Sukukutsuilla setäni kertoi tarinan nuoresta suomalaispojasta, joka oli 70-luvun lopussa reppumatkalla eri Aasian maissa. Vietnamissa hän tapasi ikäisensä tytön ja jäi asumaan tämän kanssa tytön vanhempien luokse. Lopulta pojan oli palattava kotimaahansa, mutta he menivät kihloihin viimeisenä iltana.
Pian kotiinpaluun jälkeen poika sai kotiinsa kirjeen tytön vanhemmilta: tyttö oli kuollut liikenneonnettomuudessa ja haudattu kotikyläänsä. Poika rakasti tyttöään niin paljon, että päätti kantaa kihlasormusta muistona koko ikänsä. Poika meni Suomessa yliopistoon ja sitten töihin.
Vuodet vierivät ja 90-luvun alussa samainen "poika" - nyt menestyvä bisnesmies - meni työmatkalle Vietnamiin. Viikonloppuvapaalla hän päätti käydä vielä kerran siinä kylässä jossa hän tytön tapasi. Tytön vanhemmat eivät enää asuneet samassa talossa ja naapuri kertoi heidän muuttaneen läheiseen kaupunkiin. Tiedustellessaan haudan sijaintia, naapuri huudahti ihmeissään: "Ei heidän tyttö ole kuollut! Hän asuu edelleen vanhempiensa asunnossa ja hoiti sairasta äitiään tämän kuolemaan saakka." Naapuri kertoi vielä, että tyttö oli vielä muuttaessaan hyvin surullinen kihlattunsa kuolemasta ja että tällä oli vielä silloin se sama kihlasormus sormessa.
Mies sai ystävälliseltä naapurilta tytön osoitteen ja otti uuden taksin. Ikuisuudelta tuntuvan matkan jälkeen taksi pysähtyi pienen asunnon eteen esikaupunkialueella. Sydän jyskyttäen mies koputti ovelle ja hän jäi odottamaan.
Vihdoin ovi aukesi. Noin 10-vuotias tyttö katsoi oven raosta ja juoksi pois. Pian keski-ikäinen nainen tuli ovelle. Siinä he katsoitvat toisiaan - vihdoinkin! Esittelyjä ei tarvittu. Sanoja ei tarvittu. He halasivat niin monen vuoden jälkeen kyynelten valuessa portaille.
Iltaan mennessä selvisi, että naisen vanhemmat olivat sanoneet tämän kihlatun kuolleen Suomessa. Pian tämän jälkeen nainen huomasi olevansa raskaana. Nainen ei ollut mennyt koskaan naimisiin, vaan asui poikansa kanssa. Nyt pojan isä oli löytynyt!
Ja he menivät naimisiin ja elävät tällä hetkellä Espoossa!
Pian kotiinpaluun jälkeen poika sai kotiinsa kirjeen tytön vanhemmilta: tyttö oli kuollut liikenneonnettomuudessa ja haudattu kotikyläänsä. Poika rakasti tyttöään niin paljon, että päätti kantaa kihlasormusta muistona koko ikänsä. Poika meni Suomessa yliopistoon ja sitten töihin.
Vuodet vierivät ja 90-luvun alussa samainen "poika" - nyt menestyvä bisnesmies - meni työmatkalle Vietnamiin. Viikonloppuvapaalla hän päätti käydä vielä kerran siinä kylässä jossa hän tytön tapasi. Tytön vanhemmat eivät enää asuneet samassa talossa ja naapuri kertoi heidän muuttaneen läheiseen kaupunkiin. Tiedustellessaan haudan sijaintia, naapuri huudahti ihmeissään: "Ei heidän tyttö ole kuollut! Hän asuu edelleen vanhempiensa asunnossa ja hoiti sairasta äitiään tämän kuolemaan saakka." Naapuri kertoi vielä, että tyttö oli vielä muuttaessaan hyvin surullinen kihlattunsa kuolemasta ja että tällä oli vielä silloin se sama kihlasormus sormessa.
Mies sai ystävälliseltä naapurilta tytön osoitteen ja otti uuden taksin. Ikuisuudelta tuntuvan matkan jälkeen taksi pysähtyi pienen asunnon eteen esikaupunkialueella. Sydän jyskyttäen mies koputti ovelle ja hän jäi odottamaan.
Vihdoin ovi aukesi. Noin 10-vuotias tyttö katsoi oven raosta ja juoksi pois. Pian keski-ikäinen nainen tuli ovelle. Siinä he katsoitvat toisiaan - vihdoinkin! Esittelyjä ei tarvittu. Sanoja ei tarvittu. He halasivat niin monen vuoden jälkeen kyynelten valuessa portaille.
Iltaan mennessä selvisi, että naisen vanhemmat olivat sanoneet tämän kihlatun kuolleen Suomessa. Pian tämän jälkeen nainen huomasi olevansa raskaana. Nainen ei ollut mennyt koskaan naimisiin, vaan asui poikansa kanssa. Nyt pojan isä oli löytynyt!
Ja he menivät naimisiin ja elävät tällä hetkellä Espoossa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuo oli todella kaunis tarina. Kiitos siitä.
Tuo on vanha urbaani "satu". Mutta ihan kiva tarina, ei siinä mitään. Oon kuullut ton muutaman kerran, aina muka tapahtunut jonkun tutulle, sukulaiselle tai jollekin ;-)
Sulla on tylsä setä, kun se kertoo tota juttua aina. Vietnamissa oli varmaan jännää reppumatkailla silloin 70-luvulla.
... tämä kihlautumisjuttu on kovin länsimainen tapa
Joo... "Pojan isä oli löytynyt." Minkä pojan isä oli muuten löytynyt... aikaisemmin tarinassa puhuttiin tytöstä... vai oliko se sellaisia shemaleja se niiden lapsi?
Ensin oven aukaisee tyttö ja sitten POJAN isä on löytynyt.. Vaihtoiko lapsi sukupuolta??
Jos haluaa kirjoittaa satuja, kannattaa jättää virheet pois.
tää tarina oli eri muodossa jollain palstalla aiemmin...
mutta kiva satu kuitenkin.
OLIN MINÄ!!!
...SE LAPSI ON MINUN!!!