Olen päälle 3 kymppinen mies ja kolme vuotta seurustelua takana. Avovaimolla on paniikki, kun ei olla edetty lapsentekovaiheeseen vielä, vaikka biologinen kello tikittää hänellä voimakkaasti. Vahvoja tunteita ei ole missään vaiheessa ollut, ainoastaan välittämistä ja voisi sanoa , että suhde ollut ihan kiva. Vaimon puolelta tunteita on ollut enemmän.
Minulla on huono omatunto, kun en vieläkään tiedä haluanko vaimon kanssa tehdä lapsia. Monta kertaa tätä on yksin ja yhdessä itketty. Hänellä on jo pari takarajaa ollut suhteen aikana, jolloin ajatteli pistävän suhteen poikki. Millä ihmeellä pystyn päättämään tämän asian? Mietityttää löydänkö sopivampaa naista ja siirtyykö samat ongelmat myös uuteen suhteeseen.
Tehdäkkö lapsi vai erota?
Päättämätön
20
656
Vastaukset
- Mietippävielä
Jos lapsia tulee, niin pahimmassa tapauksessa olet sen jälkeen vain tiellä ja häiritsemässä. Elatusmaksuja tosin kelpaat maksamaan vähintään seuraavat 18 v. Lasten tapaaminekin voi olla vähän niin ja näin, että onnistuuko se vai ei.
- Kemiläinen86
Jos sinä epäröit. Ei muutako lusikat vaihtoon.
Seuraavassa suhteessa on samat ongelmat. Jos nainen on nuorempi,vaikka 25-vuotias ja jolla ei oo lapsia.
Joko otat vanhemman jolla lapsia ja jonku jolla lapsia. Tai elät yksin ja jos aika koittaa joskus niin miehillä lisääntyminen yleensä helpompaa,vaikka ikää olisi 50vuotta.
30kybäsellä ei kiire vielä minnekään. Yleensä elämä vasta alkaa. Naisilla yleensä tikittää teininä ja 30vuotiaana lisääntymiset.
Itselläni on lapsia. Itse vanhempi ja huomattavasti nuorempi puoliso. - asiat.ajallansa
Päästä naisesi menemään, älä vie hänen ainutkertaista mahdollisuuttaan omien kipuilujesi takia. Sinä et myöskään rakasta naistasi, anna hänen löytää joku sellainen ihminen rinnalleen, joka häntä rakastaa elämänsä loppuun asti.
Naisellasi ei aikaa ole loputtomasti ja muutenkin lapset on hyvä saada nuorena, niin naisen kuin sellaisen miehen, joka niitä haluaa.
Lapsi ei teidän suhteellenne tee mitään positiivista, lapsen hoitaminen/kasvattaminen on elämän vaativimpia urakoita, eikä siihen pidä kevytkenkäisesti lähteä. - Eitoisenmieliksi
Jos et ole varma, että haluat tuon naisen kanssa perheen perustaa ja loppuelämän jakaa, niin äkkiä lusikat jakoon
- Oppeliini1
Ellet halua lapsia, on vain rehellistä naista kohtaan antaa hänen etsiä isä haluamalleen lapselleen. On miehiä jotka haluavat lapsia. Sinä et ole sellainen. Siinä ei ole mitään väärää.
Mikä ON väärin: luot naiseen uskon että haluat jatkaa perheenä hänen kanssaan. Kohta kun kyllästyt lapseen ja vaimoon, taas on yksi tilastollinen yh vanhempi lisää listoilla. TUO on väärin! - MistäVoiTietää
Onhan paljon yli 45-vuotiaita ensisynnyttäjiä eli voit myös rauhoitella avokkiasi, nykytietämyksen mukaan nainen on hedelmällisimmillään yli 30-vuotiaana. Terveellisillä elämäntavoilla on paljon vaikutusta hedelmällisyyteen. Ja voihan toki olla niinkin, että avaaja on steriili, eikä koskaan tule saamaan biologisia lapsia.
- paojspijs
Minkä ihmeen nykytietämyksen mukaan nainen on hedelmällisimmillään yli 30-vuotiaana??? Hahhah!!! Aika paksua puuroa. ;) Kyllä se hedelmällisyys siinä iässä romahtaa kovasti. Ja 45-vuotiaat ensisynnyttäjät, jotka ovat tulleet luonnollisin keinoin raskaaksi, ovat hyvin harvassa. Sen varaan ei kannata laskea. Ja vaikka saisikin sen ensimmäisen vasta 45-vuotiaana, niin mietitkö yhtään, että se lapsi muuttaa sitten pois kotoota vasta kun vanhemmat on 65v? Meinaatko että jaksaa? Tai miten hyvin 45v jaksaa opetella sen ensimmäisen lapsen hoitoa, valvoa öitä jne...? Ei ollenkaan niin hyvin, kuin 25v. 45-vuotiaana on kiva tulla mummoksi, ei äidiksi.
