Mauno Koiviston hautajaisia seuratessa on tullut vuodatettua kyyneliä, osittain myös omaa isääni muistellen. Hänellä oli sotilashautajaiset ja paljon samoja elementtejä kuin Koiviston hautajaisissa.
Taannoiseen arvokeskusteluun liittyen, mietin taas noita arvoja ja niiden merkitystä ihmisen elämässä.
Koti, uskonto ja isänmaa ovat olleet tärkeitä arvoja ihmisille. Ne ovat asioita, jotka liittävät meidät yhteen.
Vaikka uskovana kotini onkin muualla, on minulle Suomen lippu edelleen rakas, tai siis se, mitä kaikkea lippu minulle merkitsee. En voi katsoa lippua tuntematta kunnioitusta kaikkia niitä kohtaan, jotka kokevat tämän lipun omaksi lipukseen.
Kahden maan kansalaisuus voisi olla hankala yhtälö, mutta ainakaan minulle se ei sitä ole. Juureni ovat täällä, vaikka osaltaan olen itseasiassa toisen polven maahanmuuttaja, vai kolmasko polvi minä jo olen.
Mikä tekee jostakin valtiosta kodin, mikä tekee jostakin paikasta kodin, mikä tekee jostakin asunnosta kodin?
Minulle koti on siellä, missä sydämeni on (kulunut fraasi).
Luterilaisessa kirkossa on yksi perinne, joka on minusta liikuttava ja hyvä. Tutustuin siihen vasta isäni kuoleman jälkeen. Sanomakellot...kelloja soitetaan ...en itse asiassa ihan tarkkaan tiedä miksi, mutta minulle niiden kuunteleminen kirkkomaalla oli vaikuttava kokemus ja toi todellisuuden tunteen siihen, että todellakin me lähdemme jossakin kohtaa jokainen. Jos iällisessä järjestyksessä poistuisimme, minä olisin seuraavana vuorossa.
Matkaan saattaminen on yksi vaihe surussa. Se on myös muistutus siitä, että todellakin on jokin matka, joka odottaa kuoleman jälkeen. Tietysti kirkkomaahan, jotka sinne haudataan tai siunataan tai muualle , mihin esim.tuhka sijoitetaan, mutta myös se matka, joka avautuu Raamatun mukaan.
Ylösnousemustoivo on kuvaava ja hyvä sana. Vaikka ajattelenkin , että meillä on oikeus kokea pelastusvarmuus jo tällä puolen, on toivo hyvä sana ,kun miettii ylösnousemusta.
Arvot, yhteiset arvot varsinkin, ovat myös osa uskovan elämää ja sanoittakin "saarnaamiseen". Oikeastaan yhteys on se sana, yhteydessä toisiin olemme kirjeitä, sanoimme jotain tai emme. Yhteydessä toisiin on myös Kristus paikalla. Missä kaksi tai kolme on koolla.....
Jumala on siitä merkillinen, että Hän puhuu monenlaisten asioden kautta. Pyhä Henki muistuttaa monenlaisten asioiden kautta Jeesuksen opetuksista. Hebr.4:12. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
13. eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.
--Jos tämä oli liiaksi todistuspuheenvuoro, pahoitelen sitä. Tällaisia ajatuksia mieleeni nousi ja ajattelin ne kanssanne jakaa.
Koti, uskonta ja isänmaa
156
1379
Vastaukset
- taskuttäynnäkiviäkö
Ja taas se oikoluku jäi puolitiehen....
Olipa kaunis ja arvokas tilaisuus.
- minäkin-katsoin
Oli kyllä, mutta miksi Oi kallis Suomenmaa laulettiin laahaavasti. Olen joskus katsonut äitini kanssa sotaveteraanien konserttia tv:stä ja se laulettiin paljon paremmin. Selitettävä nuorelle polvelle, ettei sitä noin lauleta. Siinä oli jotain nuoria sällejä laulamassa sitä.
minäkin-katsoin kirjoitti:
Oli kyllä, mutta miksi Oi kallis Suomenmaa laulettiin laahaavasti. Olen joskus katsonut äitini kanssa sotaveteraanien konserttia tv:stä ja se laulettiin paljon paremmin. Selitettävä nuorelle polvelle, ettei sitä noin lauleta. Siinä oli jotain nuoria sällejä laulamassa sitä.
Minusta parasta oli se, että Manun usko tehtiin selväksi. Oli uskovaisen ihmisen hautajaiset.
- taskuttäynnäkiviäkö
minäkin-katsoin kirjoitti:
Oli kyllä, mutta miksi Oi kallis Suomenmaa laulettiin laahaavasti. Olen joskus katsonut äitini kanssa sotaveteraanien konserttia tv:stä ja se laulettiin paljon paremmin. Selitettävä nuorelle polvelle, ettei sitä noin lauleta. Siinä oli jotain nuoria sällejä laulamassa sitä.
Minuakin se hieman häiritsi, mutta ehkä sovittaja oli ajatellut sen olevan noin jotenkin arvokkaampi ja suruun sopivampi.
Tuli mieleen myös se, että Tellervolle olisi voinut tuoda tuolin, mutta voi tietysti ole, että se oli sovittu noin. Kovin hauraalta hän vaikutti. - minäkin-katsoin
Niin tuo polvi oli niin fiksua, että uskoi. Eivätkä marmattaneet Jumalalle aamusta iltaan, vaikka heillä oli paljon kovemmat olot.
- minäkin-katsoin
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Minuakin se hieman häiritsi, mutta ehkä sovittaja oli ajatellut sen olevan noin jotenkin arvokkaampi ja suruun sopivampi.
Tuli mieleen myös se, että Tellervolle olisi voinut tuoda tuolin, mutta voi tietysti ole, että se oli sovittu noin. Kovin hauraalta hän vaikutti.Sama juttu täällä, olin huolissani Tellervosta.
- niin.oli
usko.vainen kirjoitti:
Minusta parasta oli se, että Manun usko tehtiin selväksi. Oli uskovaisen ihmisen hautajaiset.
Minustakin se oli parasta ja hienoa, että tunnustat "vasemmistoon" kuuluneen henkilön uskovaiseksi.
niin.oli kirjoitti:
Minustakin se oli parasta ja hienoa, että tunnustat "vasemmistoon" kuuluneen henkilön uskovaiseksi.
Manu on niitä harvoja. Mutta nykyään ei taida olla kuin Harry Wallius.
- minäkin-katsoin
minäkin-katsoin kirjoitti:
Niin tuo polvi oli niin fiksua, että uskoi. Eivätkä marmattaneet Jumalalle aamusta iltaan, vaikka heillä oli paljon kovemmat olot.
Kaikenlaista mielenkiintoistakin kävi ilmi, kuten että M. Koivisto kuoli Snellmanin päivänä. Minä kun en aina kaikkia juhlapäiviä muista - tuli mieleen, että suomalaisuuden loppu. Siis suomalaisen kulttuurinkin loppu. Siinä oli sitten kaikenlaista suomalaista kulttuuria, pieni kertaus. Sikäli tuo Oi kallis Suomenmaa olisi kannattanut laulaa niin kuin se kuuluukin, koska eihän tuolla tavalla laulettuna sitä kukaan välitäkään säilyttää.
Virret toki olivat useimmat ulkomaista alkua mutta kristikunta on aina lainaillut toisiltaan. Tämä oli hyvä kun Sua kohti Herrani laulettiin vanhoilla sanoilla. usko.vainen kirjoitti:
Minusta parasta oli se, että Manun usko tehtiin selväksi. Oli uskovaisen ihmisen hautajaiset.
Älä viitsi "uskonnollistaa" tätä asiaa...
Jotain rajaa, Sinä enkä minä tiedä Manun uskonnollisesta vakaumuksesta oikeasti mitään. Ei hän sitä asiaa esille tuonut koskaan millään tavoin.a-teisti kirjoitti:
Älä viitsi "uskonnollistaa" tätä asiaa...
Jotain rajaa, Sinä enkä minä tiedä Manun uskonnollisesta vakaumuksesta oikeasti mitään. Ei hän sitä asiaa esille tuonut koskaan millään tavoin.Ei siinä ole mitään uskonnollistamista jos Manu uskoi Jumalaan ja kertoi sen.
Media ei tuonut esille, että oli uskova mies. Oletko nyt pettyny kun tuli viimeistään hänen hautajaisissaan kaikkien tietoon?- grlwicht
a-teisti kirjoitti:
Älä viitsi "uskonnollistaa" tätä asiaa...
Jotain rajaa, Sinä enkä minä tiedä Manun uskonnollisesta vakaumuksesta oikeasti mitään. Ei hän sitä asiaa esille tuonut koskaan millään tavoin.Mauno Koiviston kirjeitä isälleen rintamalta julkaistiin jossakin päiwälehtien sivuilla. Kirjeistä itselleni jäi sellainen käsitys, että Koivisto ainakin sotavuosina uskoi Korkeimman suojelukseen.
Siunaus- ja hautaustilaisuus oli koskettava ja toivon Tellervolle voimia jaksaa elämässä eteenpäin. - minäkin-katsoin
MIkään muu ei mennytkään huonosti. Poikakuoro P. Cantiones lauloi upeasti. Hynninen veti Sotaveteraanin iltahuudon. Äitinihän oli sotalapsena Ruotsissa, enkä tietenkään sotaa ole ikinä nähnyt itse.
Kiitos Manulle, että köyhä ihminen sai kuulla ihanaa musiikkia.
Eikä tarvinnut kuulla rämpytysrokkia jumalanpalveluksessa. - kui2
minäkin-katsoin kirjoitti:
Kaikenlaista mielenkiintoistakin kävi ilmi, kuten että M. Koivisto kuoli Snellmanin päivänä. Minä kun en aina kaikkia juhlapäiviä muista - tuli mieleen, että suomalaisuuden loppu. Siis suomalaisen kulttuurinkin loppu. Siinä oli sitten kaikenlaista suomalaista kulttuuria, pieni kertaus. Sikäli tuo Oi kallis Suomenmaa olisi kannattanut laulaa niin kuin se kuuluukin, koska eihän tuolla tavalla laulettuna sitä kukaan välitäkään säilyttää.
Virret toki olivat useimmat ulkomaista alkua mutta kristikunta on aina lainaillut toisiltaan. Tämä oli hyvä kun Sua kohti Herrani laulettiin vanhoilla sanoilla."Tämä oli hyvä kun Sua kohti Herrani laulettiin vanhoilla sanoilla."
Juu, taisivat muuten mainitakin että Koivisto tahtoi aina vanhat sanoitukset kun virsiä veisasi. - gtfd4e3
grlwicht kirjoitti:
Mauno Koiviston kirjeitä isälleen rintamalta julkaistiin jossakin päiwälehtien sivuilla. Kirjeistä itselleni jäi sellainen käsitys, että Koivisto ainakin sotavuosina uskoi Korkeimman suojelukseen.
Siunaus- ja hautaustilaisuus oli koskettava ja toivon Tellervolle voimia jaksaa elämässä eteenpäin."korkeimman suojelukseen" ei tarkoita välttämättä Jumalaa vaan voi tarkoittaa herra jumalaa joinka nimi on luder/luther joka ei ole olemaailman kaikkeutta luonut vaikka paavalilais-luterilaisten raamattu mitä valehtelisi.
Vielä 1700-luvun alussakin kristityt palveli keisareita, kuninkaita jne jumalinaan ja sitä rikollisuuden oppia papisto pitää edelleen yllä omana leipätyönään oikeutena verottaa aivopesemiään alaikäisiä lapsiakin rikollisesti.
Suomen valtion kirkko rikollisineen on turmellut suomen kansaa ja etenkin kansalaistensa lapsia satoja vuosia jumalan ja jeesuksen sekä pyhän hengen nimeen vaikka todellisuudessa ovat uskontunnustuksissaan ateisteiksi itsensä tunnustaneita rikollisia kouluttavia saatanan enkeleitä...
uskontunnustus ja sen antaneiden kaltaisuudesta...
FAKTAT VOITTE TARKISTAA...
järjettömyydenne:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Meillä ei ole järkeä'
Ymmärtämättömyydenne:
'Meillä ei ole ymmärrystä'
Ihmisyydestänne luopuminen:
'Me emme kykene täyttämään käskyihin sisältyvää uskon ja ehdottoman rakkauden vaatimusta.'
'Me emme kykene noudattamaan ihmisille säädettyä lakia.'
'Olemme syntisiä'
Jumalan Valtakunnan kaltaisuudesta luopumisenne:
'Järkemme ei voi käsittää Jumalaa'
saatana ja herra jumala uudeksi jumaliksi:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/15.html
'Synti erottaa meidät elämän lähteestä, Jumalasta.'
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/22.html
'Kristitty pysyy kuitenkin syntisenä elämänsä loppuun asti.'
HUOM!
Jumalasta luopumisen kohdasta selviää, että uskontunnustuksen antanut on aivopesty ateistiksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
"Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa."
Tuollaisiksi ei ole yksikään suomalaistenkaan lapsistakaan ole syntyneet vaan tuollaisiksi valtion kirkko aivopesettää alaikäisiä lapsia.
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
25:41 "Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen."
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
24:23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
24:25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
24:26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko."
Millainen jumala se todellisuudessa kristityillä on, mm omien uskovaisten, pikku lastenkin tappavalla, tapattavalla, raiskaavalla jne rikollisuiudelle???
herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."
herra epäjumalanne rikollisilleen antama käsky:
Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
"Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä."
Käskyn noudattamisista esimerkkejä...
Lainattua tekstiä:
"Lars Leevi Lestadio oli ruotsalaisen luterilaisen kirkon lähettämä saarnamies joka pakkokäänsi "pakanalliset suomalaiset sivistykseen ja kristinuskoon". Sen opin tulos ja summa näkyy tänään kun satoja, mahdollisesti tuhansia lapsia on raiskattu henkisesti ja/tai ruumiillisesti. Lasten raiskaaminen ruumiillisesti ja/tai henkisesti ei ole koskaan ollut eikä ole suomalaista kansanperinnettä. Moni on tehnyt ruumiillisen ja/tai psyykkisen väkivallaan jälkeen itsemurhan, eli, kyseessä ei ole itsemurha vaan psyykkisen trauman joka johti itsemurhaan on aiheuttanut uhrin pahoinpitelijä. Puhumme siis lapsi/ihmisvihasta ja joukomurhasta. " (IL)
Oliskohan niin, että sillä suomen valtion kirkon herra jumalan herralla olis sarvet!!!
VAI väittääkö joku toisin ilman näyttöä valehtemalla edelleen?
Uskot, kristityt mukaan lukien,
teettävät
maailman kansoilla rikollisesti itsemurhaa! usko.vainen kirjoitti:
Minusta parasta oli se, että Manun usko tehtiin selväksi. Oli uskovaisen ihmisen hautajaiset.
On se kiva kun pidät meitä tavallisia luterilaisia uskovina. Kiitos.
mummomuori kirjoitti:
On se kiva kun pidät meitä tavallisia luterilaisia uskovina. Kiitos.
Minä puhuin Mauno Koivistosta. Onko mielesi jo niin korkkiruuvilla, ettet ymmärrä selvää suomenkieltä :D
- minäkin-katsoin
minäkin-katsoin kirjoitti:
MIkään muu ei mennytkään huonosti. Poikakuoro P. Cantiones lauloi upeasti. Hynninen veti Sotaveteraanin iltahuudon. Äitinihän oli sotalapsena Ruotsissa, enkä tietenkään sotaa ole ikinä nähnyt itse.
Kiitos Manulle, että köyhä ihminen sai kuulla ihanaa musiikkia.
Eikä tarvinnut kuulla rämpytysrokkia jumalanpalveluksessa.Korjaan: poikakuoro oli Cantores Minores. Netissä keskustellessaan kirjoittaa ajatuksissaan hassusti, koska tämä on itse asiassa puhekieltä, eikä ehdi ajatella. (Hajamielisen ihmisen haaste.)
Ja kirkossa suomalaisia säveltäjiä virsissä vaikka sanat esim. alkuaan Bonhoefferilta kuten virsi 600:ssa . Haudalla vasta laulettiin tuo Sua kohti Herrani. Tellervon toive ja muistaakseni myös tuo virsi 600, josta Koivistot pitivät.
Tässä olivat puheetkin hyviä.
Ihmettelin vähän kun sanottiin Huovisen liikuttuneen, mutta se oli sitten ollut tuota Sotaveteraanin iltahuutoa laulettaessa. Tv:n kuvassa sitä ei näkynyt. usko.vainen kirjoitti:
Minä puhuin Mauno Koivistosta. Onko mielesi jo niin korkkiruuvilla, ettet ymmärrä selvää suomenkieltä :D
Aivan, niin minäkin puhun. Ymmärtääkseni hänet siunattiin luterilaisessa kirkossa?
mummomuori kirjoitti:
Aivan, niin minäkin puhun. Ymmärtääkseni hänet siunattiin luterilaisessa kirkossa?
Miten se tekee luterilaista kristittyjä???
usko.vainen kirjoitti:
Miten se tekee luterilaista kristittyjä???
Korjaan.
Miten se tekee luterilaista uskovia???- grlwichf
gtfd4e3 kirjoitti:
"korkeimman suojelukseen" ei tarkoita välttämättä Jumalaa vaan voi tarkoittaa herra jumalaa joinka nimi on luder/luther joka ei ole olemaailman kaikkeutta luonut vaikka paavalilais-luterilaisten raamattu mitä valehtelisi.
Vielä 1700-luvun alussakin kristityt palveli keisareita, kuninkaita jne jumalinaan ja sitä rikollisuuden oppia papisto pitää edelleen yllä omana leipätyönään oikeutena verottaa aivopesemiään alaikäisiä lapsiakin rikollisesti.
Suomen valtion kirkko rikollisineen on turmellut suomen kansaa ja etenkin kansalaistensa lapsia satoja vuosia jumalan ja jeesuksen sekä pyhän hengen nimeen vaikka todellisuudessa ovat uskontunnustuksissaan ateisteiksi itsensä tunnustaneita rikollisia kouluttavia saatanan enkeleitä...
uskontunnustus ja sen antaneiden kaltaisuudesta...
