisi se kiireinen arki... mikä eittämättä äitilläsi oli, en pääsisi siitä tunnelista pois mitenkään.
Läheisriippuvainen ei näe, että ilman häntä mikään onnistuisi. Hänen on pakko jaksaa, kosla muuten koko maailma luhistuu. Hän on valmis ottamaan haukut huonosta valinnastaan, koska niitä tulee muutenkin... ei hän riitä muutenkaan.
Ja luultavasti vaikka nyt kyselisit, hän kippaa kaiken yhä itsensä päälle...oikeestaan itse koin äsken samaa...exän takia...
Mun huonot välit äitiini näkyy palstalla?
Sun äitisi oli kommenttisi mukaan narsisti ettekä ole väleissä...
Mulle elämä ei näyttäydy tautiluokituksina.
On yksilöitä joilla on vastuunsa ihmisinä, ja heidän tulee itse kulkea kohti päämäärää, ei ajelehtia.
Millä planeetalla sä elät. Avaa silmät, nosta vaaleenpunaset lasit pois nenun päältä. Kaikki eivät vaan rakasta kaikkia, vaikka kuinka olisivat jonkun äidiksi tulleet. Älä esitä typeriä. lapsellisia olettamia.
Taidat nyt värittää kuvaa ja paikata palikoilla tarinaa itsellesi sopivaksi. Mikään ei koskaan ole noin mustavalkoista. Sun äitisikin on vain ihminen ja sillä on ollut oikeus omaan elämäänsä siinä kuin kaikilla muillakin. Ihan varmasti jokaisessa perheessä on ollut ja on mustat pisteensä. Ei se lapsi (sinäkään) ole maailman napa. Jotkut ei pääse eroon käsityksestä, että omien vanhempien olis pitänyt olla jotenkin täydellisiä ihmisiä ja isiä ja äitejä. Ethän sinäkään sitten ole ollut hyvä isä ja ihminen sillä perusteella, kun erosit vaimostasi ja lapsistasi ihan vain itsekkäistä syistä. Hyväksytkö sen, jos tyttäresi katkaisevat välit kanssasi, kun ymmärtävät sinun olevan narsisti ja naisten hyväksikäyttäjä ja huorissa juoksija?
Juu. Vaikket itse sitä ehkä huomaa. Kaikki kun johtuu lapsuudesta ja siinä tapahtuneista jutuista. Usko tai älä. Mut Mä ihan hyvällä vain 🙂
Älä höpötä. On hyvin harvinaista että kolmen lapsen äiti ei rakastaisi lapsiaan. Jos ei hällä ole vakavaa mielenterveyshäiriötä.
Niin. Mä ymmärsin vaan itseni tätä kautta paremmin.
Mutta mieti mitä mun muksut tästä ajattelee? Nythän he ovat suurimman osan elämästään tuon ihmishirviön kanssa....
Enkä mä sulle ala sanoa, että anna äitilles anteeksi tai muuta sitä sinunmainostamaa diibadaabaa... minä vaan kerroin mitä itse olen kokenut ja huomannut.
Jokainenhan täällä tekee omat valintansa ja koittaa etsiä elämäänsä jotain parempaa. Jos kaikki on jo hyvin, niin sehän on sitten hyvä niin.
Tuo oli hyvä kommentti, varmaan aika lähellä sitä mitä pertin äiti on tuossa suhteessa ollut. Lapsia kun on ollut useampi niissä varmaan ollut hirveästi tekemistä ja sitten jos vielä ollut kotiäitinä ikäluokkaa joka ei koskaan ole tottunut sossussa asioimaan ei varmaan ole nähnyt eroa edes mahdolliseksi jo ihan taloudellisten seikkojen vuoksi. Parhaansa varmaan kuitenkin yrittänyt ja sitten pertti kasvettuaan on alkanut syyttämään ja syyllistämään kaikista lapsuutensa/nuoruutensa ongelmista kun kuitenkin se alkkis-isä on se suurin syyllinen paletissa. Niin kuin Liner tuolla jo mainitsi niin kunhan ei nyt vaan sitten tosiaan pertillekin aikanaan kävisi niin että tyttäret kääntävät selkänsä jos ovat perineet luonnepuolta isältään, sitten se kova periaatteellisuus ilman mitään joustoja ei ole varmaan pertistäkään niin hyvä juttu kuin miltä itse valittuna tuntuu.
Olet palstatrolli, mutta vastaan sulle vielä tähän siitäkin huolimatta että olet nyt vain riidanhakumatkalla.
Aikuiseksi kasvettuaan kukaan ei enää oleta omien vanhempiensa olevan/olleen virheettömiä. Virheitä vain tehdään ja se kuuluu ihmisyyteen.
Äitiys ja isyys ovat rooleja joissa omat mokat ja heikkoudet elämän muilla osa-alueilla eivät saa näkyä virheinä vanhemmuudessa, se on tärkein sääntö. Lapsen etu menee edelle niinkauan kun lapsi on riippuvainen vanhemmasta.
Minun lapsilleni minä olen isä ja he ovat minulle minun tyttäriäni, suhteemme rakentuu sille kuinka nuo roolit toimivat. Noissa ei ole nyt eikä koskaan muulloinkaan ollut ongelmiä.
En näe että läheiset suhteemme olisivat vaarassa tähänasti tapahtuneiden asioiden vuoksi.
Kuittaan tuon tarpeellasi piikitellä minua.
Niin, mutta Pertti valitsee itse tiensä ja mielipiteensä ja sitä on turha täällä vääntää suuntaan tai toiseen. Minä olen lähärinä jokseenkin samanlainen... Minun itse pitää tehdä omat päätökset.... ei niitä muut tule sanelemaan.
Mulla pään käänti rakkaus mitä sain ensimmäistä kertaa kokea. Mutta ei minulle täällä kenenkään sepostukset ois mitään merkanneet. Eikä ne vaikuta nyt Perttiinkään.
Muutos ihmisessä lähtee aikaiseksi hädässä. Itsellä oli tuolloin hätä. Tännekin kirjoitin olevani alkoholisti. Se oli ensireaktio... hätä kuitenkin...
Älä käsitä mua väärin. En piikittele. Ei mulla ole tarvetta siihen eikä se olis ajatusmaailmalleni sopivaa toimintaa. Jos piikittelen jotakuta, teen sen hyvällä, en tuottaakseni ihmiselle pahaa mieltä.
Mut olen suora 🙂Ja kirjoitan, mitä ajattelen. Samalla en ole sitä mieltä että olisin ainoa oikeassa oleva, vaan mielipiteeni muuttuu keskustelussa tehtyjen oivalluksien myötä :)
No näinhän se, pertti kun on kertonut olevansa narsisti niin veikkaan että se pään kääntäminen on mahdotonta koska ei siihen muiden mielipiteet pysty vaikuttamaan. Se jo tuolla aiemmin mainitsemani narskukaverini on juuri sellainen että vaikka sille ihan kaikki sanoo "älä tee noin, tee kerrankin järkevästi näin" ei se sitä usko vaan tekee juuri niin kuin itse haluaa ja hankkii itselleen vaikeuksia. Narskut on semmoisia ettei ne usko mitään eikä ketään kun on linjansa valinneet ja sen jälkeen päätä on ihan turha yrittää kääntää järkiperusteillakaan. Sinä kun et ole narsku sinun on mahdollista muuttua ja voit jossain vaiheessa myöntää itsellesi olleesi väärässä, narsku ei ikinä tee niin.
Kun nyt itse nostat esiin exääsi ja hänen huonoa äitiyttään, niin lausun aiheesta mielipiteeni.