- Päättämätön
Täällä kannustetaan eroamaan, mutta kun saattaisin halutakin hänen kanssaan niitä lapsia. Jos olisin varma, etten halua niin toki eroaisin. Todellista jaakobin painia tämä tilanne. On hänellä hyvät puolensa ja siksi tässä vielä olenkin. En ole rakastanut koskaan oikein ketään. Ehkä en vaan ole ihminen, joka tuntee rakkautta voimakkaasti. En haluaisi erota, jos samat ongelmat jatkuu mahdollisessa seuraavassa suhteessa.
- Eitäällätänään
Ajattele myös asiaa lapsen kannalta. Mitä jos et et koe rakastavasi lastakaan? Oletko se etäinen isä, joka saa lapsen aina tuntemaan itsensä riittämättömäksi. Ehkä et jaksa lapsen vatsavaivoja ja kitinää ja menetät hermosi. Ansaitseeko taas uusi lapsi tälläisen lapsuuden?
Maailmassa on jo liikaa ihmisiä. Lapsia pitäisi yrittää vasta kun niitä todella halutaan ja rakastetaan. - Päättämätön
Olen varma, että haluan lapsia ennen pitkää, mutta ehkä en ole niin rakastavaa tyyppiä. Uskon kyllä, että minusta tulee ihan hyvä isä. Ehkä vanhemmilta opittua, että tunteita ei niin näytetä ja ehkä siksi en osaa rakkautta tunteakaan.
- Eitäällätänään
Miksi haluat (ehkä) lapsia?
- souhoeijeoee
Päättämätön kirjoitti:
Olen varma, että haluan lapsia ennen pitkää, mutta ehkä en ole niin rakastavaa tyyppiä. Uskon kyllä, että minusta tulee ihan hyvä isä. Ehkä vanhemmilta opittua, että tunteita ei niin näytetä ja ehkä siksi en osaa rakkautta tunteakaan.
Tuolla joku muukin jo kommentoi, että ihminen voi katua elämässään monia asioita, mutta ei lastensa saantia, on ne saanut sitten kenen kanssa tahansa. Tässä on vahva totuuden jyvä! Eli, jos hankkisit nykyisen naisesi kanssa lapsia, voin taata, ettet koskaan katuisi sitä, että olet lapsia saanut. Siitä olen 100% varma.
Minulla on yksi lapsi henkisesti sairaan narsistin kanssa. Hän osoittautui sekä henkisesti että fyysisesti väkivaltaiseksi muutaman vuoden liitossa.
Miehelläni on satunnaisesta deittailusta vahingossa syntynyt lapsi naisen kanssa, jonka käytös ja toimintatapa hipoo käsityskyvyn rajoja... Kontrollifriikki vieroittaja. Joustamaton törppö.
Mutta en mitä, eikä mieheni, kumpikaan pätkääkään kadu sitä, että pohjattoman rakkaat lapsemme ovat tähän maailmaan syntyneet. Rakkautemme heitä kohtaan on ja pysyy. Lapset ovat jo koululaisia, upeita pieniä yksilöitä. Riippumatta siitä, kuka on heidän toinen biologinen vanhempi.
Ja kun sinun puolisosi on sinulle jo hyvin tuttu... Tuskin mitään kovin dramaattista tulisi vastaan. Sinä et koskaan tulisi katumaan lapsen saamista. Et, vaikka teidän liitto ei kestäisi.
Toki teidän kannattaa keskustella siitä, että JOS joskus ero tulisi, niin mikä olisi teidän näkemys yhteishuollosta yms. - Päättämätön
Eitäällätänään kirjoitti:
Miksi haluat (ehkä) lapsia?
Hänellä on tosiaan niitä hyviäkin puolia. Riitelyksi vaan menee usein ja tunnetta ei oikein ole. Lähellä on kuitenkin hyvä olla. Haluan lapsia jossain vaiheessa. Ja, koska vaimollani on kiire asian kanssa, niin olisiko minun vähän nopeutettava asiaa, vaikkei se tunnukaan juuri nyt ihan oikealta. Koska voi olla, että kohta on myöhäistä. En näe itseäni 40 vuotiaana ilman lapsia. Varmaan suvun jatkaminen ja se, että vanhana on joku pitämässä seuraa silloin tällöin. Olisihan se mukavaa seurata lapsen kasvua.
- Päättämätön
souhoeijeoee kirjoitti:
Tuolla joku muukin jo kommentoi, että ihminen voi katua elämässään monia asioita, mutta ei lastensa saantia, on ne saanut sitten kenen kanssa tahansa. Tässä on vahva totuuden jyvä! Eli, jos hankkisit nykyisen naisesi kanssa lapsia, voin taata, ettet koskaan katuisi sitä, että olet lapsia saanut. Siitä olen 100% varma.