FAKTAT VOITTE TARKISTAA...
järjettömyydenne:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Meillä ei ole järkeä'
Ymmärtämättömyydenne:
'Meillä ei ole ymmärrystä'
Ihmisyydestänne luopuminen:
'Me emme kykene täyttämään käskyihin sisältyvää uskon ja ehdottoman rakkauden vaatimusta.'
'Me emme kykene noudattamaan ihmisille säädettyä lakia.'
'Olemme syntisiä'
Jumalan Valtakunnan kaltaisuudesta luopumisenne:
'Järkemme ei voi käsittää Jumalaa'
saatana ja herra jumala uudeksi jumaliksi:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/15.html
'Synti erottaa meidät elämän lähteestä, Jumalasta.'
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/22.html
'Kristitty pysyy kuitenkin syntisenä elämänsä loppuun asti.'
HUOM!
Jumalasta luopumisen kohdasta selviää, että uskontunnustuksen antanut on aivopesty ateistiksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
"Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa."
Tuollaisiksi ei ole yksikään suomalaistenkaan lapsistakaan ole syntyneet vaan tuollaisiksi valtion kirkko aivopesettää alaikäisiä lapsia.
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
25:41 "Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen."
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
24:23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
24:25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
24:26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko."
Millainen jumala se todellisuudessa kristityillä on, mm omien uskovaisten, pikku lastenkin tappavalla, tapattavalla, raiskaavalla jne rikollisuiudelle???
herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."
herra epäjumalanne rikollisilleen antama käsky:
Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
"Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä."
Käskyn noudattamisista esimerkkejä...
Lainattua tekstiä:
"Lars Leevi Lestadio oli ruotsalaisen luterilaisen kirkon lähettämä saarnamies joka pakkokäänsi "pakanalliset suomalaiset sivistykseen ja kristinuskoon". Sen opin tulos ja summa näkyy tänään kun satoja, mahdollisesti tuhansia lapsia on raiskattu henkisesti ja/tai ruumiillisesti. Lasten raiskaaminen ruumiillisesti ja/tai henkisesti ei ole koskaan ollut eikä ole suomalaista kansanperinnettä. Moni on tehnyt ruumiillisen ja/tai psyykkisen väkivallaan jälkeen itsemurhan, eli, kyseessä ei ole itsemurha vaan psyykkisen trauman joka johti itsemurhaan on aiheuttanut uhrin pahoinpitelijä. Puhumme siis lapsi/ihmisvihasta ja joukomurhasta. " (IL)
Oliskohan niin, että sillä suomen valtion kirkon herra jumalan herralla olis sarvet!!!
VAI väittääkö joku toisin ilman näyttöä valehtemalla edelleen?
Uskot, kristityt mukaan lukien,
teettävät
maailman kansoilla rikollisesti itsemurhaa!Kansallisbiografian sivuilla Mauno Koiviston sodan aikaisia kirjeitä luonnehditaan esimerkiksi seuraawasti:
"Kirjeissään isälle hän toi esille luottamuksensa Jumalan varjelukseen sekä itsensä että Suomen kohdalta".
"7.7.1944 Älkää olko levottomia puolestani, kyllä minä Jumalan avulla pärjään jollain tavalla. Joelia olen koettanut tavata, mutta en ole onnistunut...".
Vaikka varsin vaikuttavasti oletkin asiaa lähestynyt, en aio jatkaa arvostetun entisen presidenttimme uskonnollisuuden arviointia.
Koiviston muistokirjoituksen mukaan; "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin". - vieraaksijäi
grlwicht kirjoitti:
Mauno Koiviston kirjeitä isälleen rintamalta julkaistiin jossakin päiwälehtien sivuilla. Kirjeistä itselleni jäi sellainen käsitys, että Koivisto ainakin sotavuosina uskoi Korkeimman suojelukseen.
Siunaus- ja hautaustilaisuus oli koskettava ja toivon Tellervolle voimia jaksaa elämässä eteenpäin.Sota-aikana lähes KAIKKI uskoivat Jumalaan.
Ihmettelin tuota Koiviston uskonnollisuutta , virsienveisaamista. En muista koskaan hänen puhuneet mitään kristillistä ollessaan presidenttinä tai ministerinä.
Muutenkin tuo lähes "ikoni palvonta" tuntuu vähän omituiselta, en muista että hän olisi virassa olessaan ollut niiin suosittu. Lähinnä fundaareeja.
En muista , että Kekkosella olisi ollut moista palvontaa, hänen kuoltuaan, muistanko väärin ? Itselleni Kekkonen on se yksi ja ainoa Suomen ISÄ hahmo.
"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin".
OLETTAKAAMME..? a-teisti kirjoitti:
Älä viitsi "uskonnollistaa" tätä asiaa...
Jotain rajaa, Sinä enkä minä tiedä Manun uskonnollisesta vakaumuksesta oikeasti mitään. Ei hän sitä asiaa esille tuonut koskaan millään tavoin.Kyllä Koivisto kirjoitti tai puhui suhteestaan uskoon aika yksityiskohtaisestikin jossain. Missä, en muista, mutta Heikki Räisänen kirjoitti asiasta kirjassaan "Rosoinen Raamattu" (joka taitaa olla kokoelma Räisäsen muualla eri aikoina julkaisemia tekstejä enkä muista, missä ja milloin Koivisto-artikkeli on alun perin julkaistu). Räisänen siis esitteli ja kommentoi artikkelin verran jotain Mauno Koiviston jossain julkaistua kirjoitusta tai haastattelua, jossa tämä puhui suhteestaan kristinuskoon (tai mahdollisesti Raamattuun). Paavali oli lähellä Koiviston sydäntä, eivät niinkään evankeliumit, ja Koivisto luokittelikin itsensä "paavalilaiseksi". Olisiko ollut, että Koivistoon vetosi erityisesti Paavalin eettinen ajattelu (jos oli, kyseessä ei varmaankaan ollut Paavalin homoajattelu, vaan ehkä mieluummin se "toinen toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa" -ajattelu).
Siitä on aikaa, kun Räisäsen kirjan luin, joten saatan erehtyä ja luultavasti erehdynkin yksityiskohdissa, mutta tuskin siinä, että kirjassa tällainen Mauno Koivisto -artikkeli oli. Räisäsen artikkelin perusteella, tai sen perusteella, mitä siitä muistan, rohkenen epäillä, että Koiviston usko ei olisi kelvannut kiivaimmille oikeauskoisille, etenkään, kun Räisänen suhtautui siihen varsin lämpimästi ja myönteisesti (jos Heikki Räisänen pitää sitä hyvänä, sen täytyy olla pahaa).- 1234567---
usko.vainen kirjoitti:
Minusta parasta oli se, että Manun usko tehtiin selväksi. Oli uskovaisen ihmisen hautajaiset.
Maunon isä Johannes (Juho) Koivisto oli merillä ja kokenut siellä uskonnollisen herätyksen, joka heijastui perheen elämään. Hän muunmuassa piti lauantaita pyhänä. Siis Jumalan antama sapatti oli hänen pyhäpäivänsä.
Maunohan oli kova tutkimaan Raamattua, hän myös piti hengellisistä lauluista. Kaunis oli virsi hänen hautajaisissaan " Sua kohti Herrani Sua kohti ain". herrens_tiggare kirjoitti:
Kyllä Koivisto kirjoitti tai puhui suhteestaan uskoon aika yksityiskohtaisestikin jossain. Missä, en muista, mutta Heikki Räisänen kirjoitti asiasta kirjassaan "Rosoinen Raamattu" (joka taitaa olla kokoelma Räisäsen muualla eri aikoina julkaisemia tekstejä enkä muista, missä ja milloin Koivisto-artikkeli on alun perin julkaistu). Räisänen siis esitteli ja kommentoi artikkelin verran jotain Mauno Koiviston jossain julkaistua kirjoitusta tai haastattelua, jossa tämä puhui suhteestaan kristinuskoon (tai mahdollisesti Raamattuun). Paavali oli lähellä Koiviston sydäntä, eivät niinkään evankeliumit, ja Koivisto luokittelikin itsensä "paavalilaiseksi". Olisiko ollut, että Koivistoon vetosi erityisesti Paavalin eettinen ajattelu (jos oli, kyseessä ei varmaankaan ollut Paavalin homoajattelu, vaan ehkä mieluummin se "toinen toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa" -ajattelu).
Siitä on aikaa, kun Räisäsen kirjan luin, joten saatan erehtyä ja luultavasti erehdynkin yksityiskohdissa, mutta tuskin siinä, että kirjassa tällainen Mauno Koivisto -artikkeli oli. Räisäsen artikkelin perusteella, tai sen perusteella, mitä siitä muistan, rohkenen epäillä, että Koiviston usko ei olisi kelvannut kiivaimmille oikeauskoisille, etenkään, kun Räisänen suhtautui siihen varsin lämpimästi ja myönteisesti (jos Heikki Räisänen pitää sitä hyvänä, sen täytyy olla pahaa)."....rohkenen epäillä, että Koiviston usko ei olisi kelvannut kiivaimmille oikeauskoisille..."
Aivan samaa mieltä. Jostain syystä nyt ihan tavallinen luterilainen onkin nostettu uusiin sfääreihin.niin.oli kirjoitti:
Minustakin se oli parasta ja hienoa, että tunnustat "vasemmistoon" kuuluneen henkilön uskovaiseksi.
Eikö Jeesus ollut ensimmäinen vasemmistolainen ja sosialisti? Hän kun ajoi yhteiskunnallista tasa-arvoa, köyhistä huolehtimista ja oli valtaapitävien harjoittamaa epäoikeudenmukaista kohtelua vastaan, eli jne ihan vasemmiston arvoja.
En ole oikein tajunnut jonkun oikeistolaisten tai konservatiivin mustavalkoista näkemystä siitä, etteikö poliittisesti vasemmistolainen voisi olla hengellinen tai uskossa. Kummallinen tapa sotkea uskonto ja politiikka, minun mielestäni. Koska mielestäni vasemmistolainen on poliittisesti paljon lähempänä kristillisiä arvoja.
Konservatiiviset ja oikeistolaiset uskovaiset eivät useinkaan seuraa lainkaan Jeesuksen esimerkkiä missään kohtaa elämässään, varsinkaan mitä tulee rakkauteen ja armollisuuteen, tasa-arvoon ja uskonelämäkin jää pelkästään raamatunsiteerausten kopioimiseen ja niillä toisten lyömiseen.usko.vainen kirjoitti:
Manu on niitä harvoja. Mutta nykyään ei taida olla kuin Harry Wallius.
Hartsa "Wallius" on helluntailainen kuten sinäkin, mutta Manu ei 101 prosentin varmuuskertoimella ollut – eikä missään tapauksessa minkään muunkaan sortin fundamentalisti. Koiviston presidenttiaikaan ja sen jälkeen tunsin monta demarivaikuttajaa, eikä kenelläkään ollut mitään sanottavaa Manun uskonnollisuudesta. Hän ei tietääkseni edes koskaan toivottanut kansalleen Jumalan siunausta, mikä kai sentään on pressalta minimi jos on uskomassa.
mummomuori kirjoitti:
On se kiva kun pidät meitä tavallisia luterilaisia uskovina. Kiitos.
Kyllä tässä on pikemminkin niin, että Manusta yritetään – hänen kykenemättä puolustautumaan – muovailla jotain ihan muuta kuin tavallista luterilaista, joka hän oli.
vieraaksijäi kirjoitti:
Sota-aikana lähes KAIKKI uskoivat Jumalaan.
Ihmettelin tuota Koiviston uskonnollisuutta , virsienveisaamista. En muista koskaan hänen puhuneet mitään kristillistä ollessaan presidenttinä tai ministerinä.
Muutenkin tuo lähes "ikoni palvonta" tuntuu vähän omituiselta, en muista että hän olisi virassa olessaan ollut niiin suosittu. Lähinnä fundaareeja.
En muista , että Kekkosella olisi ollut moista palvontaa, hänen kuoltuaan, muistanko väärin ? Itselleni Kekkonen on se yksi ja ainoa Suomen ISÄ hahmo.
"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin".
OLETTAKAAMME..?>En muista koskaan hänen puhuneet mitään kristillistä ollessaan presidenttinä tai ministerinä.
Ei muista kukaan muukaan, ellei valehtele. Koivisto kirjoitti huippuaikoinaan monta kirjaa, eikä löydy niistäkään mitään. Ei ainakaan niistä jotka minä olen lukenut.herrens_tiggare kirjoitti:
Kyllä Koivisto kirjoitti tai puhui suhteestaan uskoon aika yksityiskohtaisestikin jossain. Missä, en muista, mutta Heikki Räisänen kirjoitti asiasta kirjassaan "Rosoinen Raamattu" (joka taitaa olla kokoelma Räisäsen muualla eri aikoina julkaisemia tekstejä enkä muista, missä ja milloin Koivisto-artikkeli on alun perin julkaistu). Räisänen siis esitteli ja kommentoi artikkelin verran jotain Mauno Koiviston jossain julkaistua kirjoitusta tai haastattelua, jossa tämä puhui suhteestaan kristinuskoon (tai mahdollisesti Raamattuun). Paavali oli lähellä Koiviston sydäntä, eivät niinkään evankeliumit, ja Koivisto luokittelikin itsensä "paavalilaiseksi". Olisiko ollut, että Koivistoon vetosi erityisesti Paavalin eettinen ajattelu (jos oli, kyseessä ei varmaankaan ollut Paavalin homoajattelu, vaan ehkä mieluummin se "toinen toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa" -ajattelu).
Siitä on aikaa, kun Räisäsen kirjan luin, joten saatan erehtyä ja luultavasti erehdynkin yksityiskohdissa, mutta tuskin siinä, että kirjassa tällainen Mauno Koivisto -artikkeli oli. Räisäsen artikkelin perusteella, tai sen perusteella, mitä siitä muistan, rohkenen epäillä, että Koiviston usko ei olisi kelvannut kiivaimmille oikeauskoisille, etenkään, kun Räisänen suhtautui siihen varsin lämpimästi ja myönteisesti (jos Heikki Räisänen pitää sitä hyvänä, sen täytyy olla pahaa).>rohkenen epäillä, että Koiviston usko ei olisi kelvannut kiivaimmille oikeauskoisille, etenkään, kun Räisänen suhtautui siihen varsin lämpimästi ja myönteisesti (jos Heikki Räisänen pitää sitä hyvänä, sen täytyy olla pahaa).
Räisänen on patmoslaislle ja muille ääriuskoville itse Saatana, joten et voi mitenkään tuossa erehtyä.RepeRuutikallo kirjoitti:
Kyllä tässä on pikemminkin niin, että Manusta yritetään – hänen kykenemättä puolustautumaan – muovailla jotain ihan muuta kuin tavallista luterilaista, joka hän oli.
Aivan, en ole vielä muusta näyttöä saanut.
- hgvtctr
mummomuori kirjoitti:
On se kiva kun pidät meitä tavallisia luterilaisia uskovina. Kiitos.
tavallisia uskontunnustuksen kaltaisia järjettöminä ja ymmärtämättönimä...
jo alaikäisinä rippikouluissa aivopestyjä valtion kirkon aivopesu ammattilaisten toimesta... - kerroasmummeli
mummomuori kirjoitti:
On se kiva kun pidät meitä tavallisia luterilaisia uskovina. Kiitos.
Mitä tarkoitat tavalisella luterilaisella. Mitä muita luterilaisia on kun tavallisia ja miten he eroavat tavallisista luterilaisista?
"Uskovana kotini on muualla..." Ymmärrän idean, mutta silti jotenkin kornia. Kyllä tilanne on se, että elämämme on tässä ja nyt, juuri tässä hetkessä. Jos jostakin muusta olisi varmaa näyttöä. ihmiset ryntäisivät riemumielin sen uskonnon jäseniksi. Se, että uskonnot yhä edelleen uppoavat ihmisaiin, kertoo siitä, että hidasta on järjen voitto.
Uskonnoilla on ollut poliittinenkin ulottuvuus aina ja kun hautaan ollaan saattamassa sodat nähnyttä iäkkäänä kuollutta entistä tasavallan presidenttiä, olisi ihme, jos uskonnolliset elementit eivät esiin nousisi. Kaikenlaiset juhlallisuudet on myös äärimmäisen helppoa ympätä samaan yhteyteen.
Se on selvää, että yhteiskunnan kehittyminen muuttaa sen Suomenkin moniarvoisemmaksi kuin mitä se on aiemmin ollut. Kun kuuntelen vaikkapa lukioikäisen tyttäreni näkemyksiä, rajujen muutosten väistämättömyydestä ei ole epäselvyyttä. Kun muutamia vuosikymmeniä kuluu, vain pieni vähemmistö piittaa vaikkapa homoseksuaalisuudesta tai niistä puheista, että mies ja nainen eivät olisi tasa-arvoisia.- taskuttäynnäkiviäkö
InhottavaRealisti kiitos kommentistasi. Jos pidät minua järjettömänä, ei meidän varmasti kannata yrittää etsiä hyvää keskustelua. Minä pidän sinua järkevänä ja hyvin asiaasi esiin tuovana, joten on harmi, että olen niin paljon alapuolellasi.
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
InhottavaRealisti kiitos kommentistasi. Jos pidät minua järjettömänä, ei meidän varmasti kannata yrittää etsiä hyvää keskustelua. Minä pidän sinua järkevänä ja hyvin asiaasi esiin tuovana, joten on harmi, että olen niin paljon alapuolellasi.
Minä en pidä kovin monia täällä esiintyvistä ihmisistä järjettöminä. Sinä et trollaile, joten olet varsin asiallinen keskustelija. Kun puhun järjestä, viittaan lähinnä rationaaliseen ajatteluun ja siihen, että maailma uskoakseni olisi parempi, jos ihminen tietäisi enemmän ja uskoisi & luulisi vähemmän.
