Liian nopea juoksu, kaikki pikamatkat alle 400 metriä täysillä särkee itseltäni takareidet. Kokemusta on kolmesta pahasta revähdyksestä. Olen alle 12 sekunnin juoksija satasella. En kuitenkaan enää koskaan juokse kelloa vastaan pikamatkoja noiden erittäin pahojen revähdysten jälkeen.
Liian hidas ja pitkäkestoinen juoksu, eli yli 10 km lenkit toistuvasti suoritettuina (= 2-3 kertaa viikossa) taas alkaa itselläni syömään lihasta nimenomaan reisistä. Olen InBody-mittauksessa saanut pelkkää jalkojen lihasmassaa vähennettyä puolessa vuodessa 1 kg/jalka. Myös immuniteettini heikkeni noina aikoina selvästi. Kestävyysmatkat myöskin aiheutti itselleni pahoja nivus ja takareisikipuja sekä lonkkakipua. Immuniteetista puheenolleen sairastuin elämäni ainoan ja viimeisen maratonin jälkeen keuhkokuumeeseen ja ennätyspuolimaratonin jälkeen akillesjänteet eivät kestäneet juoksua puoleen vuoteen.
Sopivin juoksumatka itselleni tuntuisi olevan maksimissaan 5-6 km sellasella 150 bpm:n keskisykkeellä. Siitä palautuu nopeasti, vauhti on reipas ja siitä selviytyy noin puolessa tunnissa.
Nämä ajatukset ovat siis sellaiselta mieheltä, joka ei tykkää kapeista hoikista reisistä vaan haluaa säilyttää salilta hankitut muodot ja voiman.
Ja lopuksi vielä korostan, että panostaessani puolimaraton ja maratonharjoitteluun pidin ruokavalioni runsaskalorisena ja hiilihydraatti/proteiinipainotteisena. Lisäksi kävin tekemässä voimaharjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Siitä huolimatta lihasmassa ei säilynyt jaloissa ennallaan. Enkä juossut kuin 30 km viikossa. Ne krooniset takareisikivut ovat nyt historiaa kun juoksen vain 1-2 kertaa vkossa 5-10 km.
Liian hidas ja pitkäkestoinen juoksu, eli yli 10 km lenkit toistuvasti suoritettuina (= 2-3 kertaa viikossa) taas alkaa itselläni syömään lihasta nimenomaan reisistä. Olen InBody-mittauksessa saanut pelkkää jalkojen lihasmassaa vähennettyä puolessa vuodessa 1 kg/jalka. Myös immuniteettini heikkeni noina aikoina selvästi. Kestävyysmatkat myöskin aiheutti itselleni pahoja nivus ja takareisikipuja sekä lonkkakipua. Immuniteetista puheenolleen sairastuin elämäni ainoan ja viimeisen maratonin jälkeen keuhkokuumeeseen ja ennätyspuolimaratonin jälkeen akillesjänteet eivät kestäneet juoksua puoleen vuoteen.
Sopivin juoksumatka itselleni tuntuisi olevan maksimissaan 5-6 km sellasella 150 bpm:n keskisykkeellä. Siitä palautuu nopeasti, vauhti on reipas ja siitä selviytyy noin puolessa tunnissa.
Nämä ajatukset ovat siis sellaiselta mieheltä, joka ei tykkää kapeista hoikista reisistä vaan haluaa säilyttää salilta hankitut muodot ja voiman.
Ja lopuksi vielä korostan, että panostaessani puolimaraton ja maratonharjoitteluun pidin ruokavalioni runsaskalorisena ja hiilihydraatti/proteiinipainotteisena. Lisäksi kävin tekemässä voimaharjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Siitä huolimatta lihasmassa ei säilynyt jaloissa ennallaan. Enkä juossut kuin 30 km viikossa. Ne krooniset takareisikivut ovat nyt historiaa kun juoksen vain 1-2 kertaa vkossa 5-10 km.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikuttaa siltä, että juokset lenkkisi anaerobisen kynnyksen tuntumassa. Se on toki kehittävintä mahdollista kestävyystreeniä, mutta sen lisäksi tarvitaan määrällistä perusliikuntaa. Kevyttä lenkkiä, sauvakävelyä, metsätöitä ja sen sellaista. Ainoastaan tosijuoksijat, superlahjakkuudet, ammatilaiset ja ammattilaisten tavoin harjoittelevat ultrakuntoilijat voivat terveenä ollessaan juosta nämä kaikki.
150 syke tuskin on anaerobien kynnyksen tuntumassa
Maksimisykearvio+220-50+ja+anakynnys+85-90%+=+150.
Tyhmä jätkä höpöttää. Kannattaa lopettaa urheilu kokonaan.