Liian moni parisuhde päättyy tilanteeseen jossa eron jälkeen ajaudutaan tarpeettomiin riitoihin, jäädään vellomaan niihin omiin negaatioihin ja ylläpidetään vihaa.
Ihmisten tulisi nähdä avioero mahdollisuutena päästä paskasta eroon, saada itselleen parempi elämä. Mielestäni tuota kannattaisi toteuttaa omassa elämässään ja rakentaa parempaa huomista.
Minä tein suhteessani virheitä, mutta eroni hoidin tyylikkäästi. Tapasin exääni tämän viikon keskiviikkona 9-10 ja käytiin eräänlaisella brunssilla. Keskustelun aikana muistin mainita hänelle hänen hyvistä puolistaan ja kiittää pitkästä yhteisestä matkastamme. Kaikkea ei tarvitse raiskata.
En tiedä voiko narsisti tai narsistinen ihminen tuntea halua muuttua, mutta tää koko palsta on täynnä ihmisiä, joilla on halu muuttaa toisia. Se verhoillaan aina "hyväntekeväisyydeksi", mutta kylmä totuus on, että täällä jokainen kärsii jostain lapsuuden traumasta... sinäkin. Siksi jokaisella täällä on vaikea luoda nyt ihmissuhdetta.
Ja näin on minullakin. Teen sen eteen töitä itseni kanssa, mutta edelleen olen rikkinäinen, niinkuin nää muutkin ja vaikkapa sinä ja Pertti.
Niin pitkään kun jokainen täällä etsii syitä muista omaan ongelmaansa...se ei tule poistumaan. Ei minunkaan lähäriys lähde mihinkään minusta...minun pitää tulla toimeen sen kanssa. Tunnistaa se ja oppia... mutta syy löytyy minun omista aivoista...ne on oppineet tietynlaisen tunteen tullessa toimimaan miten toimii...nyt vaan tunnistan niitä tunteita ja teen toisin..yritän...
Tämä keskustelu on ollut antoisa, ja tiettyjen nikkien keskittyminen aiheen sijaan minun arviointiini kertoo enemmän heistä kuin minusta.
Kaikki riippuu ihan siitä miten asiat ovat oikeasti menneet ja millaiset yksilöt ovat suhteessa toistensa kanssa olleet jne.. ;P
Ymmärrän ihan hyvin, että sinulla näin.. Koska suhde on ollut vähintäänkin TasaPainossa, jos ei jopa Sinun eduksesi EpäTasaPainossa.. ;P
Tämä Juttu on Todella Oleellinen.. ;P
Pyytäisin herroilta hieman pidättyväisyyttä, tämän ei ollut tarkoitus olla minkään itsensäpaljastelun ketju.
Homma karkasi sivuraiteille mutta mielestäni voitaisiin pikkuhiljaa palata avauskysymyksen pariin.
Niin+no+jos+avauksesta+n.75%+kertoo+sinun+omasta+äitisuhteesta+niin+eikö+se+ole+vähän+niinkuin+pääaihe+sitten?
"Siksi jokaisella täällä on vaikea luoda nyt ihmissuhdetta."
No jos vaikeudet luoda ihmissuhteita sen vuoksi että maailma ja naiset nykyään ovat semmoisia kuin ovat niin kyllä minun mielestä vika on maailmassa ja 2000-luvun kulttuurissa eikä minussa ja ensisijaisesti niiden tulisi muuttua eikä minun kun en ole tehnyt mitään väärää.
Olet näköjään aika pahasti hakoteillä vanhemmuutes ja ihmisyytes kanssa.
Sulla on oletus, että sun tyttäret on yhtä narsistisia kuin sinäkin. Että niille riittää, kun palvelet niitä ja saavat susta hyödyn. Mitä jos niillä onkin jotain sisällään, ja he kokevat omantunnon kolkutusta muiden ihmisten hädälle ja kärsimykselle ja yleiselle epäoikeudenmukaisuudelle. Sitten sinä olet Pertti tosi heikoilla.
Niin, minä en mene hänelle valittamaan tämänpäivän ratkaisustaan. Enkä muutenkaan halua huonoja välejä.
Mutta hänen kanssaan ei pysty sopimaan mitään reilusti. Hän sanelee kyllä sääntöjä, mutta ne koskee vain muita. Hän voi itse niitä muuttaa ja toimia ihan miten oma etu tarvitsee.
Tiedän jo etukäteen, että paskaa on tiedossa nyttenkin. Se mies minkä luokse hän paineli, huomaa hänen mahdottomuutensa. Se on miltei takuuvarma ero, jonka vaikutukset minä ja lapset tullaan kärsimään. Ensin tulee masennus/itkuvaihe, sitten tulee raivo.
Minä pidän meidän välit asiallisen kylminä. Lainaan hälle rengasavainta, mutta en vaihda renkaita. Lapset on täällä kalenteriin merkattujen ja sovittujen vuorojen mukaan. Yhtään en saa antaa periksi, tai sitten tämä väli taas hajoaa ja kaikki pitää aloittaa alusta.
Sinulla ei ehkä ole narsisti exvaimona...
Aika hyvä kirjoitus. Traumoja ja elämänkokemusta on meillä kaikilla ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Toi on hyvä, että oppii tulemaan toimeen itsensä kanssa. Ei tarvi olla täydellinen :)
No mä vastailinkin Harmikselle. Ja kunnioitan sun tietäs.
Käsitän että näet exäni olleen altavastaajana suhteessamme.
Mikäli käsitin oikein, niin olet tuossa tavallasi väärässä. Ei hän ollut mikään heittopussi eikä jäänyt kanveesiin makaamaan eromme jälkeen, meillä on ollut kaiken aikaa tietynlainen arvostus toisiamme kohtaan.
Kiitos. Minusta tää on oikeesti loistava mesta...tää palsta. Täällä on takana ihmisiä jotka haluaa tehdä jotain, vaikka kaikki ei tiedä mitä. Siks tulin aikoinaan itsekin tänne... harmikselle itkin ties mitä ja muille...
Ja tänne tulen yhä...
Vaikka saisin itseni voimaan paremmin, minusta tää on mun "perhe" jossa voin puhua. On täällä välillä paskakin olla, mutta nää tälläset ketjut pelastaa... tässäkin on niin paljon sitä ihmisten halua tehdä hyvää, että se lämmittää mieltä.
Liirumlaarumisi alkaa olemaan jo liian paksua, yrität hyökkäillä vaikkei sulla ole mitään sanojesi vakuudeksi.
Narsistin on näköjään vaikea nähdä muita vaikutteita kuin omansa.
Tämä vastapuolen narsistiksi leimaaminen on usein keino välttää peiliin katsomista, se on surullinen tosiasia.
Kyllähän exäni on itsekäs ja osaa pitää puolensa, mutta pidän sitä positiivisena asiana. Joku toinen voisi tuostakin heiluttaa narsistikorttia...
Meillä ei ole esmes sovittuja tapaamisia, ne sovitaan tarpeen mukaan. Lapset sanovat itsekin sanasensa asiaan.
Ja marmatat Pertille Narsismista...😊
Luuletko tuolla järjellä oikeasti, että naiset tai yksikin muuttaa elämäänsä sinun vuoksi?
Miksi sinä et muuta käsitystäsi Pertistä?
Täsmennä viestiäsi, tuollainen summittainen maalailu viestii vain halusta hyökätä ilman syytä.