Se ei tarkoita sitä, että olisin samaa mieltä kanssasi. Olen kirjoittanut Suomi24:lle lukuisia kertoja näkemyksiäni uskonoista ja varsinkin kristinuskosta. En pidä Sinua alapuolellani olevana, mutta se ei silti tarkoita sitä, että uskoisin Sinun olevan oikeassa. Siitäkään ei ole varmuutta, että minä olisin jossakin määrin oikeassa, mutta niiden asioiden valossa, jotka yleistä tietoa ovat, pidän mielipiteitäni oikeampina kuin Sinun mielipiteitäsi. Keskusteluahan se ei estä. Jos olen väärässä, tunnustan sen välittömästi. Lukuisat uskovaisina esiintyvät ihmiset eivä't täällä niin tee.- taskuttäynnäkiviäkö
InhottavaRealisti kirjoitti:
Minä en pidä kovin monia täällä esiintyvistä ihmisistä järjettöminä. Sinä et trollaile, joten olet varsin asiallinen keskustelija. Kun puhun järjestä, viittaan lähinnä rationaaliseen ajatteluun ja siihen, että maailma uskoakseni olisi parempi, jos ihminen tietäisi enemmän ja uskoisi & luulisi vähemmän.
Se ei tarkoita sitä, että olisin samaa mieltä kanssasi. Olen kirjoittanut Suomi24:lle lukuisia kertoja näkemyksiäni uskonoista ja varsinkin kristinuskosta. En pidä Sinua alapuolellani olevana, mutta se ei silti tarkoita sitä, että uskoisin Sinun olevan oikeassa. Siitäkään ei ole varmuutta, että minä olisin jossakin määrin oikeassa, mutta niiden asioiden valossa, jotka yleistä tietoa ovat, pidän mielipiteitäni oikeampina kuin Sinun mielipiteitäsi. Keskusteluahan se ei estä. Jos olen väärässä, tunnustan sen välittömästi. Lukuisat uskovaisina esiintyvät ihmiset eivä't täällä niin tee.Ei meidän toki tarvitse olla samaa mieltä. Se minua kuitenkin nyppii, jos nyt olen rehellinen, että uskosta ei voida sinunkaan kanssa näemmä keskustella sitä pohjalta, että ei mietittäisi, kuka on oikeammassa ja kuka vääremmässä. Jos kekstelu lähtee siitä oletuksesta, että toinen on väärässä ja toinen oikeassa, siitä tulee juupas-eipäs-keskustelu.
On ihan sama onko Jumala olemassa vai ei, minä uskon , että on ja se on vaikuttanut minun elämääni ja valintoihini luullakseni aika paljon ja tuonut siihen ulottuvuuksia, jotka ovat mielestäni hyvään johtavia minun ja lähimmäisteni kannalta.
Yleinen tieto....niin, mitä on tämä yleinen tieto?
Mitä tulee tuohon uskomiseen ja luulemiseen, sitä sinä tässä nyt teet, uskot ja luulet....emme ole niin erilaisia uskoinemme ja luuloinemme. taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Ei meidän toki tarvitse olla samaa mieltä. Se minua kuitenkin nyppii, jos nyt olen rehellinen, että uskosta ei voida sinunkaan kanssa näemmä keskustella sitä pohjalta, että ei mietittäisi, kuka on oikeammassa ja kuka vääremmässä. Jos kekstelu lähtee siitä oletuksesta, että toinen on väärässä ja toinen oikeassa, siitä tulee juupas-eipäs-keskustelu.
On ihan sama onko Jumala olemassa vai ei, minä uskon , että on ja se on vaikuttanut minun elämääni ja valintoihini luullakseni aika paljon ja tuonut siihen ulottuvuuksia, jotka ovat mielestäni hyvään johtavia minun ja lähimmäisteni kannalta.
Yleinen tieto....niin, mitä on tämä yleinen tieto?
Mitä tulee tuohon uskomiseen ja luulemiseen, sitä sinä tässä nyt teet, uskot ja luulet....emme ole niin erilaisia uskoinemme ja luuloinemme.Faktat ovat varsin yksinkertaiset.
Uskonnoista korkeintaan yksi on oikeassa. Mahdollista on sekin, että yksikään niistä ei ole oikeassa yhtään miltään osin. Koska uskonnoilla vaikutetaan valtavasti ihmisiin, se oikeassa tai väärässä oleminen on erittäin olennainen osa juttua. Sen pitäisi ola ykkösasia varsinkin kaikilla uskovaisilla.
Uskovaisista ihmeen moni korottaa uskonsa itseisarvoksi. Juuri sitä olen koettanut selittää ja sitä kritiikkini koskeekin. Tällä tarkoitan sitä, että usko prosessina on niin tärkeä, että uskominen nähdään välttämättömänä. Mitään sellaista ei haluta tosiaankaan nähdä eikä kuulla, mikä olisi ristiriuidassa oman uskon kanssa. Sitä vain ei ole - tai niin halutaan uskoa.
Sitä ei suoraan toki aina sanota, mutta uskovaisista ainakin merkittävän suuri joukko näyttää säälittelevän niitä ihmisiä, jotka ovat "uskosta osattomia". Rehellisyyden nimissä on tietenkin sanottava, että samoin ajattelevat myös maallistuneet ihmiset ja ateistit uskovaisista. Kumpikin osapuoli näyytäisi olevan jatkuvasti aina vain kauempana toisistaan. Osa ihmisistä muuttuu yhä maallistuneemmiksi ja osa taas yhä uskovaisemmiksi.
Hyvähän tämä kehityssuunta tietenkään ei ole. Sen seurauksena keskustelu kuitenkin pelkistyy yhä enemmän juuri siihen Ei!/Kyllä!-jankutukseen. Keskustelussa mennään yhä syvemmälle ja pienempiin yksityiskohtiin. Tai, Suomi24:n perusteella ainakin voisi sanoa, että ne menevät, jotka pystyvät. Osa ei kykene todelliseen keskusteluun ja heidän toimintansa täälläkin näyttää rajoittuvan lähinnä joutavaan räksytykseen.
Mielenkiintoista asiaa Lähi-Idän uskontojen kehityksestä löytyy lähes mistä vain, esimerkiksi tästä:
https://journal.fi/tt/article/download/2368/2206/- Taskuttäynnäkiviäkö
InhottavaRealisti kirjoitti:
Faktat ovat varsin yksinkertaiset.
Uskonnoista korkeintaan yksi on oikeassa. Mahdollista on sekin, että yksikään niistä ei ole oikeassa yhtään miltään osin. Koska uskonnoilla vaikutetaan valtavasti ihmisiin, se oikeassa tai väärässä oleminen on erittäin olennainen osa juttua. Sen pitäisi ola ykkösasia varsinkin kaikilla uskovaisilla.
Uskovaisista ihmeen moni korottaa uskonsa itseisarvoksi. Juuri sitä olen koettanut selittää ja sitä kritiikkini koskeekin. Tällä tarkoitan sitä, että usko prosessina on niin tärkeä, että uskominen nähdään välttämättömänä. Mitään sellaista ei haluta tosiaankaan nähdä eikä kuulla, mikä olisi ristiriuidassa oman uskon kanssa. Sitä vain ei ole - tai niin halutaan uskoa.
Sitä ei suoraan toki aina sanota, mutta uskovaisista ainakin merkittävän suuri joukko näyttää säälittelevän niitä ihmisiä, jotka ovat "uskosta osattomia". Rehellisyyden nimissä on tietenkin sanottava, että samoin ajattelevat myös maallistuneet ihmiset ja ateistit uskovaisista. Kumpikin osapuoli näyytäisi olevan jatkuvasti aina vain kauempana toisistaan. Osa ihmisistä muuttuu yhä maallistuneemmiksi ja osa taas yhä uskovaisemmiksi.
Hyvähän tämä kehityssuunta tietenkään ei ole. Sen seurauksena keskustelu kuitenkin pelkistyy yhä enemmän juuri siihen Ei!/Kyllä!-jankutukseen. Keskustelussa mennään yhä syvemmälle ja pienempiin yksityiskohtiin. Tai, Suomi24:n perusteella ainakin voisi sanoa, että ne menevät, jotka pystyvät. Osa ei kykene todelliseen keskusteluun ja heidän toimintansa täälläkin näyttää rajoittuvan lähinnä joutavaan räksytykseen.
Mielenkiintoista asiaa Lähi-Idän uskontojen kehityksestä löytyy lähes mistä vain, esimerkiksi tästä:
https://journal.fi/tt/article/download/2368/2206/Minä voin vastata vain omasta puolestani, toisten ajatuksista en tiedä ellei niitä minulle kerrota. En ole kaikkien uskovien äänitorvi, minulla ei ole siihen halua eikä kykyä.
Raamatun valossa uskova on yksi, pelastavia uskoja ja on vain yksi Elävä Jumala.
Ihmisiin vaikuttaminen , tarkoituksena painostaa toinen johonkin, on aina väärin, oli aate mikä tahansa. Pyrkimys hallita ja ohjailla ohi toisen tahdon on myös väärin. Aivopesu on väärin.
Kun pyrimme hallitsemaan ja kertomaan omat näkemyksemme ainoina oikeina, korotamme itsemme asemaan , joka ei ole paikkamme. Unohdamme silloin sen, että olemme kaikki kaukana täydellisestä. Ja sen kertoo kyllä Raamattukin. Jumalan sanaa ei tee tyhjäksi keskeneräiset ihmiset.
Kun puhun uskosta, puhun Jumalasta, joka oikeasti on ja silloin en ole vain kirjan varassa. Tai historiankirjoituksen varassa. Vaikka se kuulostaa hullulta, niin se kuitenkin on. Sitä ei muuta sinun luulosi ja uskosi.
Uskosta keskustelu siltä pohjalta, että olen väärässä, on aika haastavaa. Kuten varmasti sinustakin silloin, kun keskustelu lähtee siitä, että sinä olet väärässä.
Entä jos tulisimme sinne jonnekin puoliväliin ja yrittäisimme löytää keskustelunaiheen elämänkatsomuksista ilman oikein- väärin asetelmaa. Onko se täysin mahdotonta?
Uskovat ( ihmiset yleensä) sanovat kaikenlaista. On epäoikeudenmukaista vetää joku tilille siitä, mitä joku toinen on sanonut. En minäkään vedä sinua tilille siitä, mitä minulle ovat sanoneet jotkut , jotka eivät jaa uskoa Jumalaan.
Ihmisellä on oikeus uskoa ja luulla mitä haluaa ilman että joku sanoo sen olevan järjetöntä tai vähemmän rationaalista kuin hänen oma ajatuksensa. Loppupeleissä mitä me oikeasti tiedämme? Emme tiedä varmuudella maailman synnystä, tiedämmekö varmuudella ettei Jumalaa ole? Voimmeko ilman epäilyksen häivää sanoa juuta tai jaata? - taaasttä..sama
InhottavaRealisti
25.5.2017 19:36
Katsoin antamaasi tekstiä. Oletatko tällä palstalla kenenkään haluavan keskustella tuolla tasolla? - taskuttäynnäkiviäkö
Tiede ja usko
Miten uskontohistorian tutkimus liittyy uskoon?
Ei oikeastaan mitenkään. Tiede ja usko liikkuvat
eri tasoilla. Tiede tutkii ihmisten ja ihmisyhteisöjen
uskonnollisia käsityksiä historian ja muiden
tieteitten lainomaisuuksien valossa. Uskon
keskeinen lähtökohta on ihmisen ja Jumalan, tai
jumalien, suhde. Tieto siitä, että jokin nykyisistä
valtauskonnoista, esimerkiksi juutalaisuus,
kristinusko tai islam, on saanut ulkoisissa muodoissaan
vaikutteita varhaisemmilta uskonnollisilta
perinteiltä, ei liity mitenkään kysymykseen
näiden uskontojen perimmäisestä totuudesta.
Se, että kristinusko omaksui juutalaisen kirjakaanonin
osaksi pyhää kirjallisuuttaan tai että
islam sai profeettakäsitykseensä vaikutteita kristinuskosta,
on tieteellinen tosiseikka. Uskonnon
sisältä katsottuna tämä ei vaikuta uskonnon
totuuteen, sillä kummassakin uskonnossa on
tietty teleologinen vivahde: Jumala pyrkii ilmaisemaan
tahtonsa historiassa, ja tätä tarkoitusta
varten hän on mainiosti voinut pohjustaa sanomaansa
toisten uskontojen kautta.
Uskonnon ulkopuolelta katsottuna kyse
uskonnollisesta totuudesta on puolestaan tarpeeton.
Ei ole mielekästä kysyä, oliko sumerien
uskonto tosi. Tutkijalle riittää, että hän ymmärtää
uskonnon kehityksen ja merkityksen, eikä
hänen kannata astua tieteen rajojen ulkopuolelle
spekuloimaan tutkimuskohteensa niillä piirteillä,
jotka eivät ole tutkimuksen kohteena.
----Kirjoittaja on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin
tutkimuksen professori. Artikkeli perustuu Tieteen päivillä
8.1.2009 pidettyyn esitelmään.----
Mielenkiintoista tekstiä Hämeen -Anttila kirjoittaa - taskuttäynnäkiviäkö
Keskustellaanko tuosta tekstistä
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Tiede ja usko
Miten uskontohistorian tutkimus liittyy uskoon?
Ei oikeastaan mitenkään. Tiede ja usko liikkuvat
eri tasoilla. Tiede tutkii ihmisten ja ihmisyhteisöjen
uskonnollisia käsityksiä historian ja muiden
tieteitten lainomaisuuksien valossa. Uskon
keskeinen lähtökohta on ihmisen ja Jumalan, tai
jumalien, suhde. Tieto siitä, että jokin nykyisistä
valtauskonnoista, esimerkiksi juutalaisuus,
kristinusko tai islam, on saanut ulkoisissa muodoissaan
vaikutteita varhaisemmilta uskonnollisilta
perinteiltä, ei liity mitenkään kysymykseen
näiden uskontojen perimmäisestä totuudesta.
Se, että kristinusko omaksui juutalaisen kirjakaanonin
osaksi pyhää kirjallisuuttaan tai että
islam sai profeettakäsitykseensä vaikutteita kristinuskosta,
on tieteellinen tosiseikka. Uskonnon
sisältä katsottuna tämä ei vaikuta uskonnon
totuuteen, sillä kummassakin uskonnossa on
tietty teleologinen vivahde: Jumala pyrkii ilmaisemaan
tahtonsa historiassa, ja tätä tarkoitusta
varten hän on mainiosti voinut pohjustaa sanomaansa
toisten uskontojen kautta.
Uskonnon ulkopuolelta katsottuna kyse
uskonnollisesta totuudesta on puolestaan tarpeeton.
Ei ole mielekästä kysyä, oliko sumerien
uskonto tosi. Tutkijalle riittää, että hän ymmärtää
uskonnon kehityksen ja merkityksen, eikä
hänen kannata astua tieteen rajojen ulkopuolelle
spekuloimaan tutkimuskohteensa niillä piirteillä,
jotka eivät ole tutkimuksen kohteena.
----Kirjoittaja on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin
tutkimuksen professori. Artikkeli perustuu Tieteen päivillä
8.1.2009 pidettyyn esitelmään.----
Mielenkiintoista tekstiä Hämeen -Anttila kirjoittaa”Uskon keskeinen lähtökohta on ihmisen ja Jumalan, tai jumalien, suhde.”
Totta, tieteen ja uskon ero on tuossa. Jäin tässä miettimään sitä, että miten eripuolilla maailmaa on alkuperäiskansoilla ollut kaikilla käsitys uskosta. ja miten ne ovat saaneet sitten erilaisia käsitteellisiä selityksiä ja muotoja.
”Uskonnon sisältä katsottuna tämä ei vaikuta uskonnon totuuteen, sillä kummassakin uskonnossa on tietty teleologinen vivahde: Jumala pyrkii ilmaisemaan tahtonsa historiassa, ja tätä tarkoitusta varten hän on mainiosti voinut pohjustaa sanomaansa toisten uskontojen kautta.”
Jokainen aikakausi tuo omaa ymmärrystään ja muotoja, mutta jollain tapaa se ydin pysyy.
”Uskonnon ulkopuolelta katsottuna kyse uskonnollisesta totuudesta on puolestaan tarpeeton. Ei ole mielekästä kysyä, oliko sumerien uskonto tosi.”
Aivan, ja siksi myös uskon että uskonnon asioita voi käsitellä monesta eri näkökulmasta .taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Tiede ja usko
Miten uskontohistorian tutkimus liittyy uskoon?
Ei oikeastaan mitenkään. Tiede ja usko liikkuvat
eri tasoilla. Tiede tutkii ihmisten ja ihmisyhteisöjen
uskonnollisia käsityksiä historian ja muiden
tieteitten lainomaisuuksien valossa. Uskon
keskeinen lähtökohta on ihmisen ja Jumalan, tai
jumalien, suhde. Tieto siitä, että jokin nykyisistä
valtauskonnoista, esimerkiksi juutalaisuus,
kristinusko tai islam, on saanut ulkoisissa muodoissaan
vaikutteita varhaisemmilta uskonnollisilta
perinteiltä, ei liity mitenkään kysymykseen
näiden uskontojen perimmäisestä totuudesta.
Se, että kristinusko omaksui juutalaisen kirjakaanonin
osaksi pyhää kirjallisuuttaan tai että
islam sai profeettakäsitykseensä vaikutteita kristinuskosta,
on tieteellinen tosiseikka. Uskonnon
sisältä katsottuna tämä ei vaikuta uskonnon
totuuteen, sillä kummassakin uskonnossa on
tietty teleologinen vivahde: Jumala pyrkii ilmaisemaan
tahtonsa historiassa, ja tätä tarkoitusta
varten hän on mainiosti voinut pohjustaa sanomaansa
toisten uskontojen kautta.
Uskonnon ulkopuolelta katsottuna kyse
uskonnollisesta totuudesta on puolestaan tarpeeton.
Ei ole mielekästä kysyä, oliko sumerien
uskonto tosi. Tutkijalle riittää, että hän ymmärtää
uskonnon kehityksen ja merkityksen, eikä
hänen kannata astua tieteen rajojen ulkopuolelle
spekuloimaan tutkimuskohteensa niillä piirteillä,
jotka eivät ole tutkimuksen kohteena.
----Kirjoittaja on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin
tutkimuksen professori. Artikkeli perustuu Tieteen päivillä
8.1.2009 pidettyyn esitelmään.----
Mielenkiintoista tekstiä Hämeen -Anttila kirjoittaaUskonnot ottavat vaikutteita toisiltaan, totta kai. Minun näkökulmastani katsoen johtopäätös on väistämätön: ihmiset ovat uskonnot keksineet. Uskonnot ovat kokeneet evoluutiota. Ne ovat muuttuneet ja muuttuvatr edelleenkin.
