http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tuoreintiedote.asp
Tuorein tiedote (2/1/2005)
Nuorille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden tehokkuudessa suuria eroja
Nuorille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden tehokkuudessa suuria eroja
Tuore Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa nuorille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden pitkän aikavälin tehokkuudessa esiintyvän huomattavia eroja. Työllistämistuki ja työvoimakoulutus osoittautuvat hyviksi keinoiksi parantaa nuorten työttömien työmarkkina-asemaa, mutta työmarkkinatuella tapahtuvan työharjoittelun vaikutukset paljastuivat vähäisiksi. Tähän tulokseen päätyivät VATT:n johtava ekonomisti Kari Hämäläinen ja tutkija Virve Ollikainen nuorille työttömille suunnattuja toimenpiteitä arvioivassa raportissaan.
Työllistämistuki ja työvoimakoulutus auttavat nuoria työllistymään
”Tutkimustulokset osoittavat julkisen vallan kykenevän edistämään nuorten työelämän alkutaivalta. Työllistämistuen ja työvoimakoulutuksen myönteiset vaikutukset työllistymiseen ja ansioihin osoittautuvat vieläpä varsin pitkäkestoisiksi. Vaikka aktiivisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä voidaan parantaa nuorten työttömien työmarkkina-asemaa, kaikki toimenpiteet eivät suinkaan ole yhtä tehokkaita. Työmarkkinatuella tapahtuvaan työharjoitteluun osallistuneet eivät mainittavasti hyötyneet toimenpiteestä”, toteavat Kari Hämäläinen ja Virve Ollikainen.
Työttömät nuoret voivat halutessaan parantaa työmarkkina-asemaansa omaehtoisesti mm. opiskelun keinoin. Toisiaan vastaavia nuoria vertaamalla havaitaan, että koulutuksen kautta saavutetut hyödyt eivät kuitenkaan tämän tutkimuksen tarkasteluperiodilla riitä kuromaan kiinni etumatkaa, jonka työllistämistuen tai työvoimakoulutuksen avulla saavutettu työkokemus tarjoaa juuri kyseisille nuorille.
Nuoret yksi aktiivisen työvoimapolitiikan kohderyhmistä
Suomea sitkeästi vaivaavan työttömyyden nujertamiseksi aktiivista työvoimapolitiikkaa on viimeisen vuosikymmenen aikana paitsi uudistettu, myös kohdennettu erityisesti tietyille ryhmille. Yhdeksi työvoimapolitiikan kohderyhmäksi ovat nousseet nuoret, sillä korkea työttömyys kohtelee erityisen kaltoin ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia. Perinteisempien toimenpiteiden lisäksi nuorten työttömien tilannetta helpottamaan onkin räätälöity mm. työharjoittelu tarveharkintaisella työmarkkinatuella, mikä on kasvanut varsin nopeasti yleisimmäksi nuorille työttömille kohdennetuksi aktiivitoimeksi.
Nyt valmistuneessa tutkimuksessa keskityttiin nuorille työttömille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden tarkasteluun. Tutkimuksessa seurattiin ensi kertaa työttömäksi vuosina 1995 ja 1996 tulleiden 16-30 -vuotiaiden nuorten etenemistä työmarkkinoilla vuoteen 2000 saakka. Tutkimuksessa arvioitiin, parantavatko nuorille suunnatut aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet nuorten työttömien työmarkkina-asemaa pidemmällä aikavälillä verrattuna vastaaviin työttömiin, jotka eivät osallistuneet toimenpiteisiin. Aiemmista tutkimuksista poiketen tarkastelun kohteena olivat työllisyysvaikutusten lisäksi myös toimenpiteiden vaikutukset osallistujien tuloihin, toistuvaan työttömyyteen ja toimenpiteille osallistumiseen sekä opiskeluun ja työvoiman ulkopuolelle siirtymiseen. Lisäksi eri toimenpideryhmiä – työllistämistuki, työvoimakoulutus ja työharjoittelu työmarkkinatuella – tarkasteltiin erikseen toimenpiteiden välisten vaikuttavuuserojen havaitsemiseksi.
Tuorein tiedote (2/1/2005)
Nuorille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden tehokkuudessa suuria eroja
Nuorille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden tehokkuudessa suuria eroja
Tuore Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa nuorille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden pitkän aikavälin tehokkuudessa esiintyvän huomattavia eroja. Työllistämistuki ja työvoimakoulutus osoittautuvat hyviksi keinoiksi parantaa nuorten työttömien työmarkkina-asemaa, mutta työmarkkinatuella tapahtuvan työharjoittelun vaikutukset paljastuivat vähäisiksi. Tähän tulokseen päätyivät VATT:n johtava ekonomisti Kari Hämäläinen ja tutkija Virve Ollikainen nuorille työttömille suunnattuja toimenpiteitä arvioivassa raportissaan.