Nii se mullekin oli aika antoisaa 🙂 Ymmärrän nyt hahmoasi, tai kuvittelen ymmärtäväni paremmin 🙂
Sanoin, että suhde on voinut olla myös TasaPainossa, eli kummatkin on toiminut suunnilleen samoin.. Vaikka jotkut jutut ovatkin ilmenneet eri tavalla.. ;P
Näin ei taas luultavammin ollut esim. sinun vanhempiesi suhteessa.. Eli jos ajattelet hieman pidemmälle, niin jos vanhempasi olisi eronnut, niin kuin itsekin olisit toivonut, niin eikös asia olisi hieman eri tavalla?.. ;P
Nämä narsismi-kortit ovat aika usein "helppo" ratkaisu kun tapahtumien dynamiikka sekä ihmisten persoonan monimuotoisuutta suhteessa tilanteeseen ei jakseta syväluodata.
Luulen että iso osa palstan kirjoittajista on jopa melko tiukasti kiinni elämässä, oikeasti rajusti tuuliajolla olevat eivät kykene rationaaliseen tai edes puolirationaaliseen keskusteluun.
Tässä taas Just hyvä esimerkki siitä mistä Pertsalle yritin sanoa.. ;P
Tälläisiä Yksilöitä Kannattaa pyrkiä välttelemään, niin hyvin kuin vain pystyy SukuPuolesta Riippumatta, jos et itse ole SamanMoinen.. ;P
.. Tälläiset tosin "metsästävät" monesti itselleen erillaista kumppania Just tuosta syystä, että saavat EpäTasapinoisen suhteen ja "lähteen" itselleen, josta imevät kaiken mehun pois jne.. ;P
Se oli alustus, itse kysymys ei koskenut minun äitisuhdettani.
Niille on monesti ihan Todellinen Syykin.. Ja Narsu-, sekä PsykoMarsut yrittävät Just monesti keksiä itse kaikenmaailman selityksiä.. Esim. että niin muutkin tjms... Joka ei todellakaan pidä paikkansa.. ;P
Joo. Ehkä on väärin minulta lokeroida. Mutta olen tietoisesti lokeroinut itsenikin. Se on minun tapa ja hyväksi osoittautunut.
Vaikka tuossa alussa surinkin lasten puolesta. Niin tämäkin systeemi toimii. En minä exälle sano, että olet narsisti. Vaan pidän hänet tiukassa "liiassa"
Sovittiin tapaamiset ja ne pistettiin paperille. Reilu peli, niin ei kumpikaan voi valittaa. Itse en valittaisikaan...hoidan omat vuoroni. Mutta sieltä tulee aina napinaa...siksi pitää olla mustaa valkoisella, että voi osoittaa olevansa oikeassa. Tästä on tarpeeksi monta ennakkotapausta.
Aiai, sä et pääse eroon tarpeestasi yrittää vihjata että minun mielipiteeni olisivat kyseenalaisia persoonani takia.
Niillä lähtötiedoilla jotka palstalaisilla on toisistaan, on itsensähäpäisyä lähteä tekemään heistä psykologista profilointia.
Pysyttele mieluummin viestien arvionnissa, näin säilytät vähäisenkin uskottavuutesi.
Tiedän... mutta toista ei pidä lähteä vaatimaan muutttua...tai ymmärtämään se...se on vaatimista. Me kaikki käydään sotaa muita vastaan ja turhaa...Vain itse voidaan haluta muuttua.
Sitä sotaa voi käydä iäisyyden...se ei lopu. Se on sotaa itsensä kanssa. Minäkin huomaan joskus nousevani taisteluun mukaan.... mutta olen vasta jättänyt sen... siksi on vaikeaa vielä... mutta päivä kerrallaan. 😊
Hei, en nyt tee profilointia sinusta. Mutta äideille suuttuneet alkoholistin lapset... Hmm meistä kasvaa tietynlaisia. Ei kokonaan samanlaisia, mutta jotkut asiat löytyvät jokaisesta. Eikä mulla ollut tarvetta, kun ymmärtää sen miksi olet tuollainen kuin olet. Ja ehkä ainakin joltain osin ymmärrän palstahahmoasi 🙂 Ja mistä äkäisyytesi johtuu 🙂 Ei se kuitenkaan vaikuta minuun kun siltä osin, että voin rauhassa jättää huomioimatta ilkeyttäsi :)
Mielestäni näillä lähtötiedoilla joita palstalaisilla on toisistaan, psykologiset profiloinnit kuulostavat ennenkaikkea naurettavilta.
En ryhdy käsittelemään sinua läheisriippuvaisena, mutta kerron sen verran, että tavatessani exäni viikolla, hän kertoi käyvänsä terapiassa ja myönsi että hän kärsii läheisriippuvuudesta.
Se on asia jota olen itsekin ajatellut mahdolliseksi, läheisriippuvuus on hyvin helppo tajuta suhteessa. Minun tehtäväni ei ollut kuitenkaan koskaan kertoa hänen ongelmistaan ja yrittää parantaa häntä, vaan pyrkiä sopeutumaan tilanteeseen.
Se että meidän eromme ja sen jälkeinen elämä on asettunut nätisti uomiinsa, on pitkälti seurausta halusta nähdä toisen tarpeet ja halusta pyrkiä löytämään kompromisseja.
Teoria: Ehkä exäsi ei ole jostakin syystä ymmärtänyt sinua läheisriippuvaiseksi eikä osaa suhtautua suhun oikein?
Ps: ei sun tarvi ottaa tuohon "teoriaan" kantaa, se oli hölmö heitto.
Minä en ole maininnut suuttuneeni äidilleni, totesin että halusin eroon siitä ilmapiiristä.
Jos sinulle riittää ymmärrys, niin sittehän sinä et koita muuttaa ketään? Tiedäthän sen yksinkertaisen totuuden...vain itseään voi muuttaa...
Jo Palstamäen avauksesta näki mikä on syy... miksi sinun piti käydä tämä kaikki läpi?
Koska halusit muuttaa toista... mutta näetkö itsessäsi mitään muutettavaa? Et välttämättä kun keskityt muihin... siinä on vastaus sun kaverisi eilen esittämään juttuun... näet muutoksentarpeen muissa...et itsessä.
Ihan vaan sivuhuomautus...ystävänä. 😊
Nyt on pakko vähän kompata tuossa. MyLMyR on tyypillinen naishahmo joka saa miehet pitämään naisia noita-akkoina.
Jos tarkoitus on hyvä, niin lopputulos on epäonnistunut.
Se on fiksu huomio. Ja täysin mahdollinen.
Mutta tiemme on nyt erisuuntiin ja minä olen valinnut tämän. Käyn terapiassa itsekin ja pidän itseäni läheisriippuvaisena.
Exästä en silleen välitä, että onko hän oikeasti narsisti vai ei. Tämä toimii näin ja näin mennään. Hän itse tekee nyt päätöksensä. Jos hän näkee, että haluaa muuttua, niin hyvä... jos ei, ei se minun elämää muuta. En voi kuin tukea omia lapsia. Exän omaan elämään en puutu. Se ei kuulu minulle enää. En edes hänen äitiyteen. Lapset päättää miten he omaan äitiinsä suhtautuvat... niinhän sinäkin teit aikoinaan.
Höpöhöpö Kaappi, halusin tutustua tähän paremmin. Ilmaisin omat mielipiteeni. En muuta toisia ihmisiä, mutta mielipiteitä kyllä sanon suoraan. Lähinnä kysyin kysymyksiä ja totesin oman näkökulman. Kuten myös sen etten pidä itseäni ainoana oikeassa olevana. Ja että kuvittelen ymmärtäväni, en että ymmärrän 🤣 Siinä on kyl eroa. Jokainen toki vastaanottaa miten tahtoo :)
Ja siitä mun ystävän kommenttiin vastauksesta.... näet mun kommenteissa sen, mikä itse olet ei sitä mitä todellisuudessa minä tarkoitan/haluan/ymmärrän 😂Tulkitset kommenttejani itsesi kautta, tämäkin hyvällä 😂
Itse syyllistyt samaan...parantamaan maailmaa....ja siihen olen syyllistynyt minäkin. Se on joku tarve ihmisessä...käännetäänkö sillä sitten katse pois omasta itsestään?