Yhteinen juttu tämän päivän "suurille" uskonnoille on se, että ne ovat käytännössä kaikki varsin iäkkäitä. Syykin on selvä: jos tänä päivänä joku alkaisi julistaa Jumalan puhuvan hänelle, merkittävä osa ihmisistä vaatisi todisteita tai peräti nauraisi väitteelle ääneen. Jostakin kumman syystä ihmiset ovat Raamatun, Koraanin ja muiden kohdalla valmiitä tyystin luopumaan lähdekritiikistä. Miksi? Siksikö, että vaikkapa Raamatunkin vain "täytyy" olla Jumalan sanaa?
Sehän on selvää, että käytännössä kaikki uskonnot voidaan todistaa ihmismielen tuotoksiksi. Kyse on vain siitä, että uskonnolliset ihmiset eivä't halua nähdä tosiasioita. Juuri siksi piiloudutaan uskon mysteerien taa ja korostetaan uskomisen sellaisia osia, joita ei voida ainakaan tänä päivänä suoraan tutkia. Periaatteessa kyse on tästä: "Minä uskon silti!" Äärimmillään tämä johtaa siihen, että löipä reaalimaailma silmille miten kovaa tahansa, uskovainen siltikin vain uskoo, koska haluaa uskoa. Hän tuntee, että hänen täytyy uskoa. Mikään ihmisen psyykeen liittyvä selitys ei luonnollisesti kelpaa.InhottavaRealisti kirjoitti:
Uskonnot ottavat vaikutteita toisiltaan, totta kai. Minun näkökulmastani katsoen johtopäätös on väistämätön: ihmiset ovat uskonnot keksineet. Uskonnot ovat kokeneet evoluutiota. Ne ovat muuttuneet ja muuttuvatr edelleenkin.
Yhteinen juttu tämän päivän "suurille" uskonnoille on se, että ne ovat käytännössä kaikki varsin iäkkäitä. Syykin on selvä: jos tänä päivänä joku alkaisi julistaa Jumalan puhuvan hänelle, merkittävä osa ihmisistä vaatisi todisteita tai peräti nauraisi väitteelle ääneen. Jostakin kumman syystä ihmiset ovat Raamatun, Koraanin ja muiden kohdalla valmiitä tyystin luopumaan lähdekritiikistä. Miksi? Siksikö, että vaikkapa Raamatunkin vain "täytyy" olla Jumalan sanaa?
Sehän on selvää, että käytännössä kaikki uskonnot voidaan todistaa ihmismielen tuotoksiksi. Kyse on vain siitä, että uskonnolliset ihmiset eivä't halua nähdä tosiasioita. Juuri siksi piiloudutaan uskon mysteerien taa ja korostetaan uskomisen sellaisia osia, joita ei voida ainakaan tänä päivänä suoraan tutkia. Periaatteessa kyse on tästä: "Minä uskon silti!" Äärimmillään tämä johtaa siihen, että löipä reaalimaailma silmille miten kovaa tahansa, uskovainen siltikin vain uskoo, koska haluaa uskoa. Hän tuntee, että hänen täytyy uskoa. Mikään ihmisen psyykeen liittyvä selitys ei luonnollisesti kelpaa.Sinun näkökulmastasi asiat ovatkin varmasti noin kuin kirjoitit, uskon toki sanaasi. Uskovan näkökulmasta, tai sanotaan minun näkökulmastani asia on toinen. Hämeen-Anttila viisaana miehenä tietää, että usko ja tiede ovat eri tasoilla, kuten hän taisi sanoa.
Tuo lähdekritiikki on sikäli mielenkiintoista, että uskova kyllä , tai siis minä, puhun nyt omasta uskostani käsin, harrastaa lähdekritiikkiä. Tietysti se lähdekritiikki on sellainen, jota sinä et hyväksy lähdekritiikiksi.
Uskonnolliset ihmiset, en koe kuuluvani heihin. uskovana ihmisenä haluan nähdä tosiasiat. En piiloudu minnekään. Usko sisältää sellaisia osia, joita ei voida tutkia. Ja minä uskon silti ;)
Reaalimaailma lyö välillä kovaa. Usko auttaa niissäkin kohdissa. Mitä huonoa näet siinä, että ihminen saa voimia kestää kurjuutta tai kärsimystä, tavalla tai toisella?
Tuo psyyke onkin hyvä juttu, kun nostit sen esiin. Viktor Franklin on kirjoittanut mielenkiintoisesti siitä, kuinka ihminen elviytyy, jos hän kokee, että hänen elämällään on tarkoitus. Franklin perustaa ajatuksensa omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa keskitysleirillä.
Logoterapia on hänen ajatuksistaan kehittynyt terapiasuuntaus. Kannattaa tutustua, ellet ole vielä tutustunut.
Ihmisen psyyke selittää monia asioita. Sitä ei tule sulkea pois elämästä. Voisimme miettiä sitä, mikä se psyyke on?
Psykologia antaa vastauksia moniin asioihin. En tiedä pidätkö sinä sitä missään arvossa? Kuitenkin on tutkimuksia siitä, että uskovat ovat "parempia" joissakin kohdin, vaikka ei sitä tietysti voi myöskään yleistää. Tutkimus on tutkimus.
Ihminen, joka kokee saavansa avun jostakin, vaikka nyt Jumalalta, ja kokee sitä kautta tarkoituksen elämälleen ja se tarkoitus on rakastaa lähimmäistä, ei kuulosta minusta kovin pahalta. Onhan toisaalta ihan sama mikä ihmistä vie kohti yksilön ja yhteisön hyvää. On toisaalta ihan sama mikä saa kestämään kärsimyksessä. On ihan sama mikä asia saa olon turvalliseksi. Pääasia kai on kuitenkin se, että ihmisen on hyvä olla elämässään.
Mitä tulee uskoviin ja ei-uskoviin, samanlaisten asioiden kanssa painimme, suljemme silmämme joiltain asioilta, hukkaamme lähdekritiikin, uskomme jääräpäisesti omaan näkemykseemme.
Vanhat uskonnot kertovat siitä, että niissä on jotain, mikä saa ne pysymään elossa. No niissä on se psyykkinen puoli. Ihmisellä on tarve hengelliseen ja henkiseen, eikös se Maslow niin listannut.
Minä uskon, että Jumala on a että Jeesus on tehnyt sen, minkä Raamattu ilmoittaa. Se on auttanut minut monestä tilanteesta, joissa voimani ovat olleet kortilla. Jopa kuoleman rajalta. Voi sen selittää tietenkin psykologialla, voi sen selittää toisinkin. Pääasia minun näkökulmastani on se, että olen selvinnyt ja väitän, että olen myös oppinut monia asioita, joilla voin olla avuksi myös toisille. Ehkä en olisi elossa enää, ellei minulla olisi uskoa. Joten en voi pitää sitä kovin pahana.
Yksi asia on myös se, että kanssani samaan suuntaan uskovia on paljon. kaikki eivät ole vajavaisella järjenjuoksulla varustettuja, realiteettejä pakoilevia ihmisiä. Sekin pistää miettimään uskon perustaa. Mikä saa ihmisen uskomaan. Ihan koulutetunkin ihmisen, tiedätkö vastausta ?Eerikatässämoi kirjoitti:
Sinun näkökulmastasi asiat ovatkin varmasti noin kuin kirjoitit, uskon toki sanaasi. Uskovan näkökulmasta, tai sanotaan minun näkökulmastani asia on toinen. Hämeen-Anttila viisaana miehenä tietää, että usko ja tiede ovat eri tasoilla, kuten hän taisi sanoa.
Tuo lähdekritiikki on sikäli mielenkiintoista, että uskova kyllä , tai siis minä, puhun nyt omasta uskostani käsin, harrastaa lähdekritiikkiä. Tietysti se lähdekritiikki on sellainen, jota sinä et hyväksy lähdekritiikiksi.
Uskonnolliset ihmiset, en koe kuuluvani heihin. uskovana ihmisenä haluan nähdä tosiasiat. En piiloudu minnekään. Usko sisältää sellaisia osia, joita ei voida tutkia. Ja minä uskon silti ;)
Reaalimaailma lyö välillä kovaa. Usko auttaa niissäkin kohdissa. Mitä huonoa näet siinä, että ihminen saa voimia kestää kurjuutta tai kärsimystä, tavalla tai toisella?
Tuo psyyke onkin hyvä juttu, kun nostit sen esiin. Viktor Franklin on kirjoittanut mielenkiintoisesti siitä, kuinka ihminen elviytyy, jos hän kokee, että hänen elämällään on tarkoitus. Franklin perustaa ajatuksensa omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa keskitysleirillä.
Logoterapia on hänen ajatuksistaan kehittynyt terapiasuuntaus. Kannattaa tutustua, ellet ole vielä tutustunut.
Ihmisen psyyke selittää monia asioita. Sitä ei tule sulkea pois elämästä. Voisimme miettiä sitä, mikä se psyyke on?
Psykologia antaa vastauksia moniin asioihin. En tiedä pidätkö sinä sitä missään arvossa? Kuitenkin on tutkimuksia siitä, että uskovat ovat "parempia" joissakin kohdin, vaikka ei sitä tietysti voi myöskään yleistää. Tutkimus on tutkimus.
Ihminen, joka kokee saavansa avun jostakin, vaikka nyt Jumalalta, ja kokee sitä kautta tarkoituksen elämälleen ja se tarkoitus on rakastaa lähimmäistä, ei kuulosta minusta kovin pahalta. Onhan toisaalta ihan sama mikä ihmistä vie kohti yksilön ja yhteisön hyvää. On toisaalta ihan sama mikä saa kestämään kärsimyksessä. On ihan sama mikä asia saa olon turvalliseksi. Pääasia kai on kuitenkin se, että ihmisen on hyvä olla elämässään.
Mitä tulee uskoviin ja ei-uskoviin, samanlaisten asioiden kanssa painimme, suljemme silmämme joiltain asioilta, hukkaamme lähdekritiikin, uskomme jääräpäisesti omaan näkemykseemme.
Vanhat uskonnot kertovat siitä, että niissä on jotain, mikä saa ne pysymään elossa. No niissä on se psyykkinen puoli. Ihmisellä on tarve hengelliseen ja henkiseen, eikös se Maslow niin listannut.
Minä uskon, että Jumala on a että Jeesus on tehnyt sen, minkä Raamattu ilmoittaa. Se on auttanut minut monestä tilanteesta, joissa voimani ovat olleet kortilla. Jopa kuoleman rajalta. Voi sen selittää tietenkin psykologialla, voi sen selittää toisinkin. Pääasia minun näkökulmastani on se, että olen selvinnyt ja väitän, että olen myös oppinut monia asioita, joilla voin olla avuksi myös toisille. Ehkä en olisi elossa enää, ellei minulla olisi uskoa. Joten en voi pitää sitä kovin pahana.
Yksi asia on myös se, että kanssani samaan suuntaan uskovia on paljon. kaikki eivät ole vajavaisella järjenjuoksulla varustettuja, realiteettejä pakoilevia ihmisiä. Sekin pistää miettimään uskon perustaa. Mikä saa ihmisen uskomaan. Ihan koulutetunkin ihmisen, tiedätkö vastausta ?Uskonnot ovat uskomista sisältäviä ilmiöitä. Sillä ei ole merkitystä, miten itse itsesi asemoit tai määrittelet - uskossa oleva, uskovainen, uskonnollinen, kaikki asiat liittyvät uskontoihin. Kun jotkut puhuvat esim. sellaisesta käsitteestä kuin "elävä usko", kyseessä on vain retoriikka. Sen oman tavan uskoa erikoisuutta halutaan korostaa ja leimata se toisenlaiseksi kuin muilla.
Eri ilmiöt joko ovat reaalimaailmassa tarkasteltavissa tai sitten eivät ole. Uskonnoissa piiloudutaan mystiikan ja mysteerien taa. Se seikka halutaan unohtaa, että olipa ihminen minkä lajin uskovainen tahansa, ilmiötä voidaan tutkia ihan realiteettien valossa. Uskon nimissä esitetyille väitteille joko on perustelut ja todisteet tai sitrten ei.
Esimerkiksi Raamatun taustoja voidaan tutkia niin luonnontieteiden kuin vaikkapa historiankin valossa. Viime kädessä tilanne on selvä: asiat joko tapahtuivat Raamatussa kuvatulla tavalla tai sitten se on epätotta. Alati suurempi osa realiteeteista todistaa sen puolesta, että Raamatun tulkitsemiselle kirjaimellisesti ei löydy perusteluja.
Sitä ihmettelen minäkin, mikä ajaa fiksut ja koulutetut ihmiset uskovaisiksi saati fundamentalisteiksi. Totuus on se, että heissä onkin tiukan uskonnollisia ihmisiä vähemmän kuin kouluttamattomissa. Moni asia voi vaikuttaa: perhetausta, kokemukset, yhteisön paine ja vaikkapa taipumus uskonnollisauuteen - sitä aihettahan on tutkittu ja joidenkin ihmisten on todettu olevankin alttiimpia uskonnollisuuteen. Toiset taas ovat vähemmän alttiita.
Tosiasia on se, että jos eläisimme arabimaassa, tämän palstan hurskaat uskovaiset olisivat Islamilaisia. Niin yksinkertaisesti asiat ovat.InhottavaRealisti kirjoitti:
Uskonnot ovat uskomista sisältäviä ilmiöitä. Sillä ei ole merkitystä, miten itse itsesi asemoit tai määrittelet - uskossa oleva, uskovainen, uskonnollinen, kaikki asiat liittyvät uskontoihin. Kun jotkut puhuvat esim. sellaisesta käsitteestä kuin "elävä usko", kyseessä on vain retoriikka. Sen oman tavan uskoa erikoisuutta halutaan korostaa ja leimata se toisenlaiseksi kuin muilla.
Eri ilmiöt joko ovat reaalimaailmassa tarkasteltavissa tai sitten eivät ole. Uskonnoissa piiloudutaan mystiikan ja mysteerien taa. Se seikka halutaan unohtaa, että olipa ihminen minkä lajin uskovainen tahansa, ilmiötä voidaan tutkia ihan realiteettien valossa. Uskon nimissä esitetyille väitteille joko on perustelut ja todisteet tai sitrten ei.
Esimerkiksi Raamatun taustoja voidaan tutkia niin luonnontieteiden kuin vaikkapa historiankin valossa. Viime kädessä tilanne on selvä: asiat joko tapahtuivat Raamatussa kuvatulla tavalla tai sitten se on epätotta. Alati suurempi osa realiteeteista todistaa sen puolesta, että Raamatun tulkitsemiselle kirjaimellisesti ei löydy perusteluja.
Sitä ihmettelen minäkin, mikä ajaa fiksut ja koulutetut ihmiset uskovaisiksi saati fundamentalisteiksi. Totuus on se, että heissä onkin tiukan uskonnollisia ihmisiä vähemmän kuin kouluttamattomissa. Moni asia voi vaikuttaa: perhetausta, kokemukset, yhteisön paine ja vaikkapa taipumus uskonnollisauuteen - sitä aihettahan on tutkittu ja joidenkin ihmisten on todettu olevankin alttiimpia uskonnollisuuteen. Toiset taas ovat vähemmän alttiita.
Tosiasia on se, että jos eläisimme arabimaassa, tämän palstan hurskaat uskovaiset olisivat Islamilaisia. Niin yksinkertaisesti asiat ovat.Sinä luulet paljon ja uskot paljon. Sinulla näyttää olevan selkeä käsitys uskovista ja näytät pitävän sitä käsitystäsi totena. No totta se sinulle tietenkin on. Sinä tiedät totuuden toisista ihmisistä . Tiedät tosiasiat. On hyvin vaikea keskustella sellaisen kanssa joka tietää paremmin....
Eerikatässämoi kirjoitti:
Sinä luulet paljon ja uskot paljon. Sinulla näyttää olevan selkeä käsitys uskovista ja näytät pitävän sitä käsitystäsi totena. No totta se sinulle tietenkin on. Sinä tiedät totuuden toisista ihmisistä . Tiedät tosiasiat. On hyvin vaikea keskustella sellaisen kanssa joka tietää paremmin....
Juuri tuon tyyppinen keskustelu on sitä, joka ei johda yhtään mihinkään.
Jos minä olen jossakin väitteessäni selkeästi väärässä, osoita se toki korjaamalla virheellliset väittämäni. Jos vain luulen ja uskon, anna toki tulla totuuden sanoja sen sijaan, että vain maematat turhaan mielestäsi vääristä toimistani.
Yläpuolella olevassa tekstissänikin on varmasti monta asiaa. Korjauksia vain kehiin, jos siltä tuntuu, "Eerika"...Eerikatässämoi kirjoitti:
Sinun näkökulmastasi asiat ovatkin varmasti noin kuin kirjoitit, uskon toki sanaasi. Uskovan näkökulmasta, tai sanotaan minun näkökulmastani asia on toinen. Hämeen-Anttila viisaana miehenä tietää, että usko ja tiede ovat eri tasoilla, kuten hän taisi sanoa.
Tuo lähdekritiikki on sikäli mielenkiintoista, että uskova kyllä , tai siis minä, puhun nyt omasta uskostani käsin, harrastaa lähdekritiikkiä. Tietysti se lähdekritiikki on sellainen, jota sinä et hyväksy lähdekritiikiksi.
Uskonnolliset ihmiset, en koe kuuluvani heihin. uskovana ihmisenä haluan nähdä tosiasiat. En piiloudu minnekään. Usko sisältää sellaisia osia, joita ei voida tutkia. Ja minä uskon silti ;)
Reaalimaailma lyö välillä kovaa. Usko auttaa niissäkin kohdissa. Mitä huonoa näet siinä, että ihminen saa voimia kestää kurjuutta tai kärsimystä, tavalla tai toisella?
Tuo psyyke onkin hyvä juttu, kun nostit sen esiin. Viktor Franklin on kirjoittanut mielenkiintoisesti siitä, kuinka ihminen elviytyy, jos hän kokee, että hänen elämällään on tarkoitus. Franklin perustaa ajatuksensa omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa keskitysleirillä.
Logoterapia on hänen ajatuksistaan kehittynyt terapiasuuntaus. Kannattaa tutustua, ellet ole vielä tutustunut.