Työllistämistuki ja työvoimakoulutus auttavat nuoria työllistymään
”Tutkimustulokset osoittavat julkisen vallan kykenevän edistämään nuorten työelämän alkutaivalta. Työllistämistuen ja työvoimakoulutuksen myönteiset vaikutukset työllistymiseen ja ansioihin osoittautuvat vieläpä varsin pitkäkestoisiksi. Vaikka aktiivisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä voidaan parantaa nuorten työttömien työmarkkina-asemaa, kaikki toimenpiteet eivät suinkaan ole yhtä tehokkaita. Työmarkkinatuella tapahtuvaan työharjoitteluun osallistuneet eivät mainittavasti hyötyneet toimenpiteestä”, toteavat Kari Hämäläinen ja Virve Ollikainen.
Työttömät nuoret voivat halutessaan parantaa työmarkkina-asemaansa omaehtoisesti mm. opiskelun keinoin. Toisiaan vastaavia nuoria vertaamalla havaitaan, että koulutuksen kautta saavutetut hyödyt eivät kuitenkaan tämän tutkimuksen tarkasteluperiodilla riitä kuromaan kiinni etumatkaa, jonka työllistämistuen tai työvoimakoulutuksen avulla saavutettu työkokemus tarjoaa juuri kyseisille nuorille.
Nuoret yksi aktiivisen työvoimapolitiikan kohderyhmistä
Suomea sitkeästi vaivaavan työttömyyden nujertamiseksi aktiivista työvoimapolitiikkaa on viimeisen vuosikymmenen aikana paitsi uudistettu, myös kohdennettu erityisesti tietyille ryhmille. Yhdeksi työvoimapolitiikan kohderyhmäksi ovat nousseet nuoret, sillä korkea työttömyys kohtelee erityisen kaltoin ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia. Perinteisempien toimenpiteiden lisäksi nuorten työttömien tilannetta helpottamaan onkin räätälöity mm. työharjoittelu tarveharkintaisella työmarkkinatuella, mikä on kasvanut varsin nopeasti yleisimmäksi nuorille työttömille kohdennetuksi aktiivitoimeksi.
Nyt valmistuneessa tutkimuksessa keskityttiin nuorille työttömille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden tarkasteluun. Tutkimuksessa seurattiin ensi kertaa työttömäksi vuosina 1995 ja 1996 tulleiden 16-30 -vuotiaiden nuorten etenemistä työmarkkinoilla vuoteen 2000 saakka. Tutkimuksessa arvioitiin, parantavatko nuorille suunnatut aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet nuorten työttömien työmarkkina-asemaa pidemmällä aikavälillä verrattuna vastaaviin työttömiin, jotka eivät osallistuneet toimenpiteisiin. Aiemmista tutkimuksista poiketen tarkastelun kohteena olivat työllisyysvaikutusten lisäksi myös toimenpiteiden vaikutukset osallistujien tuloihin, toistuvaan työttömyyteen ja toimenpiteille osallistumiseen sekä opiskeluun ja työvoiman ulkopuolelle siirtymiseen. Lisäksi eri toimenpideryhmiä – työllistämistuki, työvoimakoulutus ja työharjoittelu työmarkkinatuella – tarkasteltiin erikseen toimenpiteiden välisten vaikuttavuuserojen havaitsemiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kertokaapa, jos olette tällaisen tukemisen avulla saaneet "oikeita" töitä. Siis sen jälkeen kun tukityöllistymisjakso on loppunut.
Kuinka monelle on käynyt niin, että jakson loputtua on otettu uusi tukityöllistetty vain tilalle, eikä tarkoituksenakaan ole näyttänyt olevan näennäisesti tuetun myöhempi työllistyminen.
palkkaisi työntekijän kun ilmaiseksi saa. Kaikenlisäksi saa puolen vuoden välein nöyrän ja "hyvin levänneen" painamaan raskastakin urakkaa - siihen ei monenkaan vakituisen terveys riittäisi.
Teeveessä tuli ohjelmaa noista sosiaalisista yrityksistä ja siinä oli sängynjalkoja valmistava yritys. Työnantajan mukaan nuori työntekijä teki vain puolet normaalin työntekijän työstä ja vaati päivittäin tunnin työhönohjauksen. Työnantaja harmitteli, että valtion tuki näyttäisi tippuvan vuoden työrupeaman jälkeen ja sanoi sen pakottavan ottamaan joka vuosi uuden työllistettävän, koska vuoden ajan maksetaan isompaa tukea. Työnantajan omien laskelmien mukaan tappiota kyseisestä työntekijästä tuli työnantajalle noin 300 euroa kuukaudessa.
Olisikohan kyse pelkästä ahneudesta, sillä työnjohdossa täytyisi olla vikaa mikäli terve nuori työntekijä pystyisi vain 50 % työtehoon. Eiköhän työnjohto ole täysin epäpätevää, jos sängynjalkojen tekemiseen tarvitaan päivittäin tunnin työhönohjaus. Näyttäisi, että ainoastaan aikaisempi työttömyys oikeutti työnantajaa leimaamaan nuorukaisen älyn ja ahkeruuden kehitysvammaisen tasolle.
kertoo kaiken, mitä tuo "työharjoittelu" pitää sisällään. Asenteet työttömiä kohtaan ja järjestelmän häikäilemättömän hyväksi käytön. Ja tämä siis tv:ssä esitettynä, eikä päättäjät oo moinaskaan. Tätähän tää on.
Äänestäkää toiset päättäjät. Kumma, että valitusta riittää, vaan "asiakaspalautetta" ei haluta antaa.