Minulla on yksi lapsi henkisesti sairaan narsistin kanssa. Hän osoittautui sekä henkisesti että fyysisesti väkivaltaiseksi muutaman vuoden liitossa.
Miehelläni on satunnaisesta deittailusta vahingossa syntynyt lapsi naisen kanssa, jonka käytös ja toimintatapa hipoo käsityskyvyn rajoja... Kontrollifriikki vieroittaja. Joustamaton törppö.
Mutta en mitä, eikä mieheni, kumpikaan pätkääkään kadu sitä, että pohjattoman rakkaat lapsemme ovat tähän maailmaan syntyneet. Rakkautemme heitä kohtaan on ja pysyy. Lapset ovat jo koululaisia, upeita pieniä yksilöitä. Riippumatta siitä, kuka on heidän toinen biologinen vanhempi.
Ja kun sinun puolisosi on sinulle jo hyvin tuttu... Tuskin mitään kovin dramaattista tulisi vastaan. Sinä et koskaan tulisi katumaan lapsen saamista. Et, vaikka teidän liitto ei kestäisi.
Toki teidän kannattaa keskustella siitä, että JOS joskus ero tulisi, niin mikä olisi teidän näkemys yhteishuollosta yms.En minäkään katuisi omaa lastani. Minkä ikäinen olet ja oliko lapsen teko oikealta tuntuva ratkaisu silloin kun teitte sen? Olisipa minullakin varma tunne asiasta. Sitten vaan tehtäisiin lapsi ja ehkä tulisi ero tai sitten ei. Mutta ei tarvisi pähkäillä. Vaimo kyllä suuttuu, jos alan puhumaan erojärjestelyistä, jos erotaan ja meillä on lapsi. Varmaan monen mielestä ei kannattaisi edes tehdä, jos on sellaiset mietteet että ero on mahdollinen.
- Jiksu
Ihminen voi katua monia asioita elämässään, mutta ei koskaan lapsiaan. Tuli ne tehtyä kenen kanssa tahansa.
- Päättämätön
Mitä jos muuttaa eri paikkakunnalle ja joutuu maksamaan elatusmaksuja. Rahaakin menee matkusteluun. Veikkaan, että 150 km sisällä kuitenkin pysytään.
- Fridaliini
Onhan se lapsen saaminen todella iso asia ja missään nimessä ei pitäisi perustaa perhettä, jos on vähänkin sellainen tunne, ettei itse ole varma. Se on valitettavaa, että jossain vaiheessa suhdetta unelmat eivät enää kohtaa. Ehkä naisesi tarvitsee miehen, joka on valmis sitoutumaan paremmin. Sinä taas voit hetken miettiä mitä parisuhteeltasi ja elämältäsi haluat tällä hetkellä. Uskon, että joku päivä tulee vastaan se nainen, joka saa sinutkin tuntemaan jotain mitä et ole ennen tuntenut ja haluat jakaa kaiken hänen kanssaan.
- Päättämätön
Kiitos ajatuksista! Tuntuu vaan, ettei tätä pysty päättämään järkeilemällä eri asioita, plussia ja miinuksia. Tunteetkin heittelee mukavasta olosta kyllästyneisyyteen. Mitään monipäiväistä tunnetta ei ole tullut, että rakastaisin tai että lopettaisin suhteen :/
- Naisenajatuksia
Jokinhan sinulla itselläsi on meneillään, jos sua kyllästyttää. Teepä niin, että kerrot puolisollesi, että tarvitset hengähdystauon ja muutat omillesi joksikin ajaksi. Etäisyys auttaa miettimään, mitä tässä elämässä itse haluaa ja voiko tosiaan elää ilman toista, vai onko niin, ettei voikaan elää ilman. On luonnollista, että suhteessa riidellään, mutta riitelykin on taitolaji, jos suhteenne on muuten toimiva, niin miksi ette tekisi lapsia yhdessä hyvään suhteeseen ja kotiin. Päättäkää yhdessä ajankohta mihin mennessä teet ratkaisusi, olisiko puoli vuotta sellainen sopiva aika molemmille. Ja sen jälkeen täysillä mukaan tai sitten lopullisesti eri teille.
- Päättämätön
Sellainen ratkaisu tehtiin jo mutta epävarma tunne edelleen. Ikävää olla yksin ja puoliso parantaisi kyllä olotilaa. Mutta se että tyydynkö sellaiseen ok suhteeseen ja lakkaanko haaveilemasta muista niin en osaa sanoa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3624359En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831819Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan651560- 441546
En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291380Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591341Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2051335Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej531333Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change81218- 281215