Ihmisen psyyke selittää monia asioita. Sitä ei tule sulkea pois elämästä. Voisimme miettiä sitä, mikä se psyyke on?
Psykologia antaa vastauksia moniin asioihin. En tiedä pidätkö sinä sitä missään arvossa? Kuitenkin on tutkimuksia siitä, että uskovat ovat "parempia" joissakin kohdin, vaikka ei sitä tietysti voi myöskään yleistää. Tutkimus on tutkimus.
Ihminen, joka kokee saavansa avun jostakin, vaikka nyt Jumalalta, ja kokee sitä kautta tarkoituksen elämälleen ja se tarkoitus on rakastaa lähimmäistä, ei kuulosta minusta kovin pahalta. Onhan toisaalta ihan sama mikä ihmistä vie kohti yksilön ja yhteisön hyvää. On toisaalta ihan sama mikä saa kestämään kärsimyksessä. On ihan sama mikä asia saa olon turvalliseksi. Pääasia kai on kuitenkin se, että ihmisen on hyvä olla elämässään.
Mitä tulee uskoviin ja ei-uskoviin, samanlaisten asioiden kanssa painimme, suljemme silmämme joiltain asioilta, hukkaamme lähdekritiikin, uskomme jääräpäisesti omaan näkemykseemme.
Vanhat uskonnot kertovat siitä, että niissä on jotain, mikä saa ne pysymään elossa. No niissä on se psyykkinen puoli. Ihmisellä on tarve hengelliseen ja henkiseen, eikös se Maslow niin listannut.
Minä uskon, että Jumala on a että Jeesus on tehnyt sen, minkä Raamattu ilmoittaa. Se on auttanut minut monestä tilanteesta, joissa voimani ovat olleet kortilla. Jopa kuoleman rajalta. Voi sen selittää tietenkin psykologialla, voi sen selittää toisinkin. Pääasia minun näkökulmastani on se, että olen selvinnyt ja väitän, että olen myös oppinut monia asioita, joilla voin olla avuksi myös toisille. Ehkä en olisi elossa enää, ellei minulla olisi uskoa. Joten en voi pitää sitä kovin pahana.
Yksi asia on myös se, että kanssani samaan suuntaan uskovia on paljon. kaikki eivät ole vajavaisella järjenjuoksulla varustettuja, realiteettejä pakoilevia ihmisiä. Sekin pistää miettimään uskon perustaa. Mikä saa ihmisen uskomaan. Ihan koulutetunkin ihmisen, tiedätkö vastausta ?Paljon hyviä ajatuksia, joihin pitänee palata myöhemmin.
”Viktor Franklin on kirjoittanut mielenkiintoisesti siitä, kuinka ihminen elviytyy, jos hän kokee, että hänen elämällään on tarkoitus.”
Olen lukenut hänen teoksiaan ja niissä on paljon asiaa.InhottavaRealisti kirjoitti:
Juuri tuon tyyppinen keskustelu on sitä, joka ei johda yhtään mihinkään.
Jos minä olen jossakin väitteessäni selkeästi väärässä, osoita se toki korjaamalla virheellliset väittämäni. Jos vain luulen ja uskon, anna toki tulla totuuden sanoja sen sijaan, että vain maematat turhaan mielestäsi vääristä toimistani.
Yläpuolella olevassa tekstissänikin on varmasti monta asiaa. Korjauksia vain kehiin, jos siltä tuntuu, "Eerika"...Paljonhan tekstissäsi on korjattavaa, jos haluaisin korjata sen siten kuin minun ajatukseni menevät. Mutta niinhän en voi tehdä. Sinulla on oikeus ajatella niin kuin tahdot ja se sama oikeus on minulla. Sitä ei mielestäni voi mitenkään rajoittaa.
Sinulla on selkeä käsitys uskovista ja tuot sen esiin taitavan kynänkäyttäjän tavoin ja kun tuot sen esiin "ehdottomana" ei keskustelu jatku muutoin kuin juupas-eipäs-keskusteluna ja siitä emme taida kumpikaan saada muuta kuin ajanvietettä.Eerikatässämoi kirjoitti:
Paljonhan tekstissäsi on korjattavaa, jos haluaisin korjata sen siten kuin minun ajatukseni menevät. Mutta niinhän en voi tehdä. Sinulla on oikeus ajatella niin kuin tahdot ja se sama oikeus on minulla. Sitä ei mielestäni voi mitenkään rajoittaa.
Sinulla on selkeä käsitys uskovista ja tuot sen esiin taitavan kynänkäyttäjän tavoin ja kun tuot sen esiin "ehdottomana" ei keskustelu jatku muutoin kuin juupas-eipäs-keskusteluna ja siitä emme taida kumpikaan saada muuta kuin ajanvietettä.En oikein ymmärrä asennettasi.
Koet minun olevan väärässä joissakin asioissa (?), mutta et kuitenkaan suostu selkeästi kertomaan missä? Jännä juttu sinänsä. Mikä tahansa keskustelu tietenkin voi pelkistyä juupas/eipäs-jankkaukseksi, mutta jos jo etukäteen päättää, että jokin on turhaa, niin mitä täällä hyödyttää sitten ylipäätään ottaen lainkaan olla?
Tuossa yläpuolella olevassa tekstissänikin on useita selkeitä väittämiä. Koko maailma on Sinulle auki: ei muuta kuin vain kerrot, missä niistä olen väärässä. Se on sinänsä mielenkiintoista, että kun näissä keskusteluissa jotakin esittää, vastustusta tulee kyllä, mutta ei kuitenkaan minkäänlaisia selkeitä perusteluja sille, mitkä näkemykseni ovat vääriä ja miksi.
Tyypillisin perustelu tuntuu aina ja ikuisesti olevan se, että vain uskossa oleva voi uskoa arvioida. Se väite se vasta onkin keskustelun tyrehdyttävä.InhottavaRealisti kirjoitti:
En oikein ymmärrä asennettasi.
Koet minun olevan väärässä joissakin asioissa (?), mutta et kuitenkaan suostu selkeästi kertomaan missä? Jännä juttu sinänsä. Mikä tahansa keskustelu tietenkin voi pelkistyä juupas/eipäs-jankkaukseksi, mutta jos jo etukäteen päättää, että jokin on turhaa, niin mitä täällä hyödyttää sitten ylipäätään ottaen lainkaan olla?
Tuossa yläpuolella olevassa tekstissänikin on useita selkeitä väittämiä. Koko maailma on Sinulle auki: ei muuta kuin vain kerrot, missä niistä olen väärässä. Se on sinänsä mielenkiintoista, että kun näissä keskusteluissa jotakin esittää, vastustusta tulee kyllä, mutta ei kuitenkaan minkäänlaisia selkeitä perusteluja sille, mitkä näkemykseni ovat vääriä ja miksi.
Tyypillisin perustelu tuntuu aina ja ikuisesti olevan se, että vain uskossa oleva voi uskoa arvioida. Se väite se vasta onkin keskustelun tyrehdyttävä.Sinä et ole väärässä, joten en voi oikoa ajatuksiasi, kuten jo mainitsinkin.
Tyypillisitä perusteluita voisi sanoa, että tyypillisiä perusteluja molemmissa leireissä on ja varmasti niitä voi myös listata, jos haluaisi tehdä vaikka väitöskirjan aiheesta. Ehkäpä sinä ja minä käytämme myös noita tyypillisiä perusteluja.
Koko maailma on auki minulle, se on auki myös sinulle. Keskstelut eivät koskaan ole minun mielestäni turhia, koska aina voi oppia jotain. Ihan jokaisesta "keskustelustakin". Aina kun pyrkii olemaan avoin toiselle ihmiselle, saattaa löytää helmen.
Nostan tämän lainauksen tekstistäsi:-- ". Se on sinänsä mielenkiintoista, että kun näissä keskusteluissa jotakin esittää, vastustusta tulee kyllä, mutta ei kuitenkaan minkäänlaisia selkeitä perusteluja sille, mitkä näkemykseni ovat vääriä ja miksi. "---
Vääriin näkemyksiin jo vastasinkin. Mutta tuo osio mutta........ perusteluja on varmasti sinullekin annettu eri keskusteluissa, olen tainnut antaa niitä itsekin. Ongelma nousee siitä, että haluat tietyntyyppisiä perusteluja. Selkeitä, kuten itse tuossa sanot, ja tarkoitat varmaan sinun mielestäsi selkeitä?
Jos keskustelu kulkee sillä lihjalla, että on tuotava perustelut, jotka ovat tieteellistä hyväksyttävää tasoa, siihen Hämeen- Anttila sanoikin hyvin, että ne kulkevat eri tasoilla.
Jotkut asiat eivät ole mitattavissa tieteellisesti riittävällä tarkuuudella, ovatko ne asiat siis olemattomia?
Tiede on hyvä asia ja ihminen haluaa tutkia. Tietää, mistä olemme tulleet, mihin menemme ja miksi. Mitä maailmamme ja kaikkeus ylipäätään pitää sisällään. Tällä hetkellä tiedämme monia asioita, joitakin emme tiedä. Se taitaa olla se realiteetti? Sano sinä, kun paremmin noista realiteeteista tiedät.Eerikatässämoi kirjoitti:
Sinä et ole väärässä, joten en voi oikoa ajatuksiasi, kuten jo mainitsinkin.
Tyypillisitä perusteluita voisi sanoa, että tyypillisiä perusteluja molemmissa leireissä on ja varmasti niitä voi myös listata, jos haluaisi tehdä vaikka väitöskirjan aiheesta. Ehkäpä sinä ja minä käytämme myös noita tyypillisiä perusteluja.
Koko maailma on auki minulle, se on auki myös sinulle. Keskstelut eivät koskaan ole minun mielestäni turhia, koska aina voi oppia jotain. Ihan jokaisesta "keskustelustakin". Aina kun pyrkii olemaan avoin toiselle ihmiselle, saattaa löytää helmen.
Nostan tämän lainauksen tekstistäsi:-- ". Se on sinänsä mielenkiintoista, että kun näissä keskusteluissa jotakin esittää, vastustusta tulee kyllä, mutta ei kuitenkaan minkäänlaisia selkeitä perusteluja sille, mitkä näkemykseni ovat vääriä ja miksi. "---
Vääriin näkemyksiin jo vastasinkin. Mutta tuo osio mutta........ perusteluja on varmasti sinullekin annettu eri keskusteluissa, olen tainnut antaa niitä itsekin. Ongelma nousee siitä, että haluat tietyntyyppisiä perusteluja. Selkeitä, kuten itse tuossa sanot, ja tarkoitat varmaan sinun mielestäsi selkeitä?
Jos keskustelu kulkee sillä lihjalla, että on tuotava perustelut, jotka ovat tieteellistä hyväksyttävää tasoa, siihen Hämeen- Anttila sanoikin hyvin, että ne kulkevat eri tasoilla.
Jotkut asiat eivät ole mitattavissa tieteellisesti riittävällä tarkuuudella, ovatko ne asiat siis olemattomia?
Tiede on hyvä asia ja ihminen haluaa tutkia. Tietää, mistä olemme tulleet, mihin menemme ja miksi. Mitä maailmamme ja kaikkeus ylipäätään pitää sisällään. Tällä hetkellä tiedämme monia asioita, joitakin emme tiedä. Se taitaa olla se realiteetti? Sano sinä, kun paremmin noista realiteeteista tiedät.Kaikella kunniotuksella: onko uskon asioiden arvioiminen sitten irroitettava rationaalisesta ajattelusta? onko jotenkin "väärin" jos ajattelee vaikkapa Raamattua lukiessaan tarinoita kriittisesti eikä suoraan huuda ääneen hallelujaata, kun vaikka tarinassa joku kertoo "Jumalan käskeneen" häntä tekemään jotakin?
Minun on hyvin vaikeaa nähdä uskontoja muuna kuin maailmaa selittävinä ilmiöinä. Ne loivat menneinä aikoina - jolloin useat niistä ovat syntyneetkin - järjestystä kaaokseen, kun ihminen ei kyennyt havainnoimaan asioita sillä teholla kuin nyt. Tietänet hyvin, että puhutaan "aukkojen Jumalasta"? Onko se Sinusta jotenkin väärä käsite?
Mikä on Sinun ajatuksesi: mikä rooli Jumalalle jää siinä tilanteessa, kun ihminen alkaa alati suurenevan osuuden todellisuudesta määritellä ilman Jumalaa? Pitääkö Jumalalle kuitenkin jättää jokin rooli, kuten fundamentalistit haluavat ajatella?
Minua kiinnostaisi oikeastaan Sinun jumalkuvasi.InhottavaRealisti kirjoitti:
Kaikella kunniotuksella: onko uskon asioiden arvioiminen sitten irroitettava rationaalisesta ajattelusta? onko jotenkin "väärin" jos ajattelee vaikkapa Raamattua lukiessaan tarinoita kriittisesti eikä suoraan huuda ääneen hallelujaata, kun vaikka tarinassa joku kertoo "Jumalan käskeneen" häntä tekemään jotakin?
Minun on hyvin vaikeaa nähdä uskontoja muuna kuin maailmaa selittävinä ilmiöinä. Ne loivat menneinä aikoina - jolloin useat niistä ovat syntyneetkin - järjestystä kaaokseen, kun ihminen ei kyennyt havainnoimaan asioita sillä teholla kuin nyt. Tietänet hyvin, että puhutaan "aukkojen Jumalasta"? Onko se Sinusta jotenkin väärä käsite?
Mikä on Sinun ajatuksesi: mikä rooli Jumalalle jää siinä tilanteessa, kun ihminen alkaa alati suurenevan osuuden todellisuudesta määritellä ilman Jumalaa? Pitääkö Jumalalle kuitenkin jättää jokin rooli, kuten fundamentalistit haluavat ajatella?
Minua kiinnostaisi oikeastaan Sinun jumalkuvasi.Ei tietenkään uskon arvioimista pidä irrottaa rationaalisesta ajattelusta( hitsi, mun pitää taas mennä katsomaan, mitä rationaalinen tarkoittikaan). Eikä ole väärin ajatella ja tarkastella kriittisesti Raamatun tekstejä. Sitä minäkin teen koko ajan, en vain Raamatun kohdalla vaan elämässä yleensä.
itse asiassa en tiedä tuota "aukkojen Jumalaa", voin kyllä arvata ,mihin se viittaa.
Ihmisellä on tietyt perustarpeet, joita ilman ei voi elää. ravinnon ja suoja tarpeiden jälkeen tulee aika pian henkinen ja hengellinen tarve. Siihen tarpeeseen vastaavat uskonnot ja aatteet.
Käsitteet eivät ole vääriä. Ne ovat käsitteitä, jotka joku on jollain metodilla määritellyt. Niihin on olemassa perusteet. Käsitteiden pohjalta voidaan sitten käydä keskustelua.
Kun ihminen määrittelee todellisuuttaan ilman Jumalaa tai jumalia, ehkä kirjoitan nyt kuitenkin uskon näkökulmasta, joten Jumala, hän voi jättää tilaa Jumallle, jollon hän on agnostikko tai hän voi sulkea Jumalan täysin pois, jolloin varmaan puhumme ateistista tai uskonnottomasta.
Minun Jumala -kuvani, kysy jotain, on helpompi vastata ja kertoa niin. voi kysyä mitä haluat, ei tarvitse "sensuroida", vastaan, jos osaan. Vastaan vaikka en osaisikaan , kuten olet varmaan huomannut ;)Eerikatässämoi kirjoitti:
Ei tietenkään uskon arvioimista pidä irrottaa rationaalisesta ajattelusta( hitsi, mun pitää taas mennä katsomaan, mitä rationaalinen tarkoittikaan). Eikä ole väärin ajatella ja tarkastella kriittisesti Raamatun tekstejä. Sitä minäkin teen koko ajan, en vain Raamatun kohdalla vaan elämässä yleensä.
itse asiassa en tiedä tuota "aukkojen Jumalaa", voin kyllä arvata ,mihin se viittaa.
Ihmisellä on tietyt perustarpeet, joita ilman ei voi elää. ravinnon ja suoja tarpeiden jälkeen tulee aika pian henkinen ja hengellinen tarve. Siihen tarpeeseen vastaavat uskonnot ja aatteet.
Käsitteet eivät ole vääriä. Ne ovat käsitteitä, jotka joku on jollain metodilla määritellyt. Niihin on olemassa perusteet. Käsitteiden pohjalta voidaan sitten käydä keskustelua.
Kun ihminen määrittelee todellisuuttaan ilman Jumalaa tai jumalia, ehkä kirjoitan nyt kuitenkin uskon näkökulmasta, joten Jumala, hän voi jättää tilaa Jumallle, jollon hän on agnostikko tai hän voi sulkea Jumalan täysin pois, jolloin varmaan puhumme ateistista tai uskonnottomasta.
Minun Jumala -kuvani, kysy jotain, on helpompi vastata ja kertoa niin. voi kysyä mitä haluat, ei tarvitse "sensuroida", vastaan, jos osaan. Vastaan vaikka en osaisikaan , kuten olet varmaan huomannut ;)"...itse asiassa en tiedä tuota "aukkojen Jumalaa", voin kyllä arvata ,mihin se viittaa."
Tuossapa olisi uusi aihe.
Tässä eräs luonnehdinta: ””Aukkojen jumala” -todistelussa väitetään, että jumala tai jumalat ovat olemassa, koska ei tiedetä, miten jokin asia on ja tapahtuu luonnossa.”mummomuori kirjoitti:
"...itse asiassa en tiedä tuota "aukkojen Jumalaa", voin kyllä arvata ,mihin se viittaa."
Tuossapa olisi uusi aihe.
Tässä eräs luonnehdinta: ””Aukkojen jumala” -todistelussa väitetään, että jumala tai jumalat ovat olemassa, koska ei tiedetä, miten jokin asia on ja tapahtuu luonnossa.”Aukkojen jumala-ajatusta on hyvin vaikeaa todistaa vääräksi.
Jos uskontojen syntyä vähänkään tutkii, yhteneväisyydet niiden välillä huomaa nopeasti. Ensimmäiset jumalat olivat suuria, merkittäviä ilmiöitä: Aurinko, Kuu, ukkonen jne. Sitten edettiin patsaisiin ja myöhemmin pelkkiin henkiolentoihin.