Elä ota pahalla, mutta minä näin sen oman pojan pettymyksen äitistään niin vakavana eilen, että tekee perkeleen pahaa kuvitella että sillä vois olla samanlaista vaikutusta kuin sinulle äitistäsi....ja huomaan miten sun on välillä paha olla....ei se ole sinun syy, että äitisi teki niin kuin teki.. eikä munkaan poika voi tunteilleen mitään...mutta vituttaa...enkä mäkään oikein voi mitään tehdä...
Tässä....
Tässä...
Läheisriippuvainen ei ole helppo kumppani, tiedän kokemuksesta. Se on todennäköisesti se alkusyy kaikelle sille tapahtuneelle joka johti minunkin erooni.
Käytökseni oli reaktio siihen kun koin toisen tukahduttavan minut.
Ja vaikkapa tässä....
Minä puutun palstalla trollailuun, en työstä äitisuhdettani.
No niin kävi minun suhteissa eron jälkeen. Tiedän tuon. Ja sen kanssa haluankin oppia elämään. Senhän olen täällä jo sanonutkin.
Mun mielestäni tuossa läheisriippuvuudessa on kyse väärästä toimintamallista ja se pitäisi muuttaa oikeaksi toimintamalliksi. Eihän mäkihyppääjääkään laiteta terapiaan väärän ylämäen laskuasennon takia, vaan korjataan se virhe.
Asioista voi tehdä vitun vaikeita jos haluaa, joskus vain mietin miksi?
Olet kertonut kumppanisi todenneen, että elit koko suhteen ajan poikamieselämää. Ei tuo kovin tukahduttavalta suhteelta kuulosta, paitsi jos ahdistui vaatimuksesta alkaa oikeaksi perheenisäksi. ;)
Kuinkahan moni narsistin puoliso on läheisriippuvainen?
Pertti itse on täällä kertonut olevansa narsisti, tietysti mielestään hyvä narsisti mutta kuitenkin ja kyllähän palstatempauksetkin on sitä kuvaa tukeneet ja kun on niin paljon samankaltaisuuden piirteitä kuin narskuskaverissani niin kyllä uskon pertin narsismiin ja yritän vain ohjailla oikeampaan suuntaan elämässä kun sillä narskuilulla tuhoaa eniten itseään. Niin no naiset, tuskinpä ne mitään muuttaa mutta tietävätpähän ainakin etten niiden 2000-luvun tyyliä hirveästi arvosta enkä minä ainakaan käytä niitä hyväkseni, ajaudu niiden seuraan tai mitään muutakaan, sitten jos ne muuttuu voisin vähän kiinnostua.
Exäni oli alusta lähtien tosi takertuva ja omistuksenhaluinen, pari mua itseäni iäkkäämpää ystävääni kehottivatkin mua miettimään onko suhteessa järkeä.
Myös mun appiukkoni puhui mulle suoraan tyttärensä tavasta manipuloida muita toimimaan kuten hän toivoo muiden toimivan. Hän sanoi suoraan että siihen ominaisuuteen tulee tottua jos haluaa hyvän suhteen. No, en tottunut.
Läheisriippuvuus on hyvin invalidisoiva persoonallisuuden virhetila, se ei missään olosuhteissa laukea huonossa suhteessa vaan sillä on syvemmät juuret.
Jos alkaa liikaa analysoimaan käyttäytymistä, ajaa lopulta vain omaa häntäänsä. Totta kai me käyttäydytään - kuin ihmiset! Ja se on ihan ok, niin pitääkin. Se tekee meistä inhimillisiä. Jos koko ajan pitäisi ajatella, että nyt minä haluaisin vastata tuohon viestiin näin, mutta koska se tunne josta vastaus pursuaa varmaankin juontaa siitä vuonna X tapahtuneesta jutusta, kirjoitankin vain jotain - ööh, sellaista, jossa sitä tapahtumaa ei huomioida. Eli tuli huomioitua sitten kuitenkin, ei ehkä ihan niin rakentavasti kuin olisi voinut ;) Mutta mitäpä siitäkään, hyvähän se on että tutkiskelee itseään ja vaikuttimiaan :)
Niin. Jokainen mittaa oman elämänsä tarpeet suhteessa tekoihin. Joku jaksaa kokata ruuan itse, joku ostaa valmista.
Mutta Pertsa näkee elämänsä hyvänä noin ja siihempä on meidän tyydyttävä. Ja toisaalta hän elää noin kun elää.
Ja sinä saat ymmärtää ja kokea 2000 luvun naiset kuin sinä haluat. En vänkää sinun ajatuksiasi mihinkään. Voin sinne juttuihin kertoa omia kokemuksia, mutta koitan pysyä siinä. En muuttaa sinua ja käsityksiäsi. Toivottavasti olen pysynyt siinä... aina voi sanoa jos en...
Joopa joo. Sun jutut muuttuu aina sen mukaan, miten ne näyttäis sut paremmassa valossa.
Narsismi on ihmisen itsetunnon pohja, ilman sitä ihminen on vain tyhjä kuori vailla sisältöä. Ikävää että täällä palstalla toisen itsetunto tuntuu olevan eräiltä pois.
On sullakin oma lupa ylittää itsellesi asettamia rajoja ;) Ei se tee susta yhtään huonompaa ihmistä. Melkein aina, kun kertoo mielipiteensä, loukkaa jonkun rajoja ja kokemuksia. Niin se vaan menee. Onhan se ärsyttävää, jos joku alkaa neuvomaan miten pitäisi elää. Toisaalta muilta tulee kysyttyä neuvoja ja mielipiteitä just siks, että näkis sen mikä estää näkemisen. Kaikki tää on nyt sitä oman hännän jahtaamista, mutta kai sekin on ihan ok ;)
Niin. Minä huomasin sivusta vähän, että kaikki haluaisi muuttaa ja auttaa Palstamäkeä ymmärtämään jotain itsestään. Kun lopulta se oma itsensä olisi paljon tärkeämpi nähdä.
Ja olen itsekin tyhmä ja käyttäydyn kuin ihminen...en osaa aina olemaan puuttumatta toisten elämään. Mutta opettelen sitäkin.
Mun jutut ei muutu, mutta ne täydentyy kun niitä tutkii eri kulmista.
En ole kertonut tapahtuneita asioita miettien mistä suunnasta valot heijastuvat minuun, olen kertonut vain tapahtuneista asioista selittelemättä syitä tekemisilleni.
Pyrin objektiivisuuteen, mutta se on täysin mahdotonta kun arvioidaan omaa persoonaa ja historiaa. En ole synnitön, mutta pyrin rehellisyyteen.
Enkä mä täysi mulkku ole, mun exäni listasi joskus suhteemme aikana mun parhaaksi piirteekseni oikeudenmukaisuuden.
Enemmänkin kyse on halusta osoitella että Palstamäki on viallinen.
Ketjun avauksessa määrittelin keskusteluaiheen varsin tarkasti, mutta muutama palstalainen koki saaneensa hyvän mahdollisuuden yrittää piikitellä mua siitä jutusta josta mainitsin alustuksessa.
Mun äitisuhteeni ei ole millään muotoa traumaattinen...sitä ei vain ole.