Käytännössä kaikilla uskonnoilla on selityksensä "suurille peruskysymyksille". Elämän alku, ihmisen ilmestyminen, kuolema jne. Omat selitykset on asioille kehitetlty. Kun jotakin jollakin aluella on keksitty, naapurialueillas on sitten kehitelty omaa versiota. Esimerkiksi juutalaisuudessahan ja kristinuskossahan näkyy selvästi Egyptin uskontojen vaikutusta.: sielu "punnitaan" jne. Ymmärtääkseni osa VT:n Sananlaskuista on suoraan lainattu egyptiläisiltä. Sama koskee tarinaa Vedenpaisumuksesta - suoraa lainaa.
Uskontojen kautta selitettiin selittämätöntä. Juuri siitä samasta asiasta johtuvat myöls tämän päivän tiukan uskonnollisten ihmisten ja tieteen kiistat. Renessanssiaikana toden teolla kehittymään lähtenyt tiede alkoi tuottaa tuloksia, jotka eivät miellyttäneet Euroopassa katolista kirkkoa. Kovillehan ottikin myöntää virheet katolisen kirkon piirissä. Samaa toraa edelleenkin käydään vaikkapa kreationistien ja evoluutioon uskovien välillä. Uskovaiset koettavat paikoin takertua kiinni viimeisiin aukkoihin kuin hengen hädässä.InhottavaRealisti kirjoitti:
Uskonnot ovat uskomista sisältäviä ilmiöitä. Sillä ei ole merkitystä, miten itse itsesi asemoit tai määrittelet - uskossa oleva, uskovainen, uskonnollinen, kaikki asiat liittyvät uskontoihin. Kun jotkut puhuvat esim. sellaisesta käsitteestä kuin "elävä usko", kyseessä on vain retoriikka. Sen oman tavan uskoa erikoisuutta halutaan korostaa ja leimata se toisenlaiseksi kuin muilla.
Eri ilmiöt joko ovat reaalimaailmassa tarkasteltavissa tai sitten eivät ole. Uskonnoissa piiloudutaan mystiikan ja mysteerien taa. Se seikka halutaan unohtaa, että olipa ihminen minkä lajin uskovainen tahansa, ilmiötä voidaan tutkia ihan realiteettien valossa. Uskon nimissä esitetyille väitteille joko on perustelut ja todisteet tai sitrten ei.
Esimerkiksi Raamatun taustoja voidaan tutkia niin luonnontieteiden kuin vaikkapa historiankin valossa. Viime kädessä tilanne on selvä: asiat joko tapahtuivat Raamatussa kuvatulla tavalla tai sitten se on epätotta. Alati suurempi osa realiteeteista todistaa sen puolesta, että Raamatun tulkitsemiselle kirjaimellisesti ei löydy perusteluja.
Sitä ihmettelen minäkin, mikä ajaa fiksut ja koulutetut ihmiset uskovaisiksi saati fundamentalisteiksi. Totuus on se, että heissä onkin tiukan uskonnollisia ihmisiä vähemmän kuin kouluttamattomissa. Moni asia voi vaikuttaa: perhetausta, kokemukset, yhteisön paine ja vaikkapa taipumus uskonnollisauuteen - sitä aihettahan on tutkittu ja joidenkin ihmisten on todettu olevankin alttiimpia uskonnollisuuteen. Toiset taas ovat vähemmän alttiita.
Tosiasia on se, että jos eläisimme arabimaassa, tämän palstan hurskaat uskovaiset olisivat Islamilaisia. Niin yksinkertaisesti asiat ovat.>Tosiasia on se, että jos eläisimme arabimaassa, tämän palstan hurskaat uskovaiset olisivat Islamilaisia. Niin yksinkertaisesti asiat ovat.
Hyvin varmasti. Uskonnollisesti "rakentunut" ihminen hakeutuu ylivoimaisen todennäköisesti paikallisen valtauskonnon pariin. Tai vaikka ei olisikaan, jos yhdenmukaisuuden paine on niin kova että muita vaihtoehtoja ei voi edes harkita tai niistä ei saa hankkia tietoa.
Ihan mutuna kuvittelisin, että sunni- ja shiiamuslimien välillä ei tapahdu siirtoliikettä käytännössä ollenkaan.RepeRuutikallo kirjoitti:
>Tosiasia on se, että jos eläisimme arabimaassa, tämän palstan hurskaat uskovaiset olisivat Islamilaisia. Niin yksinkertaisesti asiat ovat.
Hyvin varmasti. Uskonnollisesti "rakentunut" ihminen hakeutuu ylivoimaisen todennäköisesti paikallisen valtauskonnon pariin. Tai vaikka ei olisikaan, jos yhdenmukaisuuden paine on niin kova että muita vaihtoehtoja ei voi edes harkita tai niistä ei saa hankkia tietoa.
Ihan mutuna kuvittelisin, että sunni- ja shiiamuslimien välillä ei tapahdu siirtoliikettä käytännössä ollenkaan.Näinhän asia on.
InhottavaRealisti kirjoitti:
Aukkojen jumala-ajatusta on hyvin vaikeaa todistaa vääräksi.
Jos uskontojen syntyä vähänkään tutkii, yhteneväisyydet niiden välillä huomaa nopeasti. Ensimmäiset jumalat olivat suuria, merkittäviä ilmiöitä: Aurinko, Kuu, ukkonen jne. Sitten edettiin patsaisiin ja myöhemmin pelkkiin henkiolentoihin.
Käytännössä kaikilla uskonnoilla on selityksensä "suurille peruskysymyksille". Elämän alku, ihmisen ilmestyminen, kuolema jne. Omat selitykset on asioille kehitetlty. Kun jotakin jollakin aluella on keksitty, naapurialueillas on sitten kehitelty omaa versiota. Esimerkiksi juutalaisuudessahan ja kristinuskossahan näkyy selvästi Egyptin uskontojen vaikutusta.: sielu "punnitaan" jne. Ymmärtääkseni osa VT:n Sananlaskuista on suoraan lainattu egyptiläisiltä. Sama koskee tarinaa Vedenpaisumuksesta - suoraa lainaa.
Uskontojen kautta selitettiin selittämätöntä. Juuri siitä samasta asiasta johtuvat myöls tämän päivän tiukan uskonnollisten ihmisten ja tieteen kiistat. Renessanssiaikana toden teolla kehittymään lähtenyt tiede alkoi tuottaa tuloksia, jotka eivät miellyttäneet Euroopassa katolista kirkkoa. Kovillehan ottikin myöntää virheet katolisen kirkon piirissä. Samaa toraa edelleenkin käydään vaikkapa kreationistien ja evoluutioon uskovien välillä. Uskovaiset koettavat paikoin takertua kiinni viimeisiin aukkoihin kuin hengen hädässä."Uskovaiset koettavat paikoin takertua kiinni viimeisiin aukkoihin kuin hengen hädässä. "
Tuo mitä edellä kirjoitit on suurimaksi osaksi aivan totta. Mutta mitä tulee ihmisen tarpeeseen uskoa johonkin, oli se sitten yliluonnollista, selittämätöntä tai korkeampi voima, se vain pysyy vaikka miten rationaaliseksi meitä yritetään opettaa.
Itse määrittelen asiaa siten, että uskomme vaikkemme "tiedä" toisin sanoen voi sitä tietellisesti todistaa. Sillä on jos tiedämme, emme enää tarvitse uskoa. Meille krisityille on luvatt, että me saamme tietää Jumalan - mutta sitä ennen meidän on uskottava.mummomuori kirjoitti:
"Uskovaiset koettavat paikoin takertua kiinni viimeisiin aukkoihin kuin hengen hädässä. "
Tuo mitä edellä kirjoitit on suurimaksi osaksi aivan totta. Mutta mitä tulee ihmisen tarpeeseen uskoa johonkin, oli se sitten yliluonnollista, selittämätöntä tai korkeampi voima, se vain pysyy vaikka miten rationaaliseksi meitä yritetään opettaa.
Itse määrittelen asiaa siten, että uskomme vaikkemme "tiedä" toisin sanoen voi sitä tietellisesti todistaa. Sillä on jos tiedämme, emme enää tarvitse uskoa. Meille krisityille on luvatt, että me saamme tietää Jumalan - mutta sitä ennen meidän on uskottava.Asiaahan on tutkittu ja osa ihmisistä on osoittautunut taipuvaisemmiksi uskonnollisuuteen kuin toiset.
Mitä Sinä Mummomuori arvelet: jos eläisimme arabimaassa, olisitko Sinä vakaumuksellinen muslimi?- ijuhy
mummomuori kirjoitti:
Paljon hyviä ajatuksia, joihin pitänee palata myöhemmin.
”Viktor Franklin on kirjoittanut mielenkiintoisesti siitä, kuinka ihminen elviytyy, jos hän kokee, että hänen elämällään on tarkoitus.”
Olen lukenut hänen teoksiaan ja niissä on paljon asiaa.ilmeisesti asiaa jota käy myydä järjettömille kun eivät he ymmärrä....
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Meillä ei ole järkeä'
Ymmärtämättömyydenne:
'Meillä ei ole ymmärrystä'
Olin katsomassa saattuetta. En voi muuta Miehestä sanoa kuin, että oli mies paikallaan. Koko kansan presidentti jolla oli aina tilanne hallussa ainakin pienen fundeeramisen jälkeen.
- Kuka.tietää
Oliko hän uskossa Jeesukseen, vai kuoliko pelastumattomana?
- JumalaTietää
Jumala yksin tietää mutta ilmeisti uskossa Jeesukseen.
- taskuttäynnäkiviäkö
Kukaan meistä ihmisistä ei voi sitä tietää, sen tietää vain Jumala. Me voimme arvailla kaikenlaista, mutta tietoa meillä ei ole.
- itse.sen.tietää
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Kukaan meistä ihmisistä ei voi sitä tietää, sen tietää vain Jumala. Me voimme arvailla kaikenlaista, mutta tietoa meillä ei ole.
Meillä on tieto vain itsestämme. Sitä meidän ei tarvitse arvailla.
- taskuttäynnäkiviäkö
itse.sen.tietää kirjoitti:
Meillä on tieto vain itsestämme. Sitä meidän ei tarvitse arvailla.
Niin on.
- kui2
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Kukaan meistä ihmisistä ei voi sitä tietää, sen tietää vain Jumala. Me voimme arvailla kaikenlaista, mutta tietoa meillä ei ole.
Tähän voin sanoa, Totta mitä sanot. - Emme niin - näe ihmisten sisimpään.
- taskuttäynnäkiviäkö
kui2 kirjoitti:
Tähän voin sanoa, Totta mitä sanot. - Emme niin - näe ihmisten sisimpään.
Niinpä. Joskus olisi ihan hyvä nähdä, ei tulisi loukanneeksi toista .
- taskuttäynnäkiviäkö
Kiitos näistä moninaisista saarnoista. Sinulla tuntuu olevan paljon sanottavaa. Olisiko hyvä tehdä ihan oma aloitus niille? Täällä ne hukkuvat muiden aiheiden sekaan.
- ylksu
JumalaTietää kirjoitti:
Jumala yksin tietää mutta ilmeisti uskossa Jeesukseen.
Niin, valtion kirkon rituaalein haudattu ehkä kumminkin virallisesti herra jumalaan uskossa.
Ei uskontoa tarvitse mihinkään. Minäkin olen tässä ilman sitä.
- taskuttäynnäkiviäkö
meillä on erilaisia tarpeita.
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
meillä on erilaisia tarpeita.
Aivan, toiset ihmiset voivat käydä vessassa ilman puhelinta, toiset eivät.
- taskuttäynnäkiviäkö
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
Aivan, toiset ihmiset voivat käydä vessassa ilman puhelinta, toiset eivät.
Kumpaan porukkaan sinä kuulu?
- Taskuttäynnä
No kun pyydät......niihin, jotka menevät vessaan puhelimen kanssa?
Taskuttäynnä kirjoitti:
No kun pyydät......niihin, jotka menevät vessaan puhelimen kanssa?
Väärin, taisi unohtua kivet taskuista.
- taskuttäynnäkiviäkö
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
Väärin, taisi unohtua kivet taskuista.
Minulla on niitä iso purkillinen....
- taskuttäynnäkiviäkö
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Minulla on niitä iso purkillinen....
Se vika arvailuissa juuri on, että helposti menee väärin, siksi olisi parempi ettei tarvitsisi arvata.
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Se vika arvailuissa juuri on, että helposti menee väärin, siksi olisi parempi ettei tarvitsisi arvata.
No miksi arvasit sitten? Olisit tiennyt etkä arvannut.
- taskuttäynnäkiviäkö
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
No miksi arvasit sitten? Olisit tiennyt etkä arvannut.
No kun minä en ole sinä niin en voi tietää millaisissa varustuksissa menet vessaan. Ja arvasin siksi, että pyysit
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
No kun minä en ole sinä niin en voi tietää millaisissa varustuksissa menet vessaan. Ja arvasin siksi, että pyysit
Sinua näyttää kauheasti kiinnostavan se mitä muut tekevät vessassa. Lopeta, se ei ole normaalia.
- taskuttäynnäkiviäkö
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
Sinua näyttää kauheasti kiinnostavan se mitä muut tekevät vessassa. Lopeta, se ei ole normaalia.
Ei minua se erityisemmin kiinnosta, yritän tässä kohteliaasti vastailla sinulle. Sinä taisit aloittaa tämän. Olen saanut jonkinlaisen kasvatuksen, jossa on tuota kohteliaisuutta painotettu.
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Ei minua se erityisemmin kiinnosta, yritän tässä kohteliaasti vastailla sinulle. Sinä taisit aloittaa tämän. Olen saanut jonkinlaisen kasvatuksen, jossa on tuota kohteliaisuutta painotettu.
Sinä sitä kysyit. Ihan turha tästä on minua syytellä. Pistä lisää kiviä taskuun ja jatka eteenpäin.
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
Sinä sitä kysyit. Ihan turha tästä on minua syytellä. Pistä lisää kiviä taskuun ja jatka eteenpäin.
En oikeastaan syytellyt, harmi jos koet niin. Jätän kivet nyt toisille ja jatkan ihan itsenäni.
Eerikatässämoi kirjoitti:
En oikeastaan syytellyt, harmi jos koet niin. Jätän kivet nyt toisille ja jatkan ihan itsenäni.
Aivan, sinähän et olisi voinut tehdä mitään väärä kun olet niin täydellinen.
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
Aivan, sinähän et olisi voinut tehdä mitään väärä kun olet niin täydellinen.
Nyt kyllä erehdyit. Olen aika kaukana täydellisestä ja teen kyllä väärää ja väärin.
Eerikatässämoi kirjoitti:
Nyt kyllä erehdyit. Olen aika kaukana täydellisestä ja teen kyllä väärää ja väärin.
Ensin syyttelet minua ja sitten väität että et syytellyt minua. Olet liian täynnä itseäsi. Panisit kivet takaisin taskuun. Sitten olisit täynnä kiviä.
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
Ensin syyttelet minua ja sitten väität että et syytellyt minua. Olet liian täynnä itseäsi. Panisit kivet takaisin taskuun. Sitten olisit täynnä kiviä.
Saatat hyvinkin olla totuuden äärellä, kun sanot, että olen liian täynnä itseäni.
Eerikatässämoi kirjoitti:
Saatat hyvinkin olla totuuden äärellä, kun sanot, että olen liian täynnä itseäni.
No ei ihme.
Kimmo_Kuu_Seikkailuun kirjoitti:
No ei ihme.
Sinun kanssasi on mukava jutustella. Tästä saisi jo melkein novellin :)
- jsdjw3
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
meillä on erilaisia tarpeita.
niinpä, se usko joka ei tiedä ja ymmärrä...
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Meillä ei ole järkeä'
Ymmärtämättömyydenne:
'Meillä ei ole ymmärrystä'
- gfrd4sa
usko/uskonto ei ole suomalaista kansanperinnettä vaan miekka sivityksen rikollisuutta.
”…mietin taas noita arvoja ja niiden merkitystä ihmisen elämässä.” , ”Koti, uskonto ja isänmaa ovat olleet tärkeitä arvoja ihmisille…”
Laitan tähän ensin ajatuksia tästä, ja vasta sitten tutustun tuohon ketjuun.
”Koti, uskonto ja isänmaa” lienee vanhaa perua saksasta ”Kirche, Kinder und Küche”, jota Mannerheim lainasi.
”Ylipäällikön päiväkäsky N:o 1., Päämaja. 1. joulukuuta 1939”
”Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös.”
”Me taistelemme kodin, uskonnon ja Isänmaan puolesta. ”
Tuossa tulee ilmi tuon fraasin vahva poliittinen puoli. Vapaussota oli kansalaisota ja mielestäni sisällissota, jota myös veljessodaksikin on sanottu. Tämä leima on aika vahva.
Lapsena ja nuorena tuo fraasi mieltyi siten, että se on ylemmän luokan omia juttuja. Se kuului vain paremmille piireille, joissa ei hyvällä katsottu alemman luokan väkeä.
Mutta jos erittelee tuosta ilmaisun isänmaan, se saakin jo aivan toisia mielleyhtymiä. Minulle lapsena ja nuorena olivat isänmaallisia ilmiöitä niin kansallispuvut, tanhut, Kalevala, maakuntalaulut kuin Finlandiakin. Samoin erityiseen rakas on suomen kieli. Kansallisromanttinen taide, Gallen-Gallela, Leino, Aho, Sibelius jne. puhutteli kovasti. Isänmaata on myös suomen luonto, joka on aina ollut tärkeää.
Lippu on symboli tälle kaikelle. Oma maa, oma kieli.
Mutta uskonto on saanut etenkin nuorena hyvin negatiivisen piirteen, mutta lapsena sillä oli vahva merkitys. Ei tosin siten, kuin opetettiin. Nyt sillä on jälleen tärkeä merkitys, mutta ehkä ei niinkään mitenkään suomalaisuuteen liittyen, mutta luterilaisuus on varsin suomalainen ilmiö kuitenkin.
Koti taas liittyy Suomen itsenäisyyteen sekä siihen uudistuspolitiikkaan , jota sotien jälkeen suomessa toteutettiin. Toki olimme jo itsenäisyyden alkuajoista vahvasti pohjoismainen hyvinvointivaltion mukainen maa. Nyt sitä ei enää arvosteta.
Eli ihmiset saivat mahdollisuuden siihen omaan kotiin. Samoin lapsia alettiin arvostaa ja tukemaan taloudellisesti lapsiperheitä. Erityisen tärkeää työtä tekivät neuvolaverkoston luominen, kansaterveyden kehittäminen, sekä sosiaalisen turvan kehittäminen. Martat tekivät perheiden eteen arvokasta työtä.
”Minulle koti on siellä, missä sydämeni on (kulunut fraasi).”
Kulunut mutta minullekin totta. Kun maatamme on viety kohti markkinataloutta, se on tarkoittanut, että melkoisen osan kohtalona on jatkuva muuttaminen. On pitänyt sen koulutuksen ja työn perässä olla valmis muuttamaan mihin tahansa.
Ei siis ole kannattanut enää kiintyä mihinkään paikkaan tai paikkakuntaa, saati siihen lähisukuun siellä. Koti on pitänyt muodostaa sinne, mihin on sattunut pääsemään asumaan. Koti siis on jotain, mikä ei ole seinien sisällä, vaan ehkä se perhe joka siinä asuu, tai ne mielikuvat, jotka kokee kodikseen.- taskuttäynnäkiviäkö
Olipa hienoa lukea pohdintaasi mummomuori.
Minä olen asunut siellä sun täällä, koska isäni oli sotilas. Tietenkin siitä seuraa tietty juurettomuus. kaivoin juureni kuitenkin joihinkin paikkoihin, joilla on edelleen erityinen paikka sydämessäni.
Sukuni on ollut kovin hajallaan ja olemme tapailleet harvakseltaan, mutta jostain syystä minulla on hyvin voimakas side sukuuni. Sukupolvien ketju on vahva elementti. Meidän sukuhautojamme on löytynyt Kuresaaresta ja oli ainutlaatuista seisoa menneitten sukupolvien haudalla.
Kirkot ovat aina kiehtoneet minua, ainakin niin kauan kuin muistan. Kirkoissa olen osa sitä ketjua, joka on siellä istunut elämänsä eri vaiheissa ja rukoillut ja lähestynyt Jumalaa.
Varmasti jostain samoista syistä johtuen minulla on myös hyvin voimakas yhteyden tunne uskovien kanssa. He ovat perheeni kirkkokuntaan katsomatta.
Sinä Mummomuori katsot asioita varmasti laajemmasta perspektiivistä. Minä katson täältä ruohonjuuritasolta. Ajatuksemme ovan samansuuntaisia ja on mielenkiintoista lukea ajatuksiasi sieltä laajemmasta kulmasta.
En tiedä johtuuko se taustastani, että olen tällainen "ketjuihminen". Ja kahden maan kansalaisuus on minulle luonnollinen ajatus nyt kun olen uskossa. Täällä tukevasti jalat maassa, katse suunnattuna kotiin . Ympärilläni Jumalan kuvakseen luomia ihmisiä, jotka joskus saavat minut raivon partaalle, mutta kuitenkin he ovat kansaani. Ihminen, Jumalan kuvakseen luoma, on kaikkialla sama. Se kuva on jossakin jokaisessa. Se on jotenkin suurta ja käsittämätöntä, Jumalan kuvaksi luotu. Minä ja sinä ja me kaikki. Sitten me sössimme jutun jo alkumetreillä ja nyt maksamme laskua siitä. Viskomme kiviä, heilutamme leimakirvestä, minä muiden mukana. Kunnes Isä taas muistuttaa.
Kylläpä minulla olikin nyt sydämen päällä asiaa.
taidan laittaa tähän vielä yhden laulun. Laulut ovat monesti puhutelleet, lohduttaneet ja antaneet sanat tunteille, joita ei itse osaa sanoittaa. Ja tänään minulla on jotenkin kipeä olo tuossa sydämen päällä...
Valitsin tällaisen version, jossa ei ole paljon elementtejä, sopii tähän tunnelmaani.
https://www.youtube.com/watch?v=15ND8Y0Cwqk - tuli-mieleen
Kyllä maaseudun autioituminen alkoi jo aikaa sitten. Syntyvyys on aina alempi myös.
Tämä on ihan maailmanlaajuinen ilmiö. Meillä se näkyy vielä selvemmin, koska pinta-ala on iso.
Tuo on siis hyvin monisyinen homma, että joudutaan muuttamaan. Ihmisten vaurastuminen saa aikaan, että esim. liikennevälineitä ei ole missään muualla kuin kaupungissa autottomalle jne. - taskuttäynnäkiviäkö
tuli-mieleen kirjoitti:
Kyllä maaseudun autioituminen alkoi jo aikaa sitten. Syntyvyys on aina alempi myös.
Tämä on ihan maailmanlaajuinen ilmiö. Meillä se näkyy vielä selvemmin, koska pinta-ala on iso.
Tuo on siis hyvin monisyinen homma, että joudutaan muuttamaan. Ihmisten vaurastuminen saa aikaan, että esim. liikennevälineitä ei ole missään muualla kuin kaupungissa autottomalle jne.Kun olin nuori vaimo kauan sitten, mieheni siskolla miehineen oli pieni navetta ( no oli meilläkin, mutta ei sellainen). Siellä oli pehkut elikoiden alla. Lämmin ja jotenkin turvallinen tunnelma. Enää ei taida olla sellaisia navettoja? Muutama lehmä ja maitotili.
Kehitys on tietysti hyvä juttu, mutta tuo se mukanaan myös sellaista, mikä ei aina ole ihan hyvä. Maalta lähdetään sinne kehäkolmosen eteläpuolelle ja muu Suomi jää autioksi... taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Olipa hienoa lukea pohdintaasi mummomuori.
Minä olen asunut siellä sun täällä, koska isäni oli sotilas. Tietenkin siitä seuraa tietty juurettomuus. kaivoin juureni kuitenkin joihinkin paikkoihin, joilla on edelleen erityinen paikka sydämessäni.
Sukuni on ollut kovin hajallaan ja olemme tapailleet harvakseltaan, mutta jostain syystä minulla on hyvin voimakas side sukuuni. Sukupolvien ketju on vahva elementti. Meidän sukuhautojamme on löytynyt Kuresaaresta ja oli ainutlaatuista seisoa menneitten sukupolvien haudalla.
Kirkot ovat aina kiehtoneet minua, ainakin niin kauan kuin muistan. Kirkoissa olen osa sitä ketjua, joka on siellä istunut elämänsä eri vaiheissa ja rukoillut ja lähestynyt Jumalaa.
Varmasti jostain samoista syistä johtuen minulla on myös hyvin voimakas yhteyden tunne uskovien kanssa. He ovat perheeni kirkkokuntaan katsomatta.
Sinä Mummomuori katsot asioita varmasti laajemmasta perspektiivistä. Minä katson täältä ruohonjuuritasolta. Ajatuksemme ovan samansuuntaisia ja on mielenkiintoista lukea ajatuksiasi sieltä laajemmasta kulmasta.
En tiedä johtuuko se taustastani, että olen tällainen "ketjuihminen". Ja kahden maan kansalaisuus on minulle luonnollinen ajatus nyt kun olen uskossa. Täällä tukevasti jalat maassa, katse suunnattuna kotiin . Ympärilläni Jumalan kuvakseen luomia ihmisiä, jotka joskus saavat minut raivon partaalle, mutta kuitenkin he ovat kansaani. Ihminen, Jumalan kuvakseen luoma, on kaikkialla sama. Se kuva on jossakin jokaisessa. Se on jotenkin suurta ja käsittämätöntä, Jumalan kuvaksi luotu. Minä ja sinä ja me kaikki. Sitten me sössimme jutun jo alkumetreillä ja nyt maksamme laskua siitä. Viskomme kiviä, heilutamme leimakirvestä, minä muiden mukana. Kunnes Isä taas muistuttaa.
Kylläpä minulla olikin nyt sydämen päällä asiaa.
taidan laittaa tähän vielä yhden laulun. Laulut ovat monesti puhutelleet, lohduttaneet ja antaneet sanat tunteille, joita ei itse osaa sanoittaa. Ja tänään minulla on jotenkin kipeä olo tuossa sydämen päällä...
Valitsin tällaisen version, jossa ei ole paljon elementtejä, sopii tähän tunnelmaani.
https://www.youtube.com/watch?v=15ND8Y0CwqkHerätti ajatuksia tuo kommenttisi. Niistä joskus myöhemmin.
"Ihminen, Jumalan kuvakseen luoma, on kaikkialla sama. Se kuva on jossakin jokaisessa."
Täsmälleen näin.
Kiitos, kipale oli koskettava.tuli-mieleen kirjoitti:
Kyllä maaseudun autioituminen alkoi jo aikaa sitten. Syntyvyys on aina alempi myös.
Tämä on ihan maailmanlaajuinen ilmiö. Meillä se näkyy vielä selvemmin, koska pinta-ala on iso.
Tuo on siis hyvin monisyinen homma, että joudutaan muuttamaan. Ihmisten vaurastuminen saa aikaan, että esim. liikennevälineitä ei ole missään muualla kuin kaupungissa autottomalle jne."Tuo on siis hyvin monisyinen homma, että joudutaan muuttamaan."
Toki. 60 luvun suuret muutot olivat perua siitä, miten Vennamo "pakkoasutti" pientiloille evakot. Samalla rakensivat monet muutkin edullisia pikkutiloja. Kun ne eivät millään elättäneet kokonaisia perheitä, joutuivat aikuiset lapset lähtemään leivän perään.
Samaan aikaan teollisuus ym. keskittyi lähinnä eteläsuomeen tai kasvukeskuksiin. Nytkin suunta on sama - Pohjois- ja itäsuomi ei kiinnosta yrityksiä, joten sieltä on lähdettävä pois. Samoin koulutusmahdollisuudet vähenevät koko ajan. On lähdettävä satojen kilometrien päämän jo ammattikouluihinkin.- ujiikgt
mummomuori kirjoitti:
Herätti ajatuksia tuo kommenttisi. Niistä joskus myöhemmin.
"Ihminen, Jumalan kuvakseen luoma, on kaikkialla sama. Se kuva on jossakin jokaisessa."
Täsmälleen näin.
Kiitos, kipale oli koskettava.Millaisen jumalan kuviaa ne tällaiset ovat?
herra on herra epäjumala jonka ensimmäistä käskyä ei ole raamatussa
herra kieltää itseensä uskovia palvelemasta muita kuin häntä jumalana.
herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."
herra epäjumalanne rikollisilleen antama käsky:
Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
"Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä."
Käskyn noudattamisista esimerkkejä...
Lainattua tekstiä:
"Lars Leevi Lestadio oli ruotsalaisen luterilaisen kirkon lähettämä saarnamies joka pakkokäänsi "pakanalliset suomalaiset sivistykseen ja kristinuskoon". Sen opin tulos ja summa näkyy tänään kun satoja, mahdollisesti tuhansia lapsia on raiskattu henkisesti ja/tai ruumiillisesti. Lasten raiskaaminen ruumiillisesti ja/tai henkisesti ei ole koskaan ollut eikä ole suomalaista kansanperinnettä. Moni on tehnyt ruumiillisen ja/tai psyykkisen väkivallaan jälkeen itsemurhan, eli, kyseessä ei ole itsemurha vaan psyykkisen trauman joka johti itsemurhaan on aiheuttanut uhrin pahoinpitelijä. Puhumme siis lapsi/ihmisvihasta ja joukomurhasta. " (IL)
Eläimilläkin naurattaa....
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005076566.html
Olen huolissani ja surullinenkin kaikkien sieluhenkien puolesta, jotka vangitaan odottamaan Jeesuksen Kristuksen tulemista ja viimeistä päivää.
Viimeinen päivä voi olla miljoonien vuosien päässä ja Jeesususkonto on pelkkä kirkon elinkeino, joten huijarien takia sielut eivät pääse vapauteen jo heti kun henki lähtee, vaan joutuvat odottamaan jotain mitä ei koskaan tule.
Hautajaisista jotain. Kun saattue lähti kirkosta hyvin oudon, syvältä tulevan, kumisevan rummutuksen ja keinuvan, säännöllisesti huojuvan askelluksen saattelemana, tuli minulle ns. Deja-vu, eli tunne, kuin olisin nähnyt tämän joskus aikaisemmin, mutta hyvin hyvin kaukana.
Ja mieleen nousi Faaraon hautajaiset, eli kantaminen kaupungin läpi Niilin rantaan, josta sargofagi siirettiin Niilin toiselle puolelle Kuolleiden valtakuntaan, jota sanottiin Lännen- maaksi." Maasta sinä olet tullut ja maaksi sinä olet jälleen tuleva. " Jeesus Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "
Mitä tämä tarkoittaa ?
Tarkoittaako se sitä, että yksilö nousee ylös, vai sitä, että joku maa, kuten Israel on jälleen tuleva, kuten on tullutkin.
Ja ketä sieltä tuli, ( maasta sinä olet tullut) eikö juutalaiset ja maaksi he ovat jälleen tulleet. Ei siis mullaksi, vaan valtioksi.- taskuttäynnäkiviäkö
Me olemme tulleet masta. Maan tomusta Jumala loi ihmisen ja maahan me myös palaamme. Vain henkemme palaa sinne, mistä sen olemme saaneet.
- uhjntr
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Me olemme tulleet masta. Maan tomusta Jumala loi ihmisen ja maahan me myös palaamme. Vain henkemme palaa sinne, mistä sen olemme saaneet.
Rikollisella kristinuskolla on maailmassa yli 3500 lahkoa herra jumalineen, YKSIKÄÄ NIISTÄ EI OLE MAAILMAN KAIKKETTU LUONUT!
herra on herra epäjumala jonka ensimmäistä käskyä ei ole raamatussa.
herra kieltää itseensä uskovia palvelemasta muita kuin häntä jumalana.
herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."
herra epäjumalanne rikollisilleen antama käsky:
Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
"Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä."
"Sinulla ei saa olla muita jumalia" ilmaisusta tulee "jumalia" sanasta vahvistus siihen, että vielä 1700-luvun alkuun kristityt palvelevat kuninkaitaan jumalinaan.
Joten
kultti lahkolaisia kaikki kristittyjen raamattulaiset (rikollisuuden käsikirja) katekismuksineen ovat....
Israelin tuleminen uudelleen maaksi/valtioksi ei kuitenkaan ole Jeesuksen Kristuksen ansio tai messiaaninen teko, eikä herätys, vaan juutalaisten.
Sanoohan Jeesus itsekin samarialaiselle: " Te kumarratte sitä, mitä ette tunne, me kumarramme Häntä, jonka me tunnemme, sillä pelastus on juutalaisista. "Hei,
Koiviston hautajaiset olivat kauniit, haikeat ja arvokkaat. Samalla sotilaalliset, hengelliset, yksityiset ja yleiset. Huovisen ja Niinistön puheet olivat todella hyvät, Koiviston oloiset ja näköiset.
Kansaa liikuttavat, tuomiokirkon portailla olevat ihmiset nousivat seisomaan siunaussanojen ajaksi, kollektiivinen osalllistuminen ja liikuttuminen olivat vahvasti läsnä niin kirkossa, kadunvarsilla kuin kotisohvillakin.
Kaisa-pappi- sanosmuuta
Tuo tilaisuus olikin harva kerta kun olen kokenut, että Pyhä Henki oli läsnä luterilaisessa kirkossa.
Johtui varmaan siitä, että haudattava oli uskova ihminen. - taskuttäynnäkiviäkö
sanosmuuta kirjoitti:
Tuo tilaisuus olikin harva kerta kun olen kokenut, että Pyhä Henki oli läsnä luterilaisessa kirkossa.
Johtui varmaan siitä, että haudattava oli uskova ihminen.Minä olen kokenut Pyhän Hengen läsnäolon usein luterilaisessakin kirkossa. Johtuukohan se siitä, kun Raamatussa sanotaan että; Matt.18:20. Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."
sanosmuuta kirjoitti:
Tuo tilaisuus olikin harva kerta kun olen kokenut, että Pyhä Henki oli läsnä luterilaisessa kirkossa.
Johtui varmaan siitä, että haudattava oli uskova ihminen.Minä en noista Pyhistä Hengistä ja uskovaisuuksista sano mitään mutta itkussa oli pidättelemistä kun Huovinen ja Niinistö puhui kun muistin inhimillisen ja viisaan miehen jota äänestin ja kannatin aikanaan ja jonka kampanjaankin osallistuin ja näin vaalikiertueella.
- taskuttäynnäkiviäkö
Kiitos Kaisa-pappi kommentistasi. Osasit hyvin kiteyttää asian. Tuon hetken olimme aika moni yhteisen surun äärellä.
- kerrotkomeille
taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Minä olen kokenut Pyhän Hengen läsnäolon usein luterilaisessakin kirkossa. Johtuukohan se siitä, kun Raamatussa sanotaan että; Matt.18:20. Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."
Mitä tarkoittaa kokoontua Jeesuksen nimeen?
- taskuttäynnäkiviäkö
kerrotkomeille kirjoitti:
Mitä tarkoittaa kokoontua Jeesuksen nimeen?
Mitenkäs minä sen nyt selittäisin. Ei pitäisi ylipäätään käyttää termejä, joita kaikki eivät ehkä ymmärrä.
Jeesuksen nimeen tarkoittaa jotain sellaista, että kokoonnutaan palvelemaan Jumalaa. Kun kaksi tai kolme tulevat yhteen rukoillakseen ja ylistääkseen ja Raamatun sanaa jakamaan . Kokoonnutaan yhteen Totta, suru oli yhteinen. Tuntuu kun suomen perinteet sekä hyvinvointivaltio olisi samalla saatettu hautaan.
- 1234567---
Totuuden Henki johda sinä meitä, näin veisaamme. Myöskin Maunon isä Johannes löysi totuuden. Ollessaan merillä ja kokenut siellä herätyksen, joka heijastui perheen elämään. Hän piti Jumalan antaman sapatin, lauantain pyhänäpäivänä.
Mauno tutki paljon Raamattua, hänellä oli aina hengelliset asiat mielessä. Lapsena juurrutetut hengelliset asiat pysyvät kyllä mielessä aina.