No siis en mä ole itselleni mikään Hitleri. 😂
Tiedän, että en oo täydellinen, mutta tykkään itsestäni ja siitä, että voin oppia vielä uutta. Mä en edes kysele mitään oikein... täältä tulee vastauksia ilman kysymyksiäkin. Niinkuin tämäkin kirjoitusrimpsu. Tämä näyttää mulle, että miten tärkeää on antaa ihmisten päättää itse elämästään. Ja toisaalta pystyin itse olemaan pahemmin puuttumatta, muuten kuin sanomalla, että keskityttäis itseensä.
Oikeastaan se että Pertsa sanoi, että eroni syy oli läheisriippuvuuteni tuntui aluks syytökseltä...mutta sehän oli yksi syy. Ei voi kieltääkään. Mutta exän narsismiin puuttuminen on turhaa...vaan minä itse voin muuttua ja sen teen, että voin kokea rakkautta vielä ja nauttia siitä. 😊
Mä en näe, että toisen auttaminen ja itsensä näkeminen siinä olis mitenkään toisensa pois sulkevia juttuja. Musta on vahvuutta, kun ymmärtää miksi tuntee jollain tavalla. Enkä mä tiedä miten tyhmää toisten elämään puuttuminen aina on. Joskus ihmisten pitäisi puuttua toisten vinoon kulkevaan elämään paljon herkemmin, ainakin oikeassa elämässä. Tai ainakin ilmaista, että kaikki ei ole sopivaa tai hyväksyttävää.
"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan."
Oot kirjoittanutkin, että toista ei voi muuttaa, mutta itseään ja omia käsityksiään toisesta voi. Aika iso viisaus. Näitä nyt tulee :)
Niin. Mä tavallaan ymmärrän sua....
Mutta sanoppa suoraan...yritinkö minä muuttaa sinua nyt tai ymmärryttää sinulla itseäsi? Ihan vaan kysyn, että huomaan itseni tässä oikein?
Tai käskinkö muiden muuttumaan?
Koitan oikeasti selvittää tätä omaa nuppia ja haluan suoraa puhetta. Reilua.
"Enemmänkin kyse on halusta osoitella että Palstamäki on viallinen."
Etkö sitten ole?
Niin. Sanoa voi ja pitääkin jos toisen käytös ei ole hyvää. Monihan on Pertsallekin sanonut, että inhottaa kaikenlainen epäily ja mitä se nyt aina on tehnytkään. Mutta muuta ei voi tehdäkään. Eipä minullekaan voi sanoa, että lopeta se akkamainen jorinas siellä...niin kimpois kun tylsä tikka peltikatosta. 😂
Sullahan oli asiaan sovitteleva ja tutkiskeleva lähestymiskulma. Ehkä lähimpänä neutraali jos vertaa muiden veijareiden kommentteihin.
Äitisuhteeni ei ole minulle mikään tragedia, se on sellainen kuin haluan sen olevankin näissä olosuhteissa.
Niin? No mitäpä luulet mun tekevän?
Korjaan kokoajan käsityksiäni. Pidän kaikenlaisista ihmisistä nykyään enemmän. Tulen toimeen ihmisten kanssa yhä paremmin. Ja voin kokoajan paremmin....mitä vielä tarvitsee? En aio hyväksyä vieläkään huonoa käytöstä minua kohtaan. Jos exä kohtelee minua huonosti, en ole kaveri. Mutta hoidan hommat koska hän on lasteni äiti. Pidän huolta omista oikeuksista ja lapsista ennenkaikkea.
Mä olen elänyt, rakastanut, ottanut riskejä, onnistunut, epäonnistunut, ollut monessa kyydissä ja lähes poikkeuksetta niissä sydämelläni mukana.
Jos ajatellaan minua ihmisenä, niin pienet säröt täydentävät minua, eivät tee vialliseksi.
Kaapi, Mä sulle selvensin jo että mielipiteisiin on kaikilla oikeus. Lue mitä tarkoitin. Whatsapissa vielä kerran 🙂 Se pn kaikkea muuta kun ihmisen muuttamista. Mua ei voi vähemmän kiinnostaa muuttaa ketään. Oikeastaan palstalla keskusteluissa mulla on hyvin itsekkäät motiivit. Ilmaisen mielipiteitäni ja analysoin muiden kommentteja ja pohdin sekä punnitsee niiden kautta omia mielipiteitä. Eli kehutyn ihmisenä. Mieleni on auki ja olen vastaanottavainen, mutta valitsen mikä vaikuttaa minuun ja mikä ei. Muutan ainoastaan itseäni. Siihen keskustelupalstat ovat hyviä kanavia. En hae yhteisöä, yleisöä enkä jaksais vaivautua oikeasti muuttamaan jonkun tuntemattoman ehkä keksityn palstahahmon. Mutta itsestäni jotain opin koko ajan.
Se miten tulkitset muita, ei ole mitenkään yhteydessä todellisuuteen koska niin mukava kun oletkin, et tunne mua tarpeeksi hyvin 🙂 Voit toki ilmaista mielipiteitäsi kuten teetkin, mutta nyt lähdit jo todistamisen polulle, mikä.... kertoo että tulkitset minua sen kautta millaisia motiiveja itselläsi olisi jos kirjoittaisit sen mikä minä kirjoitin. 😁
Hyvällä 😁
No tuo oli paljon sanottu sinulta. Kiitos.
Niin. Minä arvostan sun valintaa äitijutussa. En siihen puutu. Sanoin vaan oman reaktion suhteessa mun oman pojan pettyneeseen ilmeeseen. En muuta...
No ehkä syyllistyin sinun ja Harmiksenkin kohdalla muuttamiseen...mutta opin taas jotain. 😊
Mullahan tuo päätös lopettaa yhteydenpito syntyi jo aikamiehenä kun kyllästyin siihen että äidin läsnäollessa piti puhua lapsuudesta muunneltua totuutta. Mun verenpaine kohoaa kun valehtelen.
Joo. Tiedän mitä on huijata itselleenkin että kaikki ois ok. Sit sitä ei jaksa vääntää totuutena enää muillekkaan.
No kaikkihan oli ja on ok, mutta ei mua kiinnosta valehdeltu historia.
No mä mietin asian kanssa niin tässä, että lapset voi perustarpeiltaan ok. Sitten kun ovat isompia, voivat äänestää jaloillaan. Ja senhän ne tekee jos siltä tuntuu...niinkuin sinä aikoinaan.
Kurjimmassa asemassa ovat lapset joiden perustarpeista ei huolehdita, valitettavasti heidän kohdallaan se riippuvuus vanhemmista ilmenee vahvimmin ripustautumisena sellaiseen jonka luotettavuudesta ei ole takeita.
Itsellänikin se riippuvuus lapsena esti näkemästä todellisuutta, ja tavallaan se pesäero tuli vasta siinä vaiheessa kun sille ei ollut akuuttia tarvetta.
Voi sanoa että välien jäähdyttäminen oli lähinnä kannanotto oikeudenmukaisuuden puolesta.
Vähän tuossa jo oli painostuksen makua suuremman hyväksymisen suuntaan :D Niin ja mitä tulee tuohon kokkailuun niin minäkin tosiaan mielelläni kokkailen mieleistäni ruokaa puhtaista raaka-aineista enkä muiden moneen kertaan käyttämistä jämistä, myöskään toisten jo valmiiksi leipomat einekset ei oikein maistu :)
Joo. Pertsan käyttäytymistä välillä voi kritisoida ja pitääkin, mutta muuta ei pitäisi tehdä. Enkä ole ollut aina minäkään fiksuimmasta päästä siinä suhteessa... tärkeintä on huomata se itse. 😊
No just kävin karvakäsiltä pitsan ja totesin, että siivoilut jäi ohkasiks... onneks on vielä huomenna aikaa. Kiire on hyvä tekosyy valmiiseen ruokaan. 😂
Vähän kuulostaa siltä että sulla heitti nyt läheisriippuvuusmoodiin ja kaipaat multa huomiota. Saakelin pervo!!!!!! har-har-har
MylMyr kuulostaa jutuissaan tekopyhältä jeesukselta. Kirjoittaa paljon mutta ei varsinaisesti sano mitään.