Hautajaiset olivat käsinkosketeltavan hengelliset. Virsi "Sua kohti Herrani, sua Kohti ain" On vaan niin hengellinen ja kaunis virsi. Minulle nämä hautajaiset kertoivat siitä, että vielä meitä suomalaisia yhdistää jokin "talvisodan henki". Jokin saa meidät lopettamaan nujakkamme ja hiljentymään yhteen. Siellä se kuitenkin on..jossain siellä...
1234567--- kirjoitti:
Totuuden Henki johda sinä meitä, näin veisaamme. Myöskin Maunon isä Johannes löysi totuuden. Ollessaan merillä ja kokenut siellä herätyksen, joka heijastui perheen elämään. Hän piti Jumalan antaman sapatin, lauantain pyhänäpäivänä.
Mauno tutki paljon Raamattua, hänellä oli aina hengelliset asiat mielessä. Lapsena juurrutetut hengelliset asiat pysyvät kyllä mielessä aina.
Hautajaiset olivat käsinkosketeltavan hengelliset. Virsi "Sua kohti Herrani, sua Kohti ain" On vaan niin hengellinen ja kaunis virsi." Hän piti Jumalan antaman sapatin, lauantain pyhänäpäivänä."
Luonnollisesti koska oli adventistiperheestä.Hei!
Kai Kaisa-"pappi" tietää ja ymmärtää ettei Raamatun mukaan naisen sovi olla pappina?
Mistä nousee moinen röyhkeys hylätä ja kieltää Jumalan sanan käsky?EvLut kirjoitti:
Hei!
Kai Kaisa-"pappi" tietää ja ymmärtää ettei Raamatun mukaan naisen sovi olla pappina?
Mistä nousee moinen röyhkeys hylätä ja kieltää Jumalan sanan käsky?Kai EvLut tietää , että voi käyttäytyä myös toista kunnioittaen?
- vaietkoon.seurakunnassa
EvLut kirjoitti:
Hei!
Kai Kaisa-"pappi" tietää ja ymmärtää ettei Raamatun mukaan naisen sovi olla pappina?
Mistä nousee moinen röyhkeys hylätä ja kieltää Jumalan sanan käsky?Todellakaan naisen ei kuulu olla pappina. Häpäisee vain itsensä pappeillessaan.
- juutalaisten.sääntö
vaietkoon.seurakunnassa kirjoitti:
Todellakaan naisen ei kuulu olla pappina. Häpäisee vain itsensä pappeillessaan.
Miks ei?
Eerikatässämoi kirjoitti:
Minulle nämä hautajaiset kertoivat siitä, että vielä meitä suomalaisia yhdistää jokin "talvisodan henki". Jokin saa meidät lopettamaan nujakkamme ja hiljentymään yhteen. Siellä se kuitenkin on..jossain siellä...
Siinä saattaa olla tuota - joka nyt on kovaa vauhtia katoamassa.
vaietkoon.seurakunnassa kirjoitti:
Todellakaan naisen ei kuulu olla pappina. Häpäisee vain itsensä pappeillessaan.
No, tämä yhä pienemmän marginaalin mielipide tuskin hetkauttaa enää sen enempää pappeja kuin seurakuntalaisiakaan.
EvLut kirjoitti:
Hei!
Kai Kaisa-"pappi" tietää ja ymmärtää ettei Raamatun mukaan naisen sovi olla pappina?
Mistä nousee moinen röyhkeys hylätä ja kieltää Jumalan sanan käsky?>Kai Kaisa-"pappi" tietää ja ymmärtää ettei Raamatun mukaan naisen sovi olla pappina?
Kirkolla on sellainen tulkinta että sopii. Kai tiedät ja ymmärrät, että asia on niin, tykkäätpä siitä tai et?- naiset.vaikeni
RepeRuutikallo kirjoitti:
>Kai Kaisa-"pappi" tietää ja ymmärtää ettei Raamatun mukaan naisen sovi olla pappina?
Kirkolla on sellainen tulkinta että sopii. Kai tiedät ja ymmärrät, että asia on niin, tykkäätpä siitä tai et?Oli tosi hienoa, että naispapit ja piispatar istuivat hiljaa penkeissään, kun mies piti siunauksen.
naiset.vaikeni kirjoitti:
Oli tosi hienoa, että naispapit ja piispatar istuivat hiljaa penkeissään, kun mies piti siunauksen.
Sittenhän voisit vaikka liittyä kirkkoon?
- ojufrh
Kukapa se kissan hännän nostaisi jos ei kissa itse..
Vation kirkolle uskollisen papiston on oltava hengessä mukana...
Jeesuksen evankeliumia Luukkaan mukaan:
20:45 Ja kaiken kansan kuullen hän sanoi opetuslapsillensa:
46 "Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
47 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".
- Suomi100vuotta
Mauno Koivisto oli uskovainen kuten moni tälläkin foorumilla. Varmaan elämänsä loppupuolella hänen uskonsa vaan vahvistui kun Herramme kohtaaminen elävällä tavalla lähestyi. Suosittelen myös tämän foorumin papeille ja ateisteille, että uskoontulo Jeesukseen on ainut asia, mikä kannattaa. Oli todella mahtava asia, että Mauno Koiviston omaiset eivät päästäneet kirkkoon Irja Askolaa tai Kari Mäkistä puhumaan (ehkä oli myös vainajan tahto)! Tuskin nämä liberaalit halusivat olla edes läsnäkään, kun uskovaista ihmistä siunataan?
- kyllä-hänkin-oli-siellä
Kyllä Irja siellä oli, kirkon edustajana, vaikka ei onneksi siunannut. Minua kiinnosti enemmän siinä vieressä istuva ilm. ortodoksi?asun mukaan - joka lauloi täysillä Jumalan voiman ihmeelliseen suojaan. Luterilainen virsi kuitenkin.
- kyllä-hänkin-oli-siellä
Anteeksi, Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. On virallinen virren nimi.
- kyllä-hänkin-oli-siellä
Ei ollut Ambrosius eikä kukaan muukaan johtohenkilöistä, jotka erotan kasvoista. Se ei siis ollut Leo, hän ei yleensä laula noissa ja oli tuolla eikä laulanut.
mummomuori kirjoitti:
Mistä tuo tarina on peräisin että Koivisto olisi "tullut" uskoon?
Korkkiruuvi ei koskaan kerro lähteitään, mikä todennäköisimmin johtuu siitä että hän yleensä joko keksii tarinansa itse tai kopioi jonkun keksimää.
- htcrxexe
mummomuori kirjoitti:
Mistä tuo tarina on peräisin että Koivisto olisi "tullut" uskoon?
Hyvä!
Kerrankin järkevä kysymys!
Järkevät ei usko, eivätkä ole uskontunnustuksia antaneita.
Koivistosta en tiedä mutta Suomen Perustuslain mukaan hänellä oli Lailla suojattu oikeus uskonvapauteensa, ellei jo rikollisuuden lapsikasteessa pakkokastettu ja hengellisesti tapettu raadoksi kuolleen merkin siitä otsaansa rikollisuuden miekka sivistykseltä osoitukseksi...
- KTS--
Koivistoa äänestin aina.
Poliitikoksi harvinaisen järkevä ihminen.- eräss
Olen kanssasi samaa mieltä.
- PasiToivonen
>>Mauno Koivisto oli uskovainen kuten moni tälläkin foorumilla. >>
Seppo Konttisen kirja Salainen pankkituki on yksi kirja lisää luetteloon, jolla voidaan todistaa presidentti Mauno Koiviston valtiopetos, sekä koko Suomen poliittisen ja taloudellisen johdon syyllisyys suureen lamaan ja pankkikriisiin. Syyttomät ovat joutuneet kärsimään ja todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla.
Miten kansainvälinen rikostuomioistuin ICC mahtaa tulkita tekemäni tutkimuspyynnön Suomen taloudellisesta lamasta ja kansanmurhasta? Pankkikriisin jäkiseurauksena noin 14 500 ihmistä teki itsemurhan.
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/633.htmKuma kyllä, olen kanssasi osin samaa mieltä. Koivisto oli yksi niistä toimijoista, jotka aiheuttivat 90-luvun alun taantuman. Tosin on niinkin, että jälkiviisas on helppo olla. Se ei ole varmaa, miten itse kukin meistä olisi samoissa saappaissa toiminut.
InhottavaRealisti kirjoitti:
Kuma kyllä, olen kanssasi osin samaa mieltä. Koivisto oli yksi niistä toimijoista, jotka aiheuttivat 90-luvun alun taantuman. Tosin on niinkin, että jälkiviisas on helppo olla. Se ei ole varmaa, miten itse kukin meistä olisi samoissa saappaissa toiminut.
Minä puolestani ajattelen, että pankkikriisi oli globaali-ilmiö, ja suomen ratkaisu ei ollut niitä parhaimpia. Me yhä maksamme noita velkoja pankeille. Jos pankit olisi päästetty konkurssiin - kuten Islannissa - meillä olisi parempi tilanne nyt.
InhottavaRealisti kirjoitti:
Kuma kyllä, olen kanssasi osin samaa mieltä. Koivisto oli yksi niistä toimijoista, jotka aiheuttivat 90-luvun alun taantuman. Tosin on niinkin, että jälkiviisas on helppo olla. Se ei ole varmaa, miten itse kukin meistä olisi samoissa saappaissa toiminut.
Ja ennen kaikkea, kuka olisi kyennyt estämään Neuvostoliiton ja sitä myöten meille äärimmäisen tärkeän idänkaupan romahduksen?
mummomuori kirjoitti:
Minä puolestani ajattelen, että pankkikriisi oli globaali-ilmiö, ja suomen ratkaisu ei ollut niitä parhaimpia. Me yhä maksamme noita velkoja pankeille. Jos pankit olisi päästetty konkurssiin - kuten Islannissa - meillä olisi parempi tilanne nyt.
Minua kummastuttaa se, että pankkitukiin 90-luvun aluissa syydettyjä rahoja ei ole missään vaiheessa takaisin vaadittu, vaikka pankeilla on hyvin mennyt.
Se on myös ihmeellistä, että me veronmaksajat olemme nykyisin viime kädessä vastuussa pankeistakin. Jos huonosti menee, niitä on tuettava. Toiseen suuntaan homma ei ikinä tunnu toimivan.InhottavaRealisti kirjoitti:
Minua kummastuttaa se, että pankkitukiin 90-luvun aluissa syydettyjä rahoja ei ole missään vaiheessa takaisin vaadittu, vaikka pankeilla on hyvin mennyt.
Se on myös ihmeellistä, että me veronmaksajat olemme nykyisin viime kädessä vastuussa pankeistakin. Jos huonosti menee, niitä on tuettava. Toiseen suuntaan homma ei ikinä tunnu toimivan.Pankit ovat hyvin keskeisiä näissä rahamaailman vallanpitäjissä. Koska valtio otti pankeilta velkaa, niiden kaatuminen peloitta siinä määrin, että niille syydettiin (huom. pankit ovat yksityisiä yrityksiä) rahaa siinä toivossa, ettei se olisi samalla kaatanut muitakin yrityksiä.
Islannissa homma meni ihan toisin. Samoin Yhdysvalloissa, vaikka vapaan markkinatalouden mallimaa onkin, valtio pelasti pankit antamalla niille rahaa. Muuten meille olisi tullut globaali pankkikriisi, ja todellinen talouslama. Nyt sitä saatiin siirrettyä vähän eteenpäin.mummomuori kirjoitti:
Pankit ovat hyvin keskeisiä näissä rahamaailman vallanpitäjissä. Koska valtio otti pankeilta velkaa, niiden kaatuminen peloitta siinä määrin, että niille syydettiin (huom. pankit ovat yksityisiä yrityksiä) rahaa siinä toivossa, ettei se olisi samalla kaatanut muitakin yrityksiä.
Islannissa homma meni ihan toisin. Samoin Yhdysvalloissa, vaikka vapaan markkinatalouden mallimaa onkin, valtio pelasti pankit antamalla niille rahaa. Muuten meille olisi tullut globaali pankkikriisi, ja todellinen talouslama. Nyt sitä saatiin siirrettyä vähän eteenpäin.Minua arveluttaa se, mihin suuntaan kapitalismi on muuttunut. Kun yritys kasvaa niin suureksi tai merkittäväksi ettei sitä enää voi nurin päästää, vastuu tuntuukin jäävän veronmaksajille. Sama koskee pankkisektoria. Käsitän kyllä seuraukset siitä, jos suuret pankin kaatuvat, mutta ei homma ihan oikein mene.
Epäilenpä myös sitä, että maailmassa ei montaa ihmistä ole, jotka enää ymmärtäisivät talouden toimintaa.InhottavaRealisti kirjoitti:
Minua arveluttaa se, mihin suuntaan kapitalismi on muuttunut. Kun yritys kasvaa niin suureksi tai merkittäväksi ettei sitä enää voi nurin päästää, vastuu tuntuukin jäävän veronmaksajille. Sama koskee pankkisektoria. Käsitän kyllä seuraukset siitä, jos suuret pankin kaatuvat, mutta ei homma ihan oikein mene.
Epäilenpä myös sitä, että maailmassa ei montaa ihmistä ole, jotka enää ymmärtäisivät talouden toimintaa.Eräätä taloustietelijät arvioivat, että valta kääntyy pian näille finanssilaitoksille valtion asioissa.
Kun suuret pankin kaatuvat, tulee maailmanlaajuinen lama. Se tulee olemaan huomattavasti pahempi kuin 30 luvulla.mummomuori kirjoitti:
Eräätä taloustietelijät arvioivat, että valta kääntyy pian näille finanssilaitoksille valtion asioissa.
Kun suuret pankin kaatuvat, tulee maailmanlaajuinen lama. Se tulee olemaan huomattavasti pahempi kuin 30 luvulla.Käytännön tasolla yritysten kokoa pitäisi säädellä. Se on ainoa keino.
- hm__
mummomuori kirjoitti:
Minä puolestani ajattelen, että pankkikriisi oli globaali-ilmiö, ja suomen ratkaisu ei ollut niitä parhaimpia. Me yhä maksamme noita velkoja pankeille. Jos pankit olisi päästetty konkurssiin - kuten Islannissa - meillä olisi parempi tilanne nyt.
Jaa, vai ole se Manu ihan globaali-ilmiön kuvioissakin mukana...
- köyhän-lausahdus
Vikströmistä sen verran: tuskin Jeesus silti kannatti vähemmistödiktatuuria.
John Vikströmistä on jäänyt parhaiten mieleen se purjeveneestä rikkaan kaverin Jeesusta leikkiminen. Se oli aika groteskia. Ei hän varmaan tullut ajatelleeksi, että näytti köyhän silmissä sangen irvokkaalta Jeesukselta.
Vähemmistökielikin on terrorisoinut suomalaisia ja terrorisoi yhäti.- köyhän-lausahdus
Voi vitsi, meni väärään ketjuun. En laittanut tähän itse joten syitä voimme vain arvailla, miten se tänne johkaantui.
- köyhän-lausahdus
Ja jatkan siltikin, eihän p aaviakaan saanut arvostella Lutherin aikana ja olemme siirtyneet keskaikaiseen kirkkoon, jossa ketään korkea-arvoista ei saa tietenkään arvostella...
Pohjois-Karjalan aluetoimiston eversti Asko Valalla oli tiukkaa asiaa Puolustusvoimain lippujuhlassa.
”…bimbot ja vasarapäät ovat suorastaan ylpeitä, kun eivät tiedä missä on Joensuu tai mikä on Tanskan pääkaupunki. Saati kuka on Suomen pääministeri tai kumpi maailmansodista käytiin ensin, ensimmäinen vai toinen.”
”… huolestuttavinta on, että heitä ihaillaan.”
”Tyhmyydestä on ikuisen nuoruuden lisäksi tullut asia, jota jopa tavoitellaan.”
”Kokonaisvaltainen tietämys, kansallisten perinteiden arvostaminen, ihmisistä ja luonnosta välittäminen sekä avoin ja joskus utelias suhtautuminen uuteen on sivistystä…”
”Pidetään itsemme ja Suomi sivistyneenä, niin silloin emme haksahda jokaiseen valemedian tai some-uutisten kohulööppeihin…”
”Vain sivistys auttaa meitä tässä erottamaan valheen ja totuuden vaihtoehtoisista totuuksista…”
Karjalainen 5.6.2017Tiukkaa tekstiä kyllä. Bimbot ja vasarapäät eivät ehkä tiedä missä Joensuu on, mistäköhän se johtuu, sitä hän ei tuossa pohtinut. Itse veikkaan vaikka säästöihin opetuksessa.
Tietysti voi kysyä myös sitä nimitteleekö sivistynyt ihminen toisia bimboiksi tai vasarapäiksi julkisessa tekstissä. Itse kallistuisin siihen, että sivistynyt ihminen pohtisi tuota asiaa ilman halventavaa nimittelyä.Eerikatässämoi kirjoitti:
Tiukkaa tekstiä kyllä. Bimbot ja vasarapäät eivät ehkä tiedä missä Joensuu on, mistäköhän se johtuu, sitä hän ei tuossa pohtinut. Itse veikkaan vaikka säästöihin opetuksessa.
Tietysti voi kysyä myös sitä nimitteleekö sivistynyt ihminen toisia bimboiksi tai vasarapäiksi julkisessa tekstissä. Itse kallistuisin siihen, että sivistynyt ihminen pohtisi tuota asiaa ilman halventavaa nimittelyä.Nättiä oli verrattuna siihen, mitä mm. näillä palstoilla nimitellään.
Ydin taisi olla se, ettei hän pidä kovinkaan sivistyneitä näitä nuorten miesten "Rajat kiinni" jne. takkijengejä tai heitä kompaavien puheita. Niissä kun todella usein tuo tietämättömyys loistaa.mummomuori kirjoitti:
Nättiä oli verrattuna siihen, mitä mm. näillä palstoilla nimitellään.
Ydin taisi olla se, ettei hän pidä kovinkaan sivistyneitä näitä nuorten miesten "Rajat kiinni" jne. takkijengejä tai heitä kompaavien puheita. Niissä kun todella usein tuo tietämättömyys loistaa.Nniinhän se taitaa olla. Joutilaisuus pistää keksimään tyhmiä asioita
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663085
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai262163Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681749Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251617Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161341- 281321
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61236Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281190Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101147Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621041