Niin. Totta. Itseä harmittaa selkeä rakkauden puuttuminen toiselta puolelta ainakin osittain, mutta sitä ei saa sinne, enkä siihen voi vaikuttaa. Ainut mihin minä voin vaikuttaa on tämä puoli. Minä. Ja taatusti saavat täältä rakkautta.
Kumpikin halaa minua tullessaan vaikka ovat "isoja". Ja saunassa käydään yhdessä ja sana on vapaa. Tyttö nimesi ne "isin kehityskeskusteluiksi". 😁 Siellä on käyty salibandyjoukkueen asiat ja tyttöjen ulkonäköpaineet läpi. Eikä tarvii soveltaa sanojaan. Välillä oon paska ja homo...mutta kohta pyydetään anteeksi pyytämättä sitä. Meillä on muksujen kanssa hyvät välit. 😊
Perttihän hakeekin huomiota, narsistit näes on semmoisia, niin ei tässä mitenkään liikaa tai väärin ole kukaan toiminut kantaa ottaessaan vaan toiminut ihan niin kuin pertti suunnittelikin. Laittaessaan tuohon avaukseen avautumisen omasta äitisuhteestaan pertsa kyllä ihan tasan tarkkaan tiesi mihin ketju johtaa niin ei nyt ihan pelkkänä uhrina aleta näkemään palstan ehkä ovelinta keskustelijaa.
"Paska ja homo"....hmmmm.🤔🤔
Ihan hauskaa tollainen, onneksi mun lapset on jo siinä iässä ettei ne enää haistattele.
Meniköhän nyt sinne salaliittoteorian puolelle?
Olikohan tarkoitus taas todistella omaa täydellisyyttään siinä sivussa, kun ei vikojakaan ole kun muissa vaan. ;)
Ei Pertti kovin ovela ole. Sillä on aina sama kaava, ootko huomannu.
Salaliittoteoriat on ehkä enemmän sinun alaa mutta vaikea uskoa ettet olisi tiennyt millainen ketjusta tuolla avauksella tulee, jos niin uskoisi sehän olisi sinun älyn aliarvioimista.
Kyllä minä ainakin haluan uskoa pertin oveluuteen ja kaikkivoipaisuuteen palstalla vaikka jutut joskus vähän kiville meneekin :)
No mitä lie sanovatkin....teinit on teinejä. Poika kyllä ei enää tulistu juuri. Fiksu jätkä 14 vuotiaaksi. Tyttö kipakampi, mutta aika vähille sekin jättää nimittelyt oikeastaan... joku pikkusana teroittaakseen sanomista...mitä vähemmän mä puutuin sanarakenteeseen ja enemmän asiaan, sitä vähemmän ne voimasanoja käyttää...
Arvostuksen saa arvostamalla... lapsi on lapsi. Se oppii. Huikeita muksuja. Annan niiden tehdä virheitä ja sanon niistä. Mutta kokemukset opettaa. 😊
Minä tein omasta mielestäni kohtalaisen hyvän avauksen johon toivoin filosofista pohdintaa äitiydestä, ja siitä onko äitiys itseisarvo vai voiko siinä roolissa olevalta naisihmiseltä vaatia jotakin ennenkuin myönnetään diplomi.
Alustuksessa mainitsin että minä en pidä äitiyttä itseiarvona vaan edellytän myös äidin arvolle sopivaa käytöstä.
Sinä ja muutama muu nikki koitte aiheelliseksi hyökätä minua vastaan, joten vastailin vain huuteluihinne. Sääli että jäi vähän huteraksi tuo kritiikkinne...
Ensi kerralla keskustellaan sitten ihan aiheesta, jookos....
No olipa tarkoitus mikä tahansa, niin kelpo keskustelu. Ja minä ainakin opin itsestäni uusia puolia. Tulen toimeen jopa pertin kanssa. Minua harmittaa hänen käytös välillä, mutta voidaan keskustella silti asiallisesti. Tää on minusta hienoa. 😊
"Nyt sä jo hakkaaT TYLSÄÄ KIRVESTÄ Kiveen"!!!!!1!!!!! har-har-har
;D Meillä on ihan samalla kaavamaisuudella toimiva narsistituttava kummallakin, olen huomannut. Pertti paljasti taas karvansa, eikä edes ymmärrä miten sitä vietiin. ;)
Sä tulet toimeen sen kanssa, kun nöyristelet ja myötäilet sopivasti. Silloin susta on Pertille hyötyä. ;) Sori Kaappi.
Ei mitään. Mutta sanoppa kohta missä mä nöyristelin? Sen haluan tietää. Perusteet jos on, mä myönnän kyllä. 😊
Ei sun tarvi miellyttää kaikkia. Oot varmasti ihan tarpeeksi hyvä ihminen ihan omine mielipiteinesikin, vaikka ne olisi kärkeviä ja vastakkaisia toisen kanssa. Eikös tuo asioiden "passaaminen" ole just merkki läheisriippuvuudesta? Kun ei kestä ristiriitaa ja haluais elellä sovussa, niin sinäkin hait sanojasi takaisin ja pyysit Pertiltä peilausta toiminnastasi.
Itsensä kanssa toimeen tuleminen ei ole aina helppoa, koska harvemmin kukaan kiittää siitä että pidät puoliasi. Sun pitää itse erottaa oman arvokkaan ajatuksen takana seisomisen tuomasta hyvästä olosta se hyvä olo, jonka saat toisen hyväksynnästä.
Äläkä nyt sitten myönnä mitään, pidä pintas :)
Joo. Eläpä huoli. Olen oppinut pitämään pintani. En ole myönnellyt Pertsalle mitään... Minä en olisi omaa äitiäni kohtaan käyttäytynyt noin, mutta mitä se Pertsaan liittyy? Ei oikeastaan minun tarvinnut missäänvaiheessa sanoakaan mitään poikkisanaa. Sanoin jossainvaiheessa Pertsalle, että itsekin syyllistyy toisten muuttamisyrityksiin. Enkä sitä joutunut pyörtämään, enkä pyörrä. Enkä minä häntä aio miellyttää. Sanon mielipiteeni yhä jos kysytään.
Mutta tulla toimeen ei tarkoita miellyttämistä. Tulen toimeen exänkin kanssa ja en ala häntä miellyttämään. Tämä on minusta tärkeä asia elämässä. Pertsa on palstalla ja hänen kanssaan on tultava toimeen. Kuuluu kalustoon halusi tai ei. Tässä tää mun pointi. Ja siitä mä oon ylpeä oikeesti. 😊
Kieltämättä siitä on hyötyä kun tuntee jo jonkun luonteeltaan pertin kaltaisen, minäkin kun olen tuntenut melkeinpä hiekkalaatikkoikäisestä asti niin pystyn aika hyvin tulkitsemaan juttuja. Oikeastaan aika uskomatontakin miten paljon näen narskukaveriani pertsan kannaotoissa ja periaatteellisuudessa.
Voin vain vahvasti kompata sua :)
"Pertsa on palstalla ja hänen kanssaan on tultava toimeen. Kuuluu kalustoon halusi tai ei. Tässä tää mun pointi. Ja siitä mä oon ylpeä oikeesti."
Älä ole.
Niin miksi? Pitääkö mun tapella hänen mielipiteistään hänen kanssa? Ei minusta. Sanon hälle jos hänen käytös minua loukkaa...jos se on puskatrollailua...en voi varmaksi sanoa onko se hän.
Exänkin kanssa tulen joutumaan olemaan tekemisessä lasten vuoksi. Minä haluan pystyä siihen. Pakko. Olen isä. Enkä lähde täältä Pertsan takia. Mutta en suostu räkyttämään. Mun ei tarvii olla hänen palstakaveri mutta tänne sovitaan kummatkin. Mutta ei minun tartte mitään taka-askelia ottaa. 😊
Sä oot kuin kiimainen narttu vailla kovia otteita. Odotat että lähtisin toteuttamaan kaikki sun pervot alistamisfantasiasi ja ottaisin sut rajusti.
En sano tähän muuta kuin "ehkä"....beibe...
Mulla on kokemukseni narsisteista ja niiden motiiveista. Toimit niin kuin tykkäät. Se oli mun mielipiteeni.
Sulla ei oo muuta kovaa kuin puheet. Kerroit jo olevasi laihaläski, susta ei jäis siitä yrityksestä kun vähän lastottavaa pihalaatoilta.
Niin. Minulla myös...tosi läheltä...Ja sotiminen ja muuttaminen, tai vst hyödytöntä. Mutta minä haluan oppia elämään, ettei narsisti vie minulta elämänlaatua... 😉
Huomaan että olet pohtinut asiaa perin juurin, ajatus kiihottaa sua. Meillä on niin paljon kokoeroa ja mulla on niin paljon fyysistä liikuntaa taustalla että sä olisit todellakin helposti kyyditettävissä orgasmitaivaaseen.
Oon ymmärtänyt, että pärjäät aika hyvin sen oman painajaisesi kanssa. Pidä pintas, sä oot hyvä tyyppi :)
Jotenkin hauska tuo tapasi, aggressiivinen seksistinen hyökkäys taas kerran kun järki loppuu, aina sama kaava :)) Sori, mutta olet niin pieni mies, että ei susta olis mulle vastusta.
Mä olen riittävän iso poika ymmärtääkseni miksi haet minulta epätoivoisesti huomiota. Se on niin läpinäkyvää, myönnä pois pikkuinen...
Sä olet liian vanha.
No joo, tuo pihapuun naakkaparven vois ruokkia. Ei tarvis lastoa.
Tuo pertti oikeasti on jo vähän noloa, et saa lineriä tuollaisilla jutuilla muuta kuin huvittumaan ja sinusta saatua kuvaa vahvistumaan. Katsos Liner tuntee narskun/narskuja jo siviilistä niin ei tuollaiset jutut heilauta pätkääkään minnekään suuntaan kun on jo nähnyt kaikki temput, korkeintaat teet itsestäs pellen jatkamalla tuolla linjalla.
Sä olet tyypillinen nainen. Kerjäät kerjäämällä huomiota ja kun sitä sulle annetaan, niin alat leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa...
Mä olen kyllin vanha tietääkseni mistä sun kaltaiset tuhmat tytöt tykkää. Ehkä sitoisin sut ja antaisin vähän piiskaa sun herkkupepulle...
Joo, mielellään pidän. Oikeastaan on helkatin vahva olo. Minun ei tarvia etsiä hyväksyntää mistään enää, voin olla ihan sellainen kuin olen. En mene massan mukana, mutta en tarvitse ketään muutakaan ollakseni joku, enkä ole kuka tahansa, vaan reippaasti just se oma itseni. Ja siks olen ylpeä itsestäni. :o)
Takas sorvin ääreeen... Johan tuota huilasinkin siivoillen ja pyykkiä pesten. :oD
Älä vain sano että säkin oot vain minun huomiotani vailla...
Tipahteliskohan noi naakat puusta ruokailun jälkeen, sais jonkun karppausläskimyrkytyksen? Naapuri valittaa niiden metelistä, kun tykkää pitää tuuletusikkunaa auki. Mua enemmänkin huolestuttaa, saisinko eläinsuojeluviranomaiset kimppuuni, jos tarjoisin niille syötäväksi jotain kelpaamatonta.
Kerro omin sanoin mikä mussa viehättää sua, sähän kiehnäät mun kimpussani kuin kiimainen narttu.
Oletko vailla pelkästään huomiotani, vain kenties jotakin fyysistä?
Niin... ;D
Parempi olla sanomatta tuon enempää ;)
En oikeastaan mutta onhan tämä hupaisa ketju ja kun minäkin tosiaan tunnen kaltaisesi kaverin niin aika hauskaa kun sulta tulee samanlaiset kaavamaisuudet kuin siltäkin tulisi. Sekin uskoo olevansa jumalan lahja naisille ja jos joku nainen ei siitä kiinnostu se on vain merkki siitä miten puoleensa vetävä mies se on.
Sun kohdalla mä uskon mieluummin että kiinnostuksesi on ammatillista, mutta Linerin huutelut paljastavat että asiasisältö loppui mutta kiinnostus ei.
Naiset on aina naisia, ne on aina samanlaisia.
Tästä sai kyllä illan naurut ;D
Lineeer...kerro mitä haluat multa...
Onko se pelkkää huomiota, vai jotain muuta?
Mutta et oo uskaltanut laittaa sitä sähköpostia vieläkään. :oD
Mjaa
No siis on ja ei. Kun faija lähti matkoihinsa, meidän piti muuttaa halvempaan kämppään ostarialueelle. Asunto oli yksiö, Eli siis me oltiin mutsin kanssa vähän liian lähekkäin kouluaikoina. Vasta armeijassa sai oman sängyn.
(Naurua)
Läheisyyttäkin on ollut, miten myöhemmällä aikuisiällä kun olet asunut omillasi?
Ai siis kuinka? Siis mutsin vai muitten naisten kanssa?
Ihan on joo ollut kosolti.
😁
Piti tarkistaa mitä kysyin, ja sitähän mä kysyin.
Läheisyys on tärkeää, ilman sitä seksistäkään ei tahdo tulla mitään.
Mjoo
Joo siis seksi on käsittääkseni kontaktilaji. En oikein ymmärrä seksiä, josta puuttuu kosketus. Kirjallisuudessa tämä on tietenkin normaalia.
😁
Mähän voisin oikeastaan perehtyä tähän äidin ja pojan väliseen omituiseen suhteeseen kirjallisin keinoin. Lavasteina toimisi tuo ahdas yksiö, avokeittiö, pieni pöytä, yksi tuoli ja televisionromu. Lopun lavan tilasta täyttäisi parivuode.
😁
Mulla oli maailman paras äiti juuri mulle. Mutkat suorien, se ymmärsi että olin perinyt isän puolen suvun ristin kokea maailmaa ja osasi tukea kasvamista siinä kokemuksessa. Se pärjäsi niin isäni kuin minunkin kanssani, viisas nainen. En tiedä missä isäni ja minä oltais oltu ilman häntä.
Mulla on huippuäiti. Soitan hälle kohta ja kerrotaan kuulumiset. Hän on nyt ylpeä mummokin. Ja hemmottelee mun muksut pilalle. 😁
Hälle pystyn kertomaan kaiken. Katsomaan lätkää. Kysymään historiasta. Vääntämään politiikasta. Uskonnosta. Hän on järkevin ihminen mitä minä tiedän. Hän on minun ja siskoni äiti. 😊 Muistan häntä muinskin päivinä kuin tänään.
Välit äitiin hieman etäiset. Hän auttaisi enemmän kuin mielellään kaikissa asioissa, mutta silloin eläisin hänen elämäänsä.
Äidin kuolemasta on nyt pari vuotta. Luonnollisesti äitiä surin ja ajoittain suren edelleen. Mutta kertaakaan ei ole tullut tunne, että olisipa äiti vielä täällä keskuudessamme. Äitini oli hankala ihminen. Koko ikäni olen hänen läsnäollessaan joutunut miettimään, mistä voi puhua, ettei äiti suutu. Mitä äidille voi kertoa, ettei tule sanomista? Mikä tekemistäni ihan tavallisista ratkaisuista elämässä on se, joka saa äidin hermostumaan ja pitämään vihaa - pariin otteeseen vuosikausia...
Äitini oli ihminen, joka useaan otteeseen muistutti, että hän määrää omassa kodissaan. Ja niin hän määräsikin - huomaamatta että se oli kolmen muunkin ihmisen koti.
Äideissä on paljon sairaita sadisteja. Niitä siis, jotka eivät missään vaiheessa siitä lapsesta pitäneet. En ole ollut tekemisissä aikuisena, enkä tiedä edes missä asuu.
Heh... Täs näyttäisi ryhmäterapia olevan käynnissä...
Mut aloitukseen. On mulla ihan hyvät välit mutsin kans. En valita.
Aika kyseenalaista terapiaa. ”Hyvikset” hyökkäävät yksissä tuumin ”pahiksen” kimppuun, joka on kaulavaltimonsa ojentanut raadeltavaksi ilman että yksikään ”hyvis” on ihmetellyt tarjottua tilannetta tahi pystymättä sitä verenhimossaan ohittamaan.
No, ehkäpä moni pääsi omaa rintaa röyhistämään, mutta en sanoisi sen riittävän terapian vaikuttavuutta todentamaan.
Kyllä tällainen "laatukeskustelu" aina puskahuutelun voittaa, tällä tavalla "hyvikset" käyttävät nikkejään.
Sääli että itse avauksen oikea aihe tuntuu hukkuvan trollailun sekaan.
Välillä ihmettelen, että mitä muuta kuin todisteen jengin ennalta-arvattavuudesta sä tämäntyyppisistä keskusteluista saat.
Tähän liittyy kasvatuksellinen viisaus.
Kun lapset saa kiinnostumaan jostakin hyväksyttävästä toiminnasta, ne pysyvät pois pahanteosta.
Olen aina ollut äitin kanssa hyvissä väleissä. Pieni pippurinen äitini <3
Meillä on hyvät ja lämpimät välit, nähdään viikottain vähintään kerran viikossa. Mun äiti on ihana ja välittävä ihminen. Mulle maailman paras äiti. :)
Myös lapset tykkää mummustaan ihan valtavasti. Mummulla on aina niille aikaa ja mielenkiintoa.
Pakkohan sitä on jonkinlaisissa väleissä olla. En menisi kuitenkaan omaa äitiä kehumaan vain sillä perusteella että sattuu olemaan äiti.
Naiseus tai äitiys ei tee ihmisestä kritiikistä vapaata ja muita parempaa ihmistä.
Päivän keskustelun voittaja löytyy yllättävästä suunnasta, super-atm kiteytti asian hyvin.
"Naiseus tai äitiys ei tee ihmisestä kritiikistä vapaata ja muita parempaa ihmistä."
Jeps, Näinhän tämäkin asia on... Mut näin se on ollut aina.. Ainakin Tällä Palstalla.. ;D
Totuus, joka ei Pala Tulessakaan.. ;P
Jep...
Hyvä äiti, sitkeä ja vaatimaton nainen. Valitettavasti en voi viedä kukkia enää kuin haudalle, mutta lämmöllä muistan aina. Äiti antoi hyvät eväät elämään vaikka lähtökohdat eivät olleet mitkään hohdokkaat, kun jäi nuorena leskeksi ja tietysti halveksituksi yksinhuoltajaksi. Mutta eipä vaan antanut periksi, ei sitten millään! Jos pystyn elämään oman elämäni edes puoliksi yhtä hyvin, niin olen onnistunut.
Palstalaiset eivät näytä olevan kovinkaan hyvissä väleissä äitinsä kanssa, kun äitienpäivänä ollaan mieluumiin palstalla jaarittelemassa paskaa, kuin oltaisiin tervehtimässä äitiä tai viettämässä aikaa äitinsä kanssa edes äitienpäivänä.
Kävin onnittelemassa äitiä ja sen jälkeen olimme pitkällä kävelyllä, hän saattoi minut melkein kotiin asti. Olen alkoholistin poika ja olin tyytyväinen kun ymmärsivät lopulta ja aivan liian myöhään erota, mutta en aio kantaa loppuelämääni kaunaa sellaisesta. Sitten vielä minun poikani kävi onnittelemassa mummoa, se oli varmaankin aika mukava äitienpäivä. Vein kukan ja olen vienyt siitä lähgtien kun opin kävelemään, aion viedä jatkossakin.
Eipä ole hyviä välejä äidin kanssa..äitienpäivänä menin kahville miesystävän kanssa enimmäkseen säälistä, kun niin päiviä ennen hän kyseli ja varmisteli että tuuttehan sillon jne. Kun mentiin sinne niin ei se edes mitään puhunut minulle tai meille ihmettelin että miksi me edes tultiin sitten😀
Meillä on huonot välit, koska hän on kohdellut minua aika hirveällä tavalla ajoittain lapsesta asti. Huusi ja haukkui usein ihan lyttyyn monin eri tavoin. Muistan kun ala-aste ikäisenä esim teki pienenkin virheen niin siitä saattoi kuulla huutoa ja haukkumista koko päivän ja joskus johonkin 2-3 asti yöllä. "Sä oot vitun tyhmä, vitun paska, et osaa mitään, susta ei oo mihinkään" Oma itsetunto on yhä sen takia aika huono. Hän purki monesti vihaansa minuun, kun hänellä ja isälläni oli huono avioliitto ja aina jotain riitaa. Nykyään he ovat eronneet mutta yhä saa hirveitä raivokohtauksia eikä hillitse itseään yhtään. Kerta toisena jälkeen annoin aina anteeksi ja hän teki saman aina uudestaan. Viimeksi kun hän haukkui minut lyttyyn ja vielä rupesi väkivaltaiseksi lyömällä, tönimällä ja tukistamalla. Sen jälkeen olen ottanut todellisen etäisyyden, koska oma pää oli enimmäkseen hänen takiaan todella masentunut ja oli pakko hakea apua psykologille.
Itse surettaa että on niin huonot välit tavallaan, mutta en voi muutakaan. Hän ei muutu muuksi vaikka ollaan monta kertaa selvitetty riitoja, kerrottu miten hänen pitäisi toimia ja annettu anteeksi, mutta hän toimii samalla tavalla uudestaan. Olen aika anteeksiantavainen, jos toinen tosissaan on pahoillaan ja olen todella monta kertaa antanut uuden mahdollisuuden hänelle. Oma mielenterveys ei enään kestä olla kunnolla väleissä tai tekemisissä.
Välillä tulee syyllinen tunne että teen häntä kohtaan väärin ja alan säälimään häntä, mutta pakko pitää tämä päätös. Mutta sitten totean, että hän on niin hirveällä tavalla satuttanut minua monta kertaa, että tämä on murto osa siitä mitä minä nyt teen. Olen niin monta kertaa antanut anteeksi ja saanut samat paskat niskaan.
Exäni oli samanlainen. Kauhea kokemus ja paljon ikäviä muistoja.
Ei minulla ollut mitenkään hyvät välit vanhempiini. Muutin kotoa 15 vuotiaana ja sen jälkeen en nähnyt äitiäni kun kaks kertaa ennen kun se kuoli.